julkisen talouden tasapainottaminen

Moni olisi odottanut, että juuri Maaseudun Tulevaisuuden puoluejohtajatentissä olisi puhuttu ilmastopolitiikasta nyt kun ainakin MTK, Metsäteollisuus ja Sahateollisuus ovat ilmoittaneet haluavansa muutoksia ilmastolakiin ja hiilineutraalisuuden tavoitevuoteen 2035. Asia ei kuitenkaan noussut esille.

Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Kansainvälinen taloussuhdanne on pitkään ollut ankea, mutta nyt optimismiinkin on pitkästä aikaa aihetta, sillä esimerkiksi Suomen Pankin ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna ja kasvu vahvistuu ensi vuonna. Inflaatio hidastui Suomessa selvästi jo viime vuonna.

Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Reaalinen bruttokansantuote on vuoden 2009 finanssikriisin tasolla. Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin heikko kehitys on keskeinen syy Suomen talouden ongelmiin. Ongelma kiteytyy siihen, että Suomen viennin osuus on 41 % bruttokansantuotteesta. Osuus on sama kuin vuosituhannen alussa, kertoo VTT Pasi Holm.

Valtiovarainministeri Riikka Purra on kutsunut kauppatieteiden ja yhteiskuntatieteiden maisterin Asmo Maanselän erityisavustajakseen. Maanselkä tulee perussuomalaisten ministeriryhmän avustajaksi asuntosijoitusalan Avain-yhtiöiden markkinointi- ja viestintäpäällikön toimesta. Moni muistaa kuitenkin Maanselän kristillisdemokraattien puoluesihteerinä vuosilta 2011-2021.

Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii SDP:n talouskritiikkiä epäuskottavuudesta sekä siitä, että demaripuheenjohtaja Antti Lindtmanin puheiden ja toimien välillä on jopa miljardien aukko. Eilisessä Ylen A-Talkissa Purra myös huomautti Lindtmanille hallituksen tekevän nyt rakenteellisia talousuudistuksia, jotka jäivät edelliseltä hallitukselta tekemättä.

Hallitusohjelman mukaisilla päätöksillä tasapainotetaan julkista taloutta, vaaditaan laillisesti maahan tulleilta enemmän vastuuta kotoutumisestaan ja muutetaan järjestelmää kokonaisuudessaan velvoittavammaksi.

Hallitus päätti keväällä merkittävistä yli kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista hallitusohjelmassa jo sovittujen toimien päälle. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää hallituksen vahvaa sitoutumista julkisen talouden vakauttamiseen välttämättömänä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja luottoluokittajat ovat pitäneet Suomen hallituksen talouspolitiikan linjaa oikeana.