PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa

Juha Mäenpää esittää: Lakimuutoksella lisää taloudellisia voimavaroja huoltovarmuuteen

Taloustieteen emeritusprofessori: Työn verotusta kannattaa keventää myös ylimmissä tuloluokissa – ”Yhteiskunnalle käy kalliiksi pitää kaikkein tuottavimpia ihmisiä vajaakäytöllä”

Elinkeinoministeri Wille Rydman: Puoliväliriihestä edellytyksiä hyvälle kasvulle

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”

Talousasiantuntijat Purran veroalen takana – kannustaa työllisyyttä ja investointeja

Latvia irtautumassa Ottawan miinakieltosopimuksesta

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa

Itäraja pysyy kiinni

Yli 120 000 hylättyä ääntä – oikeusministeriö selvittää alue- ja kuntavaalien hylättyjen äänten suurta osuutta

Käsittämätön kahakka vaaliteltalla – Sofia Virta usutti avustajiaan häiriköimään työtään tekevää toimittajaa – kameraa revittiin kädestä, naamaan läpsittiin vaaliesitteillä

Joka toinen somaliäiti Suomessa on yksinhuoltaja – onko yksinhuoltajuus oikeasti moniavioisuutta?

Purra sai lapsen äidiltä tyrmistyttävän viestin – koulurauha oli jo valmiiksi mennyttä, kunnes opettaja esitti kummallisen pyynnön

Juontajamalli Sini Ariell vieraili eduskunnassa ja kertoi Australian woke-sekoilusta tavalla, joka sai jopa Juha Mäenpään hetkeksi hiljenemään (video)

Päivän pointti: Woke tuhoaa kaiken mihin se koskee, tällä kertaa Kallion ilmaisutaidon lukion oppilaiden mahdollisuudet itsensä ilmaisemiseen

Vaalivalvojaiset – suora lähetys

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa

Wille Rydman: Helsingin poliittisesta ilmapiiristä tulossa punavihreä – ”Ihmiset tulevat ainakin näkemään, mihin suuntaan Helsinkiä ei pidä viedä”

Eduskuntaryhmän pääsihteeri: Vihervasemmisto voitti vaalit – tätä se tarkoittaa kunnissa ja hyvinvointialueilla

Miko Bergbom: Perussuomalaiset on politiikan hammaslääkäri, SDP karkkipussi

julkisen palvelun yhtiö

Ruotsidemokraatit ja porvarihallitus kirjasivat Tidö-sopimukseensa tavoitteen maan yleisradiotoiminnan ”kehittämiseksi” ennen seuraavaa toimilupakautta. Ruotsidemokraatit käyttävät puolueohjelmassaan samasta asiasta muotoa ”uudistaa”. Työ ei ole vielä edes alkanut, kun ruotsidemokraatteja jo verrataan Punahilkka-sadun viekkaaseen suteen.

Ruotsin porvarihallitus asettaa ruotsidemokraattien tukemana parlamentaarisen komitean <a href="https://www.dn.se/kultur/oppositionen-om-public-service-direktiven-sd-har-fatt-ett-stort-genomslag/">valmistelemaan</a> Ruotsin Yleisradion toimiluvan raameja kaudelle 2026–2034. Tehtävä on jo lähtökohdiltaan haastava, sillä pelkästään tekniikan kehitys ja median kulutustottumusten muutokset ovat tuolla aikavälillä lähestulkoon ennustamattomia.
Poikkeuksellinen turvallisuuspoliittinen tilanne tulee sekin näkymään komitean työssä sen lisäksi, että julkisen palvelun sääntelyn on oltava ennakoimattoman muutoksen takia tekniikkaneutraalia.
Muiden rahoitukseen liittyvien kysymysten lisäksi esille saattaa nousta kolmen julkisen palvelun toimijan (SVT, SR, UR) yhdistäminen yhdeksi kustannustehokkaaksi yhtiöksi.
Oppositio kertoo satuja
Yleisradion mahdolliset muutoksen tuulet ovat saaneet kriitikot takajaloilleen jo etuajassa. Toimittaja sekä kulttuurivaikuttaja Jan Scherman <a href="https://www.aftonbladet.se/kultur/a/abKO4O/jan-scherman-om-utredningen-av-public-service">vertaa</a> mahdollisia uudistuksia satuun Punahilkasta ja sudesta. Susi on tässä tarinassa ruotsidemokraatit.
&#8211; Ruotsidemokraatit, moderaatit ja kristilliset ovat vuosikausia jonossa vaatineet kapeampaa, terävämpää ja halvempaa julkista palvelua. Viihde pois ruudusta, ajetaan urheilulähetykset alas. Mitä muuta tämä on kuin ohjelmatarjonnan poliittista kontrollia, Scherman kysyy.
&#8211; Mieleeni tulee pahaa-aavistamaton Punahilkka, joka kysyy mummoksi naamioituneelta sudelta, ”miksi isoäidillä on niin suuri suu?”.
Yleisradio täyttää kaupallisen tyhjiön
Ruotsidemokraattien ja hallituksen edustajat <a href="https://www.dn.se/debatt/public-service-ska-forbli-oberoende-men-behover-anpassas/">julkaisiva</a>t Dagens Nyheterissä mielipidekirjoituksen, jossa he perustelevat julkisen palvelun uudistustarvetta ja päämääriä.
Eräs lähtökohdista näyttäisi olevan, että Yleisradion on keskityttävä paikkaamaan kaupallisen mediatarjonnan jättämää tyhjiötä:
Kansalaiset odottavat perustellusti, että kansaa palveleva radio ja televisio keskittyvät kaupallisilta toimijoilta puuttuvaan tarjontaan. Siksi painotammekin selvitystehtävän toimeksiannossa kansansivistyksellistä näkökulmaa ja julkisen palvelun velvollisuutta toimittaa journalistisia palveluita koko maan tarpeeseen.

Ruotsin yleisradiotoiminnan uudistus etenee: Kansansivistystä kaikelle kansalle ja turha tarjonta tunkiolle

Oikeistopuolueet ja erityisesti ruotsidemokraatit ovat koko edellisen hallituskauden moittineet paikallista yleisradiota rönsyilystä sekä puolueellisuudesta. Mahdollinen oikeistohallitus ryhtynee sanoista heti toimikautensa alussa ja leikkaa yhtiön budjettia.

Ruotsin yleisradion voimassa olevan <a href="https://www.svt.se/kultur/sa-kan-politikerna-forandra-public-service">toimiluvan</a> mukaan yhtiön on kehitettävä kulttuuritarjontaa yhä syvempään laajempaan suuntaan ja sitä on toimitettava myös vähemmistöjen kielillä. Erityisen tärkeää ohjelmatoiminnassa on viedä sitä tasa-arvoiseen ja monikulttuuriseen suuntaan.
Seuraava lupakausi alkaa vasta vuonna 2026. Silloin puolueilla on mahdollisuus tehdä suurempia linjauksia julkisen palvelun strategiaan ja tarjontaan.
Ruotsidemokratit edellyttää menoleikkauksia
Ruotsidemokraatit haluaa leikata yleisradion kustannuksia ja moderaatit haluaa julkisen palvelun rahoille yhä tehokkaampaa käyttöä välittömästi. Siksi onkin mahdollista, että valtiopäivät ja Ruotsin mahdollinen uusi oikeistohallitus ovat valmiita leikkauksiin jo alkavalla hallituskaudella.
Julkisen palvelun budjettiin on periaatteessa mahdollista puuttua valtion jokaisen vuosibudjetin yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että koko toimikaudeksi määritelty linjapäätös ei ole juridisesti sitova. Julkiseen palveluun puuttuminen tosin ole juurikaan kuulunut maan tapoihin.
&#8211; Tiettyjä ohjelmia ei ehkä ole viisasta tuottaa itse. Ajatellaanpa vaikka deittiohjelmia papeille tai laihdutusohjelmia koirille, ne pitäisi suosiolla jättää kaupallisille toimijoille, <a href="https://www.svt.se/kultur/partierna-om-public-service-framtid-inga-dejtingprogram-for-praster">sanoo</a> ruotsidemokraattien kulttuuripoliittinen asiantuntija Bo Broman.
Eri yhtiöt saman katon alle
Bromanin mukaan julkisen palvelun kolme yksikköä pitäisi lyödä samaan katon alle yhteen yhtiöön. Rahaa säästyisi ja tehokkuutta tulisi lisää.
&#8211; Kahdesta uutistoimituksesta muodostettaisiin yksi ja kolmen eri laitoksen henkilökunta yhdistettäisiin, jolloin pärjättäisiin yhdellä toimitusjohtajalla. Se olisi eräs tapa saada organisaatio ohuemmaksi.
Ruotsin yleisradion (SVT, SR ja UR) budjetti on noin 8,5 miljardia kruunua (775 miljoonaa euroa). Suhteessa väkilukuun budjetti on huomattavasti pienempi kuin Suomessa. YLE:n <a href="https://hallinta.suomenuutiset.fi/yleisradiolle-ei-riita-15-miljoonaa-euroa-paivassa-yle-veroon-vihjaillaan-korotuksia-budjetti-paisuu-ja-johdon-palkkiot-paukkuvat/">budjetti</a> on luokkaa 550 miljoonaa euroa vuodelle 2022.

Ruotsin yleisradio joutumassa laihdutuskuurille – oikeistopuolueet haluavat leikata SVT:n menoja