Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Jukka Pekkarinen

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne moittii kovin sanoin hallituksen kolmatta lisätalousarviota ja kertaa historiasta, miten hallitukset ovat jauhaneet samaa elvytys- ja kasvumantraa vuosikausia ilman muita tuloksia kuin paisuva julkinen velka.

Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne lähtee liikkeelle päivämäärästä 16.2.2007, jolloin elettiin Matti Vanhasen 1. hallituksen viimeisiä aikoja. Valtiovarainministeriön silloinen kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen julkisti laskelman julkisen talouden liikkumavarasta seuraavalla vaalikaudella.
Sen mukaan jakovaraa ei ollut, vaan olisi tullut säästää, jotta julkinen talous saataisiin kestävälle pohjalle. Valtion velka oli noin 56 miljardia, ja työllisyysaste oli 69 prosentin tienoilla.
Bensaa liekkeihin
&#8211; Puoluejohtajat eivät moista nielleet. Heidän reaktionsa sai Helsingin Sanomat otsikoimaan seuraavan päivän kirjoituksensa seuraavasti: ”Bensaa liekkeihin”. Iltalehden pääkirjoituksen otsikko kaksi päivää myöhemmin kuului “Meidän jälkeemme vedenpaisumus”. Alaotsikkona oli ”Valtiovarainministeriön varoitusten teilaaminen tuo mieleen 1990-luvun lamaa edeltäneen rahankylvön”, Ranne muistelee.
&#8211; Käynnissä oli kuuluisa jakovarakeskustelu, jossa mm. silloinen pääministeri, nyt tuore ex-valtionvarainministeri Vanhanen oli sitä mieltä, että seuraavalla vaalikaudella oli olemassa jopa 5 miljardin jakovara. Tuleva valtionvarainministeri Jyrki Katainen esitteli myös myyttisen hahmon Sari Sairaanhoitajan, jota nykyinen hoitohenkilöstö varmaankin muistelee yhtä erityisellä lämmöllä kuin eläkeläiset vappusatastaan.
Menoja lisätään työllisyyskasvua odotellessa
Ranne kertoo, miten muiden muassa SDP oli tuolloin rahoittamassa menolisäyksiä VM:n arvioita nopeammalla työllisyyden kehityksellä.
&#8211; Kuulostaako tutulta? Miltä tilanne silloin sitten näytti?
Ranne kertaa, miten valtionvarainministeriön vuosien 2008-2011 kehysmuistion mukaan julkisen talouden kestävyysvaje olisi saatu katetuksi, jos työllisyysaste olisi saatu nousemaan 71,5 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä, ja finanssipoliittista liikkumavaraa olisi syntynyt noin 5 miljardia, jos työllisyysaste saataisiin nousemaan 75 prosenttiin.
&#8211; Puoluejohtajat tarttuivat jälkimmäiseen lukuun ja alkoivat kylvää rahaa. Kuulostaako tutulta, että menot nyt, ja tuleva työllisyyskasvu hoitaa?
Valtio tuplasi velkansa jo ennen koronaa
Ranteen mukaan jos ei vedenpaisumus, niin jatkuva kaatosade tuli Vanhasen ja kumppaneiden jälkeen. Vuosien 2008-2009 finanssikriisin jälkeen Suomi jäi pysyvälle velkaantumisuralle niin, että vuoden 2009 lopusta vuoden 2019 loppuun, siis ennen koronaa, valtio velkaantui keskimäärin yli 4,2 miljardia joka vuosi. 10 vuodessa velka lähes tuplaantui vuoden 2019 lopun 106,4 miljardiin.
&#8211; Valtio on siten elvyttänyt kaksin käsin yli 10 vuotta saamatta kestävyysvajetta käytännössä lainkaan kiinni. Kaiken jälkeen työllisyys nousi lopulta vasta vuonna 2018 yli 71 prosenttiin, lukuun, joka asetettiin tavoitteeksi jo vuonna 2007, Ranne jatkaa.
Ja tulihan se vedenpaisumuskin lopulta
Ranne summaa, miten käsillä olevan 3. lisätalousarvion mukaan valtion vuosien 2020 ja 2021 nettolainanotto on yhteensä yli 33 miljardia, mikä nostaa valtion velan noin 140 miljardiin. Samoin tässä lisätalousarviossa haaveillaan työllisyyden nousevan ensi vuonna 71,7 prosenttiin.
&#8211; Eli 14 vuotta ja 84 velkamiljardia myöhemmin hallitus toivoo päästävän samaan työllisyyteen kuin silloin 14 vuotta sitten tavoiteltiin. Ongelma tässä ei nyt ole, otetaanko koronan takia velkaa 25, 30 vai 33 miljardia. Ongelma on, että tähän kriisiin tultiin, ja siitä näytetään lähtevän uloskin jauhaen samaa vanhaa mantraa, että kun nyt kylvämme julkista rahaa ihan joka paikkaan, niin kasvu siitä melkein kohta pian käynnistyy ja hoitaa kestävyysvajeemme pois.
&#8211; Olemme loppuun asti väsyneitä tähän samaan vanhaan mantraan, joka on jo moneen kertaan todistanut itsensä ei ainoastaan vääräksi, vaan suorastaan vahingolliseksi, Ranne suomii hallitusta.
Omaa tuhoaan jauhava julkinen talous
&#8211; Vuonna 2007 Helsingin Sanomat kirjoitti, että poliitikot kylvävät rahaa nyt, koska ”Neljän vuoden päästä on uudet vaalit ja tehdään uusi hallitus. Sen tehtäväksi jää vastata myöhempiin haasteisiin.”
Ranteen mukaan Sanna Marinin hallitus jakaa rahaa nyt, koska kohta on vaalit, ja se tietää sillä olevan enintään vajaat kaksi vuotta aikaa sementoida tuhoisia rakenteita. Hallituksen motto ei ole ”Meidän jälkeemme vedenpaisumus”. Hallituksen motto on ”Joskus saavutamme pisteen, jossa joko muutumme tai tuhoamme itsemme”.
&#8211; Hallitus ei ole muuttumassa, vaan jättää seuraaville hallituksille omaa tuhoaan jauhavan julkisen talouden.
&nbsp;

Marinin hallitus jättää seuraaville hallituksille omaa tuhoaan jauhavan julkisen talouden – Ranne: “Olemme loppuun asti väsyneitä tähän samaan vanhaan mantraan”

Suomessa ei järjestetty kansanäänestystä euroon liittymisestä toisin kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Täällä katsottiin, että euroon liittyminen kuului EU-jäsenyyteen, jonka myötä Suomi kuului talous- ja rahaliittoon automaattisesti. Euroon liittymistä tarkasteltiin Suomessa ensisijaisesti poliittisena kysymyksenä. VTT Heikki Koskenkylä muistuttaa 1990-luvun tapahtumista tuoreessa <a href="http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2016/04/Heikki-Koskenkyl%C3%A4-Euroopan-talous-ja-rahaliiton-tulevaisuus.pdf" target="_blank">raportissaan</a>. 

Eurojäsenyyden myötä haluttiin Suomi halusi integroitua länteen. Liittyminen nähtiin jopa turvallisuuspoliittisena kysymyksenä. Pääministeri Paavo Lipponen korosti myös pääsyä mukaan keskeisiin päättäviin instituutioihin, joissa Euroopan tulevaisuus ratkaistaan. Jukka Pekkarisen työryhmän raportti olikin ainoa viralliselle taholle laadittu selvitys euron merkityksestä Suomelle.
Valtiovarainministeriön ylijohtaja Pentti Pikkarainen on vuonna 2014 julkaistussa kirjoituksessaan arvioinut Jukka Pekkarisen työryhmän raporttia. Tämän mukaan Pekkarisen työryhmän raportti onnistui kohtuullisen hyvin hahmottamaan euroalueeseen liittymisen riskejä ja haasteita. Työryhmän arvio rahaliiton mikrotaloudellisista hyödyistä yrityksille ja kansalaisille ovat olleet kiistattomia. Kuitenkin voidaan sanoa, että Ruotsissa tehdyssä vastaavanlaisessa raportissa työmarkkinareformin tarve tuli selvästi vahvemmin esille kuin Pekkarisen raportissa. On jopa sanottu, että Ruotsi jäi eurosta pois, koska siellä ei uskottu saatavan aikaan riittäviä joustoja työmarkkinoille.
Pikkaraisen arvion mukaan Jukka Pekkarisen työryhmä ei kuitenkaan osannut ennakoida niin suuria vaikeuksia euroalueelle kuin mitä eurokriisin myötä syntyi. Työryhmä ei tiedostanut euroalueeseen piilevästi sisältyviä vakausuhkia ja järjestelmäriskejä.
Kriisin myötä jouduttiin tekemään monia päätöksiä, jotka poikkeavat Maastrichtin sopimuksen mukaisesta EMU:sta, johon Suomessa uskottiin vahvasti ja osin sinisilmäisestikin. Keväällä 1997 annetussa valtioneuvoston selonteossa eduskunnalle poikettiin olennaisesti Pekkarisen työryhmän varoituksista, jotka nekin olivat aliarviointeja. Valtioneuvoston selonteko oli huomattavasti yksipuolisempi ja euron hyötyjä ylikorostava sekä toisaalta riskejä vähättelevämpi kuin Pekkarisen työryhmän raportti.
Koskenkylä toteaa Pikkaraisen osuneen arviossaan osuva.
&#8211; Suomi meni euroon eräänlaisen euforian vallassa. Poliittiset näkökohdat painoivat huomattavasti enemmän kuin taloudelliset arviot. Ylipäänsä euroon liittymisestä ei voitu Suomessa käydä riittävän kriittistä ja avointa keskustelua. Viranomaistahot olivat Suomessa varsin passiivisia EMU:n ja euron arvioinnissa. Pääministeri Lipponen vakuutti eduskunnassa käydyssä keskustelussa vuonna 1997, että tarvittavat työmarkkinauudistukset tullaan tekemään ja julkinen talous pidetään tasapainossa, Koskenkylä muistuttaa.

Suomi ryntäsi sinisilmäisesti euroon varoituksista piittaamatta – maa oli “eräänlaisen euforian vallassa”

Jukka Pekkarinen

Marinin hallitus jättää seuraaville hallituksille omaa tuhoaan jauhavan julkisen talouden – Ranne: “Olemme loppuun asti väsyneitä tähän samaan vanhaan mantraan”

Suomi ryntäsi sinisilmäisesti euroon varoituksista piittaamatta – maa oli “eräänlaisen euforian vallassa”

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024