Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Juha Marttila

Viime viikolla julkistettu, neljän puolueen yhdessä sopima hallitusohjelma kerää kiitoksia yhteiskunnan eri puolilta. Uusia myönteisiä arvioita antavat nyt Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, Suomen Hippos sekä Suomen Yrittäjät.

Ennen eduskuntavaaleja puhuttiin enemmän suomalaisesta metsäpolitiikasta kuin koskaan aiemmin, ja se tuntuu näkyvän myös hallitusohjelmassa.
MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/55243f3a-16de-418b-b01e-f628356b3283">arvioi</a> tuoreeltaan tuoreen hallitusohjelman kirjauksia metsistä ”hyvän metsänhoidon kunnianpalautukseksi”.
Hän sanoo työlistaa hyväksi, mutta muistuttaa, että työt ovat vielä tekemättä.
Metsäpolitiikka kansallisissa käsissä
Suomen metsäpolitiikka halutaan pitää kansallisissa käsissä, metsien suojelun pitää perustua vapaaehtoisuuteen ja metsänomistajien päätösvaltaa metsien käytössä halutaan vahvistaa uudessa hallitusohjelmassa.
Metso- ja Helmi-ohjelmia myös jatketaan.
Myös ennakkovaikuttamiseen EU:ssa erityisesti metsien osalta halutaan vaikuttaa, jotta metsänomistajien asemaa, puun saatavuutta tai kustannuskilpailukykyä ei heikennetä.
&#8211; Ohjelmassa on hyvät ja selkeät linjaukset siitä, että hyvä metsänhoito edellä mennään. Terveet ja kasvavat metsät ovat parasta ilmastopolitiikkaa pidemmällä aikavälillä, Marttila arvioi.
Iloinen uutispommi yrittäjille
Hallitusohjelmassa edistetään paikallista sopimista, helpotetaan määräaikaisia sopimuksia ja henkilöperusteista irtisanomista, puututaan laittomiin lakkoihin ja uudistetaan sosiaaliturvaa.
Suomen Yrittäjät kuvaa hallitusohjelman työelämäuudistuksia sanoilla: iloinen uutispommi.
&#8211; Hallitusohjelmassa on ymmärretty yritysten ja työelämän tarpeet. Järjestäytymättömiä työnantajia ja työntekijöitä on pitkään syrjitty työlainsäädännössä. Nyt tähän tulee Yrittäjien pitkään ajama muutos, johtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä <a href="https://www.yrittajat.fi/tiedotteet/yrittajat-tyoelamauudistukset-iloinen-uutispommi/">sanoo</a>.
Jatkossa yt-neuvottelut tulisi käydä yrityksessä, jossa on vähintään 50 työntekijää. Raja on nyt 20 työntekijää. Muutosneuvottelujen vähimmäiskestoaikaa puolitetaan.
&#8211; Byrokratia vähenee, kun pienet yritykset vapautetaan yt-lain velvoitteista. Pienissä yrityksissä on tutkitusti hyvät työolot ja luottamus sekä tiedonkulku. Hyvä yhteistoiminta on erittäin tärkeää, mutta lainsäädännöllä ei pidä kahlita yhdessä tekemistä yhteen muottiin, Makkula sanoo.
Suomen Yrittäjien johtaja katsoo, että Suomi ottaa työlainsäädännössä merkittäviä askeleita keskeisimpiin kilpailumaihin päin ja tekee toimenpiteitä, joita Suomessa ei ole kyetty aiemmin tekemään.
Hevosalalle myönteisiä kirjauksia
Suomalaisen raviurheilun ja hevoskasvatuksen valtakunnallisen keskusjärjestön Suomen Hippos ry:n toimitusjohtaja Minna Mäenpää on <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/hevoset/cb8711f5-28d7-4ef6-ab25-0032637b4e79">erittäin tyytyväinen</a> hallitusohjelman kirjauksiin.
Hallitusohjelmaan on kirjattu hevostaloudelle myönteisiä kohtia. Hallitusohjelmassa mainitaan erikseen sekä suomenhevosen aseman kansallisrotuna turvaaminen että hevostalouden toimintaedellytysten turvaaminen.
Hevosalan kannalta kirjaus on merkittävä. Veikkauksen, RAY:n ja Suomen Hippoksen omistuksessa olleen hevospeliyhtiö Fintoton yhdistyttyä vuoden 2017 alussa uudeksi Veikkaukseksi raviurheilun rahoitus muuttui pitkälti valtionavustukseksi, kun aikaisemmin alan rahoitus tuli pääasiassa oman peliyhtiön tuotoista.
Hevostalouden edistämiseen suunnattu rahoitustaso on ollut noin 40 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on vähemmän kuin hevospelien tuotot ovat, mutta kun rahat maksetaan erilaisina valtiontukina, hevosalan rahoituksesta on aika ajoin noussut erilaista kuohuntaa.
&#8211; Äärimmäisen hyvältä kuulostaa, jos tuollaisia kirjauksia on saatu sinne vietyä eteenpäin, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää kommentoi.
Historiallinen veronkevennys autoilijoille
Äskettäin esimerkiksi myös Autoliitto on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/autoliitolta-kiitokset-hallitusohjelmalle-polttoaineveron-alentamissuunnitelmia-voi-pitaa-historiallisina/">kiitellyt</a> sitä, että uusi hallitusohjelma sisältää paljon hyviä piirteitä sekä liikenteen ja ihmisten liikkumismahdollisuuksien kannalta positiivisia aloitteita.
Autoliitto kiittelee <a href="https://www.autoliitto.fi/uutiset/hallitusohjelmassa-on-paljon-hyvia-piirteita/">erityisesti</a> sitä, että aiemmin suunniteltua polttoaineiden jakeluvelvoitteen ankaraa kiristämistä jo ensi vuodesta alkaen on hallitusohjelmassa selkeästi lievennetty.
Lisäksi hallitus on valmis alentamaan polttoaineveroja jakeluvelvoitteen nostaessa kuluttajahintoja. Suunnitelmia polttoaineveron alentamiseksi Autoliitto pitää jopa historiallisina.
&nbsp;

Maa- ja metsätaloustuottajat, hevosalan toimijat ja Suomen Yrittäjät antavat tunnustusta hallitusohjelmalle –  ”On ymmärretty yritysten ja työelämän tarpeet”

EU:n maatalouspolitiikan uuden ohjelmakauden 2023-2028 alkaminen tietää viljelijöille heti ongelmia. Viljelijätukien maksuaikataulu muuttuu. Asiasta ilmoittivat maa- ja metsätalousministeriö sekä Ruokavirasto. Ensi vuonna tukia maksetaan pääosin joulukuulla ja seuraavana keväänä. Osa tiloista joutuu nyt miettimään, miten maksaa lainansa ja laskunsa.

&#8211; Maatiloilla on tehty isoja investointeja ja eletään kädestä suuhun. Lannoitteet, kuivikkeet ja muut pitää maksaa etukäteen, ja sitten tuet eivät tule ajallaan. Viivytyksiä ei saisi tulla. Tämä on tiloille katastrofi, joka uhkaa myös huoltovarmuutta, sanoo eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Kike Elomaa perussuomalaisista.
Maksuaikataulujen muutos siirtäisi ensi vuoden maksuja useilla kuukausilla, jopa pitkälle vuoteen 2024. MTK:n johtokunnassa pelätään, että tilipäivän siirtäminen kuukausilla voi johtaa jopa konkurssiaaltoon.
&#8211; Yhtälö on maatilojen maksuvalmiuden kannalta mahdoton. Maksuaikataulut on saatava välttämättä pysymään ennallaan, vaatii MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila MTK:n kannanotossa.
Tilat kärsivät vakavasta kassakriisistä energian, polttoaineiden, rehujen ja lannoitteiden hintojen rajun nousun vuoksi. Tuottajahinnat eivät ole nousseet riittävästi korvaamaan kasvaneita tuotantokuluja. Myös MTK:n mukaan tukimaksatusten siirtyminen olisi tiloille katastrofi.
Ongelmallinen siirtymäkausi
Kotimaisesta ruoantuotannosta ja tilojen tilanteesta on huolissaan myös maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen Kurikasta.
&#8211; Siirtymäkausi on ongelmallinen. Viljelijälle on tiedossa paljon muutoksia ohjelmakauden alkaessa. Tukimaksuaikataulujen muutos ei ole vähäisin. Se vaikuttaa suuresti tilan talouteen, jos tuen maksun väli tulee pitkäksi. Hankalaa on, hän sanoo.
Nyt tukia on maksettu siten, että ennakot ovat tulleet ensin ja pääerät myöhemmin. Niiden mukaan tiloilla on suunniteltu laskujen ja lainojen maksut. Esimerkiksi ympäristökorvaus ja luomukorvaus on maksettu yleensä syksyllä syyskuusta alkaen. Ensi vuonna ne maksetaan joulukuussa ja seuraavan vuoden keväällä.
&#8211; Aikataulujen muuttaminen ei ole kenenkään kannalta positiivinen asia. Tässä taloustilanteessa viljelijä kaipaisi vakautta, korostaa Hämäläinen.
Suomessa möhlittiin tänä vuonna eläintukien maksatus. Se siirtyi osittain maksettavaksi ensi vuoden puolelle.
&#8211; Ministeriö nyt ilmoitti, että se pyrkii maksamaan edes osan joulukuussa. Tukien maksatuksen siirtyminen on iso ongelma eläintiloille, sanoo Reijo Hämäläinen.
Monitorointia ja kuvia
Pinta-alaperusteisiin tukiin tulevat uudistukset muuttavat niin viljelijöiden kuin hallinnon tekemisiä enemmän kuin milloinkaan aiemmin Euroopan unioniin kuulumisen aikana. Tukioikeudet lakkautetaan. Niiden sijaan tukihakemuksella ilmoitettuja peltolohkoja pinta-alamonitoroidaan, ja tuet maksetaan monitoroinnissa tukikelpoisiksi todetuille lohkoille.
Monitorointi tarkoittaa peltojen satelliittikuvaseurantaa ja viljelijälle lähetettäviä pyyntöjä ottaa älypuhelimellaan paikkaan sidottuja valokuvia tilanteessa, jossa jonkun lohkon hakemustiedot eivät vastaa satelliittikuvaa. Pinta-alamonitoirointi vähentää paikalla tehtäviä tilavalvontakäyntejä.
Hyvää on joustavuuden lisääntyminen. Viljelijä voi muuttaa tukihakutietoja vielä pitkään varsinaisen haun jälkeen.
Ruokavirasto on valmistellut maksuaikataulun yhdessä maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Ruokavirasto tiedotti uuden kauden asioista viime viikolla, jotta viljelijät voivat varautua tulevaan suunnitellessaan maatilan taloutta. Ruoan ja energian huoltovarmuuden turvaamiseen tarvittavia toimenpiteitä pohditaan parhaillaan ministerityöryhmässä.
&nbsp;

Tilat joutuvat koville tukimaksuaikataulujen muuttuessa

Tänään kello 16 alkavassa <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-3-2022">täysistunnossa</a> käsitellään perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lakialoite/Sivut/LA_54+2021.aspx">lakialoite</a> laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Kyseessä on lakialoitteen lähetekeskustelu. Aloitteen on allekirjoittanut sekä hallituksen että opposition kansanedustajia. Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/maenpaa-maatalouden-tuotantorakennusten-kiinteistovero-poistettava/">uutisoi</a> joulukuussa 2021 Mäenpään jättäneen kyseisen lakialoitteen eduskunnassa.

Kansanedustaja Juha Mäenpään jättämän lakialoitteen tavoitteena on lisätä kiinteistöverolaissa määriteltyjen verosta kokonaan tai osittain vapaiden kiinteistöjen luetteloon maatalouden tuotantorakennukset. Kiinteistöveroa ei olisi tämän seurauksena jatkossa suoritettava kyseisistä rakennustyypeistä lainkaan.
– Kotimaisen ruoan alkutuotannon olemassaolo ei ole vain maatalousyrittäjien asia vaan koko yhteiskunnan, sillä kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta, Mäenpää perusteli lakialoitettaan joulukuussa.
Monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta
Aloitteen taustalla oli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n lokakuussa 2021 jättämä varoitus siitä, että maatalous on ajautunut vaaralliseen talouskriisiin. Viljelijöiden ja lihantuottajien tilat eivät kannata, ja laskupinot kasvavat. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan mukaan monilla tiloilla kyse on eloonjäämistaistelusta. Mäenpää kertoi, että maataloustuottajien kyky tehdä tulosta on heikentynyt jo pitkään.
– Osin kuitenkin kyse on ihan viimeaikaisista muutoksista. Huonon kesän jäljiltä tiloilla on pulaa rehusta, jonka hinta on noussut. Esimerkiksi maitotiloilla itse tuotettu rehuvilja menetettiin, minkä vuoksi tilat ovat joutuneet ostamaan kallista rehua ulkopuolelta. Samaan aikaan on osunut myös energian hinnannousu ja koneiden, koneenosien sekä lannoitteiden kallistuminen, Mäenpää kertoi.
Valtiolle melko pieni tulo
Kiinteistövero on vuosittain maksettava kiinteistön omistukseen perustuva vero, joka koskee sekä maata että rakennuksia. Vuonna 2020 Suomessa kiinteistöveroa kerättiin kokonaisuudessaan jopa 1 955 miljoonaa euroa, josta maatalouden tuotantorakennusten osuus oli vain vähän yli 15 miljoonaa. Kiinteistöverotuksen kokonaisuuteen suhteutettuna kyse on siis suuruusluokaltaan melko pienestä tulosta valtiolle.
– Sen sijaan vaikeassa ja epävarmassa tilanteessa elävälle maatalousyrittäjälle tuotantorakennusten vero on merkittävä kuluerä kaiken muun ohella, Mäenpää sanoi.
Lakialoitteen allekirjoittajien joukossa oli sekä hallituksen että opposition edustajia.
Eduskunnan täysistuntoa voi seurata eduskunnan sivuilta <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-3-2022">verkkolähetyksenä</a>. Myös <a href="https://areena.yle.fi/1-3411685">Yle Areena</a> näyttää sivuillaan täysistunnot. Mäenpään aloite käsitellään päiväjärjestyksen kohdassa 7: Lakialoite laiksi kiinteistöverolain 3 §:n muuttamisesta. Kyseessä on päiväjärjestyksen toiseksi viimeinen käsiteltävä kohta, minkä vuoksi tarkkaa käsittelyaikaa on vaikea arvioida, mutta se venynee pitkälle iltapäivään.
&nbsp;

Mäenpää vaatii maatalouden tuotantorakennusten kiinteistöveron poistamista: “Kysymys on kansallisen huoltovarmuuden perustasta”