PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

Jorma Ratia

Varatuomari Jorma Ratia (ps.) on Lahden kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaoston puheenjohtaja. Hän vastaa puheenjohtajan ominaisuudessa Lahden kaupunkikonsernin yhtiöiden omistajaohjauksesta. Yhtiötä ja ohjauksessa olevia kuntayhtymiä ja toimialoja Lahdessa on noin 50.

&#8211; Kunnallisten yhtiöiden tarpeellisuus riippuu toimialoista. Yhtiöittämiselle pitää olla todellinen tarve, ja niiden pitää olla kannattavia. Yhtiöitä tarvitaan hyvin vähän, koska kaikki toiminta on lakisääteistä. Yhtiötä tarvitaan lähinnä vapailla markkinoilla toimimiseen, Jorma Ratia linjaa.
Tulospalkkiot puhuttavat
Jorma Ratia muistuttaa, että kunnalliset yhtiöt voivat toimia markkinaehtoisesti, kunhan eivät toimi EU-direktiivien vastaisesti tai kilpaile kunnallisen tuen turvin. Se tarkoittaa, ettei tappiollista yhtiötä saa rahoittaa kunnan talousarviosta eikä yhteiskunnallisesti tuettu yhtiö saa sekoittaa markkinoita kunnallisen tuen turvin.
Kunnallisten johtajien erilaiset tulospalkkiot ovat puhuttaneet Suomessa tiedotusvälineitä ja kansalaisia. Kuntayhtiöiden hallitukset jakavat toimitusjohtajilleen ja muulle henkilökunnalle usein palkkioita vuotuisesta tuloksesta. Ratia ei näe tähän olevan todellista aihetta, koska yhtiöiden tulos syntyy pitkälti juuri kunnan sisäisen laskutuksen ansiosta. Tällöin tulospalkkio tulee omistajan taskusta.
Avoimuutta kaivataan
Yhtiöiden hallitukset usein vetoavat tiedon rajoittamisessa osakeyhtiölakiin. Ratia muistuttaa, että osakeyhtiölaki ei tunne hallitusten jäsenten vaitiolovelvollisuutta, mutta hallituksen jäsen ei saa sanomisillaan tai muulla tavoin tehdä haittaa yhtiölle. Moni hallitus vaikenee vain varmuuden vuoksi.
&#8211; Tunnen jonkin verran Ruotsin yhtiölakia, ja siinä ovat julkisomisteisia osakeyhtiöitä koskevat määräykset avoimuudesta laajemmat kuin Suomessa. Jos myös Suomessa halutaan lisää avoimuutta kuntayhtiöille, niin lakia pitää muuttaa. Yhtiöiden hallitusten päätöksiä pitää avata enemmän omistajalle esimerkiksi sopimusten osalta, Ratia toteaa.
Osinkojen tuottajia
Energiayhtiöiden ja vastaavien muiden taloudellista tulosta tuottavien yhtiöiden odotetaan kunnissa tuottavan osinkoja omistajakunnalleen osana kunnan vuotuista talousarviota. Tuotto-odotukset saattavat olla hyvinkin kovia.
&#8211; Markkinatilanne on muuttunut niin kaukolämmön kuin sähkön myynnissä. Kunnalliset energiayhtiöt eivät tuota enää niin suuria osinkoja kuin kymmenen vuotta sitten. Jos energiayhtiöt tekevät kunnollista tulosta, niin ei ole mitään syytä niitä myydä, mutta jos tuloksenteko on heikkoa, on syytä harkita ainakin jonkin osan myymistä yhtiöstä, Ratia linjaa.
Poliittinen edustus
Jorma Ratia sanoo usean kunnan yhteenliittymien olevan periaatteessa hyvä ratkaisu kunnallisten yhtiöiden omistukseen, mutta tässä törmätään useimmiten poliittisiin etupiireihin, jotka eivät ymmärrä yhteisen, vahvemman yhtiön muodostamisen tarvetta. Ratia ei näe mitään estettä siihen, etteikö useamman kunnan yhteisomistukseen voitaisi yhtiöiden osalta mennä. Lahdessa toimitaan niin, että energiaa myydään naapurikunnille.
Kunnissa käydään usein kuumaa keskustelua siitä, pitäisikö kunnallisten yhtiöiden hallituksissa olla ulkopuolisia, sitoutumattomia asiantuntijoita. Nyt kunnallisten yhtiöiden hallituksiin valitaan pääosin poliittisin perustein, eli puolueiden kunnallisjärjestöt valitsevat edustajiaan yhtiöhallitusten jäseniksi. Asiantuntemusta toki edellytetään. Joissakin kunnissa hallituksessa on sekä jäsenkirjaperusteisia että sitoutumattomia hallituksen jäseniä.
&#8211; Valtiollisten ja kunnallisten yhtiöiden hallituksissa tulee olla myös poliittinen edustus. En lämpene sille, että hallitukset olisivat kokonaan ulkopuolisia ja sitoutumattomia. Kuntien omistajaohjaus ei toimi hyvin, jos hallitus muodostuu epäpoliittisista henkilöistä. Yhtiöhallituksista pitää olla suora reitti poliittisesti valittuihin elimiin, kuten omistajaohjauksesta vastaaviin kunnanhallituksiin, Ratia linjaa päätöksentekoa.
Investoinnit ja osingot
Lahdessa kaupungin energiatuotannosta vastaa kaupungin kokonaan omistama Lahti Energia Oy. Ratia sanoo, että yhtiön päätehtävä on tuottaa kohtuuhintaista energiaa asukkailleen ja yrityksille. Lahden energiayhtiöltä odotetaan suoraan myös tulostuottoa kaupungin vuotuisiin budjetteihin. Joka vuosi tätä tuottoa on syntynyt, joskus enemmän ja suurten investointien aikoina vähemmän.
&#8211; Lahden yhtiön kolmas voimala maksoi 180 miljoonaa euroa. Tämä investointi oli pakko tehdä, koska yhtiön ensimmäinen voimala tuli käyttöiältään tiensä päähän. Suuri uusinvestointi johti siihen, että kunnollista tuottoa saadaan vasta viiden tai seitsemän vuoden kuluttua. Tämä on vain hyväksyttävä, Ratia toteaa.
Omistajan oltava alalta
Ratia painottaa, että jos kunta kaikesta huolimatta lähtee siihen, että myy kokonaan tai osan energiayhtiöstään tai muusta yhtiöstä, niin ostaja ei saa olla pelkkä sijoitusyhtiö, vaan sen tulee olla sen alan asiantuntija, jota myytävä yhtiö edustaa. Ostajan pitää toimia samalla toimialalla kuin myytävä yhtiö.
Lahdessa kunnallinen vesiyhtiö on nimeltään Lahti Aqua. Se tuottaa osin myös energiaa polttamalla kuivattua jätelietettä biokaasuksi. Sen tuottaja on Lahti Aquan omistama tytäryhtiö. Jorma Ratia toimi aiemmin Lahti Energian hallituksen puheenjohtajana. Silloin Lahdessa tehtiin laskelmia tulen ja veden yhdistämisestä eli Lahti Energian ja Lahti Aquan yhdistämisestä yhdeksi yhtiöksi. Laskelmat tuottivat merkittäviä hyötyjä. Se tyrmättiin kuitenkin poliittisella tasolla.
Pienvoimalat yleistyvät
Ratia korostaa, että kunnallinen energiatuotanto on muutosvaiheessa. Maailma näyttää olevan menossa hajautetun energian suuntaan eli alueellisiin pienvoimaloihin, joista hurjimmat suunnitelmat ovat päätyneet jopa kunnallisiin ydinvoimaloihin. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan hajautettu energiatuotanto etenee.
Lahden kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja konserni- ja tilajaoston puheenjohtajana Jorma Ratia näkee kunnallisten yhtiöiden olevan laskusuunnassa. Kunnallisia palveluita tullaan ostamaan entistä enemmän markkinaehtoisesti toimivilta yksityisiltä yrityksiltä. Ulkoa ostaminen vaatii entistä enemmän omistajaohjaukselta. On siis tarkasteltava, mikä tapa tuottaa on kuntalaisille edullisinta.
&nbsp;

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä

Jorma Ratia

Kunnallinen omistajaohjaus on vaativaa työtä – yhtiöiden hallituksissa tarvitaan kunnan päättäjiä

Uusimmat

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

Viikon suosituimmat

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Toimitus suosittelee

Omalääkärimalli toteutuu tällä hallituskaudella – ministeri Juuso: “Kyseessä on suomalaisille aivan valtava muutos”

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024