Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

johdon palkkiot

Perussuomalaiset Yleisradion hallintoneuvoston jäsenet ja kansanedustajat Jari Ronkainen, Leena Meri, Olli Immonen ja Jussi Wihonen vaativat Ylen rahankäytön julkisuuden lisäämistä, jotta keskustelu lakisääteisten ydintehtävien kannalta välttämättömästä rahoitustasosta olisi mahdollista.

&#8211; Yle on osakeyhtiö, joten julkisuuslakia ei sovelleta siihen. Pääsääntöisesti verorahojen käyttö saadaan selvitettyä kuittien ja asiakirjojen pohjalta eurolleen, mutta Ylen ja muiden julkisomisteisten osakeyhtiöiden kohdalla tämä ei päde, Jari Ronkainen toteaa.
Tiedot veronmaksajien saataville
Leena Meri huomauttaa, että koska tiedot eivät ole julkisia, keskustelua rahankäytöstä käydään ennen kaikkea tilinpäätöstietojen pohjalta ikään kuin otsikkotasolla.
&#8211; Tiedetään, paljonko esimerkiksi kulttuuriin ja viihteeseen tai henkilöstökuluihin käytetään yhteensä rahaa, mutta yksityiskohtaisten tietojen puuttuessa on konkreettista keskustelua hankala käydä. Palkkatiedoista vain ylimmän johdon palkat ja palkkiot ovat julkisia, ja ne ovat kasvaneet lähes 30 prosenttia vuodesta 2015.
Olli Immonen linjaa, että lähtökohtaisesti jokaisesta verovaroin tehdystä ostosta tulisi olla kuitti toimittajien ja muiden asiasta kiinnostuneiden saatavilla, jotta tiedettäisiin eurolleen, mihin rahat hupenevat.
Loppu tehottomalle rahankäytölle 
Julkisessa keskustelussa Ylen puolustajat pitävät yli 500 miljoonan euron rahoitusta välttämättömänä, ja leikkausehdotuksia kritisoidaan hyökkäyksenä vapaata tiedonvälitystä kohtaan. Näitä väitteitä hallintoneuvoston jäsenet pitävät täysin yliampuvina.
&#8211; On järjetöntä väittää, että kulukuurin seurauksena Yle ei voisi hoitaa lakisääteisiä ydintehtäviään eli ennen kaikkea uutis- ja ajankohtaisohjelmatuotantoaan. Valtio velkaantuu järkyttävää tahtia, eikä tehotonta rahankäyttöä tule sallia, Jussi Wihonen toteaa.
&#8211; Olisi tärkeä keskustella myös siitä, mitkä nämä Ylen ydintehtävät lopulta ovat. Nykyisin Yle käyttää miljoonia euroja esimerkiksi ulkomaisten viihdesarjojen esitysoikeuksiin, urheilutapahtumiin sekä ideologisiin ohjelmatuotantoihin, ja kaikkien osalta voidaan kysyä, onko perusteltua pakottaa suomalaiset näitä maksamaan. Suomalaiset joutuvat kiristävät vöitään &#8211; ja Ylen tulee osallistua talkoisiin, hallintoneuvoston jäsenet esittävät.

Yleisradion hallintoneuvoston PS-edustajat: Ylen rahoitus läpinäkyväksi – johdon palkat ja palkkiot kasvaneet lähes 30 prosenttia

Perussuomalaiset vaati leikkauksia ja puoluekorruption lopettamista Kuntaliitossa. Esitys hävisi liiton hallituksessa äänin 13-2. Vanhat puolueet betonoivat rakenteet kustannuksista ja sote-uudistuksen edellyttämistä muutoksista välittämättä. Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi tuomitsee jyrkästi Kuntaliiton rämettyneen puoluepoliittisen mandaattijärjestelmän.

Kuntaliiton hallituksen kokouksessa 27.10.2022 päätettiin jatkaa kahden varatoimitusjohtajan palvelussuhdetta vuoden 2025 kesäkuun loppuun. Nykyisten varatoimitusjohtajien määräaika olisi päättynyt tämän vuoden lopussa.
Kokouksessa kansanedustaja Toimi Kankaanniemi esitti Suonenjoen kaupunginhallituksen ensimmäisen varapuheenjohtajan Pia Pentikäisen (ps.) kannattamana, että palvelussuhteita olisi jatkettu vuoden 2023 loppuun asti. Vuoden aikana olisi valmisteltu uudistus, jonka mukaan liitto olisi siirtynyt yhden toimitusjohtajan ja yhden varatoimitusjohtajan malliin vuoden 2024 alusta alkaen.
Kuntaliiton ylin johto kohtuuttoman raskas
Perusteluina perussuomalaiset jäsenet totesivat, että Kuntaliitolta poistuvat ensi vuoden vaihteessa kunnilta hyvinvointialueille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät. Liitto irtisanoo käytyjen yt-muutosneuvottelujen tuloksen mukaisesti näistä tehtävistä vastaavan henkilöstönsä, noin 50 henkeä. Myös kunnilta perittävä jäsenmaksu alenee 30 %.
&#8211; On kohtuutonta, että ylin johto, toimitusjohtaja ja kaksi varatoimitusjohtajaa jatkaa, kun tehtävät, alaiset ja tulot vähenevät merkittävästi. Vastaavan kokoisissa muissa organisaatioissa ylin johto on sekä määrältään että palkkatasoltaan selvästi kevyempi kuin Kuntaliitossa, joka toimii kuntien verovaroin, toteaa Kankaanniemi.
Johdon palkkaus parempi kuin pääministerillä
Kuntaliiton johdon palkkataso on korkeampi kuin pääministerillä ja ministereillä.
&#8211; Katsoimme, että ensi vuonna kunnissa eletään sote-uudistuksen siirtymäaikaa ja keväällä on eduskuntavaalit ja niiden jälkeen hallitusneuvottelut, joten on perusteita jatkaa varatoimitusjohtajien työsuhdetta vielä ensi vuosi, mutta ei pitempään. Yli kaksi ja puoli vuotta on kohtuuttoman pitkä aika, toteaa Pia Pentikäinen.
&#8220;Tällaisesta korruptiosta pitää luopua&#8221;
Kuntaliiton toimitusjohtaja on perinteisesti kokoomuksen paikka. Varatoimitusjohtajat ovat keskustan ja SDP:n mandaatteja. Kankaanniemi tuomitsee voimakkaasti tällaisen rämettyneen puoluepoliittisen mandaattijärjestelmän.
&#8211; Parhaat hakijat eivät edes hae Kuntaliiton johtopaikkoja, kun ne on etukäteen osoitettu tietyn puolueen jäsenkirjan omaavalle. Tällaisesta korruptiosta pitää luopua, jyrisee Kankaanniemi.
&#8211; Kun perussuomalaiset on kolmen suurimman puolueen joukossa, paikka kuuluisi meille. Emme kuitenkaan hyväksy koko ummehtunutta järjestelmää. Meille riittää se, että Kuntaliiton valtuuskunnassa ja hallituksessa ovat poliitikot päättämässä vaaleissa saaduilla mandaateilla. Palkkajohtajien tulee olla asiantuntijoita ja edustaa tasapuolisesti koko kuntakenttää.
Lasku lankeaa veronmaksajille
Perussuomalaisten esitys kaatui, joten Kuntaliitto jatkaa toimitusjohtajan, kahden varatoimitusjohtajan ja ruotsinkielisen johtajan organisaatiolla ainakin 30.6.2025 saakka eli yli seuraavien kuntavaalien. Kokoomus, keskusta, SDP ja RKP saavat pitää johtajan paikkansa, vaikka liiton muu henkilöstö ja tehtävät vähenevät. Lasku lankeaa kuntien kautta veronmaksajille.
Suomen Kuntaliitto on kuntien edunvalvonta- ja asiantuntijaorganisaatio, joka juridisesti on rekisteröity yhdistys. Sen jäseninä ovat kaikki Suomen 300 kuntaa.
Kuntaliiton ylin päättävä elin on 75-jäseninen valtuuskunta, jonka kunnat valitsevat neljäksi vuodeksi kuntavaalien voimasuhteiden mukaan. Perussuomalaisilla on nykyisessä valtuuskunnassa 11 edustajaa.
Valtuuskunnan valitsemassa hallituksessa on 15 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Perussuomalaisista jäseninä ovat Jyväskylän kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Toimi Kankaanniemi ja Suonenjoen kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Pia Pentikäinen.
&nbsp;

Kankaanniemi: Kuntaliitto jatkaa puoluekorruptiota perussuomalaisten vastustuksesta huolimatta

Perussuomalaiset kansanedustajat ja postin hallintoneuvoston jäsenet Mari Rantanen ja Rami Lehto kritisoivat Postin johdon palkkioita. Postissa on päätetty palkita yhtiön ylimpiä johtajia vuosina 2020, 2021 ja 2022 erityisillä 2X-bonuksilla, jossa maksimipalkkio on 60 prosenttia vuosipalkasta.

&#8211; Maailmantalous on syöksymässä kohti historiallista taantumaa. Postin päätös ylimmän johdon ökypalkkioista on härski tässä tilanteessa. Kaikkien on osallistuttava talkoisiin, jotta Suomi saadaan jaloilleen. Tämä koskettaa myös valtionyhtiöiden johtoa, Mari Rantanen ilmoittaa.
Toimitusjohtaja erosi kohun saattelemana 
 
Postin edellinen toimitusjohtaja Heikki Malinen erosi tehtävästään kohun saattelemana viime syksynä. Malinen nautti 82 313 euron kuukausiansiota samalla kun Posti ilmoitti siirtävänsä noin 700 pakettilajittelun työntekijää halvemman työehtosopimuksen piiriin.
Posti hankki myös 30 000 euron golf-osakkeen samaan aikaan, kun se kävi työntekijöiden irtisanomiseen johtaneita yt-neuvotteluita.
&#8211; Malinen luopui tuolloin kahden kuukauden palkastaan. Moni yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen on näyttänyt esimerkkiä luopumalla palkkioistaan koronaviruksen aiheuttaman taloustilanteen takia. Postinkin tulisi tehdä juuri päinvastoin kuin se nyt tekee, Rami Lehto sanoo.
Henkilöstöstä pidettävä huolta
Perussuomalaiskaksikon mukaan Postilla on muukin rooli kuin pelkästään osana valtion tuottavaa yrityssalkkua.
&#8211; Valtio-omisteisella yrityksellä on yhteiskuntavastuu eikä sen pidä tuijottaa pelkkää tulosta. Nyt on erityisen tärkeää pitää huolta henkilöstöstä. Toimiva postilaitos on myös iso osa huoltovarmuutta, Rantanen ja Lehto muistuttavat.

Postin hallintoneuvoston Rantanen ja Lehto: ”Postin päätös johdon ökypalkkioista härski tässä taloustilanteessa”