Johan Pehrson

Luetun ymmärtäminen käy yhä vaikeammaksi ruotsalaisissakin kouluissa. Edessä saattaakin poliitikkojen mukaan olla sukupolvi, joka ei osaa lukea. Hankala yhtälö maailmassa, jossa vaatimukset osaamiselle kasvavat kaiken aikaa. Lääke on kuitenkin olemassa: lukemaan oppii lukemalla ääneen.

Joka neljännen ruotsalaisoppilaan luku- ja laskutaito on riittämätön. Tutkimustieto kertoo yksiselitteisesti puhelimen näpräämisen vaikuttavan kielteisesti oppilaiden keskittymiseen ja oppimiskyyn. Älypuhelimet kerätäänkin päiväksi talteen kaikissa esi- ja peruskouluissa mahdollisesti jo ensi vuoden syksyllä.

Suomessa havahduttiin jokin aika sitten, että huomattava osa joistakin koululaisryhmistä oli käytännössä lukutaidottomia. Ruotsissa ollaan jo pidemmällä, sillä lukutaidottomuus on ehtinyt yliopistoihin asti. Jokainen voi omassa mielessään pohtia, mitä tästä seuraa.

Peruskoulun päättöluokkien oppilaista lähes puolet on Ruotsissa joutunut rikoksen kohteeksi ja puolet on itse syyllistynyt lain rikkomiseen. Näin kertovat oppilaat tuoreessa selvityksessä. Opetusministerillä nousee pala kurkkuun tuloksia kuunnellessa ja surkean tilanteen eräs syykin löytyy pian: koululuokista puuttuu selkeä johtaja.

Luku- ja kirjoitustaito on ehdoton edellytys sille, että ihminen voi tulla osaksi toimivaa yhteiskuntaa. Voimakkaana jatkuvan maahanmuuton myötä lukutaidottomuudesta on tullut kasvava osa pohjoismaista todellisuutta. Lukutaidottomuus johtaa syrjäytymiseen ja sen myötä hyvinvointivaltion alasajoon.