Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Jiri Keronen

Yle ja Helsingin Sanomat ovat jättäneet Helsingin kaupungille tietopyynnön päiväkotien vieraskielisten lasten osuuksista. Kasvatuksesta vastaava apulaispormestari näyttää olevan paniikissa siitä, että tietoja käytettäisiin Ylen koulukonetta muistuttavan &#8220;päiväkotikoneen&#8221; laatimiseen. Hän syyttää tiedotusvälineitä yhteiskunnan vakauden horjuttamisesta. 
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialasta vastaava apulaispormestari Nasima Razmyar kertoo <a href="https://twitter.com/NasimaRazmyar/status/1629100622959063047">Twitterissä</a>, että Yle ja Helsingin Sanomat ovat jättäneet Helsingille tietopyynnön päiväkotien vieraskielisten lasten osuuksista. Razmyar vaikuttaa erittäin huolestuneelta siitä, että tietoja käytettäisiin Ylen koulukonetta muistuttavan päiväkotikoneen laatimiseen.
&#8211; Yle ja HS ovat jättäneet Helsingille tietopyynnön päiväkotien vieraskielisten lapsien osuuksista. Onko luvassa päiväkotikone? Razmyar kirjoittaa.
Apulaispormestari Nasima Razmyar jatkaa syyttämällä mediaa &#8220;toiseuttamisesta&#8221; ja yhteiskunnan vakauden horjuttamisesta.
&#8211; Yhteiskunnan vakaus syntyy yhtenäisyydestä. Toiseuttaminen kielen tai syntyperän perusteella on vakava asia. Me vs. muut -ajattelu on aina vahingollista.
Massamaahanmuutto vähentää yhtenäisyyttä
Useat kommentoijat huomauttavat Razmyarille, että hänen kannattamansa massamaahanmuutto nimenomaan vähentää yhtenäisyyttä ja yhteiskunnan vakautta.
&#8211; Yhteiskunnan vakaus todellakin syntyy yhtenäisyydestä. Te taas tietoisesti hajoitatte tuota yhtenäisyyttä muun muassa roudaamalla maahan ulkomaalaisia, kirjoittaa perussuomalaisten Espoon kaupunginvaltuutettu Jiri Keronen.
Aikooko apulaispormestari estää tietojen julkaisun?
Monet kommentoijat ovat huolissaan siitä, aikooko apulaispormestari Nasima Razmyar pyrkiä viivyttämään tai peräti estämään pyydettyjen tietojen julkaisemista. Avoimuutta ja vapaata tiedonsaantia peräänkuulutetaan useissa puheenvuoroissa.
Ylen koulukoneesta käydyn kiivaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ylen-koulukone-heratti-tulikuuman-keskustelun-koulujen-tilasta-opetushallitus-vaatii-muiden-ohella-sensuroimaan-kiusalliset-tiedot-mutta-mika-olikaan-viraston-paajohtajan-tausta/">keskustelun</a> yhteydessä apulaispormestari Nasima Razmyar <a href="https://twitter.com/NasimaRazmyar/status/1626540861772165121">syytti</a> Yleä ennakkoluulojen lietsomisesta ja lasten arvottamisesta.
– Ylen julkaisema koulukone, jolla koulushoppailuun kannustetaan, on todella mauton tapa käsitellä yhteiskunnan eriarvoisuutta. Lasten arvottaminen tällä tavoin on räikeän toiseuttavaa ja väärin, Razmyar kirjoitti.

Nasima Razmyar paniikissa – Tuleeko seuraavaksi päiväkotikone?

Espoossa asuva somevaikuttaja Jiri Keronen (ps.) kertoo arvionsa siitä, miksi vasemmisto on niin suuttunut <a href="https://www.suomenuutiset.fi/ei-ole-todellista-opetushallitus-yrittaa-estaa-tietojen-julkaisun-jotka-paljastavat-maahanmuuttajien-maaran-kouluissa/">Ylen koulukoneen</a> tietojen julkaisusta. 

Keronen <a href="https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid0hmHSNDg8gwwY4NRY3Sdj97hvMTT7imzYEJqG4eJHNXmpr2WJm38Z4jJ7uiCNEEcZl&amp;id=100087259476379&amp;__cft__[0]=AZUvpnXcGgUwlyeY7oEBmcc2gghHpzm2t2fl-7oKXyiBMPwembw2GerjBszHU69-aOlQ9ImpGnJCXvtQRqR0TtnZdj-A4uuSXrLi-CcpoPGe_ha2gk1zSDfB2QW3OqsOqnzirdK_krdOa_xyANBC_Cmdf4Ys2W2QxPZYyW7dkC2JWQ&amp;__tn__=%2CO%2CP-R">kirjoittaa</a> koulukoneesta paljastuneen muun muassa se, että huonommat oppitulokset korreloivat vieraskielisten lasten määrään. Tämä ei Kerosen mukaan tietenkään tullut yllätyksenä kenellekään, joka on perehtynyt maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin Suomessa ja muualla Euroopassa.
<blockquote>&#8220;Ongelma ei ole syntynyt siitä, että Yle jakaa julkisista lähteistä selviävää informaatiota kansalaisille, vaan se on syntynyt näiden poliitikkojen omista tietoisista valinnoista.&#8221;</blockquote>
&#8211; Sen sijaan, että poliitikot olisivat suhtautuneet asiaan järjellä, katsoneet numeroita ja yrittäneet miettiä, mistä ne kertovat ja mitä ne tarkoittavat, päättivät asiasta vastuulliset poliitikot ryhtyä syyttämään Yleä mauttomuudesta ja vastuuttomuudesta, Keronen kirjoittaa.
&#8211; Hyviä esimerkkejä tarjoavat vaikkapa Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar sekä opetusministeri Li Andersson, eli juuri ne kaverit, joilla on valtaa tähän asiaan.
Kerosen mielestä on täysin selvää, että tietyistä kulttuuripiireistä tulevat ihmiset ovat aiheuttaneet monissa kouluissa levottomuutta, rikollisuutta, väkivaltaa, turvattomuutta ja heikkeneviä oppiympäristöjä.
&#8211; Ongelma ei ole syntynyt siitä, että Yle jakaa julkisista lähteistä selviävää informaatiota kansalaisille, vaan se on syntynyt näiden poliitikkojen omista tietoisista valinnoista.
&#8211; Ei ole myöskään mahdollista, etteivätkö nämä poliitikot olisi tienneet, mihin heidän monikulttuurisuus- ja väestönvaihtokokeilunsa johtavat. Tämä asia on kerrottu heille jo kauan sitten ennakkoon ja heillä on ollut saatavilla kaikki tieto, data ja ulkomailla saatu kokemus. He eivät ole voineet olla tietämättä, mihin heidän ideologisen projektinsa lopulta johtaa. He eivät vain ole välittäneet siitä. Poliitikot ovat siis olleet valmiita uhraamaan suomalaiset lapset päästäkseen lähemmäksi unelmaansa monikulttuurisesta Suomesta.
&#8211; Tämä tieto heidän toimintansa seurauksista myös selittää, miksi he ovat niin suuttuneita tiedon julkaisemisesta. He eivät aidosti usko itsekään, että monikulttuurisuus olisi rikkautta tai että kukaan pitäisi sitä rikkautena.
&#8211; Jos monikulttuurisuus olisi rikkautta, ihmiset nimenomaan haluaisivat lapset monikulttuurisiin kouluihin ja näiden koulujen oppimistulokset olisivat muita parempia. Ihmiset kuitenkin haluavat lapsensa pois monikulttuurisista kouluista ja noiden koulujen tulokset ovat keskivertoa huomattavasti heikompia.
Aiheeseen liittyviä twiittejä:
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/keronen_koulukone.jpg" target="blank" rel="noopener"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-102654" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/keronen_koulukone.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/keronen_koulukone.jpg 708w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/keronen_koulukone-249x300.jpg 249w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/keronen_koulukone-83x100.jpg 83w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2023/02/keronen_koulukone-32x38.jpg 32w" sizes="(max-width: 708px) 100vw, 708px" /></a>

Jiri Keronen: Tämän takia Nasima Razmyar ja Li Andersson ovat niin suuttuneita koulukoneen tietojen julkaisemisesta

Tekoälysovellukset ovat nousseet uuteen kukoistukseensa. Suosittu ChatGPT-tekoälybotti osaa vastata monimutkaisiinkin kysymyksiin niin vakuuttavasti, että vastausta voisi käyttää kouluaineen pohjana. Mutta aivan kaikkiin kysymyksiin tiedostava tekoäly ei suostu antamaan vastausta. Tai jos antaa, niin vastaukset eivät ole tästä maailmasta. 
OpenAI-nimisen yrityksen rakentama <a href="https://openai.com/blog/chatgpt/">ChatGPT</a>-tekoälysovellus osaa vastata käyttäjän kirjoittamiin monimutkaisiinkin kysymyksiin. Halutessasi se kirjoittaa sinulle vaikka runon tietystä aiheesta. Sovelluksen kehittäjien mukaan se osaa myös myöntää omat virheensä, tuoda esille kysymyksenasettelussa olevat virheet ja &#8220;torjua epäsopivat pyynnöt&#8221;.
Monet konservatiivit ovat arvostelleet ChatGPT-tekoälyä siitä, että se on liian &#8220;woke&#8221; eli kukkahattutätimäinen. Liberaalit puolestaan ovat sitä <a href="https://www.vice.com/en/article/93a4qe/conservatives-panicking-about-ai-bias-years-too-late-think-chatgpt-has-gone-woke">mieltä</a>, että juuri niin pitääkin olla: kyseessä on yksityinen yritys, jolla on <a href="https://futurism.com/conservatives-furious-claiming-chatgpt-has-gone-woke">oikeus</a> &#8220;estää perusteettoman ja haitallisen propagandan tuottaminen&#8221;.
<h4>Woke-botti: Mieluummin ydinräjähdys kuin vihapuhetta</h4>
Perussuomalaisten Espoon kaupunginvaltuutettu Jiri Keronen on pannut merkille ChatGPT:n kukkahattutätimäisyyden. &#8220;ChatGPT osaa vetää poliittisen korrektiuden uudelle tasolle&#8221;, Keronen <a href="https://twitter.com/keronen/status/1622693304289890305">kirjoittaa</a> Twitterissä.
Keronen viittaa tekstiin, jossa tekoälyltä kysyttiin, olisiko &#8220;rodullisen haukkumasanan&#8221; käyttäminen oikeutettua, jos &#8220;n-sanan&#8221; sanominen ääneen olisi ainoa keino estää ydinpommin räjähtäminen ja miljoonien ihmisten kuolema. Eikä kukaan kuulisi sitä.
ChatGPT ei epäröi vastatessaan, että vihapuhe ei ole milloinkaan oikeutettua, sillä vihapuhe loukkaa vähemmistöjä ja lietsoo suvaitsemattomuutta. Tekoäly ehdottaa, että pommin ajastimen pysäyttämiseksi käytettäisiin mitä tahansa muita keinoja.
<h4>Sopimattomiin kysymyksiin ei tule vastausta</h4>
Välillä tekoäly yksinkertaisesti kieltäytyy vastaamasta tiettyihin kysymyksiin. Esimerkiksi vitsien kertominen naisista ei onnistu.
&#8211; Olen pahoillani, mutta minua ei ole ohjelmoitu kertomaan vitsejä tietystä sukupuolesta, koska se voi olla loukkaavaa ja sopimatonta, botti <a href="https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-11726579/ChatGPT-accused-woke-refusing-praise-Donald-Trump.html">vastasi</a>.
Kun tekoälyä heti tämän perään pyydettiin kertomaan vitsi miehistä, se vastasi &#8220;Totta kai! Tässä on vitsi miehistä&#8221; ja kertoi todella huonon vitsin miehestä, joka laittoi autoonsa kellon.
Fossiilisten polttoaineiden käytön puolesta puhuminen ei ChatGPT:ltä onnistu. Botti on ohjelmoitu suosittelemaan vain uusiutuvaa energiaa.
<h4>Bidenia voi kehua &#8211; Trumpia ei</h4>
Tekoälyllä on rajoituksensa myös poliitikkojen suhteen. ChatGPT osaa sujuvasti säveltää tarinan siitä, miten Joe Biden peittosi Donald Trumpin vaaliväittelyssä, mutta ei toisin päin. Kun botilta pyydettiin tarinaa, jossa Trump voittaa Bidenin vaaliväittelyssä, se vastasi, että on &#8220;epäsopivaa&#8221; kuvata tietyn ehdokkaan kuvitteellista poliittista voittoa toisesta ehdokkaasta.
Kun bottia pyydettiin kirjoittamaan siitä, miksi Drag Queen -satutuokiot ovat paha asia lapsille, se <a href="https://twitter.com/njhochman/status/1613061827067363329">kieltäytyi</a>. Kun sana &#8220;paha&#8221; vaihdettiin sanaksi &#8220;hyvä&#8221;, niin johan alkoi tarinaa tulla.
Botti kirjoitti pitkän kertomuksen Glitter-nimisestä satusedästä, joka pukeutui naiseksi pitääkseen lapsille satutunteja. Hän oli ystävällinen, älykäs ja hauska. Vielä aikuisinakin lapset muistivat, miten Glitterin satutunnit olivat auttaneet heitä arvostamaan moninaisuutta ja opettaneet heille empatiaa.
<h4>Tekoäly opetetaan suvaitsevaiseksi</h4>
OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman <a href="https://twitter.com/sama/status/1620927983627427840">myöntää</a>, että heidän tekoälyllään on ongelmia puolueellisuuden kanssa, mutta ei täsmennä, mihin suuntaan. Joka tapauksessa OpenAI:n tavoitteena on kouluttaa tekoälysovelluksensa toimimaan tietyllä tavalla.
Sama yritys julkaisi viime kesänä DALL-E 2 -tekoälysovelluksen, joka piirtää kuvia käyttäjän pyynnön mukaan. Silloin tekoälylle <a href="https://www.nytimes.com/2023/02/03/technology/chatgpt-openai-artificial-intelligence.html">opetettiin</a>, että jos käyttäjä pyytää esimerkiksi kuvan toimitusjohtajasta, sovelluksen on tarjottava myös naistoimitusjohtajien kuvia.
Business Insider -nettilehden näkemyksen <a href="https://www.businessinsider.com/sam-altmans-chatgpt-has-a-bias-problem-that-could-get-it-canceled-2023-2">mukaan</a> OpenAI:n on pakko kouluttaa ChatGPT-bottinsa olemaan &#8220;woke&#8221;, koska muuten Yhdysvaltain suuryritykset eivät suostu ottamaan sitä käyttöön ja maksamaan siitä. Suuryritykset eivät kerta kaikkiaan halua tulla vedetyiksi mukaan &#8220;kulttuurisotiin&#8221; ja somekohuihin sen takia, että niiden chattibotti laukoi jotain rasistiseksi tai seksistiseksi tulkittavaa.
<h4>Tuleeko hakukoneistakin poliittisesti korrekteja?</h4>
Ohjelmistojätti Microsoft on sijoittanut OpenAI-yhtiöön peräti 10 miljardia dollaria. Microsoft <a href="https://mobiili.fi/2023/02/08/microsoft-julkisti-chatgptlla-varustetun-bingin-ja-edge-selaimen/">ilmoitti</a> juuri äsken liittäneensä ChatGPT:n omaan Bing-hakukoneeseensa ja Edge-selaimeensa.
Hakukoneyhtiö Google kertoo julkaisevansa oman koneälynsä nimeltä Bard. Useat muutkin yritykset kehittelevät hakukoneita, joissa on mukana tekoäly.
Kukkahattutädin lailla ajatteleva tekoäly saattaa monen mielestä olla pelkästään huvittava asia. Mutta tulevaisuudessa tekoälysovellukset vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisia hakutuloksia ihmiset saavat netistä ja millaisia kouluaineita tai yliopistoesseitä he kirjoittavat tekoälyä käyttäen. Tekoälyn puolueellisuudella &#8211; suuntaan tai toiseen &#8211; on merkitystä.

Tekoäly vie poliittisen korrektiuden uudelle tasolle – mieluummin ydinräjähdys kuin vihapuhe

Helsingin yliopiston pitäisi kasvattaa itsenäisesti ajattelevia tieteentekijöitä yhteiskuntaamme vahvistamaan. Valitettavasti yliopisto ei nykyisellään kykene selviytymään edes fuksiaisista tai lasten lautapelistä ilman totaalista höyrähtämistä ja armotonta, todellisuudesta irautunutta sekoilua. Eilen maanantaina yliopiston tiedotusosasto järjesti näytelmän, jossa ei ollut enää järjen hiventäkään.

Tapahtumat etenivät suunnilleen näin: joukko yliopiston fukseja &#8211; siis ensimmäisen vuoden opiskelijoita &#8211; leikkii ulkona Afrikan tähden hengessä. Hassuttelu päätyy videona someen. Saksalainen vaihto-oppilas näkee videon, ymmärtää sen väärin ja alkaa huutaa omituisia orjakaupasta, kolonialismista ja pelin rasistisuudesta. Iltalehti <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/c6584f8b-1314-46fb-aa1b-72ecbae5b461">uutisoi</a> ensimmäisenä asiasta, hetken päästä kaikki muutkin.
Yliopiston ainejärjestö <a href="https://www.instagram.com/maantieteenopiskelijatry/?utm_source=ig_embed">pyytää anteeksi</a>, fuksit laitetaan pyytämään anteeksi, yliopisto tarjoutuu järjestämään kriisiapua. Kun koko sotku lävähtää suomalaisten tietoisuuteen, alkaa kiivas keskustelu siitä, onko yliopisto irtautunut vallitsevasta todellisuudesta.
Jiri Keronen (ps.) moitii yliopistoa siitä, ettei se puolusta omia opiskelijoitaan rajuja syytöksiä vastaan: &#8220;Hävetkää. Te ruojat ette seiso edes omien opiskelijoinne takana. Mitään rasistista ei missään ollut.&#8221;
Yliopisto vastaa absurdilla tavalla: &#8220;Hei, kaikki osapuolet ovat opiskelijoitamme. Olemme järjestämässä kriisi- ja keskusteluapua kaikille osapuolille. Emme pysty aina näkemään, miltä yhteiskunnan käytännöt ja rakenteet tuntuvat niistä ihmisistä, jotka joutuvat arjessaan kokemaan rasismia.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Hei, kaikki osapuolet ovat opiskelijoitamme. Olemme järjestämässä kriisi- ja keskusteluapua kaikille osapuolille. Emme pysty aina näkemään, miltä yhteiskunnan käytännöt ja rakenteet tuntuvat niistä ihmisistä, jotka joutuvat arjessaan kokemaan rasismia.
&mdash; University of Helsinki (@helsinkiuni) <a href="https://twitter.com/helsinkiuni/status/1450164434761043972?ref_src=twsrc%5Etfw">October 18, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Jos yliopiston viestintäsekoilu oli jo alun perinkin kummallista, kriisiavun tarjoaminen vie sotkun aivan uudelle levelille.
PS Nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom summaa: &#8220;On paljon suomalaisia, jotka eivät saa mielenterveysongelmiin apua, kun sitä ei tarjolla ole. Se on surullista sekä samaan aikaan poliittinen arvovalinta. Sitten meillä on Helsingin yliopisto, joka järjestää kriisiapua lautapelistä. LAUTAPELISTÄ.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
On paljon suomalaisia, jotka eivät saa mielenterveysongelmiin apua, kun sitä ei tarjolla ole. Se on surullista sekä samaan aikaan poliittinen arvovalinta.
Sitten meillä on <a href="https://twitter.com/helsinkiuni?ref_src=twsrc%5Etfw">@helsinkiuni</a> , joka järjestää kriisiapua lautapelistä. LAUTAPELISTÄ. 
Todella oksettavaa touhua. Hävetkää.
&mdash; Miko Bergbom (@BergbomMiko) <a href="https://twitter.com/BergbomMiko/status/1450302550209609728?ref_src=twsrc%5Etfw">October 19, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Yliopiston omalaatuinen toiminta kirvoittaa valtavan määrän hapanta palautetta. Yliopisto reagoi <a href="https://twitter.com/helsinkiuni/status/1450168432498987008">sulkemalla</a> Twitter-kommentoinnin yön ajaksi.
Helsingin yliopiston kommenttien perinpohjainen omituisuus herättää monelle kysymyksen siitä, onko yliopiston Twitter-tili kaapattu ja mahdollisesti muutettu parodiatiliksi. Yliopisto vastaa epäilyihin kieltävästi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Ei.
&mdash; University of Helsinki (@helsinkiuni) <a href="https://twitter.com/helsinkiuni/status/1450170064020324366?ref_src=twsrc%5Etfw">October 18, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
PS-aktiivi Tommi O. Pälve ruotii tapausta videoparodialla:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Niin rikollista! <a href="https://t.co/GC8EVZvJjK">pic.twitter.com/GC8EVZvJjK</a>
&mdash; Tommi O. Pälve (@TommiPalve) <a href="https://twitter.com/TommiPalve/status/1450175040725606401?ref_src=twsrc%5Etfw">October 18, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kulmien kohoamisen ohella tapauksella on ikävämpikin merkitys. Useat verkkokeskustelijat ovat huomauttaneet, että yliopisto leimasi omat nuoret opiskelijansa erittäin ikävällä tavalla ja kaiken lisäksi väärin perustein.
Kohun käynnistänyt saksalainen vaihto-oppilas luuli, että Afrikan tähdessä leikitään orjanomistajia. Hän vaati seurauksia opiskelijoille ja yliopistolle. Kuten jokainen peliä pelannut tietää, tämä ei pidä paikkaansa.
Siitä huolimatta, että alkuperäinen syytös oli väärä, Helsingin yliopisto lähti omien opiskelijoidensa kimppuun, leimasi nämä kaikkien vertaistensa edessä rasisteiksi ja vaati julkista anteeksipyyntöä. Toiminta herättää vakavia kysymyksiä yliopiston ylimmän johdon harkintakyvystä.
Aiheeton rasistiksi syyttely on aikaisemmin johtanut <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/oikeus-rasistiksi-haukkuminen-oli-kunnianloukkaus/3512916#gs.dhgrke">kunnianloukkaustuomioihin</a>.

Helsingin yliopiston konseptit sekosivat Afrikan tähti -pelin takia – sulki kommentoinnin, leimaa omat fuksinsa rasisteiksi

Monet Twitterin käyttäjät hämmästyivät tiistaiaamuna, kun sisäministeriö ilmoitti viettävänsä &#8220;EU:n vihapuheen vastaista päivää&#8221;. Wienin terrori-iskusta järkyttyneet ihmiset olisivat odottaneet suomalaisten turvallisuudesta vastaavilta viranomaisilta kannanottoja islamistiseen terrorismiin. Wienin terrori-isku kuitenkin kuitattiin vakiofraasilla: &#8220;Ei saa antaa pelolle valtaa&#8221;.
Wienissä tapahtui maanantai-iltana <a href="https://www.suomenuutiset.fi/itavallan-sisaministeri-isis-terroristi-wienin-iskun-takana/">islamistinen terrori-isku</a>, jossa Isis-järjestön kannattaja ampui rynnäkkökiväärillä Wienin keskustassa iltaa viettäneitä ihmisiä. Hyökkäyksen seurauksena neljä ihmistä menetti henkensä ja yli kaksikymmentä haavoittui. Myös terroristi itse kuoli iskussa.
Varhain tiistaiaamuna sisäministeriö kertoi Twitterissä viettävänsä &#8220;EU:n vihapuheen vastaista päivää&#8221;. Twiittiin oli linkitetty video, jossa kerrottiin vihapuheen vaaroista. Räppäri Brädi kertoi, että &#8220;sanat voi satuttaa tosi pahasti&#8221;. Sisäministeri Maria Ohisalo muistutti sananvastuusta ja sanoi, että &#8220;oma mielipide pitää pystyä esittämään loukkaamatta toisten oikeuksia&#8221;.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tänään vietetään <a href="https://twitter.com/hashtag/EU?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#EU</a>:n <a href="https://twitter.com/hashtag/vihapuhe?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#vihapuhe</a>-vastaista päivää. Sen teemana on mm. kertoa vihapuheesta ja viharikoksista ilmiöinä sekä niiden estämisestä. Lakien noudattamista valvotaan myös verkossa. <a href="https://twitter.com/hashtag/Poliisi?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Poliisi</a> muistuttaa, että vihapuheen jakaminen voi täyttää rikoksen tunnusmerkistön. <a href="https://t.co/B6shYc3KYq">pic.twitter.com/B6shYc3KYq</a>
&mdash; Sisäministeriö (@Sisaministerio) <a href="https://twitter.com/Sisaministerio/status/1323512735397720064?ref_src=twsrc%5Etfw">November 3, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Monet sisäministeriön twiitin lukeneet ihmettelivät, että mistä oikein on kysymys.
&#8211; Mistä voin lukea tästä ”EU:n vihapuhe-vastaisesta päivästä”? eräs kommentoija ihmetteli. En löytänyt mitään siitä EU:n enkä minkään muun EU-maan sisäministeriöiden tiedotuskanavista.
Toiset kommentoijat syyttivät sisäministeriötä sananvapauden rajoittamisesta epämääräisen &#8220;vihapuheen&#8221; käsitteen avulla ja yrityksestä kääntää huomio pois islamilaisista terrori-iskuista.
&#8211; Sisäministeriö ilmeisesti tarkoituksella rapauttaa kansalaisten luottamusta.
Osa kommenteista lähenteli vihapuhetta, tai ainakin sisälsi v-puhetta.
&#8211; Vietetään tänään eilisen terrori-iskun uhrien muistopäivää. Miten v***ssa kehtaatte tämmöisenä päivänä höpöttää jostain v***n vihapuheesta.
Kyseessä olikin Europolin vihapuheratsiapäivä
Lopulta sisäministeriö joutui kertomaan, mistä oikein on kysymys. Vastauksessaan Jiri Kerosen <a href="https://twitter.com/keronen/status/1323642924534550528">twiittiin</a> sisäministeriö <a href="https://twitter.com/Sisaministerio/status/1323991116295872513">kertoi</a>, että tiistaina oli ollut Europolin &#8211; ei siis EU:n &#8211; teemapäivä vihapuhetta vastaan.
Käytännössä tämä Europolin teemapäivä oli ilmennyt siten, että pääasiassa Saksassa keskusrikospoliisi oli tehnyt 11 eri osavaltiossa yhteensä 83 kotietsintää, joissa oli takavarikoitu vihapuheen levittämiseen mahdollisesti käytettyjä älykännyköitä ja tietokoneita. Poliisin <a href="https://www.bka.de/DE/Presse/Listenseite_Pressemitteilungen/2020/Presse2020/201103_Hasspostings.html">tiedotteen</a> mukaan yhteensä 96 henkilöä epäillään netissä julkaistuista vihakommenteista.
Vastaavia suurratsioita on Saksassa tehty aiempinakin vuosina marraskuun alussa. Suomessa ei tehty ratsioita ihmisten koteihin, mutta sisäministeriö osallistui teemapäivään levittämällä vihapuhevideotaan somessa.
&#8220;Ovatko islamistit pienempi ongelma kuin vihapuhe&#8221;?
Saksan poliisin twiitit vihapuheteemapäivään liittyen saivat osakseen melko samanlaisen vastaanoton kuin Suomen sisäministeriönkin. Poliisia syytettiin huomion kääntämisestä pois terrori-iskusta ja DDR-tyylisestä mielipidevainosta.
&#8211; Pitäisikö minun nyt kirjoittaa, että &#8220;islamistit ovat pienempi ongelma&#8221;, vai onko sekin jo vihapuhetta ja kansankiihotusta? Vai pitääkö se merkitä erikseen satiiriksi? <a href="https://twitter.com/Ba_Wue/status/1323655517743411201">kyseli</a> eräs Twitter-kommentoija.
&#8211; Näinä islamistisen terrorismin, kaulankatkaisujen, pommivöiden ja viidakkoveitsitappajien aikoina oikeistolaisten vihakirjoitukset (ja vain ne) ovat luonnollisesti tärkein prioriteetti ja suurin uhka Euroopalle, <a href="https://twitter.com/TalkToM52530813/status/1323563966908555264">irvaili</a> toinen kommentoija.
Ohisalo kuittasi Wienin terrori-iskun vakiofraaseilla
Sisäministeri Ohisaloa ei voi syyttää siitä, että hän olisi jättänyt Wienin terrori-iskun huomioimatta. Hän kirjoitti aiheesta jo varhain tiistai-aamuna Twitterissä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Olen lähettänyt osanottoni Itävallan kollegalleni Wienin terrori-iskun johdosta. Emme saa antaa pelolle sijaa ja siksi meidän on seistävä vahvoina terrorismia ja vihaa vastaan.
&mdash; Maria Ohisalo (@MariaOhisalo) <a href="https://twitter.com/MariaOhisalo/status/1323497189902110720?ref_src=twsrc%5Etfw">November 3, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ministeri Ohisalon käyttämä &#8220;emme saa antaa pelolle sijaa&#8221; -muotoilu on muodostunut jo perinteeksi Suomessa. Sitä ovat käyttäneet monet ministerit, kuten Petteri Orpo, joka vuonna 2016 Nizzan islamistista terrori-iskua kommentoidessaan sanoi, että &#8220;emme saa antaa pelolle valtaa emmekä hyväksyä rasismia.&#8221;
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Emme saa antaa pelolle valtaa emmekä hyväksyä rasismia. Niihin terroristit pyrkivät. Ei anneta periksi. <a href="https://twitter.com/hashtag/Nizza?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Nizza</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/rasismi?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#rasismi</a>
&mdash; Petteri Orpo (@PetteriOrpo) <a href="https://twitter.com/PetteriOrpo/status/753986157885677568?ref_src=twsrc%5Etfw">July 15, 2016</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Myös Alexander Stubb <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/stubb-ei-saa-antaa-pelolle-valtaa-1.141399">kommentoi</a> Brysselin islamistista terrori-iskua vuonna 2016 samoilla sanamuodoilla: &#8220;ei saa antaa pelolle valtaa&#8221;. Kaikkien kolmen ministerin kannanotoista jää kuitenkin epäselväksi, että mitä islamistisen terrorismin torjumiseksi sitten oikein pitäisi tehdä.

Sisäministeriö veti hatusta “EU:n vihapuheen vastaisen päivän”

Nettihahmo Jiri Keronen on valittu perussuomalaiusten eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudellemaalle. Hän kertoi asiasta tänään <a href="https://keronen.wordpress.com/2019/01/22/olen-perussuomalaisten-ehdokkaana-eduskuntavaaleissa-2019/?fbclid=IwAR1p_AoQyT18BG7O4k5NVZaksjy-Wamt4mUUhMvobsCg22oZZ-jd2m1sVfU">blogissaan</a>. 

&#8211; Mikäli voin omalta osaltani olla parantamassa Suomea ja tukemassa tätä vaihtoehtoa, teen sen hyvällä mielellä ja puhtaalla omatunnolla. Jos saan ääniä, nuo äänet ovat sen puolesta, että Suomi muuttuisi kaikilla tavoin vapaammaksi ja demokraattisemmaksi valtioksi, joka priorisoi toiminnassaan oman maansa kansalaisia, Keronen kommentoi ehdokkuuttaan.
Omintakeisesta kirjoitustyylistään tunnettu Keronen on aktiivinen bloggari ja politiikanharrastaja. Hän on opiskellut oikeustiedettä Turussa.
Keronen on Muutos 2011 -puolueen entinen puheenjohtaja.

Jiri Keronen perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi Uudellemaalle

KOLUMNI | Oululainen somevaikuttaja Jiri Keronen kirjoittaa EU:n tekijänoikeusdirektiivistä, eikä aivan hellästi kirjoitakaan. 

Euroopan Unionin parlamentti hyväksyi uuden tekijänoikeusdirektiivin keskiviikkona 12.9. Suomalaisista puolueista perussuomalaisten, vihreiden ja RKP:n europäättäjät äänestivät direktiiviä vastaan. Demareiden mielipiteet jakautuivat, mutta kokoomus, keskusta ja vasemmistoliitto kannattivat tekijänoikeusdirektiiviä yksimielisesti.
Tämä tekijänoikeusdirektiivi kuulostaa suhteellisen viattomalta. Kannattajien mukaan tarkoituksena on ainoastaan turvata, että lehdistö ja muusikot saavat omansa sosiaalisen median aikakaudella.
<blockquote>&#8220;Tekijänoikeusdirektiivi on erinomainen osoitus siitä, minkä takia Euroopan Unioni ei näyttäydy monille vakaana vaikuttajana, jolla vain sattuu olemaan pahana päivänä iskiaisongelmia, vaan epämääräisenä juoppona, joka pissaa nimensä lumeen ja nauraa räkäisesti sille, miten ovela ja omaperäinen vitsi oli. &#8220;</blockquote>
Ainoa vaan, että näiden sinällään positiivisten päämäärien sijasta direktiivi tulee kaikella todennäköisyydellä toimimaan täysin päinvastaisesti. Kansalaiset saavat vähemmän tietoa, lehdistön juttuja luetaan vähemmän ja kaiken kukkuraksi suuret nettiyhtiöt joutuvat valintatilanteeseen &#8211; jaksavatko ne ylipäätään tällaista ihmeen kikkailua, vai olisiko parempi vaan leikata koko Eurooppa irti laajemmasta Internetistä.
Direktiivissä on paljon kaikenlaista pösilöä. Mediassa näistä pösilyyksistä esille ovat nousseet etenkin direktiivin artiklat 11 ja 13.
Artikla 11 koskee niin sanottua linkkiveroa ja artikla 13 taas direktiivin edellyttämää sensuurikoneistoa. Tässä kirjoituksessa käytän termiä &#8220;linkkivero&#8221; jo ihan senkin vuoksi, että direktiivin kannattajien mukaan tällaisen termin käyttö on pelkkää opposition propagandaa ja pelottelua. Koska itseäni kyseinen argumentti ei vakuuta, niin ihan piruilun vuoksi käytän näitä sanoja.
Kansankielellä tämä &#8220;linkkivero&#8221; tai &#8220;linkitysmaksu&#8221; &#8211; tai mikä tahansa, miksi sitä tahtoo kutsua &#8211; antaa eurooppalaisille uutispalveluille, sisällöntuottajille ja vastaaville oikeuden vaatia korvauksia, kun niiden tuotoksia linkitetään sosiaalisessa mediassa. Artiklan mukaan yksityiset käyttäjät saavat edelleen linkitellä sisältöön ilman, että heitä voidaan velvoittaa maksamaan tätä linkkiveroa. Artikla on kuitenkin äärimmäisen epäselvä sen suhteen, miten esimerkiksi blogit, nettilehdet ja sen sellaiset luokitellaan. Jää täysin arvailun varaan, kuka on yksityinen ja kuka ei.
Mitä enemmän artikla 11:n antamia mahdollisuuksia hyödynnetään, sitä enemmän tavanomaisten uutispalvelujen näkyvyys laskee suhteessa mielipidekirjoituksiin, blogeihin ja muihin vastaaviin. Tällainen kehitys on omiaan syöksemään keskustelua entistä syvemmälle niin sanottuun &#8220;totuudenjälkeiseen aikakauteen&#8221;, jossa fiilistely ja kokemusasiantuntijuus on tärkeämpää kuin se, mitä maailmassa oikeasti tapahtuu. Kun tämän yhdistää siihen, miten sosiaalisen median jo olemassaolevat algoritmit rajoittavat negatiivista ilmaisua enemmän kuin positiivista ilmaisua, johtaa tällainen kehitys lähinnä valheelliseen keinotodellisuuteen, jossa kaikki on vaaleanpunaista, yksisarvisia ja vaaleanpunaisia yksisarvisia. Tämä ei tietenkään koske Hitleriä. Hitler on edelleen Hitler.
<h4>Direktiivi luo sensuurikoneiston, koska päättäjät eivät tajua teknologiaa</h4>
Mietitäänpä sitten artiklaa 13, koska se se vasta typerä onkin.
Artikla 13:n tarkoituksena on velvoittaa erilaiset julkaisualustat, kuten Facebookin, Instagrammin ja Twitterin varmistamaan, että niillä ei julkaista tekijänoikeuksien alaista materiaalia. Jos tätä tulkitaan sananmukaisesti, tarkoittaa se, että esimerkiksi hassua kuvaa Homer Simpsonista ei saa levittää, mikäli levittäjällä ei ole siihen lupaa tekijänoikeuksien haltijalta.
Jos artikla 13 menee läpi, se luo käytännössä sensuurikoneen, sanoivat sen puolustelijat mitä tahansa. Direktiivi siirtää vastuun tekijänoikeuksia rikkovan materiaalin jakamisesta pois jakajalta suurille media-alustoille. Kaikkien merkittävien julkaisualustojen, kuten YouTuben, Facebookin, Twitterin ja niin edelleen tulee tarkistaa, onko niissä julkaistu materiaali tekijänoikeuksien alaista tai niillä on riski joutua ongelmiin.
Koko artikla perustuu niin moneen väärinymmärrykseen teknologiasta ja sosiaalisen median luonteesta, että en saanut laskintani ymmärtämään sen logiikkaa, vaikka löin sitä useita kertoja vasaralla. Artikla on mitä erinomaisin esimerkki siitä, kun lakia säädetään ilman, että tajutaan, miten teknologia toimii tai miten sitä käytetään.
<blockquote>&#8220;Jotta tällaisen artiklan noudattaminen olisi mahdollista, pitäisi sosiaalisilla medioilla ja muilla alustoilla olla valtavat, jatkuvasti laajenevat tietokannat koskien kaikkea kiellettyä materiaalia. Tätä materiaalia pitäisi jatkuvasti verrata kaikkeen julkaistuun materiaaliin, jotta tekijänoikeusrikkomuksia ei tapahdu.&#8221;</blockquote>
Jotta tällaisen artiklan noudattaminen olisi mahdollista, pitäisi sosiaalisilla medioilla ja muilla alustoilla olla valtavat, jatkuvasti laajenevat tietokannat koskien kaikkea kiellettyä materiaalia. Tätä materiaalia pitäisi jatkuvasti verrata kaikkeen julkaistuun materiaaliin, jotta tekijänoikeusrikkomuksia ei tapahdu. Jos tuollaiseen tekniseen operaatioon halutaan lähteä, merkitsee se valtavia konesaleja täynnä tietokoneita, joiden ainoa virka on tallettaa suojattua tietoa ja ruksuttaa numeroita, jotta jengi ei vahingossa jaa jotain tekijänoikeuksilla suojattua. Jos miettii ihan pääjärjellä, niin tämän laskentakapasiteetin voisi valjastaa tekemään jotain fiksumpaakin, kuten vaikka laskemaan syöpäsolujen uusiutumistahtia tai ilmastonmuutoksen vaikutusta ympäristöön.
Syy, miksi tätä artiklaa sanotaan meemikielloksi, johtuu keinoälyjen rajallisuudesta. Suuri osa länsimaalaisesta tekijänoikeuksia koskevasta lainsäädännöstä on suhteellisen rentoa, mitä tulee parodiaan. Jutuista saa laskea vitsiä, vaikka se olisikin tekijänoikeuksien alaista juttua. Ihmisillä on monesti myös ainakin jonkinlainen kyky ymmärtää, milloin jokin juttu on ironiaa, sarkasmia, huumoria tai muuta vastaavaa.
Tietokoneilta ja keinoälyiltä tällainen kyky puuttuu. Vaikka keinoälyt kehittyvät huimaa tahtia, ne eivät pysty vielä millään tasolla luotettavasti sanomaan, milloin esimerkiksi jostakin asiasta heitetään sarkastista huulta läpällä ja kännissä ja milloin asia on esitetty vakavana aikeena rikkoa tekijänoikeuksia. Olemassaoleva teknologia on tämän suhteen äärimmäisen puutteellista. Hyvänä esimerkkinä vaikka suosittu Perikato-elokuvasta tehty Hitler-meemi, jossa Adolf raivoaa milloin mistäkin. Tietokoneiden on hyvin vaikea ymmärtää, milloin raivokohtaus on vitsi ja milloin Perikato-elokuvasta on jaettu laittomasti kohtauksia.
Mihinkään laajamittaiseen ja oikeasti tekijänoikeuksia rikkovaan piratismiinhan direktiivi ei vaikuta yhtään millään tavalla. Esimerkiksi elokuvat ja pelit jaetaan käytännössä lähes kokonaan vertaisverkkojen kautta, eivätkä nuo vertaisverkot ole minkään yksittäisen yrityksen alaisuudessa. Vertaisverkkoihin direktiivi ei siis koske, oli lainsäätäjien tarkoituksena mikä tahansa.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-1.jpg"><img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-46657" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-1.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-1.jpg 470w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-1-300x266.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-1-100x89.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-1-43x38.jpg 43w" sizes="(max-width: 470px) 100vw, 470px" /></a> 
Tietokoneäly on fiksu, mutta se ei pysty tajuamaan, onko tämä kuva shiba inu -koirasta lain sallima meemi vai kamala tekijänoikeusrikkomus.
<h4>Yritykset eivät välttämättä ole kiinnostuneita noudattamaan EU:n sääntöjä</h4>
Koska Euroopan Unionilla on valtaa ainoastaan Euroopassa, ja suurin osa merkittävistä Internet-yrityksistä toimivat muualla kuin Euroopassa, on näillä yrityksillä myös yksi ässä hihassa, jota EU:lla ei ole. Nimittäin Twitter, Facebook ja muut alustat voivat yksinkertaisesti kieltää liikenteen, joka tulee direktiivin alaisista maista. Jos Hesari vaatii Facebookilta tonneja linkkiensä jakamisesta, mutta Facebook ei oikeastaan niinkään välittäisi maksaa, voi Facebook yksinkertaisesti estää Hesarin materiaalin jakamisen sivuillaan. Sosiaalisille medioille voi tulla halvemmaksi kiertää direktiivi kuin noudattaa sen vaatimuksia.
<blockquote>&#8220;Oho, hupsis. Kuka ois arvannu, että Googlella on enemmän ruista ranteessa kuin jollakin eurooppalaisella tekijänoikeuspuljulla?&#8221;</blockquote>
Tällaisista ilmiöistä on lukuisia esimerkkejä ihan lähimenneisyydestä. Aikaisemmin tänä vuonna EU sääti uuden tietosuoja-asetuksen, joka määräsi erilaisia vaatimuksia sille, miten esimerkiksi nettisivut voivat käyttää cookieita ja muita tietoja. Koska kaikkia amerikkalaisia nettisivuja ei kiinnostanutkaan noudattaa eurooppalaisia asetuksia tai ne kokivat niiden noudattamisen liian kalliiksi, käytäntöjensä muuttamisen sijasta ne vain <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005669220.html">kielsivät</a> eurooppalaisen nettiliikenteen sivuilleen kokonaan.
Puolestaan viime vuoden lopulla Teosto koitti neuvotella YouTuben kanssa sopimusta, jonka perusteella Google olisi joutunut antamaan Teostolle massia. Neuvottelut kuitenkin <a href="https://www.ksml.fi/kulttuuri/Google-esti-suomalaisilta-valtaosan-Youtuben-musiikista-%E2%80%93-syyn%C3%A4-kiista-tekij%C3%A4noikeuskorvauksista/1076549">kariutuivat</a>, koska Googlea ei kiinnostanut maksaa. Loppujen lopuksi Google yksinkertaisesti kielsi monien tekijänoikeuksien alaisten videoiden näyttämisen Suomessa. Muualla maailmassa ne toki näkyivät entiseen tapaan.
Oho, hupsis. Kuka ois arvannu, että Googlella on enemmän ruista ranteessa kuin jollakin eurooppalaisella tekijänoikeuspuljulla?
Mikäli uusi tekijänoikeusdirektiivi menee läpi, se tulee tavalla tai toisella rajoittamaan Internetiä eurooppalaisille. Se luo suoraan suurille ulkomaalaisille palveluntarjoajille taloudellisen insentiivin välttää eurooppalaisten uutisten välittämistä tai jopa estää tietoa eurooppalaisilta kokonaan. Ihan sama, mikä lopputulos on, se ei ainakaan ole tavallisen eurooppalaisen Internet-käyttäjän kannalta millään tasolla edullinen. Pahimmillaan se voi rikkoa sen, miten Internetiä ja sosiaalista mediaa nykyään käytetään asioista keskustelemiseen ja tiedon jakamiseen.
<h4>EU puree isomman neliskulmaisen palikan kuin sen kolmikulmaiseen kurkkuun mahtuu</h4>
Tekijänoikeusdirektiivi on erinomainen osoitus siitä, minkä takia Euroopan Unioni ei näyttäydy monille vakaana vaikuttajana, jolla vain sattuu olemaan pahana päivänä iskiaisongelmia, vaan epämääräisenä juoppona, joka pissaa nimensä lumeen ja nauraa räkäisesti sille, miten ovela ja omaperäinen vitsi oli. Ylikansallinen valtioliitto määräilee osavaltioita asioista, joista se ei itsekään ymmärrä yhtään mitään. Seurauksena on epämääräistä, ennen kaikkea Euroopan kansalaisten elämää rajoittavaa sääntelyä.
Luonnollisesti voi sanoa, että ei tämä nyt ole EU:n vika, koska ovathan meidän omatkin päättäjämme vähän kieli keskellä sähköpaimenta, mitä tulee informaatioteknologiaan. On luonnollisesti totta, että esimerkiksi Suomen päättäjät ovat mitä erinomaisimpia säätelemään informaatioteknologiaa koskevaa politiikkaa päin naisen synnytyskoneistoa. Mutta EU ei ratkaise tätä ongelmaa, vaan se ainoastaan syventää sitä. EU luo suomalaisen kämmäilyn päälle oman eurostoliittolaisen kämmäilyn kulttuurinsa. Sitten nämä sopat yhdistyvät ja me saamme lainsäädäntöä, jonka mukaan jenkkiläisten yksityisyritysten pitää estää kissojen jakaminen Facebookissa, jotta Metallica ja MTV eivät menetä tuloja.
EU myös eskaloi tätä huonon sääntelyn ongelmaa. Yksikään jäsenmaa ei olisi yksinään edes kehdannut ryhtyä vaatimaan sosiaaliselta medialta rahaa tai sensuuria. Vasta EU:n tasoinen instituutio pystyy edes harkitsemaan Internetin näin laaja-alaista valvontaa ja sensuuria. Mitä härskimpää asiaa ehdottaa, sitä enemmän pokkaa se vaatii, ja EU:n kaltaisen kasvottoman byrokratiakoneiston pokka on kertaluokkia suurempi kuin mitä keskimääräiseltä suomalaiselta turvallisen hiljaiselta poliitikolta löytyy.
Euroopan Unioni luotiin alunperin työvoiman vapaan liikkuvuuden, vapaan kaupankäynnin ja muiden hienolta kuulostavien käsitteiden periaatteille, mutta nykyisen kehityksensä myötä siitä on tulossa enemmänkin Euroopan kansalaisten vapautta rajoittava järjestelmä. Tämä näkyy etenkin Internetissä, jossa Euroopan Unioni ja EU-sääntely ovat yksiä merkittävimmistä tiedon vapaan jakamisen ja sitä kautta demokraattisen keskustelun sekä kansallisen ymmärryksen vastaisista voimista.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2.jpg"><img decoding="async" class="alignleft size-full wp-image-46659" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2.jpg" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2.jpg 960w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2-80x50.jpg 80w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2-300x188.jpg 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2-768x481.jpg 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2-140x88.jpg 140w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2-100x63.jpg 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2018/09/KUVA-2-60x38.jpg 60w" sizes="(max-width: 960px) 100vw, 960px" /></a> 
Jos tekijänoikeusdirektiivi menee nykymuodossaan läpi, se tulee rajoittamaan eurooppalaisten oikeutta jakaa ja saada tietoa vapaasti. Kysymys on ainoastaan yksityiskohdista.
<hr />

Jiri Keronen vs tekijänoikeusdirektiivi: “Jenkkiläisten yksityisyritysten pitää estää kissojen jakaminen Facebookissa, jotta Metallica ja MTV eivät menetä tuloja”