Kreikan avustamisesta liikkeelle lähteneiden ”kertaluonteisten ja tarkkarajaisten” EU-tukipakettien sarjan viimeisin näytös oli alkujaan koronapakettina lanseerattu, mutta nykyään elpymisvälineenä tunnettu vuonna 2021 hyväksytty paketti, joka rahoitettiin jäsenmaiden yhteisvelalla. Tukipaketin suurin avustusten saaja on ollut Italia, jonka tukeminen oli suunnitteilla jo ennen koronan rantautumista Eurooppaan.  Lue lisää >

Euroopan komissio ehdottaa Schengen-alueen laajentamista Bulgariaan, Romaniaan ja Kroatiaan. Asiasta on määrä äänestää 8. joulukuuta. Sanna Marinin (Sdp) hallitus kannattaa maiden liittämistä Schengeniin.  Lue lisää >

Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden vaikutuksista, seurauksista ja Suomeen kohdistuvista velvollisuuksista liikkuu paljon hajanaista ja osin virheellistä tietoa. Tässä artikkelissa tarkastellaan yleisimpiä Nato-jäsenyyteen liittyviä, Suomen velvollisuuksia koskevia epäselvyyksiä ja väärinkäsityksiä. Kokosimme lopuksi yhteen myös jäsenyyden merkittävimmät hyödyt Suomelle.  Lue lisää >

Perussuomalaiset katsoo, että EU:n puolustus pystytään tekemään yhteistyössä kahden- ja monenvälisesti. Tilanteessa, jossa moni EU-maa kuuluu samalla Natoon, perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen kysyy, onko edes olemassa todellista tahtotilaa rakentaa Naton rinnalle uutta puolustusorganisaatiota.  Lue lisää >

Keskustelu EU-elvytyspaketista eduskunnassa on päättynyt ja ratkaisun aika on ensi viikolla. Elvytyspaketin eduskuntakäsittelyä Brysselissä tiiviisti seurannut Euroopan parlamentin jäsen Laura Huhtasaari kehottaa kaikkia kansanedustajia kiinnittämään huomiota tosiasioihin ja isoon kuvaan ennen äänestyspäätöksen tekemistä.  Lue lisää >

Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi muistutti perjantaina eduskunnassa, että EU-elvytys ei suinkaan edellytä eikä vaadi kaikkien jäsenmaiden yhteistä velkaa.  Lue lisää >

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehottaa pohtimaan, mitä ulkopuolinen vihamielinen toimija haluaisi. – Hän haluaa nähdä heikon Euroopan, jossa yhteiskuntien koheesio hajotetaan laajamittaisella maahanmuutolla ja jossa kansalaisten luottamus päätöksentekoon rapautetaan venyttämällä, kiertämällä ja rikkomalla sääntöjä ja sopimuksia.  Lue lisää >

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen on jättänyt Euroopan komissiolle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen lyijyhaulien korvaamisen mukanaan tuomista ongelmista metsä- ja sahateollisuudelle.  Lue lisää >

Europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen kysyi puheessaan, onko EU oikea taho keskustelemaan oikeusvaltioperiaatteesta, kun se ei noudata edes omia sääntöjään.  Lue lisää >

Perusuomalaiset kansanedustajat ovat jättäneet lakialoitteen, jossa vaaditaan kansanäänestystä EU:n elvytyspaketista. Suomi antaa pakettiin noin 6,6 miljardia euroa, mutta saa vain 3,4 miljardia takaisin. Nettotappiota kertyy siis yli kolme miljardia euroa. Perussuomalaiset ovat vastustaneet pakettia äänekkäästi.  Lue lisää >

Euroopan komission on määrä julkaista uusi ehdotuksensa EU:n turvapaikkajärjestelmän kehittämiseksi. BBC:n tietojen mukaan turvapaikanhakijan vastaanottava maa saisi 10 000 euron tukirahoituksen henkilöä kohden. Politicon mukaan maat voisivat myös kieltäytyä pakkoasuttamisesta osallistumalla kielteisen päätöksen saaneiden palauttamiseen.  Lue lisää >

Tanska, Ruotsi, Hollanti ja Itävalta vastustivat EU-komission esitystä 750 miljardin euron elpymisrahastosta, mutta Suomi ei. – Onko loputtoman nettomaksajan tie se, minkä suomalaiset äänestäjät ovat ansainneet? kysyy perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa.  Lue lisää >

Perussuomalaiset vaati tänään suullisella kyselytunnilla, ettei Suomi lähde mukaan EU:n uusiin tukipaketteihin. EU-komissio julkisti eilen uuden velkapaketin, joka sisältää 500 miljardia lahjarahaa ja 250 miljardia lainaa. Ehdotuksen mukaan Suomi maksaisi paketista merkittävästi enemmän kuin saisi avustuksina takaisin.  Lue lisää >