Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

jälleenrakentaminen

Suomi sitoutuu auttamaan Ukrainaa myös Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien tuhojen korjaamisessa. &#8211; Ukrainan jälleenrakentamisessa on kyse satojen miljardien eurojen panostuksista, joihin meiltä löytyy paljon tarvittavaa osaamista, totesi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio jälleenrakennussuunnitelman ensimmäinen osan tiedotustilaisuudessa torstaina.

Suomen kansallisen Ukrainan jälleenrakennussuunnitelman <a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165344">ensimmäinen osa</a> keskittyy erityisesti siihen, millaista rahoitusta, tukea ja neuvontaa suomalaisyritykset voivat saada osallistumisessa Ukrainan jälleenrakennukseen. Se on laadittu ulkoministeriössä yhteistyössä muun valtionhallinnon ja keskeisten elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa.
Hallitusohjelmaan pohjautuvassa suunnitelmassa esitetään useita rahoitusratkaisuja, jotka helpottavat markkinaselvityksiä, kaupankäyntiä ja investointeja Ukrainaan.
Käytännön rahoitustoimista merkittävimpiä ovat Finnveran Ukrainaan kohdistuvan vienninrahoituksen mahdollistaminen korvaamalla mahdollisesti aiheutuvia luottotappioita.
Tuet vastaamaan paremmin liiketoiminnan tarpeita
Finnfundin pääomaa korotetaan lisäksi kohdistetusti 25 miljoonalla eurolla, mikä mahdollistaa sijoituksia yksityissektorille Ukrainassa.
Suunnitelmassa esitetään myös uuden sekaluottoinstrumentin, Ukraine Investment Facilityn, perustamista. Se mahdollistaisi 50 miljoonan euron edestä hankkeita vuosina 2025–2026.
Lisäksi Finnpartnership-liikekumppanuustuen ehtoja ja tukimuotoja kehitetään vastaamaan paremmin elinkeinoelämän tarpeita Ukrainassa. Liikekumppanuusohjelmaa lisärahoitetaan yhteensä 8 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027.
Suomi seisoo Ukrainan rinnalla
&#8211; Suomi tukee Ukrainaa niin kauan kuin on tarpeen, <a href="https://www.youtube.com/watch?app=desktop&amp;v=y4c25-bSWMk">aloitti</a> ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio jälleenrakennussuunnitelman tiedotustilaisuuden torstaina Helsingissä.
&#8211; Välittömän tuen lisäksi tarvitaan pitkän aikavälin jälleenrakennusapua. Sodan tuhojen korjaamisen on arveltu kestävän useita vuosia ja maksavan satoja miljardeja.
Viimeisin arvio jälleenrakentamisen kustannuksista on ministerin mukaan yli 400 miljardia euroa. Suomella on paljon tarjottavaa vaikkapa siirtymässä puhtaisiin teknologioihin ja energiantuotantoon.
Vastuullisuus huomioidaan
Osaamista löytyy myös digitalisaatiossa, tietoverkoissa, rakentamisessa sekä hyvässä hallinnossa.
&#8211; Kaikessa Suomen Ukrainalle antamassa tuessa huomioidaan vastuullisen yritystoiminnan periaatteet, oikeusvaltiorakenteiden vahvistaminen sekä korruption torjunta.
Suunnitelman toinen osa valmistuu ensi vuonna ja siinä käsitellään laajemmin valtionhallinnon ja sidosryhmien osallistumista. Keskiössä on kehitysyhteistyö- ja humanitaaristen määrärahojen käyttö.

Ville Tavio: Suomi seisoo Ukrainan rinnalla ja tukee myös suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio (ps.) antoi toimeksiannon laatia suunnitelma Suomen osallistumisesta Ukrainan jälleenrakentamiseen.

Toimeksianto liittyy hallitusohjelman toteuttamiseen. 28.7 annetun toimeksiannon mukaisesti hallitus valmistelee yhteistyössä elinkeinoelämän ja Team Finland -verkoston kanssa Suomelle kansallisen suunnitelman Ukrainan jälleenrakentamiseen osallistumisesta.
Ulkoministeriön itäosasto on päävastuussa suunnitelman laatimisesta ja koordinoinnista asianmukaisten valtionhallinnon ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.
&#8211; Vahva tukemme Venäjän hyökkäyssodan kohteena olevalle Ukrainalle jatkuu. Samalla valmistaudumme jälleenrakentamaan itsenäistä ja demokraattista Ukrainaa, ja tässä eri toimijoiden välinen tiivis ja suunnitelmallinen yhteistyö on tärkeää, toteaa ministeri Ville Tavio.
<h4>Suomi tukenut Ukrainaa 1,7 miljardilla eurolla</h4>
Jälleenrakentamissuunnitelman laadinnan ensivaiheessa ulkoministeriö tekee tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön sekä valtionvarainministeriön kanssa. Tarkoituksena on vahvistaa neuvontapalveluja suomalaisyrityksille ja elinkeinoelämälle sekä löytää rahoitusratkaisuja, jotka helpottavat yritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen.
Toisessa vaiheessa on määrä laatia pidemmän aikavälin suunnitelma, johon sisältyisi muun muassa kehitysyhteistyömäärärahojen käytön tarkastelu.
Suomi on tukenut Ukrainaa yhteensä 1,7 miljardilla eurolla Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen eli helmikuusta 2022 lähtien. Tuki on kanavoitu kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun sekä siviili- ja puolustusmateriaalituen kautta.

Suomi valmistautuu Ukrainan jälleenrakentamiseen – Tavio: “Vahva tukemme Venäjän hyökkäyssodan kohteena olevalle Ukrainalle jatkuu”

Ukrainasta äskettäin palannut perussuomalaisten Jussi Halla-aho kehottaa länsimaita jatkamaan Ukrainan tukemista. Halla-aho korostaa, että vaikka maalla on vahva taistelutahto, se tarvitsee lisää aseapua lännestä, koska materiaalia kuluu koko ajan.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Jussi Halla-aho palasi äskettäin vierailulta Ukrainasta. Hän tapasi matkalla ukrainalaisia päättäjiä, kansalaisjärjestöjen edustajia ja siviilihenkilöitä.
Venäjän armeijan toimintaa Ukrainassa Halla-aho pitää käsittämättömänä.
&#8211; Suoraan sanoen Venäjän toiminta on eläimellistä, mikä osaltaan varmasti on lujittanut ukrainalaisten halua puolustaa maataan, koska he tietävät, millaisen vastustajan kanssa ovat tekemisissä ja he tietävät, mikä kohtalo Ukrainaa odottaisi, jos he eivät taistelisi.
&#8211; Ukrainalaiset myös hyvin tietävät, mihin jäätynyt konflikti johtaisi. Jos nyt saavutettaisiin jonkinlainen laiha kompromissi ja tulitauko, se johtaisi väistämättä Venäjän uuteen hyökkäykseen, aivan kuten vuoden 2015 jäätynyt konflikti johti uuteen sotaan, eilen Ylen A-studiossa vieraillut Halla-aho sanoo.
Venäjän voitolla vakavia seurauksia länsimaiden imagolle
Ukraina ilmoittikin maanantaina aloittaneensa vastahyökkäyksen Hersonin alueella vihollisen karkottamiseksi, ja Ukrainan eteläosissa käydään raskaita taisteluja.
Halla-aho kehottaa pohtimaan Ukrainassa käytävän sodan mahdollisia seurauksia käsitykselle länsimaisesta yhteiskuntajärjestyksestä. Halla-aho ilmaisee huolensa siitä, mitä tapahtuu, jos Venäjä voittaisi sodan.
&#8211; Mitä tämä tekee Euroopan ja koko länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen imagolle esimerkiksi siinä kolmannessa maailmassa, joka tällä hetkellä katsoo hyvin tarkkaan, mitä täällä tapahtuu? Halla-aho kysyy.
Halla-aho korostaa, että Ukraina tarvitsee lisää aseapua lännestä, koska puolustusmateriaalia kuluu koko ajan.
&#8211; Paikan päällä vieraillessani korostui, että ukrainalaisilla on voimakas taistelutahto. Heiltä kuitenkin puuttuu materiaalia. Venäjällä puolestaan on laajat varastot, joista riittää sotatarvikkeita kaupunkien ja siviilien pommittamiseen. Ukraina siis tarvitsee lisää länsimaista tykistöä.
Eurooppa ja USA valinneet puolensa
Suomi toimitti Ukrainaan aseapua jo talvella, pian sodan syttymisen jälkeen. Halla-aho korostaakin, että Eurooppa ja Yhdysvallat ovat jo ajat sitten valinneet sodassa puolensa.
&#8211; Me tuemme Ukrainaa aseellisesti, taloudellisesti, poliittisesti ja moraalisesti – ja näin Venäjäkin sen tulkitsee. Se kokee käyvänsä sotaa paitsi Ukrainaa myös niin sanottua kollektiivista länttä vastaan.
Halla-ahon mielestä länsimaiden tulisi pohtia, mikä on se tavoite, joka Ukrainassa halutaan saavuttaa.
&#8211; Itse näen tämän asian sillä tavoin, että jos Venäjä saavuttaa tuloksen, jonka se voi tulkita voitokseen, se johtaa uuteen sotaan muutaman vuoden viiveellä. Ja mitä se tekisi koko länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen imagolle, jos Venäjän kaltainen kehitysmaatalous pystyisi voittamaan koko kollektiivisen lännen.
Ukrainalaisten optimismi on vaikuttavaa
Halla-aho kertoo kuitenkin Ukrainassa vaikuttuneensa paikallisten ihmisten optimismista ja tulevaisuudenuskosta sodan keskellä.
&#8211; Ihmiset eivät ole jääneet istumaan rauniokasojen päälle, vaan maassa on meneillään jälleenrakentamisen ja korjaamisen meininki. Paikalliset asukkaat myös ovat äärimmäisen kiitollisia länsimaiden toimittamasta tuesta, kuten aseellisesta ja materiaalisesta avusta. Se on tarpeen, koska venäläiset vetäytyessään ovat joko tuhonneet tai ryöstäneet kaiken, mikä irti lähtee.
Ukrainasta palattuaan Halla-aho myös esitti venäläisen ”panssarivaunun raadon” sijoittamista Helsinkiin Venäjän suurlähetystön lähettyville.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
3/5 Mieleeni tuli ajatus, että kotikaupunkini Helsinki tai vaihtoehtoisesti jokin valtion instanssi voisi ostaa ukrainalaisilta yhden panssarivaunun raadon ja pystyttää sen monumentiksi esimerkiksi Venäjän suurlähetystön lähettyville tai muuhun sopivaan paikkaan.
&mdash; Jussi Halla-aho (@Halla_aho) <a href="https://twitter.com/Halla_aho/status/1564512782459994113?ref_src=twsrc%5Etfw">August 30, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&#8211; Kävin alustavia keskusteluja (Ukrainassa) isäntien kanssa, eivätkä he nähneet estettä tällaiselle järjestelylle. Tutkailen hetken, olisiko asiaa järkevintä lähestyä valtuustoaloitteen keinoin vai jollakin muulla tavalla, Halla-aho kirjoittaa Twitterissa.

Halla-aho: Jos Venäjä saavuttaa tuloksen, jonka se voi tulkita voitoksi, se johtaa uuteen sotaan muutaman vuoden viiveellä

Tanskan kansankäräjien jäsen Mette Thiesen kuuluu maahanmuuttokriittiseen ja kovassa nousussa olevaan kansallismieliseen Nye Borgerlige-puolueeseen. Erityisen kriittinen Nye Borgerlige on muslimimaista Tanskaan saapuneita kohtaan.

Kansanedustaja Mette Thiesenin ääni kuuluu pitkälle ja herättää suuria tunteita tanskalaisten keskuudessa. Muutama päivä sitten Facebookiin <a href="https://www.facebook.com/mette.thiesen/posts/3976178552471506">postattu</a> mielenilmaus on saanut kuusi tuhatta tykkäystä ja vajaat 700 kiihkeätä kommenttia. Thiesen tilittää ajankohtaisia ajatuksiaan pakolaisten palauttamisesta lähtömaihinsa tilanteen sen salliessa:
&#8211; Olen väsynyt kyyneleitä valuviin kertomuksiin Syyrian pakolaisista, jotka eivät halua lähteä Tanskasta. Vaikka oleskelulupa on mennyttä ja Damaskoksen tienoilla on turvallista.
Mielikuvapolitiikka vääristää totuutta
Thiesen ottaa kantaa myös sisäpoliittisiin teemoihin ja pakolaisiin liitettyihin mielikuviin.
&#8211; Ei todellakaan, kyse ei pääasiallisesti ollut korkeasti koulutetuista lääkäreistä ja avaruustutkijoista, kuten vasemmisto- ja kulttuuriradikaalit antoivat ymmärtää vuonna 2015, kun maahanmuuttajat marssivat moottoriteitä pitkin suoraan asuinalueillemme, kouluihin ja päiväkoteihin.
&#8211; Vain neljä kymmenestä syyrialaisesta tuli Tanskaan tekemään töitä. Ja syyrialaiset ovat ykkösenä raiskauksista tuomittujen tilastossa.
Tanskan on oltava turvallinen maa
Thiesen on samalla linjalla monen muun tanskalaisen kanssa todetessaan, että Tanska tekee oikein lähettäessään pakolaiset takaisin kotimaahansa. Sodasta kärsineen yhteiskunnan jälleenrakennuksessa kaikki käsiparit ovat tarpeellisia.
Viestinsä lopuksi Mette Thiesen muistuttaa Nye Borgerlige-puolueen ydinsanomasta:
&#8211; Tanskan on oltava vapaa ja turvallinen maa. Sen olemme velkaa menneille sukupolville, itsellemme ja lapsillemme sekä jälkeemme tuleville.
&nbsp;

Tanskalainen kansanedustaja Mette Thiesen: ”Pakolaiset palautettava takaisin turvalliseen kotimaahansa auttamaan jälleenrakennuksessa”

Tiibetin hengellinen johtaja Dalai-lama varoittaa Eurooppaa muslimien ja afrikkalaisten invaasiosta. Hänen mukaansa Euroopasta tulee muslimimaanosa, jos se ei lähetä tänne otettuja pakolaisia takaisin kotimaihinsa.

Dalai-lama toisti BBC:lle antamassaan <a href="https://www.bbc.com/news/world-asia-48772175">haastattelussa</a> viime syksynä Malmössä antamansa lausunnon, jonka mukaan Eurooppa kestää vain tietyn määrän Lähi-idästä ja Afrikasta tulevia maahanmuuttajia
&#8211; Pieni määrä on ok, mutta se, että koko Euroopasta tulee muslimivaltio ei käy. Myöskään Afrikka ei sovi Eurooppaan.
&#8211; Tulijat sopivat paremmin omiin kotimaihinsa. Eurooppa kuuluu eurooppalaisille, hengellinen johtaja toisti.
Suojaa vain väliaikaisesti
Dalai-laman mielestä eurooppalaisten tulisi auttaa pakolaisia, kouluttaa heitä ja lähettää heidät takaisin rakentamaan omia kotimaitaan.
&#8211; Ihmiset pakenevat omista kotimaistaan tappamista, kiusaamista ja kärsimystä, mutta suojan antamisen ja väliaikaisen auttamisen tulisi johtaa paluumuuttoon omaan kotimaahan ja sen uudelleenrakentamiseen, Dalai-lama painotti.
Dalai-lama elää maanpaossa ja on asunut suurimman osan elämästään Intiassa.