Sisäministeriksi nousevan Lulu Ranteen tuntevat ihmiset antavat hänelle korkean arvosanan Ylen jutussa – ”Hän jos joku jaksaa tehdä kahden ministerin työt”

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Koponen: Asfaltti tuoksuu ja liikenne rullaa

Harris väitti CNN:n haastattelussa: Inflaatio ja talousongelmat ovat Trumpin ja koronan vika

Teemu Keskisarjan kolumni: Uutisuskovainen kansa, joka pimeydessä vaeltaa

SDP:n Nasima Razmyar kertoi tavanneensa iranilaisen NCRI:n edustajia – Suomen iranilaiset ihmeissään: “Järjestö silponut naisia ja käyttänyt seksuaalisesti hyväksi jäseniään”

Brittimiestä viillettiin veitsellä kaulaan kadulla – video julmasta hyökkäyksestä leviää somessa

Saksa ilmoitti rajuista muutoksista pakolaispolitiikkaansa: Kotimaanlomille lähtevät turvapaikanhakijat karkotetaan ja palautettavien avustukset lasketaan minimiin

Raakojen veitsi-iskujen sarja Saksassa jatkuu – ”Allahu Akbaria” huutanut syyrialainen turvapaikanhakija puukotti Solingenissa kolme ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti kahdeksaa  

Jalkaväkimiinat

Eduskunnan puhemies, presidentinvaalikampanjansa tänään avannut Jussi Halla-aho muistuttaa, että seuraavaksi valittavalla presidentillä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisen ohella muitakin tärkeitä tehtäviä. Halla-aho korostaa kykyä tunnistaa, ehkäistä ja ratkaista maahan ja kansaan kohdistuvia ongelmia ja uhkia.

Tasavallan presidentti on perinteisesti nähty jatkuvuuden ja muuttumattomuuden takuumiehenä. Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho sanoo, että tulevissa presidentinvaaleissa asetelma on täysin erilainen.
&#8211; Nyt me, Eurooppa ja koko maailma olemme myllerryksen ja vanhan maailmanjärjestyksen romuttumisen keskellä. Päätöksentekijän, myös presidentin tärkein henkilökohtainen ominaisuus on kyky ja halu tarkastella ympärillä tapahtuvia asioita realistisesti ja silmät auki. Kyky ja halu tehdä havainnoistaan oikeita analyysejä, kyky, halu ja rohkeus reagoida nopeasti tapahtuviin asioihin niiden vaatimalla tavalla ja niiden vaatimalla nopeudella.
Halla-aho varoittaa, että Suomen kaltaisella pienellä maalla ei ole varaa päättäjiin, joilla on taipumusta sinisilmäisyyteen, hyväuskoisuuteen ja toiveajatteluun.
&#8211; Me kaikki toivomme, että maailma olisi hyvä paikka ja että se kehittyisi myönteiseen suuntaan, mutta me emme saa antaa tämän toiveen sumentaa silmiämme ja estää näkemästä vaaroja ja kielteisiä ilmiöitä, Halla-aho sanoo.
Hän puhui tänään presidentinvaalikampanjansa avajaisissa Helsingissä.
Arvomaailmasta ei ole epäselvyyttä
Tilannetajun ja realismin lisäksi merkitystä on etenkin presidenttiehdokkaan arvomaailmalla ja sillä, mitkä ovat hänen prioriteettejaan. Halla-ahon arvomaailmasta ei ole epäselvyyttä.
&#8211; Oma ja perussuomalainen arvopohja on se, että Suomi on suomalaisten kotimaa, ainoa kotimaa, Suomen, suomalaisten, suomen kielen turvapaikka tässä pahassa maailmassa. Suomen ja suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi ovat meidän arvopohjamme – nyt ja tulevaisuudessa.
&#8211; Presidentin tehtävä on omalta osaltaan ja yhteistyössä muiden päätöksentekijöiden kanssa tunnistaa, ehkäistä ja ratkaista sisäisiä ja ulkoisia vaaroja ja ongelmia, jotka uhkaavat näitä perusarvoja. Tämä ei ole ristiriidassa globaalien, esimerkiksi maailman köyhyyteen tai ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden kanssa, mutta näitä viimeksi mainittuja tavoitteita ei voi eikä pidä edistää suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin kustannuksella.
Vanhoista virheistä on opittava
Halla-ahon mukaan vanhojen virheiden pöyhiminen ja jälkiviisastelu ei ole mielekästä, mutta vanhoja virheitä on syytä tarkastella, jotta niitä ei toistettaisi.
&#8211; Jokainen kriisi on mahdollisuus oppia ja viisastua. Systemaattinen väärässä oleminen taas kertoo ehdokkaasta ja hänen kyvystään arvioida ympärillään tapahtuvia asioita. Viimeisten 15 vuoden aikana suomalaiset päätöksentekijät antoivat Putinille hopeatarjottimella työkaluja maamme vahingoittamiseen ja rakensi yhteiskuntamme sisään haavoittuvuuksia, joita vihamielinen taho pystyy hyödyntämään.
&#8211; Mainitsen muutamia esimerkkejä. Liittyminen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Kaksoiskansalaisuuden mahdollistaminen täällä asuville venäläisille, ja kaksoiskansalaisten esteetön pääsy myös puolustushallinnon ja sisäisen turvallisuuden tehtäviin. Venäläisten mahdollisuus ostaa lähes rajoituksitta kiinteistöjä ja maa-alueita. Sekä kaksoiskansalaisuuteen että omistuksiin liittyy se riski, että niillä luotiin Suomeen venäläisiä intressejä, joita Venäjä voi tarpeen tullen lähteä ”suojelemaan”. Me tiedämme, että venäläisiä ei syrjitä eikä sorreta Suomessa, mutta suuri yleisö Venäjällä ei tiedä. Ja juuri sille yleisölle Kremlin propaganda on suunnattu. Suuri yleisö Venäjällä uskoi myös sen, että venäläisiä sorrettiin Ukrainassa.
<iframe loading="lazy" title="Jussi Halla-aho, vaalikampanjan avaus" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/1Re0HNItIxI?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Halla-aho korostaa, että riskit olivat nähtävillä Venäjän kehityksen myötä, mutta riskeihin ei reagoitu.
&#8211; Osa päättäjistämme, esimerkiksi kaasuputkilobbarit, eivät piitanneet riskeistä, koska heillä oli asiaan liittyviä taloudellisia intressejä. Mutta osa ei nähnyt niitä, koska heillä ei ollut halua tai kykyä arvioida tapahtumia realistisesti. Hyväuskoisuus, sinisilmäisyys, toiveajattelu ja yletön kehitysoptimismi johtavat virheellisiin päätöksiin. Halutaan kovasti, että maailma olisi tietynlainen, ja sitten uskotaan, että kovasti haluamalla maailma muuttuisi sellaiseksi.
Suomi on suomalaisten edunvalvoja
Halla-aho muistuttaa, että seuraavaksi valittavalla presidentillä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtamisen ohella muitakin tärkeitä tehtäviä. Halla-aho korostaa itse pitävänsä tärkeänä kykyä tunnistaa, ehkäistä ja ratkaista maahan ja kansaan kohdistuvia ongelmia ja uhkia.
&#8211; Tällä tavoin yhteiskunta voidaan pitää turvallisempana. Kun yhteiskunta on turvallinen, ihmiset voivat keksiä itse positiivisia visioita, kukin mielensä mukaisesti, Halla-aho sanoo.
Äänestäjillä on erilaisia preferenssejä, ja siksi on hyvä, että on erilaisia ehdokkaitakin.
&#8211; Minä lähden siitä, että Suomi on suomalaisten kotimaa ja edunvalvoja. Presidentin ja muiden päättäjien ensisijainen tehtävä on puolustaa suomalaisia niin ulkoisilta kuin sisäisiltäkin vaaroilta ja huolehtia siitä, että tavallisilla ihmisillä on mahdollisuus elää turvassa, niin taloudellisesti kuin fyysisestikin.
&#8211; Tämä ei tarkoita kyynistä suhtautumista muuhun maailmaan. Suomen tulee edistää rauhaa, ilmastonmuutoksen ja köyhyyden torjuntaa ja muita hyviä asioita myös rajojensa ulkopuolella, mutta ei turvallisuutemme ja hyvinvointimme kustannuksella. Tämä on moraalinen positiomme, mutta se on myös käytännöllinen kysymys. Vain hyvinvoiva Suomi voi olla kokoaan suurempi tai edes kokoisensa toimija maailmalla, Halla-aho muistuttaa.
<iframe loading="lazy" title="Jussi Halla-aho presidentiksi 2024" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/9mgE0-MZOg8?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: Vain hyvinvoiva Suomi voi olla kokoaan suurempi – ”Lähden siitä, että Suomi on suomalaisten turvapaikka pahassa maailmassa”

Ulkoasiainvaliokunnan kokouksessa äänestettiin tänään jalkaväkimiinoja takaisin käyttöön esittävästä kansalaisaloitteesta. Kansalaisaloitteella irtauduttaisiin jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Valiokunnan enemmistö katsoi, että kansainvälisestä sopimuksesta irtaantuminen ei ole kansalaisaloitteella mahdollista. Perussuomalaiset olivat eri linjalla.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion tekemän ja perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puiston kannattaman esityksen puolesta äänestivät perussuomalaisten lisäksi kristillisdemokraatit.
Esitys hävisi äänestyksessä, kun sitä vastaan äänestivät valiokunnassa kokoomus, keskusta, vihreät, SDP ja vasemmistoliitto.
– Pidän varsin erikoisena, että ulkoasiainvaliokunta katsoo kansalaisaloitteen olevan lainvastaista toteuttaa ilman, että asiasta edes pyydettiin perustuslakivaliokunnan lausuntoa, Ville Tavio sanoo.
Suomi voi muuttaa omia lakejaan
Laatimassaan vastaehdotuksessa perussuomalaiset katsoo, että kansalaisaloitejärjestelmä on tarkoitettu kansanvallan välineeksi ja demokratian vahvistaminen edellyttää, että kansalaisaloitteella voidaan esittää myös lakimuutosta kansainvälisen sopimuksen alaan kuuluvasta asiasta.
&#8211; Ulkoasiainvaliokunta ei ole hankkinut asiassa perustuslakivaliokunnan lausuntoa, eikä ulkoasiainvaliokunta ole oikea taho päättämään asian perustuslainmukaisuutta. Perustuslainmukaisuutta ei ole myöskään ulkoasiainvaliokunnassa tutkittu, eikä asiasta ole saatu yhdenkään perustuslakioppineen lausuntoa. Näin ollen käsittelyä on syytä jatkaa ja pyytää asiassa perustuslakivaliokunnan lausunto, todetaan perussuomalaisten vastaehdotuksessa.
&#8211; On oleellista, että vaikka nykyisin lainsäädäntö perustuu usein kansainvälisiin sopimuksiin, voi Suomi suvereenina valtiona silti halutessaan muuttaa omia lakejaan.
Ottawan sopimuksesta irtauduttava
Perussuomalaisten mielestä kansainvälisistä sopimuksista irtautumista on syytä arvioida tapauskohtaisesti kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaan.
&#8211; Nykyisessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa pidämme perusteltuna, että kansallinen turvallisuus menee Ottawan jalkaväkimiinat kieltävän kansainvälisen sopimuksen velvoitteiden edelle. Edellä olevan perusteella ehdotamme, että eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää ja ryhtyy tarvittaviin toimiin jalkaväkimiinakiellosta irtautumiseksi, perussuomalaiset esittää.
&nbsp;

Ulkoasiainvaliokunnassa äänestettiin Ottawan sopimuksesta – perussuomalaiset eri linjalla valiokunnan enemmistön kanssa: Kansallisen turvallisuuden on mentävä miinakiellon edelle

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen pitää Suomen Puolustusvoimien isku- ja suorituskykyä erittäin hyvänä, vaikka kantahenkilökuntaa tarvitaankin nykyisessä tilanteessa hieman lisää. Ronkainen olisi valmis nostamaan Suomen puolustusmenoja, ja kansanedustaja vaatii myös jalkaväkimiinoja takaisin. &#8211; Miinoja ei voi täydellisesti korvata. Vaikka muita vaihtoehtoja on kehitetty, en näkisi ongelmana, että lisänä olisivat miinat, Ronkainen sanoi eilen Ylellä.

Suomen itärajalla havaittiin äskettäin gps-häiriöitä, minkä johdosta lentoliikennettä varoitettiin ja osa kotiomaanlennoista jouduttiin perumaan.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen katsoo, että Suomen kyberturvallisuuden kehittämistä tulee tehostaa, ja osana sitä myös kyberturvallisuuteen liittyvää lainsäädäntöä kokonaisuutena tulee tarkastella uudelleen.
&#8211; Keskustelu asiasta herää aina, kun tämänkaltainen konkreettinen tilanne nousee esille. Toistaiseksi hallinnon siiloutuminen on ollut esteenä, tästä on tosin keskusteltu jo vuosia. Toivottavasti nyt jo osataan lähteä tekemään oikeita ratkaisuja, Ronkainen sanoi eilen Ylen A-studiossa.
Puolustusmateriaalille aina lisätarvetta
Suomen puolustusvoimien iskukykyä ja suorituskykyä Ronkainen pitää hyvänä.
&#8211; Kyllä minä näen, että meillä on tällä hetkellä erittäin hyvät puolustusvoimat. Toki, kun verrataan vastustajan kapasiteettiin, niin selvää on, että kapasiteettia sielläkin riittää laittaa vastaan. Luotan silti, että varmasti &#8211; ainakin jonkun aikaa &#8211; pärjätään. Puolustusmateriaalia tietysti tarvitaan aina lisää, eli varastoja on täydennettävä.
Suomi luopui jalkaväkimiinoista vuonna 2012, minkä on arvioitu heikentäneen puolustuskykyämme. Toisaalta Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen on äskettäin todennut, että miinojen ottaminen uudelleen käyttöön ei olisi Suomen puolustuksen kannalta tarpeen, koska miinojen tilalle on otettu korvaavia puolustusjärjestelmiä.
Ronkainen kuitenkin katsoo, että järjestelmät eivät sulje toisiaan pois.
&#8211; Tässä tilanteessa kaikki mahdollinen kapasiteetti tarvitaan. Jalkaväkimiinan pelotevaikute on valtava, enkä usko, että miinoja voi täydellisesti korvata. Vaikka muita vaihtoehtoja on kehitetty, en näkisi ongelmana, että lisänä olisivat miinat.
Ronkainen laittoi äskettäin vireille toimenpidealoitteen Ottawan miinankieltosopimuksesta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/jari-ronkaiselta-aloite-ottawan-sopimuksesta-irtautumiseksi-miinankieltosopimus-haittaa-asiantuntijoidenkin-mukaan-puolustuskykya/">irtautumiseksi</a>.
Perussuomalaisilla valmiutta nostaa puolustusmenoja
Suomen Puolustusvoimilla on kuitenkin tarpeita henkilöstön suhteen. Ronkainen arvioi, että kyse olisi noin 500-600 henkilötyövuoden vajeesta.
&#8211; Toki nykyisessä tilanteessa määrä saattaa olla kasvanut jopa noin tuhanteen. Koronan myötä vajetta on tullut kertausharjoituksiin, joihin tarvitsemme myös kantahenkilökuntaa.
Suomen puolustusmenot ovat viime vuosina olleet selvästi alle kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Perussuomalaisilla on valmiutta lisätä puolustusmenoja heti, mutta Ronkaisen mukaan asiassa on syytä myös kuulla Puolustusvoimia sekä puolustusministeriötä.
&#8211; Puolustusmenojen osalta puoluepolitiikka väistyy, ja aina kun päätöksiä tehdään, kaikki katsovat yhtenä joukkueena Suomen etua. Itse voisin esittää, että puolustusmenojen osuutta voitaisiin nostaa esimerkiksi kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, mutta tarkan arvion tekeminen on tässä vaikeaa.

Ronkainen vaatii jalkaväkimiinoja takaisin: ”Puolustukseen tarvitaan nyt kaikki mahdollinen kapasiteetti”

Vaikeat ajat jatkuvat ja pahenevat. Kun vuosien piina koronan kanssa näytti taittuvan, Venäjä käynnisti hyökkäyssodan Euroopassa. &#8211; Me Suomessa tiesimme tämän mahdolliseksi; idän vaino on ollut osamme vuosisatojen ajan. Silti toivoimme, ettei tämä tapahtuisi enää elinaikanamme. Putin päätti toisin, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.

Jani Mäkelä painottaa, että Suomi ei ole tämän rikoksen edessä puolueeton.
&#8211; Olemme osa läntisiä sivistysmaita, tuemme Ukrainan kansan puolustustaistelua ja autamme sotaa paenneita. Meidän jos kenen pitäisi tietää, millaista on taistella yksin ylivoimaista hyökkääjää vastaan.
&#8211; Pitkä linjamme turvallisuuspolitiikassa on osoittautunut oikeaksi. Suomi on ylläpitänyt vahvaa asevelvollisarmeijaa, hyviä suhteita naapureihinsa ja määrätietoisesti tiivistänyt läntistä puolustusyhteistyötä. Venäjän aggressio johtaa silti väistämättä tarpeeseen kiihdyttää vauhtia. Sotilaallisen uhan mahdollisuus on otettava tosissaan. Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot, Mäkelä vaatii.
Kansallinen etu etusijalle
Mäkelä sanoo, että aseistus jalkaväkimiinojen palauttamisineen on saatava kuntoon ja puolustusmäärärahoja on lisättävä Puolustusvoimien tarpeisiin vastaamiseksi.
&#8211; Strategisten alueiden maakaupat on estettävä ja toteutuneet purettava. On vähennettävä riippuvuutta idän energiasta ja pyrittävä lähemmäs läntisiä turvatakuita. On nähty, että Venäjä uskoo vain voimaa ja pelkää vain Natoa, Mäkelä toteaa.
&#8211; Mitä tahansa tapahtuu, kriisi vaikuttaa joka tapauksessa pitkään myös talouteen. Parhaassakin tapauksessa puhutaan menetetystä 2020-luvusta. Vaikka uhkakuvat ovat synkät, pitää tehdä työtä paremman tulevaisuuden eteen. Kansallinen etu, työllisyys ja huoltovarmuus on asetettava etusijalle. Perussuomalaisten arvoissa isänmaan asia tulee ensimmäisenä.

Mäkelä: Turvallisuusympäristömme on muuttunut – “Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot”

Tuore <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9991">kansalaisaloite</a> esittää jalkaväkimiinakiellosta irtautumista. Venäjän brutaali toiminta Ukrainassa on antanut aloitteelle valtavasti nostetta, ja aloite onkin kerännyt noin viikon aikana jo lähes vaadittavan määrän allekirjoituksia.

Mikäli kansalaisaloite kerää 50 000 allekirjoitusta, se pääsee eduskunnan käsiteltäväksi.
Allekirjoituksia puuttuu vielä 2 321.
Aloitteen voi allekirjoittaa <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9991">täällä</a> &gt;
&nbsp;
&nbsp;

Jalkaväkimiinat salliva kansalaisaloite on kerännyt lyhyessä ajassa lähes kaikki tarvittavat allekirjoitukset – enää parituhatta puuttuu

Ukrainan sota on vilkastuttanut suomalaista huoltovarmuuskeskustelua. Tänään eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää vaati hallitusta tekemään kaiken mahdollisen polttoturpeen noston käynnistämiseksi niin pian kuin mahdollista.

&#8211; Ukrainan tekemä ratkaisu on ollut tehdä isänmaallista talouspolitiikkaa, jonka tarpeellisuuden on Ukrainan kriisinsietokyky osoittanut. Nyt on meidän kotimaassamme toimittava samalla tavoin oman kansallisen energiahuoltovarmuutemme ja ruokahuoltomme varmistamiseksi. Huoltovarmuus on noussut meidän kaikkien kansalaisten huulille, sanoi kansanedustaja Juha Mäenpää.
Turvevarastot saatava kuntoon ensi talveksi
Mäenpää kertasi lähihistorian päätöksiä:
&#8211; 2011 romutimme jalkaväkimiinat, 2022 romutamme turvetuotantokoneita. Ukrainan kriisi on nostanut esiin nämä kaksi päätöstä, joihin meillä ei ole varaa. Ensi talvena tulevat taas pakkaset. Energiahuoltovarmuutemme on turvattava. Hallitus on kertonut, että varmuusvarastot ovat kunnossa. Tämä ei täysin pidä paikkaansa. Kaikki polttoturpeen turvavarastot piisaavat vain yhden talven ajaksi pienen kaupungin lämmittämiseen.
&#8211; Haluaisin kysyä ympäristöministeriltä, onko hallitus valmis tekemään kaiken mahdollisen, että polttoturpeen nosto saadaan käyntiin ja turvavarastot kuntoon ensi talveksi? Ja sitoudutteko itse siihen? Mäenpää tiukkasi.
Vaikka ympäristöministeri Emma Kari puhui runsaasti, hän ei kuitenkaan lopulta vastannut itse kysymykseen.
&nbsp;

Mäenpää vaatii hallitusta sitoutumaan polttoturpeen noston käynnistämiseen: “Energiahuoltovarmuutemme on turvattava”

Ylen A-studiossa neljän suurimman puolueen puheenjohtajat Sanna Marin (sd), Petteri Orpo (kok), Annika Saarikko (kesk) ja perussuomalaisten Riikka Purra katsoivat kaikki, että Venäjän ennakoimaton ja arvaamaton toiminta ohjaa uudelleenarvioimaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaikka Suomeen ei juuri nyt kohdistukaan välitöntä uhkaa.

Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristö muuttui historiallisella tavalla viime viikon torstaina Venäjän sotavoimien tunkeuduttua Ukrainaan.
Venäjän ennakoimaton ja röyhkeä toiminta ohjaa valtiojohdon uudelleenarvioimaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, vaikka Suomeen ei juuri nyt kohdistukaan välitöntä uhkaa. Riikka Purra totesi, että nykytilanteen heikkous on epävarmuudessa.
&#8211; Me emme voi tietää, mitä jatkossa tapahtuu. Olemme vuosikymmenien ajan tehneet menestyksellistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tässä todellisuudessa, jossa Suomi sijaitsee. Sinisilmäisiä emme ole olleet, vaikka jotain virheitäkin on tehty.
&#8211; Toisaalta se kokonaisuus, jossa Suomi on toiminut, on tällä hetkellä murentunut. Hyvät kahdenväliset suhteet, henkilökemia, luottamus ja Venäjä-osaaminen: kaikki romahti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Olemme nyt uudessa todellisuudessa, joka vaatii uudenlaisia valintoja.
Nato-kannat odottavat
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudelleenarviointi johtaa väistämättä myös kysymykseen Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä. Puoluejohtajilta kysyttiin myös omaa kantaa Nato-jäsenyyteen.
Kokoomuksen myönteinen Nato-kanta oli etukäteen tiedossa. Petteri Orpo tarkensi, että Nato-päätös edellyttäisi kuitenkin mahdollisimman laajaa tukea. Pääministeri Sanna Marinin mukaan keskustelua Natosta hänen puolueessaan ei ole vielä käyty, eikä Marin paljastanut henkilökohtaista kantaansa.
Keskustalainen valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoi, ettei halua lukita omaa kantaansa. Saarikko lykkäsikin vastauksensa tulevaisuuteen eli ensi kesänä pidettävään keskustan puoluekokoukseen, jossa Saarikon mukaan puolueen linja päivittyy.
Purra totesi, että vaikka Nato yksistään ei ratkaise Suomen turvallisuuspoliittisia ongelmia, Nato-jäsenyyden hakeminen on mahdollista tilanteessa, jossa kansalaiset ja päätöksentekijät haluavat viedä Suomen Natoon.
&#8211; Perussuomalaisten linja on, että mikäli kansalaiset, valtiojohto ja eduskunta niin haluavat ja olosuhteet ovat muuttuneet, meillä on se mahdollisuus.
Uudessa <a href="https://riikkapurra.net/2022/02/28/kun-turvallisuususkomukset-romahtivat/">blogissaan</a> Purra kirjoittaa laajemmin olosuhteiden muuttumisesta ja siitä, mitä Nato-jäsenyys Suomelle merkitsisi.
Sota laittaa tärkeysjärjestykset uusiksi
Kaikki puoluejohtajat olivat samaa mieltä siitä, että puolustukseen on satsattava lisää rahaa.
&#8211; Onko meillä varaa olla nostamatta puolustusmäärärahoja? Marin kysyi. Orpo yhdisti puolustusrahojen lisäämisen vapauteen, itsenäisyyteen ja turvallisuuteen.
Purra totesi, että sota aina maksaa, mutta nykyisessä tilanteessa ei ole varaa miettiä joka senttiä.
&#8211; Perussuomalaiset tukee puolustusmäärärahojen nostamista. Me puolustamme itsenäisyyttämme ja isänmaatamme. Toisaalta, suhteessa Venäjään, koko länsi tällä hetkellä puolustaa vapautta.
&#8211; Sota laittaa tärkeysjärjestykset kerralla uusiksi. Venäjän hyökätessä Ukrainaan, toissijaiset asiat putoavat pois ja tärkeimmäksi nousee turvallisuus ja kansalaisten hyvinvointi.
Jalkaväkimiinoista luopuminen oli virhe
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti maanantaina Ylellä kantaa jalkaväkimiinojen puolesta toteamalla, että miinoille olisi jatkossa käyttöä.
Edellinen tasavallan presidentti Tarja Halonen ajoi vahvasti Suomea mukaan jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen, johon Suomi liittyikin vuonna 2011 Jyrki Kataisen (kok) hallituksen aikana.
Purra totesi, että Ottawan sopimukseen liittyminen ja jalkaväkimiinoista luopuminen oli virheratkaisu.
&#8211; Perussuomalaiset vastusti sopimusta silloin, kun Suomi siihen liittyi, ja olemme nyt esittäneet sopimuksesta irtaantumista, Purra sanoi.
Petteri Orpo oli samoilla linjoilla.
&#8211; Jalkaväkimiinat olisivat maanpuolustukseen kullanarvoinen lisä.
Ministerit Marin ja Saarikko viittasivat siihen, että miinoista luopumisen jälkeen on tehty korvaavia hankintoja.

Purra: Puolustukseen lisää rahaa – Suomen on irtauduttava Ottawan sopimuksesta

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen kirjoittaa <a href="https://www.jarironkainen.fi/sota-saapui-eurooppaan/">blogissaan</a> Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja pohtii, miten Venäjän toiminta vaikuttaa väkisinkin myös Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Suomi on menneinä vuosina välttänyt Ruotsin virheet ja onnistunut pitämään puolustuskykynsä kunnossa, mutta virheitäkin on tehty.

Venäjä aloitti sodan Ukrainassa valehdeltuaan ensin kirkkain silmin, ettei sillä ole sellaisia aikeita. Toisaalta läntiset tiedustelulähteet ovat olleet koko ajan oikeassa varoittaessaan Venäjän kehittelevän väärää oikeutusta sodalle. Jari Ronkainen pelkää, että valitettavasti tulemme näkemään suuren määrän menehtyneitä tai haavoittuneita, myös siviilejä.
&#8211; Koko läntinen maailma on tuominnut Venäjän toimet. Se ei kuitenkaan lämmitä Ukrainaa ja sen kansaa, joka joutuu nyt kohtaamaan Venäjän tykit, pommit ja aseet. Nyt on aika toimia ja antaa kaikki mahdollinen apu Ukrainalle, Ronkainen kirjoittaa blogissaan.
Ukrainaa on autettava
Ronkaisen mielestä olisi syytä pohtia, voisiko pakolaiskiintiötä ja Suomen antamaa kehitysapua kohdentaa uudelleen Ukrainan auttamiseksi. Sen sijaan, että rahaa lähetetään maailman kaukaisiin kolkkiin, joissa korruptio rehottaa ja halutut tulokset ovat olemattomia, tulisi apua tarjota Ukrainaan ja sen lähialueille, jossa Suomi pystyy aidosti vaikuttamaan. Helsingistä Kiovaan on matkaa vain lähes saman verran kuin Utsjoelle.
&#8211; Olen aiemmin suhtautunut varauksella Suomen Ukrainaan suuntautuvaa asevientiä kohtaan, mutta Venäjän röyhkeys on saanut minut harkitsemaan kantaani. Jos olisimme itse uhan kohteena, millaista kansainvälistä apua me toivoisimme? Venäjän hyökkäys tulee tehdä niin kalliiksi kuin mahdollista. Jos Venäjä valtaa Ukrainan vain vähäisellä vastarinnalla, niin kuka tietää, minne sen katse kääntyy seuraavaksi? Ronkainen kysyy.
Ilmastopolitiikka lisännyt EU:n riippuvaisuutta
Omaa osaansa Venäjän hyökkäyksen kalliiksi tekemisessä näyttelevät EU:n talouspakotteet. EU, joka on ulospäin esiintynyt vahvana, on ollut sisältä heikko. Ennen sotaa EU ei saanut aikaiseksi tarpeeksi tiukkaa kantaa, ja esimerkiksi Saksalla oli Venäjän kanssa oma lehmä ojassa. Pakotteita on korotettu vähä vähältä Venäjän aggressioiden kasvaessa, kun Ronkaisen mielestä niiden olisi pitänyt olla ankarat jo etupainotteisesti.
&#8211; Venäjä on vuosien ajan vahvistanut talouttaan ja riippumattomuuttaan lännestä valmistautuakseen hyökkäämään Ukrainaan. Se pystyy kestämään mittavankin kauppasaarron. Toisaalta Eurooppa taas on käynyt yhä riippuvaisemmaksi Venäjästä ja sen energiaviennistä. Syy tähän löytyy yli-innokkaasta eurooppalaisesta ilmastopolitiikasta, Ronkainen syyttää.
Ottawan sopimuksesta irtauduttava
Venäjän toiminta vaikuttaa väkisinkin myös Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan. Ronkainen kirjoittaa Suomen viisaasti pitäneen oman puolustuksensa kunnossa ja välttäneen Ruotsin kaltaisen virheen, jossa se on joutunut rakentamaan takaisin entistä puolustuskykyään. Virheitä on kuitenkin Suomikin tehnyt menneinä vuosina. Esimerkkeinä niistä Ronkainen mainitsee varuskuntien ja reservin pienentämisen sekä Ottawan miinakieltosopimukseen liittymisen.
&#8211; Suomi liittyi Ottawan henkilömiinat kieltävään sopimukseen vuonna 2011, jota jo tuolloin puolustusministeriö ja monet asiantuntijat pitivät raskaana erheenä. Jalkaväkimiinat ovat kustannustehokas ja korvaamaton osa puolustuskykyä. Ne sopivat käytännössä vain puolustussotaan, ja yhtään siviiliä ei ole suojeltu sillä, että miinoja vastuullisesti käyttänyt Suomi on ollut sopimuksen osapuoli.
&#8211; Nyt jos koskaan on maailmanpoliittinen tilanne sellainen, että miinat on mahdollista palauttaa käyttöön. Siksi jätin torstaina toimenpidealoitteen, jossa esitän hallitukselle ryhtymistä toimenpiteisiin Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi.
&#8211; Varautuminen pahimpaan on viisautta. Sen olemme nähneet tällä viikolla Euroopassa, Ronkainen päättää kirjoituksensa.
&nbsp;

Ronkainen Ukrainan sodasta: Nyt jos koskaan on irtauduttava Ottawan sopimuksesta – “Varautuminen pahimpaan on viisautta”

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps.) laittoi eilen vireille toimenpidealoitteen Ottawan miinankieltosopimuksesta irtautumiseksi. Ronkainen kerää kansanedustajien allekirjoituksia, ja aloite on tarkoitus jättää torstaina klo 16. Suomi liittyi henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2011.

&#8211; Ottawan sopimukseen liityttiin aivan toisenlaisena maailmanaikana, ja turvallisuuspoliittinen tilanne on muuttunut siitä radikaalisti. Meidän tulee saada oma miinantuotanto käyntiin osana tehokkaan ja uskottavan maanpuolustuksen järjestämistä, Jari Ronkainen perustelee.
Miinoista luopumalla ammutaan omaan nilkkaan
Vihamielisyydet Ukrainaa kohtaan aloittanut Venäjä ei ole Ottawan sopimuksen osapuoli.
&#8211; Meillä on 1 300 kilometriä yhteistä maarajaa aggressiivisesti käyttäytyvän valtion kanssa. Ammumme omaan nilkkaan, jos vapaaehtoisesti luovumme korvaamattomista ja kustannustehokkaista henkilömiinoista, Jari Ronkainen toteaa.
Korvaavaa asejärjestelmää ei ole onnistuttu kehittämään
Henkilömiinat korvaavaa asejärjestelmää on kehitetty, mutta sellaista ei ole saatu käyttöön runsaasta odottelusta huolimatta.
&#8211; Leijona Instituutin Puolustusvoimille kehittämä hyppypanos on kovasti odotettu. Se kuitenkin eroaa toimiviksi todetuista henkilömiinoista siten, että se vaatii erillisen tähystäjän laukaisemaan asejärjestelmän, kun vihollinen on havaittu. Tämä sitoo ainakin yhden taistelijan tehtävään ja asettaa hänet myös vaaraan, toisin kuin henkilömiinat, Ronkainen kuvailee.
Sopiva hetki irtautua sopimuksesta on nyt
Ottawan sopimus on mahdollista irtisanoa kuudessa kuukaudessa ilmoittamalla siitä sopimuksen tallettaneille Yhdistyneille kansakunnille. Miinakielto kuitenkin jatkuu irtisanomisaikana syntyneen sodan loppuun saakka, mikäli sota alkaa irtisanomisaikana.
&#8211; Sopimuksia on kyettävä tarkastelemaan uudelleen, kun olosuhteet muuttuvat. Ottawan miinankieltosopimus haittaa asiantuntijoidenkin mukaan puolustuskykyä, ja mielestäni nyt on perusteltu ja ulkopoliittisestikin sopiva hetki irtautua siitä, Ronkainen kertoo.

Jari Ronkaiselta aloite Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi: “Miinankieltosopimus haittaa asiantuntijoidenkin mukaan puolustuskykyä”

Venäjästä on ikävällä tavalla tullut sisäpoliittinen pelikortti sekä Suomessa että muualla Länsi-Euroopassa viimeisten muutaman vuoden aikana, kun kansallismieliset puolueet ovat alkaneet voimakkaasti nousta. Näin väitti puheenjohtaja Jussi Halla-aho Perussuomalaisten puoluepäivässä (tallenne <a href="https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006007/perussuomalaisten-puoluepaiva-1113907">Mtv:llä</a>) Porin Suomi-Areenassa.

Halla-ahon mukaan Venäjä-kortin käyttäjät kieltäytyvät tunnustamasta niitä todellisia syitä, jotka ovat kansallismielisten puolueiden nousun takana &#8211; kuten vuonna 2015 kärjistynyttä siirtolaisvyöryä &#8211; ja he pyrkivät saattamaan nämä puolueet epäedulliseen valoon äänestäjien silmissä.
Venäjä-kortin käyttäjät vihjailevat tai väittävät, että nämä puolueet saavat tukea tai rahoitusta Venäjältä, tai ovat jollain tavalla Venäjän viides kolonna jäsenmaiden päätöksenteossa tai eurooppalaisessa päätöksenteossa.
<h4>Venäjän kehityksestä on syytä olla huolissaan</h4>
Halla-ahon mukaan Venäjän sisäisestä kehityksestä on kyllä syytäkin olla huolissaan.
&#8211; Mutta Venäjän nykyisenkaltainen, sanotaanko autoritaarinen kehitys, alkoi kyllä jo vuonna 2000 Putinin noustessa Venäjän presidentiksi, ja ensimmäiset 15 vuotta meni niin, että tämän kehityksen suhteen ei juurikaan esitetty kriittisiä puheenvuoroja Länsi-Euroopassa eikä varsinkaan Suomessa, Halla-aho totesi.
Halla-aho muistutti siitä, että meillä oli 12 vuotta presidentti [Tarja Halonen], joka oli oikein leimallisesti hyvää pataa Venäjän nykyisen johdon kanssa.
Kun puhutaan siitä, että kuka on Kremlin asialla Suomessa tai muualla Euroopassa, kannattaa Halla-ahon mukaan jättää spekuloiminen vähemmälle ja katsoa niitä konkreettisia linjauksia, joita erilaiset poliittiset voimat ovat tehneet.
<h4>Perussuomalaiset ovat kritisoineet jalkaväkimiinojen kieltoa&#8230;</h4>
Halla-ahon mukaan kannattaisi tarkastella esimerkiksi sitä, ketkä edistävät Venäjän kaasuputkihankkeita &#8211; koska se hyvin konkreettisella tavalla lisää Euroopan energiariippuvuutta Venäjästä ja näin ollen Venäjän poliittista vipuvartta eurooppalaisessa päätöksenteossa.
&#8211; Sitten meillä on joitakin yksittäisiä kysymyksiä Suomessa, esimerkiksi Suomen liittyminen jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen joitakin vuosia sitten edellisen presidentin valtakaudella &#8211; jota kaikki muut puoleet paitsi perussuomalaiset kannattivat.
&#8211; Sittemminhän kokoomus on toki jälkikäteen alkanut vastustaa tätä sopimusta ja vaatinut siitä irtaantumista, mutta meillä on ollut siinä johdonmukainen linja, Halla-aho piikitteli pienemmän oppositiopuolueen suuntaan.
<h4>&#8230;kaksoiskansalaisuutta&#8230;</h4>
&#8211; Sitten on kysymys kaksoiskansalaisista. Perussuomalaiset ovat suhtautuneet kaiken aikaa hyvin kriittisesti ylipäätään kaksoiskansalaisuuden mahdollisuuteen, ja erityiskysymys on Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten pääsy maanpuolustuksen kannalta keskeisiin, tärkeisiin virkoihin, siitä on ollut paljon puhetta, mutta lähinnä yhdenvertaisuus- ja syrjimättömyysnäkökulmasta, ei niinkään kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, Halla-aho muistuttaa.
Halla-aho tiivistää, että Suomessa perussuomalaiset ovat ainoa puolue, joka on suhtautunut johdonmukaisen huolestuneesti ja kriittisesti Venäjällä tapahtuvaan kehitykseen ja Venäjän toimintaan lähialueillaan. Hän muistutti, että vaikka perussuomalaiset haluavat pitää hyviä suhteita kaikkiin ilmansuuntiin, emme tästä maantieteellisestä lokerosta koskaan pääse mihinkään.
&#8211; Mutta samaan aikaan meidän täytyy pitää huolta omasta turvallisuudestamme ja ottaa huomioon se kehitys joka itänaapurissa on käynnissä, on ollut käynnissä pitkään ja tulee mahdollisesti olemaan käynnissä vielä tulevaisuudessakin.
<h4>&#8230; ja viisumivapautta</h4>
Kansanedustaja Jani Mäkelä, joka on itse kotoisin itärajalta, lisäsi että perussuomalaiset ovat olleet johdonmukaisia Venäjä-realismissaan muissakin asioissa: perussuomalaiset on vastustanut Suomen ja Venäjän välistä viisumivapautta. Mäkelä muistutti myös maanmyyntikysymyksestä, joka on keskusteluttanut varsinkin Itä-Suomessa, jossa mökkimaita ja jopa strategisia kohteita myydään venäläisille.
&#8211; Perussuomalaiset ovat olleet alusta alkaen kriittisiä sen suhteen.
<h4>Maantiede, ei aate, selittää eurooppalaisten puolueiden Venäjä-suhdetta</h4>
Eurooppalaisella tasolla suhtautuminen Venäjään ei Halla-ahon mukaan niinkään riipu puolueen poliittisesta väristä vaan siitä, mistä päin Eurooppaa ne ovat kotoisin. Suomelle Venäjä on aina ollut maantieteellisistä ja historiallisista syistä elämän ja kuoleman kysymys: meidän on pakko ottaa Venäjä ja Venäjän kehitys huomioon kaikessa politiikassa.
&#8211; Jos tilannetta katselee Ranskasta, joka on suuri ydinasevaltio Atlantin rannikolla Euroopan toisella laidalla, niin sieltä katsottuna asiat näyttävät aivan toisenlaisilta. Venäjä näyttäytyy paljon enemmän sellaiselta potentiaaliselta yhteistyökumppanina, jonka kanssa voidaan tehdä molempia osapuolia hyödyttävää kauppaa &#8211; se ei ole samalla tavalla turvallisuuskysymys, Halla-aho argumentoi.
Sama pätee Halla-ahon mukaan Italiaan ja Espanjaan. Halla-ahon mukaan on totta, että näissä maissa kansallismielisetkin puolueet suhtautuvat usein varsin myönteisesti Venäjän nykyjohtajaan, venäläiseen hallintomalliin, venäläiseen hallintokulttuuriin.
&#8211; Mutta tämä on enemmän maantieteellinen piirre kuin jokin sellainen mikä olisi erityisen leimallinen kansallismielisille puolueille. Meillähän on samassa ryhmässä myös virolainen sisarpuolueemme EKRE, joka taas edustaa aivan toista äärilaitaa suhtautumisessaan Venäjään.
<h4>Venäjä vaikuttaa valtionhoitajapuolueiden kautta</h4>
Venäjällä on Halla-ahon mukaan satavuotiset perinteet vaikuttamisesta ulkomailla.
&#8211; Venäjällä ei todellakaan olla amatöörejä näissä hommissa. On aivan selvää, että jos Venäjä haluaa vaikuttaa poliittiseen kehitykseen jossain muussa maassa niin ei se pyri vaikuttamaan demonisoitujen, marginalisoitujen puolueiden kautta &#8211; siis sellaisten kuin esimerkiksi Perussuomalaiset Suomessa tai Lega Italiassa, vaan se pyrkii vaikuttamaan perinteisten valtionhoitajapuolueiden kautta, hyvin hienovaraisesti verkostoitumalla ja hankkimalla niistä vaikutusvaltaa.
Halla-ahon mielestä on mielenkiintoista katsella mitkä puolueet ja minkä puolueiden näkyvät hahmot ovat juosseet venäläisen kaasubisneksen asialla pitkin Eurooppaa viimeiset vuodet.
&#8211; Sieltä löytyy lähinnä sosiaalidemokraattisia ja Suomen tapauksessa keskustalaisia poliitikkoja, mutta jostakin syystä tämä toiminta pääsee ikään kuin koira veräjästä, Halla-aho kommentoi.
&#8211; Tämä kuvastaa sitä, että Venäjä on lyömäase, jota halutaan käyttää kansallismielisiä ja maahanmuuttokriittisiä puolueita vastaan eikä kyse niinkään ole siitä, että Venäjän vaikutusvallan kasvusta oikeasti oltaisiin kovin huolissaan.

Halla-aho Porissa: Venäjästä on tullut sisäpoliittinen pelikortti – vain PS on ollut aidosti huolissaan Venäjän kehityksestä

Perussuomalaiset kansanedustajat sekä puolustusvaliokunnan jäsenet Jari Ronkainen ja Mika Raatikainen ovat jättäneet tänään hallitukselle toimenpidealoitteen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta irtautumiseksi.

Aihe on ollut viime aikoina jälleen ajankohtainen. Myös istuva presidentti Sauli Niinistö, sanoi vaalikampanjansa aikana, että &#8220;maamiinoihin voitaisiin ehkä palata sodan sattuessa.”
Sopimus oli virhe
Ronkaisen ja Raatikaisen mielestä ne pitäisi palauttaa mahdollisimman pian.
&#8211; Jos hallituksessa on vähänkin halua irtautua sopimuksesta, niin annamme oppositiosta täyden tulitukemme. Useat turvallisuus- ja ulkopolitiikasta hyvin perillä olevat henkilöt pitävät Ottawan sopimusta virheenä. Jalkaväkimiinat ovat tehokas, taloudellinen ja puolustusvoimien käyttämänä turvallinen puolustuskeino, jolle ei löydy korvaavaa ratkaistua, Ronkainen toteaa.
Halpa henkivakuutus
Raatikaisen mukaan maamiinat ovat oikein käytettynä pienen maan halpa henkivakuutus, eikä niihin astu kuin vihollinen.
&#8211; Maamiinat vähentävät omien joukkojemme henkilöstötappioita merkittävästi, koska niiden valvontaan vihollisen hyökkäyshetkellä ei tarvita henkilöitä.
Suuri naapuri hyötyy
Raatikainen kysyy miksi pienen Suomen pitäisi noudattaa sille epäedullista sopimusta, josta hyötyy suuri naapuri, joka ei itse aina noudata kaikkia sopimuksia.
Perussuomalainen puolustusvaliokunnan kaksikko näkee, että Suomen maanpuolustuskyky heikkenee oleellisesti ilman jalkaväkimiinoja.

Ronkainen ja Raatikainen: Irti Ottawan sopimuksesta – Suomen maanpuolustuskyky heikkenee oleellisesti ilman jalkaväkimiinoja

Lapualla ja Seinäjoella tänään vieraileva kansanedustaja Jussi Niinistö (ps) tiukkaa keskustan kantaa jalkaväkimiinoista. Puolustusvaliokunnan puheenjohtajana toimivan Niinistön mukaan Ukraina on ollut Suomelle terveellinen muistutus siitä, että kauniista puheista huolimatta vahvemman oikeus jyllää.
&#8211; Suomen on pidettävä kiinni omasta uskottavasta puolustuksesta. Jos kriisi Ukrainassa olisi alkanut nyt päättyvän vaalikauden alussa, ei puolustusbudjettia olisi leikattu eikä jalkaväkimiinoja tuhottu. Tulevalla vaalikaudella virheet on mahdollisuuksien mukaan korjattava.
&#8211; Puolustusbudjetin korottamisesta vallitsee laaja yksimielisyys, mutta jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen kohtalo jakaa suuria puolueita. Perussuomalaiset kannattaa sopimuksesta irtautumista, samoin kokoomus viime kesän puoluekokouspäätöksellään. SDP sen sijaan vastustaa sopimuksesta irtautumista – ainakin niin kauan kuin Erkki Tuomioja on kuvioissa mukana – mutta Keskusta ajaa tässäkin asiassa kaksilla rattailla. Asiasta äänestettäessä Keskustan eduskuntaryhmä hajosi. Nyt gallupkärjessä keikkuva puolue on temppelinharjalla asiaa uudelleen arvioitaessa, Niinistö pohtii.
Hänen mukaansa miinaa ei voi suomalaisessa maastossa korvata millään muulla asetyypillä. Miina on halpa ja kotimainen puolustusase, jota ilman koko maan uskottava puolustus on haasteellisempaa.
&#8211; Keskustan on kerrottava kantansa äänestäjille ennen vaaleja. Vähintäänkin Suomella on oltava valmius jalkaväkimiinojen nopeaan ja massamaiseen valmistukseen. Kysymys ratkaistaan hallitusneuvotteluissa.

Jussi Niinistö: Jalkaväkimiinat takaisin, vai mitä sanoo keskusta?

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön (ps) mukaan Ylellä ovat menneet puurot ja vellit sekaisin jalkaväkimiinakysymyksessä.  Toisin kuin Yle <a href="http://yle.fi/uutiset/kotimaa/article7328776.ece" target="_blank">väittää</a>, hän ei ole arvostellut jalkaväkimiinat korvaavia järjestelmiä.
&#8211; Olen yksinkertaisesti todennut, että miinoja ei voi korvata. Niiden myötä poistuvaa suorituskykyä voidaan toki yrittää paikkailla eri järjestelmillä, kuten haastattelussa erityisesti mainituilla lennokeilla, joita olisi ollut syytä hankkia ilmankin miinojen sotilaallisesti ja taloudellisesti järjetöntä tuhoamispäätöstä, Niinistö kertoo <a href="http://jussiniinisto.fi/index.php/2014/07/ylella-hoperehditaan-jalkavakimiinoista/" target="_blank">blogissaan</a>.
Niinistö on huolissaan myös puolustusvoimien materiaalihankintojen tasosta, joka on jäämässä vaarallisen alhaiseksi. Hän toivottaakin vastikään aloittaneelle maavoimien komentaja Seppo Toivoselle menestystä työhönsä, joka on myös kantanut huolta etenkin ilma- ja panssaritorjunnan hankinnoista.
Niinistö viittaa kenraali Toivosen lausuntoon , että on valtionjohdon asia, mitä päätöksiä jalkaväkimiinat kieltävän Ottawan sopimuksen suhteen tehdään.
&#8211; Näin on. Perussuomalaiset ja nyt myös Kokoomus tuoreella puoluekokouspäätöksellään kannattavat irtautumista sopimuksesta. Tästä ja Puolustusvoimien määrärahoista äänestetään tulevissa eduskuntavaaleissa 2015 ja näistä asioista päätetään vaaleja seuraavissa hallitusneuvotteluissa, Jussi Niinistö linjaa.
Niinistö muistuttaa myös siitä, että Puolustusvoimat aikanaan aikanaan Ottawan sopimukseen vasten tahtoaan.
&#8211; Jalkaväkimiinojen tilalle luvattiin rahoitus uusien asejärjestelmien hankintaan. Vaihtoehtona oli luu kurkkuun: Suomi olisi viety Ottawan sopimukseen ilman minkäänlaista kompensaatiota Puolustusvoimille.

Jussi Niinistö: Ylellä höperehditään jalkaväkimiinoista

Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen tuohtui puolustusministeri Carl Haglundille Ylen Aamu-tv:n haastattelusta, jossa ministeri arvosteli puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistön esitystä jalkaväkimaamiinoista. Niinistö ehdotti eilen, että Suomen täytyy hankkia valmius jalkaväkimiinojen massavalmistukseen nopealla aikataululla.
&#8211; Jalkaväkimiinakeskustelu on mielestäni jo takanamme. Siitä päätettiin ennen minun aikaani, että niistä luovutaan. Se perustuu kansainväliseen sopimukseen. Niihin on hankittu nyt korvaavia asejärjestelmiä, Haglund painotti ja sanoi, että aiheella on turha politikoida.
Oinosen mukaan Haglundin lausunto osoitti, ettei ministerillä ole asiantuntemusta uskottavan torjuntakyvyn ylläpitämiseen.
&#8211; Puolustusministeri ei vieläkään näytä tajuavan, että yhtä tehokasta ja taloudellista järjestelmää, joka korvaisi jalkaväkimiinat täysin, ei tällä hetkellä ole Suomella käytössä.  Joskin armeijan käyneenä ja sissikoulutuksen saaneena, ymmärrän ministerin tietämättömyyden jalkaväkimiinojen tärkeydestä ja tehosta, Oinonen sivaltaa.
&#8211; Puolustusministeri syytti Niinistöä ei asiallisesta politikoinnista, mutta samassa haastattelussa hän tunnusti oman politikointinsa, esiintymällä maanantain tv-lähetyksessä Ukrainan väreissä oleva solmio kaulallaan sekä jakamalla solmiokuviaan twitterissä. Se, jos mikä, oli puolustusministeriltä epäasiallista ja arhinmäkimäistä politikointia.

Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: Vain hyvinvoiva Suomi voi olla kokoaan suurempi – ”Lähden siitä, että Suomi on suomalaisten turvapaikka pahassa maailmassa”

Ulkoasiainvaliokunnassa äänestettiin Ottawan sopimuksesta – perussuomalaiset eri linjalla valiokunnan enemmistön kanssa: Kansallisen turvallisuuden on mentävä miinakiellon edelle

Ronkainen vaatii jalkaväkimiinoja takaisin: ”Puolustukseen tarvitaan nyt kaikki mahdollinen kapasiteetti”

Mäkelä: Turvallisuusympäristömme on muuttunut – “Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot”

Jalkaväkimiinat salliva kansalaisaloite on kerännyt lyhyessä ajassa lähes kaikki tarvittavat allekirjoitukset – enää parituhatta puuttuu

Mäenpää vaatii hallitusta sitoutumaan polttoturpeen noston käynnistämiseen: “Energiahuoltovarmuutemme on turvattava”

Purra: Puolustukseen lisää rahaa – Suomen on irtauduttava Ottawan sopimuksesta

Ronkainen Ukrainan sodasta: Nyt jos koskaan on irtauduttava Ottawan sopimuksesta – “Varautuminen pahimpaan on viisautta”

Jari Ronkaiselta aloite Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi: “Miinankieltosopimus haittaa asiantuntijoidenkin mukaan puolustuskykyä”

Halla-aho Porissa: Venäjästä on tullut sisäpoliittinen pelikortti – vain PS on ollut aidosti huolissaan Venäjän kehityksestä

Ronkainen ja Raatikainen: Irti Ottawan sopimuksesta – Suomen maanpuolustuskyky heikkenee oleellisesti ilman jalkaväkimiinoja

Jussi Niinistö: Jalkaväkimiinat takaisin, vai mitä sanoo keskusta?

Jussi Niinistö: Ylellä höperehditään jalkaväkimiinoista

Oinonen: Haglund pihalla jalkaväkimiinoista

Uusimmat

Sisäministeriksi nousevan Lulu Ranteen tuntevat ihmiset antavat hänelle korkean arvosanan Ylen jutussa – ”Hän jos joku jaksaa tehdä kahden ministerin työt”

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Koponen: Asfaltti tuoksuu ja liikenne rullaa

Harris väitti CNN:n haastattelussa: Inflaatio ja talousongelmat ovat Trumpin ja koronan vika

Teemu Keskisarjan kolumni: Uutisuskovainen kansa, joka pimeydessä vaeltaa

SDP:n Nasima Razmyar kertoi tavanneensa iranilaisen NCRI:n edustajia – Suomen iranilaiset ihmeissään: “Järjestö silponut naisia ja käyttänyt seksuaalisesti hyväksi jäseniään”

Suosituimmat

Brittimiestä viillettiin veitsellä kaulaan kadulla – video julmasta hyökkäyksestä leviää somessa

Saksa ilmoitti rajuista muutoksista pakolaispolitiikkaansa: Kotimaanlomille lähtevät turvapaikanhakijat karkotetaan ja palautettavien avustukset lasketaan minimiin

Raakojen veitsi-iskujen sarja Saksassa jatkuu – ”Allahu Akbaria” huutanut syyrialainen turvapaikanhakija puukotti Solingenissa kolme ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti kahdeksaa

SDP:n Nasima Razmyar kertoi tavanneensa iranilaisen NCRI:n edustajia – Suomen iranilaiset ihmeissään: “Järjestö silponut naisia ja käyttänyt seksuaalisesti hyväksi jäseniään”

Teemu Keskisarjan kolumni: Uutisuskovainen kansa, joka pimeydessä vaeltaa