Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Jaana Vuorio

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr) on ryhtynyt nostamaan korkeisiin valtiollisiin virkatehtäviin omia suosikkihenkilöitään ohi pätevämpien hakijoiden. Uusin tapaus on maahanmuuttoviraston ylijohtajan tehtävä, johon Ohisalon esityksestä ja vahvalla myötävaikutuksella nimitettiin Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja Jari Kähkönen. &#8211; Vihreä luuta lakaisee, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi valintaa Twitterissä.

Jari Kähkösen valinta maahanmuuttoviraston (Migri) johtoon on herättänyt ihmetystä ja jonkin verran myös närää, sillä Kähkösellä oli tehtävää hakeneista henkilöistä vähiten johtajakokemusta, ja Kähkönen samalla syrjäytti jatkopestiä hakeneen ylijohtaja Jaana Vuorion, joka on johtanut Migriä vuodesta 2013.
Kähkönen nimitettiin viisivuotiskaudelle Migrin johtoon valtioneuvoston yleisistunnossa eilen torstaina. Iltalehti kertoi aiemmin tällä viikolla, että sisäministeri Maria Ohisalo haastatteli itse Migrin johtoon hakeneita henkilöitä.
Kähkösen nimityksen taustat selviävät esityksen nimitysmuistiosta, jossa suoraan todetaan, että Kähkösen johtajakokemus on muihin hakijoihin nähden saatu vähemmän vaativista johtajatehtävistä.
&#8211; Hänen (Kähkösen) johtamiskokemuksensa voidaan silti arvioida riittävän laaja-alaiseksi nyt täytettävänä olevan viran menestyksellisen hoitamisen näkökulmasta, muistiossa todetaan.
Ohisalo hyödynsi tehokkaasti asemaansa
Kähkösen nimitysprosessissa Ohisalo hyödynsi jälleen tehokkaasti asemaansa sisäministerinä nostaessaan korkeaan virkaan oman suosikkityyppinsä ohi kokeneempien hakijoiden.
Ohisalo ei ollut ensimmäistä kertaa asialla, sillä jo tammikuussa Ohisalo junaili sisäministeriön kansliapäälliköksi yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän, jolloin viimeistään kaikille oli selvää, että vihreät toteuttavat poliittisia virkanimityksiä. Myös Pimiän nimitys herätti tuolloin ärtymystä, sillä hän ohitti hakuprosessissa kansliapäällikön paikkaa niin ikään hakeneen Suojelupoliisin pomon Antti Pelttarin.
Yleisesti kokoomustaustaista Pelttaria pidettiin taustaltaan pätevämpänä sisäministeriön kansliapäälliköksi kuin Pimiää. Ohisalo päätti kuitenkin toisin nostaessaan paikalle Pimiän, joka yllättäen sattuu myös olemaan Ohisalon puoluesisar. Erityisen räikeää menettely oli siihen nähden, että vielä vuonna 2016 Ohisalo itse oli sanonut poliittisten virkanimitysten olevan ongelma
Äskettäin Pimiä vaikuttikin vahvasti Ohisalon rinnalla Migrin ylijohtajan rekrytoinnissa, sillä myös Pimiä oli mukana haastattelemassa tehtävään hakeneita henkilöitä.
Kuntaoikeuden tutkijatohtori: Kehnoa nimityspolitiikkaa
Julkisiin valtion virkoihin tulisi aina nimittää pätevin ja ansioitunein ehdokas. Suomen perustuslain 125 §:ssä säädetyt yleiset nimitysperusteet ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Laissa voidaan kuitenkin myös säätää tarkemmin siitä, jos johonkin tiettyyn tehtävään on erityisiä kelpoisuusvaatimuksia koskien esimerkiksi koulutusta tai aiempaa työkokemusta.
Perustuslain mukaisissa julkisten virkojen nimitysperusteissa kyky viittaa esimerkiksi koulutukseen ja työkokemukseen sekä luontaiseen lahjakkuuteen. Taidolla tarkoitetaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan lähinnä nuhteetonta taustaa sekä ansioita kansalaistoiminnassa.
Kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen arvioi aiemmin tällä viikolla Iltalehdelle, että Migrin johtajan virkaesitys edustaa <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/01f5c5c3-c269-4349-a6f4-63c4de90296a">kehnoa nimityspolitiikkaa</a>.
Tehtävän täyttöön liittyvää esittelymuistiota arvioinut Muukkonen sanoo, että nimitysprosessi ei noudata lain mukaisia virantäyttöohjeita. Muukkonen esimerkiksi toteaa, että Migrin johtoon hakeneiden henkilöiden ansioita ei ole verrattu perustuslain 125 §:n perusteella.
Muukkonen kertoo omana näkemyksenään myös, että kaksi muuta haastateltua näyttäisivät ansioituneemmilta kyseiseen virkaan kuin lopulta tehtävään nimitetty Kähkönen.
Muukkonen päätyy toteamaan, että Kähkösen nimitys pitäisi palauttaa uudelleen valmisteltavaksi valtion virantäyttöohjeen ja Suomen lakien mukaan.
Vihreät huutaneet kurkku suorana muiden virkanimityksistä
Migrin johtajan nimitysprosessi on herättänyt keskustelua myös sosiaalisessa mediassa. Sisäministeriön maahanmuutto-osaston eläköitynyt osastopäällikkö Jorma Vuorio oudoksuu johtajavalintaa, ja katsoo, että Migriä vuodesta 2013 johtanut Jaana Vuorio olisi ollut pätevin henkilö.
Jorma Vuorio kirjoittaa:
&#8211; Jaana Vuorio on johtanut 1000 hengen virastoa seitsemän vuotta tuloksellisesti ja on kansainvälisestikin arvostettu pakolaisoikeuden asiantuntija. Toimi myös 9 vuotta sijaisenani Migrissä. Perusteluissa kokonaisuus hämärtyy ja pätevämpi ohitetaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sivaltaa, että vaikka vihreillä on hyviä periaatteita ja moraalisääntöjä virantäyttöön ja vallankäyttöön liittyen, valitettavasti ne koskevat vain kaikkia muita.
&#8211; Vihreä luuta lakaisee. Kepu heiluttaa häntää ja kiittää, kun saa olla hallituksessa, Halla-aho kirjoittaa Twitterissä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa Facebookissa, että vaikka poliitikot on helppoa vaihtaa vaaleissa, virkamiehistä ei pääse yhtä helposti eroon.
&#8211; Punavihreillä on outo asenne, että säännöt ja moraali koskevat kaikkia muita paitsi heitä itseään. Tämä on tullut esille taas viime päivinä. He jos harjoittavat poliittisia virkanimityksiä, siinä ei ole mitään merkillistä. Ei, vaikka ovat huutaneet kurkku suorana muiden virkanimityksistä vuosikymmenet. Itse toimivat täysin samoin heti kun saavat vallan nimittää avainpaikoille omiaan, Mäkelä kirjoittaa.

Ohisalon suhmurointi närkästyttää – ujutti taas oman lempparinsa korkeaan virkaan – ”Punavihreillä outo asenne, että säännöt ja moraali koskevat kaikkia muita paitsi heitä itseään”

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio vastaa kansanedustaja Leena Meren (ps.) tiedusteluun siitä, miksi turvapaikanhakijoiden hyväksymisaste on Suomessa selvästi suurempi kuin muualla Euroopassa.

Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/meri-vaadin-selitysta-maahanmuuttovirastolta-onko-muu-eurooppa-julmempi-vai-olemmeko-me-vain-hyvauskoisia/">kirjoitti aiemmin</a> siitä, että Eurostatin vuosien 2014-2015 tilastojen mukaan Suomessa afganistanilaisista turvapaikan saa keskimäärin 68 prosenttia, irakilaisista 85 prosenttia ja somalialaisista peräti 94 prosenttia. Luvut poikkeavat selvästi muun Euroopan hyväksymisprosenteista. Useat perussuomalaisten kansanedustajat ”lepsua”linjaa. Kansanedustaja Leena Meri painotti, ettei virastosta saa tehdä turvapaikkahakemusten hyväksymisautomaattia ja <a href="https://www.suomenuutiset.fi/meri-vaadin-selitysta-maahanmuuttovirastolta-onko-muu-eurooppa-julmempi-vai-olemmeko-me-vain-hyvauskoisia/">vaati</a> maahanmuuttovirastoa avaamaan menettelynsä kansalaisille.
Meri sai vastauksensa tänään maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuoriolta. Virasto selittää tilannetta Euroopan maiden erilaisilla lupakategorioilla, korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuilla ja sillä, että turvattomista maista tulevat kasautuvat usein sinne, missä on jo ennestään heidän sukulaisiaan tai tuttaviaan.
Kansanedustajan Meren kysymykset sekä maahanmuuttoviraston vastaus kokonaisuudessaan ohessa.
Leena Meri: Miksi Suomen turvapaikkahakemusten hyväksymisaste poikkeaa selvästi muusta Euroopasta?
Maahanmuuttovirasto vastaa: Kaiken kaikkiaan eurooppalaisissa päätöskäytännöissä on paljon vaihtelua. Maahanmuuttoviraston Eurostat-tilastojen pohjalta tekemän vertailun mukaan hyväksymisaste esimerkiksi irakilaisten kohdalla vaihteli parin viime vuoden aikana 20% &#8211; 100%. Lähes yhtä suurta oli vaihtelu myös afganistanilaisia ja somalialaisia koskevissa päätöksissä.
Vaikka EU-valtioilla on pitkälti yhteiseen EU-lainsäädäntöön perustuva kansallinen turvapaikkalainsäädäntö, eri mailla on erilaisia omia lupakategorioitaan, mikä vaikuttaa hakemusten hyväksymisasteeseen. Suomessa lainsäädäntöä ollaan tältä osin parhaillaan muuttamassa, kun eduskunta käsittelee esitystä ns. humanitaarisen suojelun kriteerien poistamiseksi ulkomaalaislaista. Jatkossa Suomen kansainvälisen suojelun kriteerit vastaavat EU-säännöksiä ja tämä muutos tulee selvästi näkymään myös turvapaikkapäätösten hyväksymisprosenteissa pian muutoksen voimaantulon jälkeen. On luonnollisesti muistettava, että EU:n turvapaikkalainsäädäntö ei sido esimerkiksi Pohjoismaista Tanskaa eikä Norjaa, joilla siksi on enemmän liikkumavaraa oman lainsäädäntönsä suhteen.
Yhteinen lainsäädäntö ei yksin takaa yhdenmukaista päätöskäytäntöä. Kansallisten valitustuomioistuinten linjaukset vaikuttavat suuresti eri maiden hyväksymisasteeseen. Suomessa Maahanmuuttoviraston Afganistania, Irakia ja Somaliaa koskeva päätöskäytäntö perustuu korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuihin, joissa merkittävä osa näiden maiden alueista on katsottu sellaisiksi, joista tuleville hakijoille on annettava toissijaista suojelua. Maahanmuuttovirasto on kuitenkin selvittänyt näiden maiden turvallisuustilannetta ja tiukentanut selvitysten pohjalta päätöslinjauksiaan. Kun humanitaarista suojelua ei jatkossa enää anneta, uusien linjausten vaikutus näkyy hyväksymisprosenteissa. Hallinto-oikeudet tulevat luonnollisesti ajallaan ottamaan kannan myös näihin uusiin linjauksiin.
Useissa EU-maissa turvapaikkamenettelyssä ei tutkita muita kuin turvapaikan ja toissijaisen suojelun edellytykset. Suomessa sitä vastoin kansainvälisen suojelun hakemuksen yhteydessä tutkitaan myös kaikki ulkomaalaisluvun 4 luvun lupaperusteet. Yksi maakohtaisia eroja selittävä tekijä on myös hakijoiden profiili. Hakijat pyrkivät usein pääsemään sellaiseen maahan, jossa heillä jo on sukulaisia tai tuttavia, jolloin myös turvattomilta seuduilta tulevia hakijoita voi kasautua tiettyjen maiden turvapaikkajärjestelmän asiakkaiksi. Tämä näkyy Suomessa etenkin somalialaisten kohdalla: heistä aiempaa suurempi osa on kielitestien perusteella osoittautunut olevan kotoisin levottomilta alueilta Etelä- ja Keski-Somaliassa. Useimpia niistä somalialaisista, joille on viimeisen vuoden aikana myönnetty turvapaikka, uhkaa Somaliassa vaino Al Shabaabin taholta. Vastaavasti Suomeen on tullut melko vähän syyrialaisia hakijoita.
Maahanmuuttovirasto on tietoinen näistä eroista eurooppalaisissa hyväksymisprosenteissa. Virasto tarkastelee aktiivisesti omaa päätöskäytäntöön ja päivittää säännöllisesti keskeisimpiä lähtömaita koskevia linjauksiaan. Viime syksyn hakijaruuhkan vuoksi tätä tarkastelua on tehty ja tehdään kuluvan kevään aikana erityisen aktiivisesti. Suomen lainsäädännön asettamissa rajoissa virasto pyrkii omalla toiminnallaan tukemaan EU:n ja EASO:n (EU:n turvapaikka-asioiden tukivirasto) pyrkimystä päästä mahdollisimman yhdenmukaiseen päätöksentekoon kautta koko EU:n.
Miksi Suomen turvapaikkahakemusten hyväksymisaste poikkeaa selvästi Maahanmuuttoviraston julkisuudessa esittämistä omista ennakkoarvioista?
Kysymyksessänne todennäköisesti viitataan sisäministeriön antamaan ennakkoarvioon. Näitä arvioita on mahdollista laskea hyvin monin eri perustein, jolloin tuloksia on välillä vaikea vertailla. Ministeriön arvio perustui myönteisten päätösten osuuteen kaikista turvapaikkahakemuksiin tehdyistä ratkaisuista, joihin siis sisältyivät myös ns. Dublin-päätökset ja raukeamispäätökset, joita tehdään silloin, kun hakija katoaa tai peruuttaa hakemuksensa. Kun Maahanmuuttovirasto esimerkiksi teki vertailua hyväksymisasteesta eri Euroopan maissa, käytimme vertailtavuuden varmistamiseksi Eurostatin tilastoja, jolloin ratkaisuissa ovat kyllä mukana Dublin-päätökset, mutta eivät sen sijaan raukeamispäätökset. Eurostatin tilastoissakin vertailtavuutta heikentää se, että siinä myönteisiin päätöksiin lasketaan paitsi EU:n kansainvälisen suojelun kategoria, myös erilaiset kansalliset luvat, kuten Suomen humanitaarinen suojelu. Parhaan tuloksen todennäköisesti antaisikin yleensä ns. aineellisesti tutkittujen tapausten vertailu, jolloin sekä Dublin-tapaukset että raukeamiset jätettäisiin tarkastelun ulkopuolelle. Maahanmuuttovirasto aikookin kääntyä EASO:n puoleen paremman ja ajantasaisemman eurooppalaisen vertailutiedon saamiseksi.
Pyydän teitä myös antamaan lisätietoa turvapaikkahakemusten käsittelystä ja erityisesti päätöksenteon taustalla olevista perusteista.
Maahanmuuttovirasto on kehittänyt toimintaansa vastaamaan kasvanutta hakijamäärää. Uusi henkilöstö on nyt koulutettu ja tehtyjen päätösten määrä kasvaa koko ajan. Määrä tulee vielä selvästi nousemaan, kun uudet työntekijät ovat täydessä vauhdissa ja työtä vielä viime viikkoina hidastaneet tekniset ongelmat on saatu korjatuiksi. Toiminnan nopea skaalaaminen kokonaan uudelle tasolle on nimittäin haastanut myös tavarantoimittajat: esimerkiksi tarvittavien etätulkkauslaitteiden toimituksessa ja käyttöön ottamisessa on ollut teknisiä viiveitä.
Virastolle on asetettu tiukat määrälliset tavoitteet ja virasto aikoo ne myös saavuttaa. Samalla valvomme tarkasti päätöksenteon laatua. Turvapaikkapäätöksenteossa keskeisessä asemassa on hakijoiden vainokertomuksen uskottavuuden arviointi, koska he eivät useinkaan kykene kohtuudella esittämään kirjallista todistusaineistoa hakemuksensa tueksi. Uskottavuuden arvioinnissa on kaksi osaa: sen arviointi 1) voiko kertomus ylipäätään pitää paikkansa (ns. objektiivinen uskottavuus) ja 2) voiko kertomus pitää paikkansa juuri kyseisen hakijan kohdalla (ns. subjektiivinen uskottavuus). Viraston maatietopalvelun samoin kuin muiden EU:n maahanmuuttovirastojen ja EASO:n tuottama ajankohtainen ja kattava lähtömaatieto (country of origin information) on edellytys uskottavuuden riittävän tarkassa arvioinnissa. Keskeisimpiä lähtömaita koskevat päätöslinjaukset valmistellaan keskitetysti Maahanmuuttoviraston oikeus- ja maatietoyksikössä, ja niitä sovelletaan kaikissa viraston turvapaikkapäätöksiä tekevissä toimipisteissä. Turvapaikkayksikön esimiehet seuraavat sekä päätösten määrää että päätösten yhdenmukaisuutta.
Myös turvapaikkapäätöksenteon työprosesseja on kehitetty nopean päätöksenteon varmistamiseksi. Kaikki turvapaikkaprosessin vaiheet tarkastellaan vielä sisäministeriön johtamassa tehostamishankkeessa, jotta viimeisetkin prosessin viiveet saadaan pois. Suuri muutos prosessissa on ollut maaliskuussa toteutettu turvapaikkatutkinnan siirto poliisilta Maahanmuuttovirastolle. Etenkin selvissä tapauksissa &#8211; myönteisissä tai kielteisissä &#8211; pääsemme jatkossa yhdellä puhuttelulla aiemman kahden sijaan. Samalla on välttämätöntä varmistaa entistä tehokkaampi reaaliaikainen yhteistyö KRP:n, Suojelupoliisin, paikallispoliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa laittoman maahantulon, ihmiskaupan ja terrorismin torjumiseksi.
Vastaanottoverkoston laajennuttua kohonneen turvapaikanhakijamäärän johdosta Maahanmuuttovirasto on vastaavasti alueellisesti laajentanut turvapaikkayksikön toimintaa: uudet toimipisteet on avattu Rovaniemelle ja Vaasaan sekä Turun toimipisteen henkilökunta on kasvanut kolmesta yli kahdeksaankymmeneen.
Maahanmuuttovirastossa on panostettu tilannetietoisuuden lisäämiseen. Olemme varmistaneet sen, että kaikilla toiminnan osa-alueilla ja kaikilla organisaatiotasoilla tunnetaan entistä selvemmin vastuu virastolle uskottujen resurssien tehokkaasta käytöstä: ydintehtävien priorisointi ja niiden laadukas ja ripeä hoitaminen, tarttuminen jatkuvasti uusiin kehittämisideoihin ja tarkka kulukuri ovat tulleet vielä aiempaa selkeämmin osaksi viraston arkea.
Maahanmuuttovirasto jatkaa mielellään keskustelua näistä erittäin tärkeistä kysymyksistä ja kutsuu Perussuomalaisten eduskuntaryhmän edustajia vierailemaan virastossa vielä kevään aikana. Voimme esitellä turvapaikkapäätöksentekoamme tarkemmin ja pureutua syvemmälle näihin esittämiinne kysymyksiin.
Ylijohtaja Jaana Vuorio

Miksi Suomi hyväksyy lähes kaikki irakilaisten ja somalialaisten turvapaikkahakemukset – maahanmuuttovirasto vastaa

Jaana Vuorio

Ohisalon suhmurointi närkästyttää – ujutti taas oman lempparinsa korkeaan virkaan – ”Punavihreillä outo asenne, että säännöt ja moraali koskevat kaikkia muita paitsi heitä itseään”

Miksi Suomi hyväksyy lähes kaikki irakilaisten ja somalialaisten turvapaikkahakemukset – maahanmuuttovirasto vastaa

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Donald Trumpin vierailu Joe Roganin ohjelmassa keräsi ennätysyleisön

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024