Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Itä- ja Pohjois-Suomi

Tuore Suomen Yrittäjien mielipidetiedustelu kertoo, että yrittäjät ovat aiempaa tuntuvasti tyytyväisempiä hallitukseen. Yrittäjägallupin mukaan 59 prosenttia yrittäjistä on tyytyväisiä hallituspohjaan, 56 prosenttia hallitusohjelmaan ja 54 prosenttia hallituksen toimintaan. Luvut ovat parantuneet elokuusta, jolloin 51 prosenttia oli tyytyväisiä hallituspohjaan ja 53 prosenttia hallitusohjelmaan.

Erityishuomion voi kiinnittää siihen, että elokuussa vain 23 prosenttia oli tyytyväisiä hallituksen aloitukseen, kun taas nyt marraskuussa 54 prosenttia yrittäjistä oli tyytyväisiä hallituksen toimintaan.
Yrittäjätaustainen perussuomalaisten kansanedustaja Antti Kangas ei ihmettele hallituksen suosiota yrittäjien keskuudessa.
&#8211; Yrittäjät ymmärtävät monia muita paremmin talouden lainalaisuudet. Yrittäjät arvostavat hallituksen vastuullista ohjelmaa, ja se näkyy gallupeissa.
Ilmaisia lounaita ei ole
Siihen, että hallitus on erityisen suosittu lännessä sekä Pohjois- ja Itä-Suomessa, näkee Kangas syyksi sen, että ihmiset näillä alueilla ovat tottuneet pärjäämään ja tulemaan toimeen omillaan.
&#8211; Minä tulen pohjoisesta, ja siellä tiedetään, ettei ilmaisia lounaita ole. Pitää pärjätä itse ja pitää myös kantaa vastuu itse. Tähän hallitusohjelma antaa paremmat mahdollisuudet kuin edellisen hallituksen aikana.
Kangas pitää myös työmarkkinauudistuksia tärkeinä.
&#8211; Nekin ovat merkki siitä, että hallitus on toteuttamassa ohjelmaansa.
Tyytyväisyys Purraan kasvanut
Yrittäjät ovat tyytyväisempiä myös valtiovarainministeri Riikka Purran toimintaan. Tyytyväisyys on kasvanut jopa 15 prosenttiyksikköä, 34 prosentista 49 prosenttiin. Kankaan mukaan syy on selvä.
&#8211; Yrittäjät uskovat, että Purra pitää lupauksensa. Ja kaikki tähän mennessä tehty ja sanottu vain vahvistaa sitä uskoa.
Oppositio saa yrittäjiltä varsin surkeat kannatusluvut, hieman yli kymmenen prosenttia. Kangas ei sitä ihmettele.
&#8211; Oppositio kyllä haukkuu hallitusta, mutta minkäänlaisia omia, toteuttamiskelpoisia ratkaisuja suurimpiin ongelmiimme ei sieltä ole kuultu. Lisää verottamalla ei Suomi nouse.
&nbsp;

Perussuomalaisten Antti Kangas: Yrittäjät arvostavat hallituksen vastuullista ohjelmaa

Alueellinen opintolainahyvitys on puhuttanut eduskunnassa lakialoitteiden muodossa. Kansanedustaja Jenna Simula totesi täysistunnossa pettyneensä siihen, ettei hallitus tällä vaalikaudella lopulta edistänyt alueellista kokeilua opintolainahyvityksestä. Hän muistutti, että maaseudun kehittämisellä ja asuttuna pitämisellä on myös omat turvallisuuspoliittiset motiivinsa.

Opintolainahyvitys koskisi Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle töihin muuttavia korkeakoulututkinnon suorittaneita nuoria, jotka työskentelyvuosiensa mukaan saisivat hyvitystä opintolainaansa. Esimerkiksi Norjassa on käytössä vastaavanlaisia kannustimia.
&#8211; Liian usein Itä- ja Pohjois-Suomen kehittymisen esteenä on juuri väestökato. Nuoret muuttavat eteläisempään Suomeen koulutuksen perässä, löytävät ehkä puolison ja töitä ja asettuvat asumaan. Nuorten aikuisten väheneminen harvaan asutuilla alueilla puolestaan aiheuttaa hitaan mutta varman kuihtumisen, koska lapsia ei synny, yritykset siirtyvät muualle ja toimeliaisuus vähenee, Jenna Simula huomautti puheenvuorossaan.
Moni nuori kaipaa takaisin kotiseudulleen
Simula toimii harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisessa työryhmässä ja kertoi työskentelyn maaseutumaisen ja harvaan asutun seudun hyväksi olleen varsin antoisaa. Valitettavasti kuitenkin tämä työryhmässä tuotettu idea opintolainahyvityksestä jätettiin toteuttamatta hallituksen keskinäisten kiistojen vuoksi.
&#8211; Monella nuorella aikuisella kaipuu kotiseudulle on suurta, mutta paluumuutto ei ole välttämättä tarpeeksi kannustavaa tai muuten mahdollista. Turvaverkot ja kotiseutu sijaitsevat useasti siellä kotipaikkakunnilla maaseudulla. Turvaverkot eli esimerkiksi omat vanhemmat, isovanhemmat ja muut sukulaiset taas ovat tärkeitä perheen perustamisen näkökulmasta.
&#8211; Kun nuorella perheellä on esimerkiksi isovanhemmat lähellä, myös arki sujuvoituu ja lapsien hoidossa on mukana useita aikuisia. Muutto takaisin kotiseudulle voisi siis parhaimmillaan parantaa syntyvyyttä, Simula tähdensi.
Puheenvuoroissaan Simula muistutti, miten tärkeää on, että koko Suomi pärjää. Maaseutua ja kaupunkeja ei pidä hänen mukaansa asettaa vastakkain, vaan molemmat tarvitsevat huomiota ja omanlaisiaan poliittisia toimia, jotta koko Suomen elinvoimaisuutta ja vaikkapa palveluiden saatavuutta pidetään yllä.
&nbsp;

Simula alueellisesta opintolainahyvityksestä: ”Voisi parhaimmillaan edistää syntyvyyttä”

Kansanedustaja Minna Reijonen ehdottaa, että tulevaisuudessa ministerien pestit jaettaisiin siten, että jokaisessa maakunnassa olisi oma kiintiöministeri koko Suomen elinkelpoisuuden varmistamiseksi. Reijonen toteaa, että rahoja satelee reilummin sinne, missä on ministereiden kotimaakunta.

&#8211; Tältä se vahvasti näyttää. Niin kävi nytkin. Pitemmän ja rahakkaamman korren vetivät valtion budjetissa ne maakunnat, joissa on ministerin pesti, sanoo kansanedustaja Minna Reijonen.
Niillä alueilla, missä ei ole ministeriä, jäätiin ihmettelemään rahojen valumista muualle. Manner-Suomessa on 19 maakuntaa. Nykyhallituksessa on 19 ministeriä. Joissain maakunnissa voi olla useita ministereitä, jolloin osa maakunnista jää ilman oman maakunnan ministeriä.
&#8211; Koska maakuntia on Manner-Suomessa käytännössä sama määrä kuin ministerien pestejä, olisi erittäin järkevää ja tasapuolista, että nykysysteemiä mietittäisiin uudelleen, Reijonen uskoo.
Tasapuolista ja oikeudenmukaista
Reijonen pohtiikin, voisiko jokaisessa maakunnassa olla oma kiintiöministeri. Hänen mielestään olisi tasapuolista ja oikeudenmukaista, jos ministerien pestit jaettaisiin siten, että jokaisessa maakunnassa olisi ministeri, onhan kaikissa maakunnissa kuitenkin aina hallituspuolueiden kansanedustajia.
Ministerien pestit ovat eri aiheisiin sidottuja, kuten sosiaali- ja terveysministeri tai maa- ja metsätalousministeri.
&#8211; Erityistehtävänsä ohessa maakunnan oma ministeri tuntisi oman alueensa hyvin ja samalla pitäisi käytännössä oman alueensa asioita ja huolia esillä, toteaa Reijonen.
Koko Suomen elinkelpoisuudesta huolehdittava
Tällaisina aikoina on huolehdittava, että koko Suomi pysyy elinkelpoisena. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola toi muutama päivä sitten esille myös turvallisuusnäkökulman, jota sitäkin ajatellen myös Itä- ja Pohjois-Suomi tulee pitää asuttuna ja elinkelpoisena.
&#8211; Sen takia myös näiden alueiden asioita pitäisi olla kuuntelemassa ja niitä eteenpäin viemässä omia ministereitä. Lisäksi nämä etelästä katsoen syrjäisemmät alueet ovat meille monelle rakkaita kotiseutuja, joissa halutaan asua, elää ja yrittää, pohtii Reijonen.
&nbsp;

Reijonen ehdottaa ministerikiintiötä – “Pitemmän ja rahakkaamman korren vetivät valtion budjetissa ne maakunnat, joissa on ministerin pesti”

Kansanedustaja Minna Reijonen teki eduskunnalle kirjallisen kysymyksen EU:n aluerahojen jakautumisesta. Vastausta kysymykseen ei ole kuulunut, vaikka perustuslain määräämä vastausaika umpeutui melkein viikko sitten.

Kansanedustaja Minna Reijosen 1.9. eduskunnalle jättämä kysymys koski EU:n aluerahojen jakautumista. Reijonen on erittäin huolissaan siitä, tuleeko Itä-Suomi saamaan osuutensa rahoista vai jaetaanko niistä suurin osa muualle Suomeen.
Määräaika tuli ja meni
Tähän kysymykseen elinkeinoministeriltä odotetaan edelleen vastausta, vaikka perustuslain määräämä vastausaika päättyi jo 23.9.
&#8211; Asiasta on oltu yhteydessä eduskunnan puhemieheen. Tämä on kuitenkin lakiin perustuva määräaika, sanoo Reijonen.
Ei saa vastausta
Ministeriöstä on kyllä pyydetty lisäaikaa vastaukselle, mutta lain mukaan sellaista mahdollisuutta ei ole.
&#8211; Täytyy ihmetellä, miten näin yksinkertaiseen kysymykseen ei saa vastausta, toteaa Reijonen.
&nbsp;

Reijonen vaatii vastausta kirjalliseen kysymykseensä EU:n aluerahoista: Miksi ministeriö ei noudata lakia?

Kansanedustaja Minna Reijonen muistuttaa, että Suomi on pitkien etäisyyksien ja tärkeiden maantieyhteyksien maa. Tiestön toimivuus ja maanteiden hyvä kunto ovat edellytyksiä maamme toimintakyvyn säilyttämiseksi. Reijonen toivookin hallitukselta lisäpanostuksia tiestön kunnossapitoon erityisesti Lapin ja Itä-Suomen alueilla.

Suomen tavaraliikenteestä 85 % kulkee maanteillä kumipyörillä. Raideliikenteellä ei voi tulevaisuudessakaan korvata kumipyöräliikennettä, koska raiteita ei ole järkevää eikä mahdollistakaan rakentaa kaikkiin tarpeellisiin kohteisiin.
Vertailuna voi käyttää maantieverkon 77 925 kilometrin pituutta suhteessa rataverkon 5 924 kilometrin pituuteen. Kokonaisuudessaan valta- ja kantateitä, seutu- ja yhdysteitä sekä katuja ja yksityisteitä on Suomessa 480 000 kilometriä.
&#8211; Myös kriisitilanteissa tieverkko on ylivoimainen verrattuna raide-, lento- tai vesiväyliin, toteaa Minna Reijonen.
Teiden kunnossapito on myös ilmastoteko
Polttoaineen kulutus kasvaa merkittävästi teiden päällysteiden epätasaisuuden, päällystevaurioiden ja urien takia mm. vierintävastuksen kasvaessa. Vierintävastuksella on suuri vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineenkulutukseen, joka voi päällysteiden epätasaisuuden vuoksi kasvaa jopa 10 %.
&#8211; Näin ollen jo hiilidioksidipäästöjen vähentämisen takia teiden korjausvelkaa pitäisi saada purettua, toteaa Reijonen.
Tiestön kuntoon tulee kiinnittää huomiota myös pienempien teiden osalta, joilla myös liikkuu paljon raskasta kalustoa.
Itä-Suomea ja Lappia ei saa unohtaa
Suomen eri alueiden ja maakuntien painoarvo perustuu parlamentaaristen päätösten osalta usein asukaslukuun, kuten myös alueiden kansanedustajien määrä. Tiestöä on kuitenkin kilometreissä mitattuna enemmän asukasta kohden harvemmin asutuilla alueilla, kuten Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Reijosen mielestä voisi olla hyvä, jos osa rahoista jaettaisiin asukasluvun sijasta maakuntien pinta-alan mukaan. Myös maakunnan tiekilometrien kokonaismäärä tulisi huomioida.
Tieliikenteestä saadaan myös paljon verotuloja
&#8211; Tieliikenteestä kerätään paljon vero- ja muita tuloja valtion kassaan. On syytä käyttää reilusti varoja tiestömme kunnostukseen, kun korjausvelkaa on edelleen paljon, toteaa Reijonen.
Reijonen kysyikin vastuuministeriltä kirjallisessa kysymyksessään, onko mietitty, miten tiestön kunnostukseen käytettäviä varoja voisi jakaa enemmän maakuntien tiekilometrien määrään ja pinta-alaan kuin asukaslukuun perustuen.
&#8211; Onko suunniteltu, että tämänhetkiseen tilanteeseen verrattuna suurempi osa liikenteestä perittävistä maksuista korvamerkittäisiin nimenomaan tiestön kunnossapidon ja korjausvelan hoitamiseen? Reijonen kysyi.
&nbsp;

Reijonen: Suomen tiet ovat luokattoman huonossa kunnossa – tiestön kunnostukseen satsattava reilusti

Iltalehti kertoi torstaina työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmasta siirtää EU:n seuraavan ohjelmakauden aluekehitysvaroja enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen Itä- ja Pohjois-Suomen sijaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii ministeriötä luopumaan suunnitelmistaan ja muistuttaa, että Suomi on saanut suuren osan aluekehitysrahoituksestaan nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomen muuta maata heikomman aseman vuoksi.

&#8211; Pääministeri Sanna Marinin hallituksen vihreäksi siirtymäksi kutsuma teollisuuden alasajo on iskenyt lujimmin Itä- ja Pohjois-Suomen kuntiin, joissa usein koko kunnan työllisyys ja talous voivat olla pitkälti yhden tehtaan varassa. Kun tehtaita on hallituksen kiilusilmäisen ilmastopolitiikan takia lakkautettu, nimenomaan nämä kunnat tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen, muun muassa aluekehitysrahoituksen muodossa, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen painottaa.
Heikommassa asemassa olevia täytyy tukea
Suunnitelma on herättänyt tuohtumusta maakunnissa, sillä se leikkaisi eräiden laskelmien mukaan jopa 130 miljoonaa euroa Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien rahoituksesta. Samalla Etelä- ja Länsi-Suomen rahoitus kasvaisi yli 300 miljoonalla eurolla edelliseen ohjelmakauteen verrattuna.
&#8211; Rikkaiden maakuntien on hyvä muistaa, että Suomi on saanut suuren osan aluekehitysrahoituksesta nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomen muuta maata heikomman aseman vuoksi. Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat tarvitsevat tukea, jotta asukkaiden hyvinvointia ja työllistymistä voidaan edistää. Näissä maakunnissa on maan keskiarvoa korkeampi työttömyys samalla, kun yritykset kärsivät työvoimapulasta. Heikommassa asemassa olevia maakuntia täytyy tukea, mikäli koko maa halutaan pitää asuttuna, Antikainen muistuttaa.
Rahoitusta jaettava myöntämisperusteen mukaan
Seuraavan ohjelmakauden on määrä alkaa marraskuussa, mutta päätökset rahoituksen jaosta ovat edelleen auki. Asia on edelleen valmistelussa työ- ja elinkeinoministeriössä eikä siitä ole annettu julkisuuteen mitään tietoa.
&#8211; Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan aluekehitysrahaston tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. Suomessa alueellinen epätasapaino keskittyy nimenomaan Itä- ja Pohjois-Suomeen, eikä tilanne ole viime vuosina hallituksen toimien seurauksena ainakaan helpottunut, joten rahoitusta tulee jakaa sen myöntämisperusteen mukaan, Antikainen vaatii.
&nbsp;

Antikainen: Aluekehitysrahat kohdistettava niille alueille, jotka kärsivät hallituksen vihreästä siirtymästä eniten

Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan suunnitelmista EU:n aluekehitysrahojen jakoperusteiden mahdollisesta muuttumisesta. Asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt Reijonen haluaa tietää, ovatko Itä- ja Pohjois-Suomen rahoitusosuudet pienenemässä, jos suunnitelmat toteutuvat.

&#8211; Suomi saa EU:n rakennerahastoista (EAKR) noin 1,5 miljardia euroa. EU:n aluekehitysrahoja on jaettu perustuen alueiden erilaisuuteen. Pitkien välimatkojen Suomessa on suuria alueellisia eroja. Keski-Euroopan valtioihin verrattuna Suomen olosuhteet vaihtelevat hyvin paljon eri maakunnissa, sanoo Minna Reijonen.
Itä-Suomi huolissaan rahoituksen määrästä
Erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomi ovat alueellisesti harvaan asuttuja pitkien etäisyyksien alueita, joissa on myös muita haasteita. Nämä haasteet ovat olleet perusteena jaettaessa EU:n rahoitusta Itä- ja Pohjois-Suomeen.
&#8211; Itä-Suomessa ollaan hyvin huolissaan suunnitelmista, joiden mukaan nämä rahat saatetaan jakaa toisin. Jos jakoperuste Suomessa muuttuu, on mahdollisesti pelättävissä, että EU ei enää jatkossa jaa rahoja näillä erityisperusteilla, ja se voi vaarantaa vastaavien rahoitusten määrää tulevaisuudessa, sanoo Reijonen.
Reijonen teki vastuuministerille kirjallisen kysymyksen, milloin EU:n aluekehitysrahojen päätökset tehdään ja onko mahdollista, että Itä-Suomen rahoitusosuus jatkossa pienenee.
&nbsp;

Reijonen huolissaan EU:n aluekehitysrahojen jakautumisesta: Miten käy Itä- ja Pohjois-Suomen?

Perussuomalaiset tivasi hallitukselta suullisella kyselytunnilla vastauksia sote-uudistuksen vaikutuksista. Erityisesti perussuomalaisia edustajia huolettivat palveluiden siirtyminen suuriin keskuksiin ja demokratiavaje, joka syntyy, kun suurille kaupungeille siirtyy ylivoimainen enemmistö päätösvallasta.

&#8211; Moni kansalainen on sote-uudistuksen myötä huolissaan siitä, mitä hänen tarvitsemilleen sote-palveluille käy. Etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa kunnat ovat jo nyt suuria, ja takavuosien kuntaliitosten jälkeen matkat keskustaajamaan jo nyt pitkiä, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen aloitti.
Lähipalvelut uhattuina
Juvonen huomautti, ettei sote-uudistus pidä sisällään lähipalvelutakuuta, vaan sen sijaan mietitään, mitä kuntien tyhjäksi jääville sote-kiinteistöille tehdään.
&#8211; Moni ikääntyvä kansalainen miettii tälläkin hetkellä, miten kauas kotoaan ja läheisistään voi joutua, kun kunto heikkenee niin, ettei pysty asumaan enää kotonaan, tai kuinka kauas voi joutua matkustamaan terveyskeskukseen päästäkseen.
&#8211; Mitä te vastaatte huolestuneille kansalaisille? Kuinka pitkän matkan kansalainen voi joutua kotoaan matkustamaan päästäkseen terveyskeskukseen, ja kuinka kauas läheisistään ikäihminen voi joutua muuttamaan saadakseen palveluasumispaikan? Juvonen kysyi.
Kiurun vastaus epäselvä
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kiirehti ministeriöaitoon vastaamaan, mutta vastauksen perusteella hän ei välttämättä kuullut kysymystä kunnolla.
&#8211; Edustaja kysyi, kuinka nopeasti. Se on ollut Suomessa ongelma siksi, että vaikka lainsäädäntö onkin hyvä, niin kaikilta osin ihmiset eivät ole saaneet paikkoja. Nyt me yritämme parantaa sitä, Kiuru vastasi.
Demokratia vaarassa
Perussuomalaisten mukaan hyvinvointialueiden aluevaltuustojen tehtävä tulee olemaan erittäin epäkiitollinen. Aluevaltuustoja ei valitakaan tulevaisuudessa kuten muita ylikunnallisia toimielimiä.
&#8211; Muihin ylikunnallisiin toimielimiin edustajat valitaan kunnanvaltuustoissa, ja näin pienimmätkin kunnat saavat toimielimeen vähintään yhden edustajan. Hyvinvointialuevaltuustoissa näin ei kuitenkaan olisi – miksi? Haluaako hallitus helpottaa pienten kuntien palveluiden alasajoa sillä, että palveluleikkauksilla ei ole kasvoja oman kunnan nimittämän luottamushenkilön muodossa?
&#8211; Minkä takia sote-esitys ei sisällä pienten kuntien äänivallan takaamiseksi takuuta vähintään yhdestä edustajasta hyvinvointialueen valtuustoon? Ettekö te koe tätä ongelmaksi demokratian toteutumisen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta? Juvonen tivasi.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) selitti, että alueelle valitaan ne päättäjät, jotka kansalaiset sinne haluavat. Henrikssonin mukaan ei ole löytynyt mallia, jolla turvattaisiin edustus joka kunnasta.
&nbsp;

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Sote-uudistus vie palvelut kauemmas ja uhkaa demokratian toteutumista

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsittelee parhaillaan sote-uudistusta. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen moittivat hallituspuolueita keskeisten päätösten panttaamisesta vaalien yli.

Yksi keskeisimmistä toistaiseksi päättämättä olevista asioista on se, kuinka Länsi-Pohjan ja Itä-Savon laajan ympärivuorokautisen päivystyksen käy. Kysymys on merkittävä julkisen terveydenhoidon palveluiden tasa-arvoisen saatavuuden kannalta Lapissa ja Itä-Savossa.
&#8211; Perussuomalaiset vaativat ympärivuorokautisen päivystyksen säilyttämistä näissä sairaaloissa. Äänestäjien kuluttajansuojan kannalta olisi tärkeää, että he tietäisivät, kannattavatko hallituspuolueet jatkoa päivystykselle, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kuvailevat tilannetta.
Ikävät päätökset yritetään tehdä vaivihkaa
Hallituksen esityksessä päivystykset lakkautettaisiin vuoden 2032 lopussa. Perussuomalaiset eivät hyväksy hallituksen toimintatapaa, jossa ikävät päätökset pyritään tekemään vaivihkaa. Vaikuttaakin siltä, että hallituspuolueet eivät halua ottaa asiaan kantaa ennen vaaleja, vaan päätös tehdään heti vaalien jälkeen.
&#8211; Toivotaan, että äänestäjät eivät enää muista asiaa seuraavissa vaaleissa. Siirtymäkausi loppuu vuonna 2032, kun vuosi 2031 on eduskuntavaalivuosi. Kun leikkaukset siirretään kauas tulevaisuuteen, äänestäjien silmissä hämärtyy, ketkä nämä päätökset tekivät ja kenelle vastuu niistä kuuluu, Juvonen, Juuso ja Reijonen moittivat.
Pohjois- ja Itä-Suomen elinvoima vaarassa
Esitetyt heikennykset kohdistuvat maakuntiin, jotka ovat muutenkin jo kokeneet kovia. Pohjois- ja Itä-Suomesta on viime vuosina lakkautettu useita tehtaita ja Savonlinnasta vielä opettajankoulutuskin. Kun maakunnista viedään tehtaat, työt ja terveydenhoito, samalla niiden asukkailta viedään toivo paremmasta tulevaisuudesta. Tämä vaarantaa näiden alueiden elinvoiman.
&#8211; Meille on tärkeää, että niin Pohjois- kuin Itä-Suomenkin järjestelmällinen alasajo loppuu. Nyt olisi kuunneltava asukkaiden mielipidettä heidän omista palveluistaan sekä Meri-Lapissa että Savonlinnassa. Samalla Kuopion yliopistollisen sairaalan yliopistollisuutta on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa entisestään, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.
Perussuomalaiset vaativat hallitukselta vastausta
Perussuomalaiset esittävät, että määräaikaisesta siirtymäsäännöksestä luovutaan ja ympärivuorokautisen päivystyksen jatko mahdollistetaan. Perussuomalaiset esittävät, että yhteispäivystyksen jatkumista koskeva määräaika poistetaan lakiesityksestä ja kaipaavat hallitukselta selkeää vastausta kysymykseen, onko hallitus valmis tukemaan perussuomalaisten esitystä. Vastauksesta riippuu koko näiden sairaaloiden tulevaisuus, koska leikkaustoiminnan jatko on sidottu sote-uudistuksessa yhteispäivystykseen.
&#8211; Jos vastauksenne on ei, näihin sairaaloihin on hyvin vaikeaa rekrytoida enää henkilökuntaa. Itä-Savon ja Lapin asukkaat ansaitsevat ennen äänestyspäätöksiään tiedon, aikovatko hallituspuolueet viedä heiltä säästösyistä sairaalapäivystyksen, vaikka muualle Eurooppaan rahaa riittää jaettavaksi miljardikaupalla, Juvonen, Juuso ja Reijonen vaativat.
&nbsp;

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Aikooko hallitus pantata päätöstään Kemin ja Savonlinnan sairaaloiden tulevaisuudesta vaalien yli?

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta käsitteli tänään kokouksessaan hallituksen esittämiä tartuntatautilain muutoksia. Perussuomalaiset kansanedustajat Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kritisoivat kulttuuri- ja tapahtuma-alan kohtelua.

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijat ovat kärsineet koronapandemiasta ja rajoituksista jo reilun vuoden. Esityksiä on jouduttu perumaan niin elävän musiikin osalta kuin myös teattereissa, sirkuksissa, oopperassa ja baletissakin. Lukuisia festivaaleja on peruttu ja museoita suljettu.
&#8211; Merkittävä osuus alan liikevaihdosta on hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Vaikka jotkut toimijat ovatkin voineet järjestää joitakin esityksiä pienennetyllä paikkamäärällä, tartuntariskillä peloteltu yleisö ei uskalla tulla paikalle. Virtuaaliesitykset netissä eivät riitä alkuunkaan paikkaamaan näitä menetyksiä, Arja Juvonen, Kaisa Juuso ja Minna Reijonen kuvailevat tilannetta.
Epävarmus edelleen suurta
Rokotusten etenemisestä huolimatta epävarmuus on edelleen suurta. Pian 40 % väestöstä on saanut ainakin yhden rokotuksen. Epävarmuus on silti suurta: hallitus on keskittynyt toimimaan rajoittajana ja miettimään, mikä kaikki voitaisiin kieltää sen sijaan, että se olisi toiminut mahdollistajana ja miettinyt, miten voitaisiin toimia, jotta mahdollisimman moni voisi jatkaa toimintaansa.
&#8211; Äärimmäinen esimerkki tästä ’kielletään kaikki’ -ajattelusta nähtiin keväällä kuntosalien suhteen, kun sosiaali- ja terveysministeriö halusi kieltää niiden pitämisen auki jopa yhdelle kävijälle kerrallaan, perussuomalaiset muistuttavat.
Järjen käyttö sallittua myös rajoituksissa
Perussuomalaiset edustajat peräänkuuluttavat järjen käyttöä rajoituksissa. Maskeista ei ole enää pulaa, kaikkialla on tarjolla käsidesiä ja turvavälien tärkeys ymmärretään. Monissa maakunnissa ilmaantuvuus on laskenut jo varsin pieniin lukuihin, Itä- ja Pohjois-Suomessa tasolle 20 tai sen alle. Nyt olisi korkea aika hallituksen ruveta pohtimaan, kuinka toimintoja voitaisiin turvallisesti avata.
&#8211; Erityisesti kesällä esityksiä ja tapahtumia voidaan järjestää ulkoilmassa, jolloin tartuntariski on paljon sisätiloja pienempi. Toimijoiden pitää voida luottaa siihen, että minimoimalla tartuntariskit ja osoittamalla tämän viranomaisille ne voivat avata toimintaansa. Tarvitaan selkeitä, perusteltuja malleja ja käytäntöjä, ja perusteettomista rajoituksista on luovuttava, Juvonen, Juuso ja Reijonen painottavat.
Tukea liikenee lähinnä muille EU-maille
Sekä ravintoloihin että kulttuuri- ja tapahtumatoimintaan kohdistuvissa rajoituksissa olisi entistä tärkeämpää huomioida työllisyys ja talous. Hallitukselta liikenee miljardeja toisten EU-maiden tukemiseen, mutta niille kotimaisille toimialoille, joihin koronapandemian vaikutukset ovat voimakkaimmin iskeneet, on toistaiseksi ollut tarjolla vain murusia. Tämä vaarantaa kokonaisten toimialojen tulevaisuuden. Suomessa kulttuuri on muodostanut noin 3,3 % bruttokansantuotteesta ja työllisti ennen koronaa 135 000 henkilöä.
&#8211; Toimiala tarvitsee nyt tukea ja elvytystä, jota teiltä on toistaiseksi riittänyt lähinnä muille EU-maille. Lisäksi on käsittämätöntä, että karaokebaarin on voinut pitää auki, mutta jos baariin tulee muusikko soittamaan, siitä tuleekin yhtäkkiä vaarallinen yleisötilaisuus, jota koskevat ankarammat kokoontumisrajoitukset. Tämä ei ole tasa-arvoista eikä siinä ole yhtään mitään järkeä. Hallitus, tehkää jotain ja korjatkaa nämä epäkohdat! perussuomalaiset vaativat.

Perussuomalaiset sosiaali- ja terveysvaliokunnassa: Hallitus elvyttää muuta Eurooppaa miljardeilla – milloin on kotimaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan vuoro?

Etelä- ja Länsi-Suomen maakuntaliitot vaativat suurempaa osuutta EU:n rakennerahastojen ohjelmakaudella 2021-2027 maksettavista tuista.

Ylen haastatteleman Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolaisen mielestä varoja tulisi kohdistaa enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen, koska kyseisille alueille on jo ennestään keskittynyt sekä työpaikkoja että työvoimaa ja tukirahoille saisi näin paremman tuoton.
&#8211; EU:n rakennerahaston tavoitteena on kaventaa alueiden eriarvoisuutta, mikä ei tule toteutumaan, jos varoja ohjataan enemmän Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tulee myös pitää mielessä, että huomattava osuus tukirahoista on myönnetty nimenomaan pohjoisten harvaan asuttujen alueiden tueksi, joiksi EU määrittelee Itä- ja Pohjois-Suomen. On kohtuutonta siirtää näitä tukia vauraammille maakunnille Itä- ja Pohjois-Suomen kustannuksella, perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen korostaa.
Harvaan asuttuja alueita tuettava
Nykyisen ohjelmakauden tuista kaksi kolmasosaa on kohdennettu Itä- ja Pohjois-Suomelle. Tavoitteena on kehittää alueiden elinkeinotoimintaa ja tehostaa yritysten kilpailukykyä sekä tätä kautta luoda uusia työpaikkoja ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä.
Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien bruttokansantuote on koko maan keskiarvoa alhaisempi ja työttömyysaste keskiarvoa korkeampi.
&#8211; Harvaan asuttujen alueiden kehitystä tulee tukea, mikäli halutaan turvata alueiden palvelut ja edistää nuorten koulutusmahdollisuuksia ja työllisyyttä, Antikainen painottaa.