Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

infrahankkeet

Hallituksen tärkein yhteinen tehtävä on varmistaa Suomen ja suomalaisten, koko yhteiskuntamme turvallisuus kaikissa oloissa, kirjoittaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne <a href="https://lvm.fi/-/liikenneinvestointien-on-vahvistettava-turvallisuutta">kolumnissaan</a>. Ranne kertoo, että niin fyysisestä infrasta kuin kyberturvallisuudestakin huolehtimisen merkitys korostuvat erityisesti heikentyneessä turvallisuustilanteessa ja taloudellisesti vaikeina aikoina.

Suomen turvallisuustilanne muuttui pitkäaikaisesti Venäjän hyökättyä laittomasti Ukrainaan. Sodalla on merkittävät vaikutukset Suomen kokonaisturvallisuuteen ja huoltovarmuuteen. Yli 1 300 kilometriä pitkä itäraja pysyy kiinni kansallisen turvallisuuden nimissä, ja hallitus hakee koko ajan keinoja, joilla Suomen turvallisuutta voidaan vahvistaa.
&#8211; Velvollisuutemme on varmistaa, että hallinnonalamme ja käytettävissämme olevat investointivarat tukevat saumattomasti turvallisuutta ja taloutta. Käytettävissä olevia rahoja on kohdistettava muuttuneessa ympäristössä Suomen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Hallitus onkin paitsi sitoutunut tarkastelemaan hallitusohjelman toimenpiteitä uudelleen, myös tarvittaessa priorisoimaan infrahankkeiden toteutusta toimintaympäristön muutosten vaatimalla tavalla, kirjoittaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Uhkiin on varauduttava paremmin
Suomen huoltovarmuutta ja kokonaisturvallisuutta horjuttaviin logistiikan häiriöihin ja kyberuhkiin on varauduttava paremmin, sotilaallista liikkuvuutta on kehitettävä kiireellisesti ja olemassa olevaa perusinfraa on vahvistettava vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksia, Ranne kertoo.
&#8211; Liikenne- ja viestintäministeriö on vahvistanut koko kuluneen hallituskauden rooliaan turvallisuuden rakentajana. Ministeriöllämme sekä virastoillamme on pitkä perinne erinomaisesta yhteistyöstä yli hallinnonalojen erityisesti puolustusministeriön ja Puolustusvoimien, sisäministeriön ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.
&#8211; Nyt yhteistyötä syvennetään entisestään niin, että voimme yhä paremmin varmistaa sotilaallista liikkuvuutta, huoltovarmuutta, kriittistä infraa ja kriittisiä kuljetuksia. Kansallisen sotilaallisen liikkuvuuden toimintasuunnitelma on jo laadittu puolustusministeriön johdolla poikkihallinnollisen koordinaatioryhmän tukemana. Ryhmässä on ollut edustus liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä virastoistamme Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta ja Väylävirastolta.
Järjestelmän toimittava kaikissa olosuhteissa
Suomen liikennejärjestelmää päivitetään parhaillaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12 -suunnitelman kautta. Sen uudistettuna tavoitteena on turvallinen, kestävä ja toimiva liikennejärjestelmä.
&#8211; Liikennejärjestelmän on varmistettava, että siviilit, sotilaat, kalusto, tavarat, energia ja elintarvikkeet liikkuvat kaikissa olosuhteissa. Puolustushallinto ja liikenne- ja viestintähallinto arvioivat parhaillaan yhteistyössä sotilaallisen liikkuvuuden kehittämistä ja sen taloudellisia ja muita vaikutuksia. Tulokset huomioidaan Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyössä sekä liikenneinvestointeja koskevassa päätöksenteossa.
&#8211; Nato-jäsenyys tuo infrakokonaisuudelle ja pohjoismaiselle yhteistyölle uuden ulottuvuutensa, joka on ennen kaikkea mahdollisuus. Olemme lähteneet paitsi vahvistamaan proaktiivisesti pohjoismaista ja EU-yhteistyötä, myös jäsentämään rooliamme ja tehtäviämme Nato-yhteistyössä.
&#8211; Sain kunnian olla Suomen ensimmäinen liikenne- ja viestintäministeri, joka tutustui paikan päällä massiiviseen kansainväliseen puolustusharjoitukseen. Naton Nordic Response 24 -harjoitus toi erinomaisesti esiin liittokunnan puitteissa tehtävän yhteistyön merkityksen, Ranne kertoo.
Huoltovarmuuden kehittämistarpeet huomattavia
Turvallisuuden toteuttamiseksi tarvitaan toimivia ja kestäviä maanteitä, siltoja, rautateitä ja meriväyliä. Sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden kehittämistarpeet ovatkin Suomessa huomattavia. Kaksikäyttöhankkeet ja suunnitelmallinen siirtyminen eurooppalaiseen raideleveyteen askel kerrallaan ovat ajankohtaisempia kuin koskaan. Maayhteyksiä Ruotsiin ja Norjaan, kriittisiä maantie- ja rautatieväyliä, satamia, jäänmurto- ja avustamiskykyä sekä jo olemassa olevan infran kunnossapitoa on priorisoitava.
&#8211; Tosiasia lienee, että hankkeet on rahoitettava pääosin kansallisesti. EU- tai Nato-rahoitusta on saatavilla erittäin rajoitetusti, vaikka onnistuisimmekin maksimoimaan tukisummat. Tämä edellyttää kansallisten infravarojen painotusten muuttamista niin kiireellisten kehittämistoimien kuin pidemmän aikavälin kehittämisen osalta. Turvallisuustilanne velvoittaa meitä priorisoimaan huoltovarmuuskriittisiä yhteyksiä ja sotilaallisen liikkuvuuden tarpeita.
Infrahankkeet rakentavat menestyvää Suomea
Koronapandemian jälkeen ensimmäinen Naton liikenteen suunnitteluryhmien kokous Naton pääesikunnan ulkopuolella pidetään Suomessa keväällä. Kokous on osallistujamäärältään yksi suurimmista Naton kokouksista, joita Suomessa tänä vuonna järjestetään. Liikenne- ja viestintäministeriö on vastuussa kokouksen järjestämisestä, ja myös ministeri Ranne osallistuu siihen. Infrastruktuuriin liittyvistä välttämättömyyksistä puhumista jatketaan myös Sumen Nato-kumppaneille tässäkin yhteydessä.
&#8211; Niin fyysisestä infrasta kuin kyberturvallisuudesta huolehtiminen kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön ja sen hallinnonalan ydintehtäviin, joiden merkitys korostuu heikentyneessä turvallisuustilanteessa ja taloudellisesti vaikeina aikoina. Maamme tarvitsee infrahankkeita, jotka vahvistavat turvallisuutta, ovat taloudellisesti kestäviä ja rakentavat meille tietä kohti menestyvää Suomea, Ranne päättää kirjoituksensa.
&nbsp;

Liikenne- ja viestintäministeri Ranne: Liikenneinvestointien on vahvistettava turvallisuutta

Sekä <a href="https://yle.fi/a/74-20058766">Yle</a> että <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/paatoksenteko/3g-verkon-alasajo-huolettaa-ita-suomessa-hallitus-ei-ole-herannyt-geopoliittiseen-todellisuuteen/">Kuntaliitto</a> ovat muiden medioiden ohessa marraskuun aikana uutisoineet Itä-Suomen kuuluvuushaasteista 3G-verkon alasajon seurauksena. Perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo hallituksen ottavan kansalaisten palautteet kuuluvuushaasteista vakavasti.

Liikenne- ja viestintäministeriön alainen virasto Traficom selvitti Itä-Suomen kuuluvuustilannetta ja palvelujen saatavuutta 21.–23.11. välisenä aikana. Mittaukset toteutettiin pääsääntöisesti niillä alueilla, joilta havaittuja kuuluvuusongelmia tuli Traficomin tietoon.
&#8211; Hallitus panostaa Itä-Suomen elinvoimaan kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla, ja tietoon tulleet kansalaisten palautteet kuuluvuushaasteista otetaan vakavasti. Yhteydenottoja tuli kaiken kaikkiaan noin 130, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.
Peruspalvelujen saatavuus taataan koko maassa
Traficomin saamien mittaustulosten perusteella yleisempää kuuluvuusongelmaa ei alueella ole havaittavissa ja palvelut olivat kattavasti saatavilla 4G-verkossa. Mittaukset toteutettiin rakennusten ulkopuolella, ja sisätilojen osalta palvelujen toimivuus saattaa jossain tilanteissa vaatia erillisen ulkoantennin käyttämistä.
Traficom valvoo myös matkaviestiverkon toimilupaehtojen noudattamista. Toimilupaehdoissa on määritelty väestö- ja tienpeittoon liittyviä velvoitteita. Traficom ratkoo edelleen mahdollisia tietoon tulevia kuuluvuusongelmia yhdessä operaattoreiden kanssa matalalla kynnyksellä.
&#8211; Perussuomalaisille on tärkeää, että peruspalvelujen saatavuus taataan myös jatkossa koko Suomessa, ja nyt tehdyillä mittauksilla asiaa haluttiin varmistaa. Onkin tärkeää, että mahdollisista kuuluvuushaasteista ollaan yhteydessä suoraan Traficomiin matalalla kynnyksellä, ministeri Ranne korostaa.
3G-verkon alasajo toteutettava huolellisesti
3G-verkkojen alasajo tapahtuu operaattoreiden toimesta vaiheittain. Alasajon yhteydessä on tärkeää taata, että vaikutukset mahdollisiin väliaikaisiin kuuluvuushaasteisiin ovat mahdollisimman vähäiset ja nämä saadaan heti korjattua. 3G-verkon alasajon myötä taajuuksia vapautuu 4G- ja 5G-yhteyksien käyttöön, ja tämän avulla yhteyksien odotetaan parantuvan tulevaisuudessa myös Itä-Suomessa. Itä-Suomen elinvoima on koko Suomen asia sekä huoltovarmuuden että turvallisuuden näkökulmasta.
&#8211; Hallitukselle on tärkeää vahvistaa koko Suomen elinvoimaa ja parantaa kansalaisten arkea. Näin teemme näkyvästi myös Itä-Suomessa. Konkreettisia esimerkkejä tästä ovat Luumäki-Imatra-ratayhteyden parantaminen sekä pienemmät korjausvelkakohteet. Itä-Suomessa toteutetaan tällä hallituskaudella yli 400 miljoonan euron edestä infrahankkeita, ministeri Ranne täsmentää.
&nbsp;

Itä-Suomen kuuluvuushaasteet otetaan vakavasti – ministeri Ranne: Hallitukselle on tärkeää vahvistaa koko Suomen elinvoimaa ja parantaa kansalaisten arkea

Uuden hallituksen hallitusohjelma tuo maahan työpaikkoja, suomalaista työtä ja työllisyyttä, rohkeampia yrityksiä ja investointeja sekä kansalaisille parempaa ostovoimaa. Hallitusohjelma tavoittelee talouskasvun vahvistamista myös uusilla investoinneilla.

Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoi eduskunnassa ryhmäpuheenvuorossaan, että hallitus tulee toteuttamaan mittavan kolmen miljardin euron infrastruktuuripaketin, joka sisältää niin rautatieverkon kehittämistä eri puolella maata kuin muitakin työtä, yrittämistä ja teollisuutta tukevia infrahankkeita. Siis koko maassa.
&#8211; Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan pienentämiseen suunnataan potista 1,6 miljardia euroa. Väyläverkon investoinnit kohdistetaan kasvun, työllisyyden ja huoltovarmuuden kannalta olennaisimmille väylille ja pahimpien pullonkaulojen purkamiseen. Hallitus huomioi myös alempiasteisen tieverkon, Purra sanoi.
Investointeihin ei oleta uutta velkaa
Infrapaketti rahoitetaan valtion omaisuuden myynneillä.
&#8211; Investointeihin ei oteta velkaa. Valtion omaisuus vain vaihtaa muotoaan. Omaisuuden myynti keventää samalla valtion sijoitusriskejä ja siirtää painopistettä finanssisijoittajuudesta valtion perustehtäviin keskittymiseen.
&#8211; Tämä hallitus keskittyy monessa muussakin asiassa perusasioihin ja perustehtäviin, eli niihin, jotka valitettavasti viime aikoina ovat jääneet kovasti jalkoihin, Purra sanoi.
Kokonaisveroaste ei nouse
Huomiota voi kiinnittää myös siihen, mikä ei muutu.
&#8211; Kokonaisveroaste ei nouse. Yritysten yhteisöveroaste ei nouse. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina. Maakuntaveroa ei tule. Eläkkeisiin ei kosketa, Purra lupasi
Valtiontaloutta ohjaa jatkossa kehysjärjestelmä, joka asettaa katon pääluokkakohtaisille menoille ja lisätalousarvioille &#8211; tosin sillä erotuksella, että tämä hallitus aikoo myös noudattaa menokattoja.

Painopiste siirtyy epäolennaisuuksista valtion perustehtäviin: Väyläverkkoon ja rautateille tulossa miljardien investointi

Eduskunta aloitti tänään keskustelun hallitusohjelmasta. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra korosti ryhmäpuheenvuorossaan heikon julkisen talouden korjaamisen välttämättömyyttä.

&#8211; Suomen julkisen talouden tilanne on kestämätön. Uusi hallitus tulee ohjelmallaan korjaamaan tilanteen ja oikaisemaan suunnan. Me haluamme jättää lapsillemme maan, joka säilyy pohjoismaisena hyvinvointivaltiona, varmistaen samalla työnteon ja yrittämisen edellytykset, Riikka Purra aloitti.
Suomessa vallitsee Purran mukaan laaja yhteisymmärrys talouden tilanteen vakavuudesta.
&#8211; Maamme velkasuhteen kasvun pysäyttäminen ja tulevan EU:n talouskurisopimuksen noudattaminen edellyttävät valtiovarainministeriön arvion mukaan kuuden miljardin euron sopeutustoimia tällä vaalikaudella, ja näinkin sopeuttamisurakkaa riittää seuraavallekin hallitukselle.
Ratkaisuja on löydettävä sisältä
Purra huomautti, että talouskasvu tulee arvioiden mukaan olemaan heikkoa, eikä hallitus pysty vaikuttamaan kaikkiin muuttujiin.
&#8211; Hallitus ei pysty toimillaan muuttamaan maamme väestörakennetta, kansainvälistä taloussuhdannetta, Venäjän ulkopolitiikkaa tai Italian velkasuhdetta. Menojen kasvua hillitsemällä ja joustavuudella me tulemme selviämään edessä häämöttävistä haasteista ilman, että suomalaiset joutuisivat kohtuuttoman eteen.
&#8211; Maallemme on myös jätettävä taloudellista liikkumavaraa yllätysten varalta. Etenkin turvallisuuspoliittinen vaikea tilanne haastaa jatkuvasti myös meidän talouttamme, Purra korosti.
Oikeudenmukaisuutta ja vastuuta
Purran mielestä oikeudenmukaisuudella on poliittisessa puheessa usein tarkoitettu kansalaisten ja jopa kansakuntien tulojen ja varallisuuden tasaamista eli lopputulosten tasa-arvoa.
&#8211; Oikeudenmukaisuudeksi voidaan kuitenkin kutsua – ja minä haluan kutsua – ihmisten ja kansakuntien oikeutta oman työnsä hedelmiin ja vastuuta omista taloudellisista sitoumuksistaan, Purra huomautti.
&#8211; Oikeudenmukaisuus ei tarkoita sitä, että veronmaksajan rahat ovat valtion ja että valtio päättää, mitä rahalla tehdään. Tai että kaikkea, siis kaikkea, rahoitetaan veronmaksajan rahalla. Velaksi.
Ei pelkkiä tukia ja oikeuksia
Purra totesi, ettei kehityksen päätepisteenä voi olla yhteiskunta, jossa ihminen saa mahdollisimman paljon tukia ja kaikkeen on vain oikeuksia.
&#8211; Me näemme Suomen, jonka hyvinvointi perustuu työlle ja jossa on myös velvollisuuksia. Kullekin kykyjensä ja voimiensa mukaan.
&#8211; Kansalaisten ja kansakuntien vastuun lisääminen omasta taloudestaan on myös oikein. Tämä vähentää moraalikadon, vapaamatkustamisen ja kilpailukyvyttömyyden tapaisia ongelmia. Siirtymä vasemmalta oikealle on tosiasia, ja sillä tulee olemaan huomattavia vaikutuksia, Purra ennusti.
Käytännön tekoja
Hallitusohjelma tähtää julkisen talouden tasapainottamiseen menoleikkauksin, rakenteellisin uudistuksin sekä työllisyyden kasvattamisen kautta. Ohjelman toimenpiteet eivät Purran mukaan ole ideologisia, vaan pohjaavat valtiovarainministeriön arvioihin ja taloustieteeseen.
&#8211; Emme kutsu menolisäyksiä tulevaisuusinvestoinneiksi tai kovempaa verottamista oikeudenmukaisuudeksi. Emme kuvittele, että velka ei tulisi maksettavaksi tai että lainattu raha olisi ilmaista. Olemme palanneet normaalin talouden ymmärryksen aikakaudelle, Purra sanoi.
Kannustava verotus
Purran mukaan palkkatuloverotuksen keventäminen lisää työnteon kannustimia ja vahvistaa ostovoimaa. Verokevennyksissä painotetaan pieni- ja keskituloisia, kun taas kaikkein suurituloisimpien osalta jatketaan solidaarisuusveroa eli korotettua veroprosenttia.
&#8211; Työllisyyden paraneminen tulee vähentämään sosiaaliturva- ja työttömyysmenoja, ja kasvattamaan verotuloja. Tämä osaltaan vähentää tarvetta menoleikkauksille, Purra korosti.
Hallitus ei nosta polttoainehintoja
Liikennepolttoaineiden jakeluvelvoite kiristyy vuonna 2025, mutta selvästi aiempaa maltillisemmin. Hallitus takaa ohjelmassaan, ettei se tule nostamaan pumppuhintoja. Suunniteltua maltillisempi jakeluvelvoitteen korottaminen ja seuraamusmaksujen madaltaminen vähentävät hintojen nousupainetta.
&#8211; Kasvavien valmisteverotuottojen ja seuraamusmaksujen ohjaaminen hintakompensaatioon varmistaa, että pumpulla tankkaava suomalainen huokaisee kerrankin helpotuksesta. Pitkien välimatkojen maassa tämä turvaa elämisen ja yrittämisen edellytyksiä. Ensimmäistä kertaa Suomen hallitus tekee vain sellaista ilmastopolitiikkaa, että se ei nosta arjen kustannuksia eikä heikennä kilpailukykyä, Purra linjasi.
Lääkehintojen vaikutus pieni
Julkisuudessa on esitetty huolia lääkkeiden kallistumisesta. Purra muistutti, että arvonlisäveroasteen nousu neljällä prosenttiyksiköllä tarkoittaa valtiovarainministeriön laskelman mukaan, että pienituloisimmalla kymmenyksellä lääkemenot kasvavat keskimäärin 2,3 eurolla kuukaudessa.
&#8211; Lääkekatto eli vuosiomavastuu on edelleen noin 600 euroa vuodessa, mikä suojaa lääkkeitä paljon tarvitsevia hintojen nousulta.
Ei sairaana töihin – turhat poissaolot pois
Ensimmäisen sairauslomapäivän muuttaminen palkattomaksi omavastuupäiväksi on herättänyt pelkoja tulojen pienenemisestä ja sairaana töihin tulemisen yleistymisestä. Purra huomautti, että mikäli työehtosopimuksessa on sovittu, että ensimmäinen sairauspäivä on palkallinen, se on jatkossakin palkallinen.
&#8211; Tarkoituksena on vähentää turhia poissaoloja, ja kyllä, niitäkin on. Kenenkään ei haluta tulevan sairaana töihin, Purra totesi.
&#8211; On tärkeää ymmärtää, että todellisuudessa aiheettomat, ilman lääkärintapaamista tehdyt lyhyet sairauspoissaolot ovat pois työnantajan ja siten myös työntekijöiden pussista. Tarkoitus ei ole aiheuttaa tarpeetonta haittaa, vaan vähentää väärinkäytöksiä sekä ohjata varmuuden vuoksi sairauslomaa ottaneita epävarmoja työntekijöitä suoran vapaapäivän sijaan esimerkiksi etätöihin tai korvaaviin työtehtäviin.
&#8211; Lapsen sairastumisen takia kotiin jäävä työntekijä on oikeutettu samoihin etuuksiin kuin aiemminkin, Purra sanoi.
Ohjelma tuo suomalaista työtä
Purra pitää itsestäänselvänä, että ”talouden tilanteen perintönä tälle hallitukselle jättäneet tahot” tulevat arvostelemaan hallituksen ohjelmaa ankarasti.
&#8211; Maltti on valttia, eikä pelottelu ole aiheellista. Luotan siihen, että kansalaiset, lehdistö ja talouden asiantuntijat tulevat saamaan ison kuvan kohdalleen ja pystyvät näkemään hallitusohjelman vievän meitä oikeaan suuntaan. Kaikilla sektoreilla.
&#8211; Tämä hallitusohjelma tuo maahan työpaikkoja, suomalaista työtä ja työllisyyttä, rohkeampia yrityksiä ja investointeja, kansalaisille parempaa ostovoimaa, Purra luetteli.
Mittava infrapaketti
Hallitusohjelma tavoittelee talouskasvun vahvistamista myös investoinneilla. Hallitus toteuttaa ohjelmansa mukaan kolmen miljardin euron infrastruktuuripaketin, joka sisältää rautatieverkon kehittämistä eri puolella maata ja muita työtä, yrittämistä ja teollisuutta tukevia infrahankkeita.
&#8211; Koko maassa. Väyläverkon kehittämiseen ja korjausvelan pienentämiseen suunnataan potista 1,6 miljardia euroa. Väyläverkon investoinnit kohdistetaan kasvun, työllisyyden ja huoltovarmuuden kannalta olennaisimmille väylille ja pahimpien pullonkaulojen purkamiseen. Hallitus huomioi myös alempiasteisen tieverkon. 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys käynnistyy heti, Purra kertoi.
Infrapaketti rahoitetaan valtion omaisuuden myynneillä. Velkaa ei siis Purran mukaan investointeihin oteta, eikä valtion omaisuuden määrä muutu, vaan se vaihtaa muotoaan.
&#8211; Omaisuuden myynnit keventävät samalla valtion sijoitusriskejä ja siirtävät painopistettä finanssisijoittajuudesta valtion perustehtäviin keskittymiseen. Tämä hallitus keskittyy monessa muussakin asiassa perusasioihin ja perustehtäviin, niihin, jotka oikeamielisen poseeraamisen ja hyvesignaloivan retoriikan aikakaudella jäivät kovasti jalkoihin, Purra perusteli.
Eläkkeisiin ei kosketa
Purran mielestä huomiota on syytä kiinnittää myös siihen, mikä ei muutu.
&#8211; Kokonaisveroaste ei nouse. Yritysten yhteisöveroaste ei nouse. Listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus ja yrittäjävähennys säilyvät muuttumattomina. Maakuntaveroa ei tule. Eläkkeisiin ei kosketa.
&#8211; Valtiontaloutta ohjaa jatkossa kehysjärjestelmä, joka asettaa katon pääluokkakohtaisille menoille ja lisätalousarvioille &#8211; tosin sillä erotuksella, että tämä hallitus aikoo myös noudattaa menokattoja, Purra huomautti.
Talouden korjaamiselle vahva mandaatti
Julkisen talouden saattaminen kestävälle polulle on Purran mielestä välttämätöntä.
&#8211; Turvallisuudesta ja huoltovarmuudesta ei ole mahdollista tinkiä. Heikoimmassa asemassa olevat tulee huomioida, samalla kun kansalaisten ja yritysten &#8211; kuten myös muiden EU-maiden &#8211; vastuuta itsestään ja taloudestaan on mahdollista lisätä.
Purra totesi, että kansa on antanut vahvan mandaatin Suomen julkisen talouden tasapainottamiselle siten, että valtion menot asetetaan tärkeysjärjestykseen.
&#8211; Aitoa hyvinvointia ei ole se, että mikäli vain voidaan verottaa enemmän tai velanotto on mahdollista, verotetaan ja velkaannutaan lisää, ja rahat käytetään äänestäjiä miellyttävällä tavalla. Hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä. Me katsomme kokonaisuutta, rakkaan isänmaamme etua, Purra sanoi.
&#8211; Vaikka hallitusohjelmamme tavoitteet ja toimenpiteet ovatkin kohdallaan, hyväkin suunnitelma on vain niin hyvä kuin sen toteutus, Purra muistutti.
Kannamme vastuumme
Purra myönsi, että linjauksien muuttaminen hallituksen esityksiksi ja lainsäädännöksi vie aikansa. Osa rakenteellisista uudistuksista tuo hyötyä viiveellä ja epäsuorasti työpaikkojen ja talouskasvun muodossa.
&#8211; Tällöin toimien hyödyllisyyttä tai välttämättömyyttä on helppo epäillä. Oppositio varmasti tekisi monet asiat toisella tavalla ja saattaa sen tiettäväksi kaikin mahdollisin keinoin.
&#8211; Perussuomalaisten eduskuntaryhmä seisoo tämän ohjelman takana yhtenäisenä. Kannamme vastuumme ja osallistumme yhteisen laivamme luotsaamiseen pois karikoilta. Monet asiat muuttuvat, ja juuri niin pitää ollakin, Purra sanoi.

Purra: Me näemme Suomen, jonka hyvinvointi perustuu työlle ja jossa on myös velvollisuuksia

<a href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/2fdbdfb3-9e42-498e-aabe-229d5cbb0138">Iltalehti</a> uutisoi, että EU-lähteiden mukaan Suomella olisi nykyisessä geopoliittisessa asemassaan hyvät perusteet hakea EU-rahoitusta infrahankkeisiin. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen katsoo, että huoltovarmuutta edistäviin hankkeisiin pitää panostaa nyt.

&#8211; EU:n CEF-rahastossa on 33,7 miljardia euroa, joista Suomen olisi nyt mahdollisuus saada osansa. Infra on siinä kunnossa, että se tarvitsee merkittäviä panostuksia, ja toimivat yhteydet ovat muuttuneen puolustuspolitiikankin kannalta entistä tärkeämpiä, Jari Ronkainen perustelee.
Suomi onnistunut Ruotsia heikommin
Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaan mukaan Ruotsi on panostanut ja kyennyt saamaan merkittävästi enemmän tukea infrahankkeisiin, mutta Suomen potentiaali tukiin on kasvanut. Eilen myös komissaari Jutta Urpilainen (sd.) peräänkuulutti Suomen voimakkaampaa ennakkovaikuttamista EU:n suuntaan.
&#8211; Kansallisen edunvalvonnan aika on nyt. Suomi ei voi olla pelkkä laskujen kuittaaja EU:ssa, vaan silloin kun tarve vaatii, niin myös meidän on saatava tukea. Muuttunut rooli niin EU:n kuin Natonkin ulkorajana tarkoittaa, että Suomen kehittämiseen on panostettava myös kansainvälisesti, Ronkainen sanoo.
Odotukset korkealla hallituksen suhteen
Ronkainen näkee, että hallitusneuvotteluita käyvällä puoluekokoonpanolla voitaisiin saavuttaa sellainen puolustusmyönteinen hallitus, jolla on mahdollisuus ja halukkuus panostaa Suomen infraan ja huoltovarmuuteen.
&#8211; Odotukseni ovat korkealla, että jos hallitus syntyy neuvotteluita käyvien puolueiden pohjalta, niin lähtökohdat niin puolustuksen kuin muunkin kansallisen edun valvontaan ja ajamiseen ovat paremmat kuin aiemmin, Ronkainen kertoo.
&nbsp;