Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

ilmiantokulttuuri

Edellisessä elämässäni puuhastelin Ylellä, joten talo on tavallaan tuttu. Yhä vain se yllättää. Mitä kaikkea riippumattomat, sitoutumattomat, puolueettomat vallan vahtikoirat keksivät. Kuinka tutkimattomia ovatkaan tutkivan journalismin tiet.

Koska “mehu- ja smoothie-ketju Jungle Juice Barin työoloista on viime päivinä esitetty runsaasti raskauttavia väitteitä sosiaalisessa mediassa“, Ylen “uutiset pyrkii todentamaan, millaiset työolosuhteet yrityksessä on“.
Todennus tapahtuu netin lomakkeella, joka kerää mehutyöläisten kokemuksia.
Mikä on ilmiantojen tarve juuri tuossa työnantajassa? Ohikulkija näkee omin silmin hedelmien puristamisen ja puristajat. Toisin kuin Ylen strategian kiintopisteet.
Baarin perustaja, nykyinen poliitikko, päästi suustaan pöyristyttävän, kammottavan, hirvittävän nuolimyrkkysammakon: ihmisten pitää mennä töihin.
Patistus hyökkäyssotii yleläistä arvomaailmaa vastaan. Yleisradio on olevinaan vähäosaisten tuki ja turva. Journalisti-lehti otsikoi hiljan pääkirjoituksensa: “Yleltä leikkaaminen satuttaisi köyhiä eikä anna heille mitään“.
Äveriäät pulittavat Yle-verolla ilmaispalvelun köyhälistölle, jolla ei ole varaa maksullisiin suoratoistoihin. Ylen ”sisällöt” korvaavat lehdistöä, joka eriarvoisesti laskuttaa paperiversiosta tai lymyää maksumuurin takana.
Veronmaksajien piikki on kiva kilpailuvaltti. Mutta mikä on Yle-tuutin hinta-laatu-suhde?
Propaganda-annos maksaa pakkoasiakkaalle vuodessa saman verran kuin sata mukillista viidakkomehua. En tiedä, kumpi tarjous on terveellisempi köyhäläisellekään.
Yleisradio kyselee: “Oletko ollut töissä Jungle Juice Barissa&#8230; Jos vastasit kyllä, kerro vapaamuotoisesti kokemuksistasi (palkka, koeaika, tauot, perehdytys, johtaminen, yhteishenki, rekrytoinnin kriteerit, työpaikan säännöt jne.)”
Käsittääkseni yhteiskunnan kannalta tähdellisempi kysely kuuluisi:
“Oletko ollut töissä Yleisradiossa&#8230; Jos vastasit kyllä, kerro vapaamuotoisesti kokemuksistasi&#8230; Oletko havainnut: verovarojen haaskausta, tarpeettomia ja haitallisia byrokratian portaita, ylenmääräistä päälliköintiä, ylipolitisoitunutta journalismia, sensuuria ja itsesensuuria, väärinajattelun vainoamista&#8230;”
&nbsp;

Teemu Keskisarjan kolumni: Viidakkomehut ja verovarat virtaavat Yleisradiossa

Perussuomalaiset sivistysvaliokunnan jäsenet Sanna Antikainen, Kaisa Juuso ja Ari Koponen jättivät tänään eriävän mielipiteen hallituksen esitykseen, jolla yhdenvertaisuussuunnittelu laajennettaisiin koskemaan varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja tuottajia.

Suurimpana ongelmana perussuomalaiset näkevät lakiin sisältyvän uuden häirintäilmiantokanavan, jonka mukaan häirinnän voidaan jatkossa tulkita kohdistuvan myös ihmisryhmään ilman varsinaista asianomistajaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että yhdenvertaisuusvaltuutettu ja ”yhdenvertaisuutta edistävä yhteisö” voisivat viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan kanteluna sellaisen puhtaasti heidän arvioonsa perustuvan syrjintäasian, jossa ei ole asianomistajaa. Tämä voi johtaa perussuomalaisten mukaan mielivaltaan.
&#8211; Tällainen hämärtää oikeusvaltion laillisuusperiaatetta, jonka mukaan kansalaisten on voitava selvästi ennakoida, mikä on kiellettyä, Sanna Antikainen huomauttaa.
&#8211; Hallituksen esitys lisäisi mahdollisuutta hyvin tulkinnanvaraisiin syrjintätapauksiin, joissa pahimmillaan voi olla kyse mielivallasta ja poliittisista tai henkilökohtaisista erimielisyyksistä.
Myös Kuntaliitto on huomauttanut lausuntopalautteessaan, että asian vieminen lautakuntaan ilman yksilöityä asianomistajaa voi aiheuttaa kunnan näkökulmasta vaikeaselkoisia tilanteita.
Käytännössä hyödytön tai haitallinen esitys
Perussuomalaiset arvioivat, että yhdenvertaisuussuunnittelun ja yhdenvertaisuuden edistämisen osalta on kyseenalaista, muuttaako tai parantaako hallituksen esitys nykytilaa mitenkään. Kaisa Juuso huomauttaa, että jo nyt varhaiskasvatuslaki vaatii yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä.
&#8211; Kuntaliitto on huomauttanut palautteessaan, kuinka laajasti suunnitelmallista tasa-arvotyötä toteutetaan jo nyt alle kouluikäisten lasten kasvatus- ja opetustyössä. Varhaiskasvatuksessa jokaiselle lapselle on laadittava esimerkiksi henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, Juuso toteaa.
&#8211; Voidaankin arvioida, ettei esityksen mukainen yhdenvertaisuussuunnittelu käytännössä muuta saati paranna tasa-arvoa varhaiskasvatuksen yksiköissä vaan sen käytännön seuraamukset ulottuvat lähinnä hallinnollisen työmäärän lisääntymiseen, Juuso arvioi.
Varhaiskasvatukseen ei kaivata lisäpaineita
Hallituksen esityksen toteutuessa varhaiskasvatuksen velvoitteet laajenevat, vaikka samaan aikaan varhaiskasvatuksessa kärsitään laajasta resurssipulasta. Esityksessä arvioidaan lain vaatimien suunnitelmien laadinnan vievän ensimmäisellä kerralla kaksi tuntia.
&#8211; Arvio on asiantuntijoidenkin mukaan täysin alakanttiin, Ari Koponen huomauttaa.
&#8211; Kaikki ylimääräinen hallinnollinen työ, jota hallitus nyt tällä esityksellään lisää, vie aikaa ja resursseja varhaiskasvatuksen ydintoiminnasta eli lasten kasvatuksesta ja huolenpidosta.
&#8211; Esitys on lasten varhaiskasvatuksen kannalta turha tai pahimmillaan jopa haitallinen sen hallinnollisen taakan lisääntymisen vuoksi, joka aiheuttaa resurssipulasta kärsivälle varhaiskasvatuksen henkilöstölle kohtuutonta kuormitusta, Koponen päättää.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Hallitus kiristää varhaiskasvatuksen ruuvia – lisää velvollisuuksia ja uusi ilmiantokanava

EU pyrkii vaivihkaa puuttumaan jäsenvaltioidensa kansalaisten sananvapauteen uusilla lakihankkeilla, joihin sisältyy myös epäilyttävä ilmiantokoneisto. Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri lupaa, että eduskunnassa perussuomalaiset puolustaa edelleen vahvasti sananvapautta, joskin harvalukuisessa seurassa. &#8211; Olemme niin lakivaliokunnassa kuin suuressa valiokunnassa jättäneet huomioista eriävät näkemykset lausuntoihin, Meri sanoo.

Perussuomalaiset kannattaa laajaa sananvapautta, sillä sananvapaus on demokratian ja vapaan yhteiskunnan kulmakivi. Sananvapauden ytimeen kuuluu oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.
Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri varoittaa, että sananvapauden ylle kasaantuu juuri nyt uusia uhkia EU:sta, sillä unioni pyrkii entistä vahvemmin puuttumaan jäsenvaltioiden kansalaisten ilmaisuun.
&#8211; EU pyrkii sääntelemään tulkinnanvaraisten uusien käsitteiden, kuten ”vihapuheen”, ”disinformaation” ja ”sananvastuun” avulla mielipiteenilmaisun vapautta sosiaalisessa mediassa, ja uutena hankkeena on myös rikoslainsäädännön yhtenäistäminen EU-maissa, Meri sanoo.
Katso vihapuhehysteria-kirjan julkistustilaisuus (juttu jatkuu videoikkunan alla):
<iframe loading="lazy" title="Sananvapauden alennustila, mielipidevainot, poliittiset ajojahdit - Hamilo, Rostila, Meri" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/1TqiaT0yFU4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Tarvitaanko verkkoalustoilla nettipoliiseja?
Meren johtamassa lakivaliokunnassa käsitellään myös EU-oikeudellisia säädöksiä.
&#8211; Lyhyen ajan sisään olemme käsitelleet lakivaliokunnassa kahta eri sananvapauden rajoittamiseen pyrkivää merkittävää EU-ehdotusta. Ensiksi käsittelyssä oli niin sanottu digipalvelusäädös, jolla pyritään ”turvalliseen verkkoympäristöön”.
Digipalvelusäädöksellä verkkoalustojen ylläpitäjät velvoitetaan poistamaan nopeasti laittomat verkkosisällöt.
&#8211; Tämähän kuulostaa sinällään järkevältä tavoitteelta ja selvää on, että esimerkiksi lapsiporno ja terroristinen sisältö tulee välittömästi poistaa, mutta ongelmana on, että laittoman sisällön määritelmä on hyvin epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Laitonta on mikä tahansa tieto tai toiminta, joka ei ole unionin tai jäsenvaltion lainsäädännön mukaista. Tällöin vaarana on, että myös täysin laillista, sananvapauden suojaamaa mielipiteen ilmaisua päätyy sensuurin kohteeksi, Meri sanoo.
EU laittaisi myös ihmiset kyttäämään toisiaan verkossa.
&#8211; Digipalvelusäädöksen mukaan jäsenvaltiot voivat nimetä niin sanottuja luotettavia ilmoittajia. Verkkoalustojen tulee käsitellä näiden nimettyjen ”nettipoliisien” disinformaatio- ja vihapuheilmoitukset viipymättä. Jokainen voi pohtia, edistetäänkö tällä laajaa kansalaiskeskustelua vai estetäänkö sitä. Itselle tulee mieleen lähinnä DDR ja naapurien ilmiantaminen länsimielisistä puheista. Tähänkö todella ollaan menossa? Meri ihmettelee.
Unioni kehittymässä epädemokraattiseen suuntaan
EU on kehittymässä epädemokraattiseen suuntaan, jossa verkossa käytävää kansalaiskeskustelua rajoitetaan epämääräisen ”vihapuheen” torjunnan nimissä.
Meri huomauttaa, että tätä kehityskulkua olisi mediankin hyvä pohtia.
&#8211; Epätäsmällisillä asetuksilla avataan polku sitä kohti, että pian esimerkiksi EU-liittovaltiokehityksen tai Suomen muita maita kunnianhimoisempien ilmastotoimien kritisointi voi olla asetuksessa tarkoitettua disinformaatiota ja vihapuhetta, joka pitää vääränä mielipiteenä poistaa verkkoalustoilta.
Toinen viimeaikainen EU-hanke liittyy siihen, kenen toimivaltaan sananvapauden ja ”sananvastuun” sääntely ylipäätään kuuluu.
EU haluaa laajentaa EU-rikosten luettelon kattamaan vihapuheen ja viharikokset, jolloin pääsääntöisesti kansalliseen toimivaltaan kuuluva rikosoikeus tulisi myös ”vihapuheen” osalta EU:n säädeltäväksi.
&#8211; Nykyisin EU-rikosluetteloon kuuluu sellaisia erityisen vakavia rikoksia, jotka ovat rajat ylittäviä ja niiden torjuminen yhteisin perustein on erityisesti tarpeen. Nyt tällä rikoslistalla on terrorismin, ihmiskaupan, naisten ja lasten seksuaalinen hyväksikäytön sekä laittoman ase- ja huumausainekaupan kaltaisia rikoksia, joissa on usein kyse järjestäytyneestä kansainvälisestä rikollisuudesta &#8211; ja jonka kitkemiseen tosiasiallisesti tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Nyt niiden rinnalle halutaan lisätä epämääräisen vihapuheen kriminalisointi, Meri sanoo.
Rikoslistan EU-laajentuminen jumittaa jäsenmaissa
Ehdotus vihapuheen ja viharikosten lisäämisestä EU-rikoslistalle onkin periaatteellisesti hyvin merkittävä, sillä se tarkoittaa EU:n rikosoikeudellisen toimivallan tarpeetonta laajentamista Suomen perustuslaissakin turvattuun sananvapauteen.
Meri huomauttaa, että samalla myös vihapuhe on käsite, jolle ei ole täsmällistä määritelmää. Nykyisin vihapuheen leimakirvestä heitelläänkin herkästi ilmaan, jos vain sattuu olemaan eri mieltä toisen kanssa. –
&#8211; Vihapuheen merkitys on muodostunut mielivaltaiseksi, jota rikosoikeus tai ylipäätään mikään laki ei saa olla.
Rikoslistan EU-laajentaminen näyttää – hallituksen hyväksynnästä huolimatta – tällä hetkellä epävarmalta, sillä sen edellyttämää jäsenvaltioiden yksimielisyyttä ei olla saavutettu. Unkari ja Puola vastustavat ehdotusta.
&#8211; Olemme valitettavasti harvalukuisessa seurassa puolustamassa sananvapautta. Niin digipalvelusäädös kuin myös rikoslistan laajentaminen kelpaa sekä hallituspuolueille että kokoomukselle. Olemme silti niin lakivaliokunnassa kuin suuressa valiokunnassa jättäneet näistä huomioista eriävät näkemykset lausuntoihin.
Sen lisäksi, että hankkeet ovat sisällöllisesti ongelmia, niin niiden käsittely eduskunnassa on usein puutteellista.
&#8211; Edellä mainitut sekä lukuisat muut periaatteellisesti merkittävät ja sisällöltään ongelmalliset EU-asiat käsitellään eduskunnassa valtavassa kiireessä, jolloin asiat eivät saa niiden ansaitsemaa huomiota. Suomen ei tulekaan tyytyä asemaan kumileimasimena, joka hyväksyy mukisematta kaiken Brysselistä ehdotetun, vaan meidän tulee vaikuttaa EU-päätöksentekoon Suomen ja suomalaisten etua puolustaen, Meri sanoo.
Suomessa jo itsesensuurin ilmapiiri
EU-hankkeiden lisäksi myös kotimaisessa lainsäädännössä on edelleen suuria ongelmia. Epäselvyyksistä johtuen monelle on epäselvää, mitä oikein saa sanoa ja mitä ei, jotta seuraamuksia ei tulisi.
&#8211; Mielipiteen ilmaisusta ei perusteettomasti ja yllättäen saisi seurata kenellekään rikosoikeudellisia seuraamuksia. Rikosoikeus on muutenkin aina viimesijaisin keino puuttua ihmisten toimintaan, erityisesti kun puhutaan perusoikeuden – jota sananvapauskin on – rajoittamisesta, Meri sanoo.
Rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaan lain tulee olla niin täsmällisesti kirjoitettu, että on mahdollista ennakoida mikä on rangaistavaa ja mikä ei. Nykyinen rikoslain pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei kuitenkaan täytä näitä täsmällisyyden vaatimuksia.
Meri havainnollistaa asiaa:
&#8211; Tunnusmerkistössä mainitaan uhkaaminen, panettelu ja solvaaminen sellaisina tekoina, joilla syyllistyy kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Kuitenkin ”panettelu” ja ”solvaaminen” ovat käsitteinä hyvin väljiä: lausuma, joka yhden mielestä on asiallista kritiikkiä voi jonkun toisen mielestä olla panettelevan tiedon levittämistä ja jonkun kolmannen mielestä solvaavien mielipiteiden esittämistä.
&#8211; Lainkohdan ja sen tulkintakäytännön perusteella ihmisten onkin täysin mahdotonta tietää, mitä Suomessa saa sanoa tarvitsematta pelätä rikosoikeudellisia seuraamuksia. Seurauksena on itsesensuurin ilmapiiri, sananvapauden tukahtuminen ja yhteiskunnallisen keskustelun köyhtyminen.
Vaikenemalla asiat eivät parane
Perussuomalaiset katsoo, että rikoslain säännös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tulee uudistaa kokonaisuudessaan ottaen huomioon sananvapauteen liittyvät näkökohdat, rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen asettamat vaatimukset ja perustuslain takaama yhdenvertaisuus.
Meri huomauttaa, että viime vuosien lukuisat oikeudenkäynnit, joissa rikosprosesseja on aloitettu esimerkiksi maahanmuuttokriittisten mielipiteiden tai uskonnollisen vakaumuksen ilmaisemisen perusteella on huolestuttava kehityssuunta.
&#8211; Rikosprosessien myötä ihmiset varmasti miettivät, että uskaltavatko tuoda esimerkiksi asuinalueensa ongelmia tai muita maahanmuuton epäkohtia esiin, kun tulkinnanvarainen syytekynnys voi ylittyä. Seurauksena on – vaikka lopulta ei rikoksesta edes tuomittaisi – useamman vuoden kestävä rikosprosessi, joka kuluttaa niin henkisiä kuin myös taloudellisia voimavaroja. Siten on helpompi pysyä hiljaa, mikä vain pahentaa ongelmia. Yhteiskunnan epäkohdat eivät korjaannu vaikenemisella ja ongelmien hyssyttelyllä, vaan realistisella ja avoimella keskustelulla.
Eroon mielivaltaisesta vihapuhejahtaamisesta
Perussuomalaiset haluaa lainkohdan muutettavaksi siten, että rikoksen tunnusmerkistön täyttäisivät ainoastaan sellaiset viestit, joissa uhataan rikoksen tekemisellä jotakin ryhmää vastaan tai yllytetään toista tällaisen rikoksen tekemiseen.
&#8211; Tällaista toimintaa voidaan pitää aidosti moitittavana, koska tekijän tarkoituksena on aiheuttaa uhattavaan ryhmään kohdistuva rikos, esimerkiksi pahoinpitelyyn kehottaminen. Pääsisimme samalla eroon mielivaltaiselta tuntuvista oikeudenkäynneistä ja vihapuhejahtaamisesta.
&#8211; Poliisilla ja tuomioistuimilla on riittävästi muitakin töitä sekä erittäin vakava rahoitusvaje ja resurssipula, joista lakivaliokunta ja hallintovaliokunta huomauttavat jatkuvasti. Poliisilla olisi muutakin tekemistä, mutta on lainsäätäjästä kiinni, miten resursseja kohdistetaan. Perussuomalaiset jatkaa asian kanssa työskentelyä, Meri lupaa.

EU haluaa laittaa ihmiset kyttäämään toisiaan verkossa ja tekemään ilmiantoja – perussuomalaisten Leena Meri huolestui: Tähänkö ollaan menossa? – ”Tulee DDR mieleen”

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsenet Mari Rantanen ja Sebastian Tynkkynen ovat tänään jättäneet eriävän mielipiteen valiokunnan lausuntoon EU:n digipalvelusäännöksestä. Suomen hallitus kannattaa EU-komission esitystä lisätä vastuuta erityisesti sosiaalisen median palveluiden tarjoajille käyttäjiensä jakamasta laittomasta sisällöstä.

&#8211; Komission esityksessä laiton sisältö jää määrittelyiltään niin laaja-alaiseksi ja tulkinnanvaraiseksi, että some-käyttäjät eivät voi edes ennalta tietää, onko heidän jakamansa sisältö vastoin lakia. Sellaisen lainsäädännön tulkinta muodostuu helposti mielivaltaiseksi, emmekä kaipaa EU:ta tai somejättejä päättämään siitä, mikä on laillista ja mikä ei, Leena Meri kertoo.
Nettisiviilipoliisit kyttäämään toistensa kirjoittelua
Asetusehdotuksen mukaan jäsenvaltio voisi hakemuksesta nimetä luotettavia ilmoittajia (trusted flaggers), joiden ilmoituksia laittomasta sisällöstä verkkoalustojen tulisi priorisoida ja käsitellä viivytyksettä.
&#8211; EU haluaa nettisiviilipoliisit Suomeenkin kyttäämään toistemme kirjoittelua. Nykyisellä cancel-kulttuurin aikakaudella jokainen voi pohtia, edistääkö EU:n esitys netin keskustelukulttuuria vai estääkö se sitä, Mari Rantanen arvuuttaa.
Vakava uhka sananvapaudelle
Lakivaliokunnan perussuomalaisryhmä pitää esitystä vakavana uhkana sananvapaudelle ja oudoksuu sitä, että Sanna Marinin hallitukselle tämäkin esitys EU:sta näyttää kelpaavan.
&#8211; Suomalaisen oikeusjärjestelmän suhde sananvapauteen on jo valmiiksi kyseenalainen, mutta meillä on edes demokraattinen mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Tämän esityksen myötä EU-komissio, jota kansa ei edes saa valita, päättää sananvapauden rajat, sanoo erityisesti some-videoistaan tunnettu Sebastian Tynkkynen.
Eriävään mielipiteeseen yhtyivät myös kokoomuksen ja kristillisdemokraattien valiokuntaryhmät.
&nbsp;

Lakivaliokunnan perussuomalaiset digipalvelusäädöksestä: ”EU haluaa nettisiviilipoliisit Suomeenkin”

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri ihmettelee oikeusministeriön operoimaa Antirasisti-kampanjaa. Meren mielestä kampanjan tarkoituksena on erilaisten termien juurruttaminen verorahoin, ja hän huomauttaa kampanjan vievän työntekijäresursseja. Kampanja saa rahoitusta muun muassa EU:lta sekä työ- ja elinkeinoministeriöltä.

&#8211; Mikroaggressio, vähemmistöstressi ja tietysti vihapuhe. Kampanja määrittelee siis jopa vihapuheen, vaikka sitä ei lainsäädännössä ole. Ja tietysti vihapuhe määritellään niin, että se kohdistuu lähinnä maahanmuuttoon. Se on suvaitsemattomuutta, mutta kuka sen määrittelee onkin taas asia, jota ei kerrota.
&#8211; Itse toivon, että oikeusministeriössä aikaa panostettaisiin siihen, että saisimme esityksen seksuaalirikoslainsäädännön uudistamisesta. Lapsiin kohdistuvien rikosten tuomiot ovat aivan liian löperöitä, Leena Meri toivoo.
Lietsonta kaventaa sananvapautta
Meri pitää myös erittäin kyseenalaisena, että oikeusministeriön koordinoima kampanja kehottaa ihmisiä tällaiseen ilmiantokulttuuriin, joka voi helposti johtaa siihen, ettei kriittistä ajattelua maahanmuutosta tai vaikka islamista saisi esittää. Sitä kautta kysymys on perusoikeuksista, kuten mielipiteen ilmaisusta ja sananvapaudesta. Listassa on esimerkiksi islamofobia, muttei kristittyjen pelosta halaistua sanaa.
&#8211; Ihmisten syrjintä terveydentilan, vammaisuuden, uskonnon tai vaikka mielipiteen perusteella on yksiselitteisesti väärin, mutta nykyinen ilmapiiri, jossa syrjinnän uhreina nostetaan usein esiin lähinnä ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jättää huomioimatta edellä mainitut muut ryhmät, Meri huomauttaa.
Vitsejä kehotetaan ilmiantamaan jopa poliisille
Kampanja kehottaa puuttumaan myös vitseihin ja pyytämään muita sivullisia puuttumaan tilanteeseen tai jopa soittamaan poliisin paikalle.
&#8211; Huumoria on monenlaista, hyvää ja huonoa, mutta se, että pitäisi ryhtyä yksityiseksi ”sanapoliisiksi” tuntuu todella erikoiselta, Meri toteaa.
Kampanjan sivut on luettavissa <a href="https://yhdenvertaisuus.fi/olenantirasisti.fi" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://yhdenvertaisuus.fi/olenantirasisti.fi&amp;source=gmail&amp;ust=1631622036647000&amp;usg=AFQjCNE_EUECD0BMMgVkzsCk_eKZzgCvWg">täällä</a> ja oikeusministeriön tiedote kampanjasta <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/olen-antirasisti-kampanja-haastaa-rakentamaan-rasismista-vapaata-suomea" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://valtioneuvosto.fi/-/1410853/olen-antirasisti-kampanja-haastaa-rakentamaan-rasismista-vapaata-suomea&amp;source=gmail&amp;ust=1631622036647000&amp;usg=AFQjCNFRvwCaKSgXC7uWgT_QzpdjSYBnkg">täältä</a>.
&nbsp;