Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

ilmastopaketti

Valtamedia ja vanhat puolueet ovat viime päivinä kohisseet perussuomalaisten vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman linjauksista. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kuitenkin muistuttaa, että aina kun jostakin tavanomaisesta, vähäpätöisestä tai muuten yllätyksettömästä asiasta rakennetaan kohu tai politiikan myrsky, taustalla usein vaikuttaa suuria asioita, joista huomio halutaan siirtää pois. Niin myös nyt.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kehottaakin äänestäjiä pitämään katseen pallossa.
&#8211; Sen sijaan, että tällä hetkellä tai ensi kaudella kenenkään tarvitsisi miettiä EU- tai euroeroa tai perussuomalaisten vuoden 2019 EU-poliittisen ohjelman linjauksesta olisi kenenkään mitään syytä saada kohtausta, tulevina kuukausina ja vuosina Suomen hallitus kylläkin saa eteensä nieltävää niin ennallistamisasetuksessa, ilmastopaketin eri osissa, uusissa tulonsiirto- ja velkainstrumenteissa ja ylipäätänsä kiristyvässä Brysselin ja suurten EU-maiden talutusnuorassa.
&#8211; Erityistä syytä EU-fantsuttelulle ei juuri nyt ole. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on kertonut jättävänsä pian Suomen eduskuntavaalien jälkeen esityksen uudesta rahastosta. Ja näistä sen paremmin kokoomus kuin sosiaalidemokraatitkaan eivät mielellään nyt ennen vaaleja puhuisi, Purra sanoo.
Media vaatimaan vastauksia
Hän jatkaa, että mikäli Suomessa olisi tiukka media, se kysyisi näiltä puolueilta, minkälaisen ennallistamisasetuksen – hinta-arvio tällä hetkellä Luken mukaan siis 19 miljardia – he ovat valmiita hyväksymään.
&#8211; Kuinka paljon päätösvaltaa metsistämme he ovat valmiita antamaan Brysselille? Entä kuinka monta miljardia maksetaan hiilinieluista? Entä pian komissiossa syntymässä olevien uusien velka- ja tulonsiirtopakettien kohdalla, mikä on kokoomuksen linja? Aikooko mahdollinen pääministeri Petteri Orpo käydä kuittaamassa tällaiset rahastot? Jos ette, voitteko luvata sen äänestäjille? Nämä ovat ajankohtaisia asioita, jotka tulevat päätettäväksi seuraavalla hallituskaudella.
Suuret EU-maat yskivät Ukrainan kanssa
Purra jakaa moitteita myös suurille EU-maille venkoilusta tilanteessa, jossa Ukraina on kohta jo lähes vuoden puolustautunut valtioalueelleen tunkeutunutta hyökkääjää vastaan.
&#8211; EU:n ytimen muodostavat Saksa ja Ranska. Niiden vastentahtoisuus ja hidastelu Ukrainan voimakkaassa auttamisessa on ollut silmiinpistävää koko sodan ajan. Jokainen merkittävä päätös on jäänyt ensin jumiin. Ilman Yhdysvaltojen ja Britannian päättäväistä toimintaa EU:ta tuskin kävisi kiittäminen lainkaan tässä määrin.
&#8211; Saksan vuosikymmenten aikana rakennettua merkittävää ja tietoista riippuvuutta Venäjästä ei kannata unohtaa. Ranskan presidentti Macron taas sovitteli viimeksi alle kaksi kuukautta sitten Venäjälle turvatakuita. Tästä seurasi pienempien jäsenmaiden diplomaattinen protesti eikä todellakaan ihme, Purra sanoo.
&#8211; Jos katsotaan taaksepäin, nimenomaan edellinen Venäjän kanssa tehty Ukrainaa koskeva diili, vuoden 2015 tulitaukosopimukset, johti tähän tilanteeseen. Juuri Saksalla ja Ranskalla oli johtava rooli kyseisessä sopimuksessa. Minsk II tehtiin vastineena Yhdysvalloista tulleille ehdotuksille antaa asetukea Ukrainalle. Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi, että asetuki vain pahentaisi tilannetta.
Suomi kaipaa terveempää suhdetta unioniin
Suomen poliittisessa kulttuurissa EU:sta puhutaan mielellään turvallisuusyhteisönä. Purra kuitenkin kehottaa vanhojen puolueiden johtajia tarkastelemaan tilannetta realistisesti.
&#8211; Arvon Petteri Orpo ja Sanna Marin, käsi sydämelle. Kun todella tiukka paikka tulee, keihin te eniten luotatte? Saksalaisiin sosialidemokraatteihin?
Purra linjaa, että perussuomalaisille tärkein kansainvälinen turvallisuusyhteisö tulee jatkossa olemaan Natossa.
&#8211; Naton jäsenenä Suomen oleellisin tehtävä on edelleen huolehtia omasta puolustuksestaan. Jäsenyyden myötä turvallisuusyhteisömme saa hampaat pelkkien poskisuudelmien sijaan. EU:ssa on puolensa, mutta yksikään niistä ei liity siihen, että suomalaisen kurkusta tungetaan alas Brysselin arvovallalla tulonsiirtoja, yhteisvelkaa, ilmastopolitiikkaa ja riisutun päätösvaltamme rippeitä, samalla kun kansallinen johto ja opposition sininen tolppa kumartavat syvempään kuin Kekkosen aikaan maantieteellisesti tehtiin toiseen suuntaan, Purra sanoo.
&#8211; Kuten jo elokuussa ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelmamme julkaisussa totesin, toivon itse, että tuleva Nato-jäsenyys saa aikaan sen, että EU-keskustelusta ja suhteestamme unioniin tulee terveempää. Että Putin-kortin heiluttelu edes heikkenee. Ainakaan vielä ei ole näin tapahtunut.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 30.1, Purra ja Lith: Maahanmuuttopoliittinen ohjelma" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/g-4cJs_tdEw?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Suomi saa EU:sta eteensä nieltävää ennallistamisasetuksessa, ilmastopaketin osissa ja uusissa tulonsiirto- ja velkainstrumenteissa: ”Näistä kokoomus ja sosiaalidemokraatit eivät mielellään puhu”

Perussuomalaiset, kokoomus, kristillisdemokraatit ja liike nyt jättivät tänään välikysymyksen hallituksen EU-vaikuttamisen laiminlyönneistä niin sanotussa ennallistamisasetuksessa. Asetuksella pyritään ”ennallistamaan” metsiä ja turvepeltoja ja sillä olisi arvioiden mukaan dramaattisia vaikutuksia metsä- ja maatalouteen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra syytti puheessaan hallitusta siitä, ettei se tee elettäkään estääkseen EU:n metsänkäyttöä ja kansallista taloutta haittaavia esityksiä.
Haitallisia määräyksiä riittää
Purra huomauttaa, että EU:n haitallisten määräysten kunnioittamisen lisäksi hallitus kiristää talouden ja metsäteollisuuden ahdinkoa entisestään omalla ylikireällä ilmastopolitiikalla.
&#8211; Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa sen paremmin Ponssen moto kuin muukaan kato, vaan Euroopan unioni. Erilaisia metsänomistajiin, metsätalouteen ja metsäteollisuuteen kohdistuvia vaatimuksia synnytetään Brysselissä yhä suuremmalla raivolla, Purra latasi.
Purra luetteli EU:n vaatimina haitallisina toimina ajankohtaisen ennallistamisasetuksen lisäksi muut biodiversiteettistrategian osat, taksonomian, metsäkatoasetuksen, hiilisertifioinnin ja ilmastopaketin.
&#8211; Näitä riittää, Purra totesi.
Päätösvaltaa viedään taas EU:lle
Purra huomautti, että kaikki unionista tulevat vaatimukset voidaan laskea ilmasto- ja metsäpolitiikan otsikon alle.
&#8211; Kuten kaikki muutkin kriisit ja ongelmat, näidenkin varjolla unionissa edistetään federalismia eli viedään päätösvaltaa kansallisvaltioilta, edistetään yhteisvelkaa ja tulonsiirtoja ja muita Suomelle haitallisia instrumentteja, Purra totesi.
Rähmällään uussuomettumisen hengessä
Purran mukaan, kun hallituksen mukisematta hyväksymät EU:n toimet yhdistetään Suomeen, joka on aivan omassa sarjassaan ilmastopolitiikan yltiöpäisyydessä ja itsensä nilkoille potkimisessa, tulos on karmaiseva.
&#8211; Ennallistamisasetus ja siihen reagoiminen alleviivaa Suomen alistuvaa EU-politiikkaa, oman päätösvaltamme pois antamista, isänmaamme ja sen omaisuuden uhraamista. Vuosikausien rähmällään olosta uussuomettuneessa hengessä luulisi jo saaneen pelimerkkejä, joita käyttää silloin, kun tosipaikka on.
Kaikkein haitallisin Suomelle
Purra huomautti, että EU:n ennallistamistavoite on mittakaavaltaan valtava ja sen seuraukset asiantuntijoidenkin mukaan erittäin haitallisia. Ennallistamisen vaikutukset Suomelle olisivat BKT:hen suhteutettuna koko EU:n korkeimmat, miljardeja vuodessa. Esimerkiksi MTK:n arvioissa on puhuttu jopa kuudesta miljardista.
&#8211; Yksikään esitykseen tutustunut ei voi olla miettimättä, kuinka on mahdollista, että Brysselissä ymmärretään Suomea ja metsiemme merkitystä näin vähän. Ei ymmärrys ja tieto sinne itsestään mene. Se pitää viedä. Se pitää kaataa Euroopan herrain ja rouvain ymmärrykseen.
&#8211; Miten Suomen EU-vaikuttaminen voi olla näin kelvotonta? Mikäli hallitus ei kykene edes muodostamaan yksiselitteistä, johdonmukaista ja yhtä kantaa, miten se voisi edistää sitä muillekaan? Purra hämmästeli.
Asia ei kuulu EU:lle
Perussuomalaiset vastustaa Purran mukaan EU:ta, joka toimii näin.
&#8211; Metsämme eivät kuulu EU:lle sen paremmin paljon, kuten ennallistamisesityksessä esitetään, mutta eivät myöskään vähän vähemmän.
&#8211; Kyse ei ole pienestä mittakaavaerosta vaan suuresta periaatteesta, oikeasta toimintatavasta ja siitä, miten hallituksen tulee Suomen omaa ja suomalaisten etua puolustaa, Purra totesi.
<iframe loading="lazy" title="Välikysymysinfo metsien ennallistamisesta" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Bvlq0NNdg3U?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hallituksen sekoilu aiheuttaa myötähäpeää
&#8211; On hävytöntä, että joudumme seuraamaan hallituspuolueiden keskinäistä sättimistä ja kannanmuodostusta median kautta. Pelilaudalla on Suomen päätösvalta omiin metsiinsä, metsänomistajien etu, metsätalous, metsäteollisuuden toiminta, suuret verokertymät, hyvinvointimme.
&#8211; On hävytöntä, että opposition pitäisi pelastaa hallitus sen omilta valinnoilta. Arvon keskusta, te olette itse valinneet mennä tähän hallitukseen. Te olette itse koko kauden kannatelleet täysin vastaavia punamultahallituksen päätöksiä. Muutama jyrähdys kyselytunnilla tai lehtihaastattelussa ei auta tässä alkiolaisessa perikadossa, Purra sivalsi.

Välikysymys ennallistamisasetuksesta – Purra: Suomen metsiä ei suinkaan ensisijaisesti uhkaa Ponssen moto tai muukaan kato, vaan Euroopan unioni

EU-komission ilmastopaketin kivijalka, päästökauppauudistus, kaatui parlamentin äänestyksessä Strasbourgissa keskiviikkona. Ympäristövaliokunnassa neuvoteltua kantaa eivät hyväksyneet sen paremmin oikeistopuolueet kuin vihersosialistit.

Päästökauppaa yritettiin kiristää ja laajentaa muun muassa merikuljetuksiin, liikenteeseen ja rakennuksiin, joiden olisi tullut jatkossa ostaa päästöoikeuksia saastuttavan teollisuuden tapaan. Euroopan teollisuudelle elintärkeä, hiilivuotoa ehkäisevä päästöoikeuksien ilmaisjako haluttiin myös lakkauttaa ympäristövaliokunnassa valmistellussa mietinnössä.
&#8211; Onneksi tämä järjettömyys ja Euroopan itsetuho keskeytyi ainakin hetkeksi, europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen kommentoi Strasbourgin istunnon saamaa lähes ennenkuulumatonta käännettä, joka ajoi salin hetkeksi huutojen ja äärioikeistosyytösten kaaokseksi.
Hakkaraiselta 32 muutosesitystä
Sekä Hakkarainen että perussuomalaisten toinen meppi Laura Huhtasaari äänestivät päästökauppauudistusta vastaan.
&#8211; Omissa muutosesityksissäni esitin talvimerenkulun vapauttamista päästökaupasta ja torppasin uudet päästökaupan alat, rakennukset ja liikenteen, joita kuritetaan jo aivan tarpeeksi kallistuvilla energian hinnoilla ja veroilla, Hakkarainen kertoo.
&#8211; Esitin myös jäsenmaille yksinoikeutta päättää päästökauppatulojensa käytöstä, sillä komissio on työntämässä sorkkansa tähänkin rahakirstuun.
Hakkarainen jätti päästökauppauudistukseen valiokunnassa kaikkiaan 32 muutosesitystä.
Ilmastorahasto tulonsiirtoa etelään
Myöskään kahta muuta ilmastopaketin keskeistä aloitetta, EU:n ilmasto­rahastoa ja hiilitulleja, ei voitu edistää niiden liittyessä läheisesti päästökauppauudistukseen. Ilmastorahaston piti kompensoida rakennusten ja liikenteen päästökaupan kustannuksia kotitalouksille, hiilitullien puolestaan asettaa tuonnille EU:n päästökauppaa vastaavia vaatimuksia sekä rahoittaa ilmastorahastoa.
&#8211; Nämä viritykset olivat myös todella vaarallisia: ilmastorahasto olisi taas suoraa tulonsiirtoa etelään ja loukkaisi jopa perustuslakiamme, hiilitullit taas huolestuttivat teollisuutta aivan aiheesta, Hakkarainen summaa.
&#8211; Olin tehnyt ilmastorahastoon jo valiokunnassa hylkäysesityksen, samoin muita tarkistuksia torjumaan esityksen pahimmat liittovaltioelementit.
”Jotkut elävät kuplassa”
Hakkaraisen ilmastorahastoon jättämissä 59 muutosesityksessä vaadittiin myös ilmastorahoituksen käytön valvontaa ja tuloksellisuuden seurantaa, jotta korruptio ja väärinkäytökset eivät rehottaisi EU-varoilla.
Parlamentti hajosi täysistuntoäänestyksessä molemmilta laidoiltaan: oikean laidan ID- ja ECR-ryhmien lisäksi vasemmiston GUE-ryhmä ja vihreät äänestivät johdonmukaisimmin päästökauppauudistusta vastaan, tosin täysin vastakkaisista syistä.
&#8211; Jotkut elävät sellaisessa kuplassa, että nämäkään esitykset eivät ole riittävän tiukkoja, Hakkarainen pohtii ja povaa vaikeaa tulevaisuutta neuvotteluille.
&#8211; Kaikissa puolueissa on soluttautuneina vihreitä, paitsi meissä.
EU pelaa vaarallista peliä
Hylätyt esitykset palautuvat takaisin valiokuntaan uutta kannanmuodostusta varten. Hakkaraisen terveiset tuleviin neuvotteluihin ovat ytimekkäät:
&#8211; Nyt ei ole oikea aika heikentää EU:n taloudellista asemaa ja luoda tahallaan uusia kriisejä liian tiukalla ilmastopolitiikalla: otetaan lusikka kauniiseen käteen ja aletaan puolustaa omaa maanosaamme! Niin muutkin tekevät.
Kesäkuun täysistunnossa hyväksyttiin useita muita komission ilmastopakettiin kuuluvia aloitteita, muun muassa uusien polttomoottorilla kulkevien autojen täyskielto vuodesta 2035 alkaen. Uudistus uhkaa 600 000 autoalan työpaikkaa EU:ssa ja antaa valtavan kilpailuedun muille maanosille.
EU pelaa vaarallista uhkapeliä luottaessaan sähköautoihin lähitulevaisuuden ainoana teknologisena ratkaisuna.

Päästökauppauudistus kaatui europarlamentin äänestyksessä – Hakkarainen: ”Onnenpäivä!”

EU:n alueelle pitäisi pystyttää 14 000 latausasemaa viikossa, jotta lataushybridit ja täyssähköautot pysyvät liikkeessä. Se on puolet EU:n omaa arviota enemmän. Näin arvioivat konsulttiyhtiö McKinsey ja Euroopan autonvalmistajien liitto ACEA.

EU:n komissio esitteli viime kesänä ”Fit for 55”-nimellä kulkevan <a href="https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/eu-n-fit-for-55-ilmastopaketti-tiukentaisi-uusiutuvan-energian-ja-energiatehokkuuden-tavoitteita">ilmastopaketin</a>, jonka myötä unionin kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Sähköautojen <a href="https://www.di.se/nyheter/14-000-nya-laddstolpar-behovs-per-vecka/">latauspisteitä</a> pitäisi vuonna 2030 löytyä unionin alueelta EU:n mukaan 3,5 miljoonaa. Latauspisteiden väli saisi Euroopan valtateillä olla korkeintaan 60 kilometriä.
Tiedossa pula latauskapasiteetista
McKinseyn ja ACEA:n <a href="https://www.acea.auto/files/Research-Whitepaper-A-European-EV-Charging-Infrastructure-Masterplan.pdf">raportin</a> mukaan Euroopan teillä köröttelee vuonna 2030 42,8 miljoonaa ladattavaa autoa, joista täyssähköisiä on 34,7 miljoonaa.
Jotta ennustettu määrä autoja saadaan latinkiin, siihen tarvitaan raportin mukaan 6,8 miljoonaa julkista latauspistettä. Se on lähes tuplasti EU:n arviota enemmän. Käytännössä luku tarkoittaa sitä, että joka ikinen viikko pitäisi pystyttää 14 000 latausasemaa aina vuoteen 2030 asti.
Latauspisteitä pystytetään nyt 2 000 viikossa eli selvästi verkkaisempaa tahtia kuin ladattavien autojen määrä lisääntyy. Viiden viime vuoden aikana ladattavien autojen määrä on kymmenkertaistunut mutta latausasemien määrä on vain 2,5 kertaistunut.

EU:n alueelle tarvitaan 14 000 uutta sähköautojen latausasemaa viikossa – unionin laskelmista puuttuu puolet

Perussuomalaiset ei löytänyt yhteistä säveltä kokoomuksen kanssa suomalaisia kurittavista ilmastotoimista ja polttoaineiden hinnan jatkuvista korotuksista.

– Keskustelua aiheesta käytiin puolueiden kesken hyvässä hengessä, mutta perussuomalaiset tahtoo joustaa kunnianhimoisissa ilmastotavoitteissa, kokoomus ei, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio sanoo.
Tiukka ei EU:n tulonsiirroille ja ilmastopaketeille
Tavio sanoo, että kiilusilmäiset ilmastotoimet ovat sosialidemokratian ohella suurin tekijä, jolla autoilun ja asumisen hintoja ajetaan jatkuvasti ylemmäs.
– PS ei myöskään hyväksy EU-tulonsiirtoja eikä EU-ilmastopaketteja, joiden turvin etelän euromaat hyötyvät suomalaisten kustannuksella, Tavio sanoo.

Perussuomalaiset ei ota kokoomusta polttoaineiden ja sähkön hintoja koskevaan välikysymykseensä

EU:n ilmastopaketissa Suomelle, Ruotsille, Tanskalle, Luxemburgille ja Saksalle ehdotetaan unionin korkeinta 50 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä päästökaupan ulkopuolisille aloille eli rakentamiseen, maatalouteen ja liikenteeseen. Kansanedustaja Ari Koponen ei voi ymmärtää, miksi pohjoisilta jäsenmailta vaaditaan kaikkein kovimpia ilmastotoimia.

&#8211; Muut maat tuntuvat olevan täysin vapaamatkustajia ilmastotoimissa. Euroopan komissio perustelee tätä solidaarisuudella. Todellisuudessa tällä hetkellä solidaarisuus tarkoittaa sitä, että suomalaiset maksavat muidenkin laskut räjähtäneiden energiahintojen muodossa esimerkiksi bensapumpulla ja taloa lämmittäessä. Tämä koskee myös hauraimmassa asemassa olevia suomalaisia, jotka ovat jo nyt hätää kärsimässä. Tämä on hulluutta, kommentoi perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Suomalaisten kurittamisen on loputtava
Bulgarian pitää vähentää päästöjään vain 10 prosenttia, ja alle 20 prosentin päästövähennykset riittävät myös useissa maissa, kuten Romaniassa, Kroatiassa, Latviassa ja Puolassa. Koposen mukaan päästövähennyksiä kannattaisi tehdä maissa, missä päästöjä eniten aiheutetaan ja missä niiden vähentäminen olisi selkeästi kustannustehokkainta ja edullisinta.
&#8211; Kustannustehokkaammin päästöjä saataisiin vähennettyä matalampien tulotasojen maissa. Nyt Itä-Euroopan maiden ei tarvitse sulkea edes hiilivoimaloitaan, koska heille riittää viidesosa Suomen tavoitteesta. Meillä sen sijaan päästövähennyksiä on tehty ansiokkaasti jo vuosia. Helpot ja halvat keinot on yksinkertaisesti jo tehty. Suomalaisten kurittamisen on loputtava! Valitettavasti tällä hallituspohjalla se ei lopu, vauhti sen sijaan vain kiihtyy, jatkaa Koponen.
Ruotsissa uusia verohelpotuksia
Länsinaapurimme Ruotsin hallitus on juuri linjannut uusista verohelpotuksista.
&#8211; Ruotsi näyttää meille tässäkin asiassa mallia. Siellä liikennepolttoaineiden ja ansiotulojen verotusta kevennetään. Meillä hallitus jatkaa tuttua työntekoa vähättelevää ja kansalaisia kurjistavaa linjaa. Tämän seuraukset eivät tule olemaan kauniit, päättää Koponen.
&nbsp;

Ruotsi näyttää jälleen Suomelle mallia – Koponen: “Meillä hallitus jatkaa työntekoa vähättelevää ja kansalaisia kurjistavaa linjaa”

Perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet, kansanedustajat Sakari Puisto, Veikko Vallin ja Minna Reijonen jättivät eriävän mielipiteen EU:n hiilirajamekanismiesityksestä, joka on taloudellisilta vaikutuksiltaan ankara Suomelle. 

&#8211; Kuten muissakin Fit for 55 -esityksissä on nähty, kunnollisia vaikutusarvioita ei ole ja valtioneuvosto on lähinnä huolissaan eurooppalaisen kunnianhimon tason riittävyydestä, perussuomalaiset toteavat.
Ilmastopaketin valmistelu ja esittäminen luokatonta
Sisältö epämääräinen ja keskenään ristiriitainen, ei vaikutusarvioita, tolkuton kiire. Näillä sanoilla perussuomalaiset talousvaliokunnan jäsenet kritisoivat ilmastopaketin valmistelua ja esittämistä.
&#8211; Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa ei voida uskottavasti esittää paketin kokonaisuuden arvioinnin, asiantuntijakäsittelyn ja demokraattisen keskustelun toteutuneen riittävässä määrin, sanoo kansanedustaja Sakari Puisto.
Koko paketti on käytännössä menossa läpi sanelupolitiikkana aikana, jolloin koronakriisin hoito ja leväperäinen elpymispakettikokonaisuus ovat ruuhkauttaneet kansalliset päätöksentekokoneistot.
Suomen näkökulmasta vaikea jakauma
Hiilitullin piiriin kuuluisivat alkuvaiheessa alumiini, lannoitteet, sementti, rauta ja teräs eli ei-jalostetut tuotteet. Tämä johtaisi huomattavan vinoon maantieteelliseen jakaumaan. Tullin kohteeksi joutuvien tuontitavaroiden arvosta esimerkiksi noin neljännes tulisi Venäjältä, seitsemäsosa Turkista ja kymmenesosa Ukrainasta.
Suomen osalta erityisesti kauppa Venäjän kanssa kohtaisi muutoksia. Suomi on riippuvainen tuontisähköstä. Venäjältä tuotua sähköä on vaikea korvata muilla lähteillä. Kun venäläinen sähkö joutuu hiilitullin piiriin, hinnannousu johtaisi arviolta 400 miljoonaa euroa korkeampaan sähkölaskuun, jonka suomalaiset kotitaloudet ja yritykset joutuisivat maksamaan.
Tämä olisi suoraan pois yksityisestä kulutuksesta ja nostaisi osaltaan hintatasoa ja siten heikentäisi Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Sähkön kallistuminen hidastaisi myös sähköistämistä. Perussuomalaiset pitävätkin mahdollisena, että koko hankkeen ilmastovaikutus jää vähäiseksi.
Hiilitulli korvaisi nykyisen päästökauppajärjestelmän
Tulli maksettaisiin siten, että ostaja joutuisi ostamaan päästösertifikaatin, joka on käytännössä päästöoikeuteen kytketty instrumentti. Mekanismi korvaisi ajan myötä hiilivuodolle alttiille toimialoille tähän asti tarjotut päästöoikeuksien ilmaisjaot (joissa tarjotaan ilmaisia päästöoikeuksia) ja kompensaatiotuen (jossa päästöoikeuksien huutokauppatuloja palautetaan niistä maksaneille yrityksille).
Tämä järjestelmä on toiminut hyvin ja tarjonnut mahdollisuuden toteuttaa kansallisista lähtökohdista mitoitettua teollisuuspolitiikkaa. Esimerkiksi Saksa on tarjonnut yrityksilleen suurimman EU:n salliman kompensaatiotuen. Elinkeinoelämän antamassa palautteessa ymmärrettiin kyllä hiilitullin tavoitteita, mutta nykyistä ilmaisjaon ja kompensaatiotuen yhdistelmää pidettiin parhaana keinona torjua hiilivuotoa jatkossakin.
EU hamuaa itselleen suurempaa verotusoikeutta
Melko kevyin perustein EU-komissio haluaa nyt romuttaa tämän järjestelmän ja korvata sen hiilitullilla, joten on aihetta epäillä ilmeisintä syytä. Päästöoikeuksien huutokauppatulot jäävät kansallisiin budjetteihin.
&#8211; Esityksen tässä vaiheessa ei ole mitään tietoa siitä, miten ja mihin EU käyttäisi hiilitulleilla kerätyt rahat. Joko varat ohjattaisiin EU-budjettiin tai EU:n päätösvaltaa kansallisesti kerätyistä hiilitulleista lisättäisiin merkittävästi. Varmaa on vain, että EU voittaa aina, sanoo kansanedustaja Veikko Vallin.
Hiilitulli ei koske jalostettuja tuotteita. Esimerkiksi teräksen tai sementin jalostamisasteen nosto hieman määritelmäkehikon yläpuolelle vapauttaisi sen tullista. Tämä siirtäisi todennäköisesti matalan ja miksei korkeammankin jalostusasteen teollisuutta EU:n ulkopuolelle, millä olisi kielteisten talousvaikutuksien lisäksi todennäköisesti ilmastolle haitallisia vaikutuksia.
EU kahmii budjettivaltaa
Kyseessä on käytännössä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle. Perussuomalaiset eivät hyväksy, että neuvoston yksimielisyysvaatimusta kierretään kutsumalla veroa joksikin muuksi kuin mitä se todellisuudessa on.
&#8211; Tämäntapainen menettely on vaarallinen ennakkotapaus “yksi jäsenmaa, yksi ääni” -periaatteelle, joka on ensiarvoisen tärkeä pienelle Suomelle. Ilman päteviä perusteluita maamme ei tule antaa budjettisuvereniteettiaan pois, vaatii kansanedustaja Minna Reijonen.
Komissio ehdottaa itselleen laajaa toimivaltaa merkittävissä kohdissa, kuten maantieteellisessä kattavuudessa sekä hiilitullien laajentamisessa uusille toimialoille ja epäsuoriin päästöihin. Ehdotettuja toimivaltasiirtoja EU-komissiolle on tarkasteltava hyvin kriittisesti. Päätös tehtäisiin vajailla tiedoilla.
Monet yksityiskohdista ja avoimista kysymyksistä ratkaistaisiin myöhemmin tapahtuvilla komission säätämillä toimeenpanoasetuksilla. Suomi siis ostaisi sian säkissä ja luottaisi muiden hyväntahtoisuuteen ja tasapuolisuuteen.
&nbsp;

Perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteen unionin hiilirajamekanismiesityksestä: Kyseessä uusi ympäristövero, jonka perimisoikeus annettaisiin EU:lle

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu valtioneuvoston selonteosta EU-politiikkaa koskien. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen nosti salikeskustelussa esiin, kuinka liittovaltiokehitystä ja vallan keskittämistä on vaivihkaa ajettu EU:ssa eteenpäin kriisien varjolla.

&#8211; Kriisien iskiessä EU-eliitti vetoaa aina välttämättömyyteen ja toteaa, että EU:n integraatiota on pakko syventää ja yhteisvastuuta lisättävä kriisien taltuttamiseksi. Viimeksi koronakriisiä käytettiin härskisti hyväksi, kun EU:ssa sovittiin mittavasta elvytyspaketista. Nyt EU:ssa puuhataan jo uutta sosiaalirahastoa, joka on osa EU:n Fit for 55 -ilmastopakettia, sanoo kansanedustaja Olli Immonen.
&#8211; Ilmastopakettiin sisältyvä sosiaalirahasto on käytännössä uusi tulonsiirtomekanismi. Täytyy muistaa, että uudet tulonsiirtomekanismit ovat yritys laajentaa EU:n valtaa ja yhteisvastuuta. Nyt EU:n päätäntävaltaa yritetään laajentaa sosiaalipolitiikan alalle, jonka on aiemmin katsottu kuuluvan kansallisen päätäntävallan piiriin.
Hallitus ajelehtii EU:ssa ajopuun lailla
Immosen mukaan Suomessa on aloitettava laaja keskustelu EU:n tulevaisuudesta eli siitä, minkälaisen EU:n suomalaiset haluavat ja millä tavalla pystytään parhaiten turvaamaan suomalaisten etujen toteutuminen.
&#8211; Nykyhallitus ajelehtii EU:ssa ajopuun lailla, eikä sillä ole visiota EU:n tulevaisuudesta. On valitettavaa, ettei hallitus puolusta Suomen etuja eikä määrätietoisesti vastusta tulonsiirtounionia ja liittovaltiokehitystä. Jos se vastustaisi tätä, olisi hallituksen korkea aika sanoa ääneen, että ”nyt riittää &#8211; emme halua syventää integraatiota emmekä maksaa taloutensa huonosti hoitaneiden maiden törsäilyä”. Hallituksen on puolustettava Suomen kansallista suvereniteettia.
EU:n kehityssuunta huolestuttaa
Immosen mukaan EU on kehittynyt jo pitkään suuntaan, jossa jäsenmaiden yhteisvastuita kasvatetaan ja talouspoliittista päätöksentekoa keskitetään yhä enemmän harvalukuisen EU-eliitin käsiin. Muutostahti on kiihtynyt viime vuosina.
&#8211; Kehityssuunta on huolestuttava. Toisaalta integraation syventäminen ja tulonsiirrot ovat EU-elitiin ainoa keino pitää EU ja euroalue ylipäänsä kasassa. Jäsenmaiden välisillä tulonsiirroilla paikkaillaan euroalueen epäoptimaallisuuksista aiheutuvia ongelmia ja jäsenmaiden holtitonta taloudenpitoa. Asiantuntijat ovat arvioineet, että euroalueen kasassa pitäminen edellyttää integraation syventämistä, lisääntyvää yhteisvastuuta ja jatkuvia tulonsiirtoja vahvemmista kansantalouksista heikompiin kansantalouksiin.
Talouskurin puute johtaa moraalikatoon
EU:ssa kaavaillaan unionin taloussääntöjen uudistamista. Tähän asti velkakurisäännöillä on ollut keskeinen rooli, vaikka sääntöjä ei ole kyettykään kaikissa jäsenmaissa noudattamaan.
&#8211; Hallituksen on ajettava EU:ssa tiukkaa talouskuria ja vaadittava sääntöjen noudattamista. Jos talouskuria ei ole, suomalaiset joutuvat jatkossa enenevässä määrin kriisimaiden vastuuttoman taloudenpidon maksumiehiksi. Talouskurin puute johtaa moraalikatoon. Jokaisen jäsenvaltion tulee vastata sille kuuluvista velvoitteistaan eikä odottaa ulkopuolista pelastajaa, Immonen toteaa.
EU:n alettava noudattaa omia sääntöjään
Immosen mukaan EU:ssa on ryhdyttävä noudattamaan perussopimuksiin kirjattuja sääntöjä.
&#8211; Esimerkiksi elpymispakettiin liittyy runsaasti juridisia ongelmia. Paketille ei ollut osoitettavissa selkeää oikeusperustaa unionin perussopimuksista, ja perussopimusten tulkintaa laajennettiin ennennäkemättömällä tavalla. Tällainen toiminta syö luottamusta sopimuspohjaiseen järjestelmään.
Elpymispaketeista tulossa pysyvä järjestely
Immonen ei allekirjoita argumenttia elpymisrahaston kertaluonteisuudesta.
&#8211; Unionissa ei ole peitelty sitä, että elpymispaketista on tulossa uusi toimintatapa ja pysyvä järjestely, jota tullaan käyttämään jatkossakin kriisien iskiessä. Perussuomalaiset varoittivat tästä jo ennen kuin elpymispaketti hyväksyttiin.
&#8211; Suomen tärkeintä taloudellista valtaoikeutta, talouspoliittista budjettivaltaa, on suojeltava. Hallituksen on kaikin keinoin turvattava Suomen kansallisen budjettisuvereniteetin toteutuminen jatkossa. Suomi ei saa hyväksyä uusia elpymispaketteja tai muitakaan tulonjakomekanismeja. EU on palautettava itsenäisten kansallisvaltioiden yhteistyöelimeksi ja yhteismarkkinoita ylläpitäväksi kauppaliitoksi. Liittovaltion kaltaisia rakenteita tulee purkaa, Immonen toteaa.
&nbsp;

Immonen: Suomi ei saa hyväksyä uusia EU-tukipaketteja – “Hallituksen olisi korkea aika sanoa ääneen, että nyt riittää, emme halua maksaa huonosti taloutensa hoitaneiden maiden törsäilyä”

Puheenjohtaja Riikka Purra otti tänään pitämässään ryhmäpuheenvuorossa kantaa valtion talousarvioon kritisoiden sitä muun muassa velkataakan ja julkisten menojen kasvattamisesta. Perussuomalainen vaihtoehto tarjoaa maailmanparannuksen sijasta turvaa, palveluja ja ostovoimaa suomalaisille.

Korona helpottaa, ja talous kasvaa lujaa, mutta vain hetken. Pian Suomessa palataan taas perinteiseen nollakasvuun ja suuriin rakenteellisiin alijäämiin. Ainakin hetkellisesti Suomessa on puheenjohtaja Riikka Purran mukaan pulaa komponenteista, energiasta, työvoimasta, turvasta ja näkemyksestä.
&#8211; Kuulitte oikein, näkemyksestä. Hallituksella on monta kivalta kuulostavaa ideaa ilmastojohtajuudesta ilmaiseen koulutukseen. Nämä kuitenkin johtavat kasvavaan velkataakkaan ja veronkorotuksiin eivätkä luo uskottavasti kasvua, velkakestävyyttä, edes hyvinvointia tai ratkaisua varsinaisiin ongelmiin, Purra totesi.
&#8211; Hallitus kehuu työllisyystilannetta, joka on lähes kokonaan hyvän kansainvälisen suhdannetilanteen seurausta. Toimenpiteitä esimerkiksi työn kannustavuuden lisäämiseksi ei ole tehty, vaikka veronalennuksilla jo flirttaillaankin taas vaalien lähestyessä.
<h4 class="x_MsoNormal">Kunnianhimoisin ilmastopolitiikka kurittaa suomalaista</h4>
Hallituksen ykköshanke on maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka. Purran mukaan kysymys ei ole vain siitä, että päätetään olla kunnianhimoisia, sillä kunnianhimo maksaa. Se lisää kustannuksia kansalaisille nostaessaan monenlaisia arjen maksuja ja heikentää teollisuuden kilpailukykyä.
&#8211; Samaan aikaan Bryssel hamuaa metsiämme eli nykykielellä hiilinieluja. Hallituksen elokapinapuolueet levittävät aatettaan, jossa maailmaa pelastetaan ilmastohätätilaa huutamalla, valoja sammuttamalla ja kansalaista kurjistamalla.
&#8211; Keski- ja Etelä-Euroopassa sähkö- ja kaasulaskut nousevat, päästöosuudet kallistuvat ja maksajia kaivataan. Riski on, että uuden EU:n ilmastopaketin myötä suomalainen hoitaa ensin omat kallistuneet bensa- ja lämmityslaskunsa ja sitten vielä lisää italialaisten laskuja. Koska sitä on maailman kunnianhimoisin ilmastopolitiikka, Purra sanoi.
<h4 class="x_MsoNormal">Miljardien alijäämästä ei riitä 30 miljoonaa poliisille</h4>
Keskellä nousukautta hallitus on saanut aikaiseksi melkein seitsemän miljardia euroa alijäämäisen budjetin, mutta ei pysty tarjoamaan riittävää rahoitusta poliisille.
&#8211; Kärjistyvä tilanne on ollut tiedossa kuukausia. Jo alkukesästä hallintovaliokunta yksimielisesti kertoi, että edessä on poliisin yt-neuvotteluita, mikäli budjettia ei korjata. Poliisi ei kykene hoitamaan tehtäviään, tutkimaan rikoksia, turvaamaan katujamme.
&#8211; Poliisi ei pääse paikalle harvaan asutuilla alueilla, koska poliiseja ei ole. Valtiovarainministeri yrittää venkoilla vastuusta ja sanoo, että valiokunnan pitää selvittää asiaa. Kyllä me olemme selvittäneet, moneen kertaan, Purra moitti.
<h4>Pelastustoimen asema vieläkin huonompi</h4>
Purran mielestä poliiseja tarvitaan enemmän kentälle suojelemaan kansalaisia, vähemmän toimistoon tutkailemaan sosiaalisen median kiellettyjä sanoja ja afrikkalaista ihmiskauppaa. Pelastustoimen asema on vielä poliisiakin huonompi.
&#8211; Kertokaa, millainen hallitus ottaa 6 900 miljoonaa uutta velkaa, mutta ei halua resursoida poliisin ja palokunnan toimintaa muutamilla kymmenillä miljoonilla? Kyse on turvallisuudesta ja ihmishengistä! Purra ihmetteli.
<h4 class="x_MsoNormal">Vain haitalliseen maahanmuuttoon panostetaan</h4>
Hallitus saa haettua lomailevia afgaaneja vallankumouksen keskeltä ja Isis-äitejä leiriltä, mutta ei ilmeisesti pysty järjestämään pitkissä jonoissa odottavien huippuosaajien oleskelulupien käsittelyä kohtuullisessa ajassa. Suomi lähettää mieluummin maahanmuuttoviraston henkilökuntaa Pakistaniin, koska hallitus haluaa tehdä kaikkensa afganistanilaisten perheenyhdistämisten helpottamiseksi.
&#8211; Mitä jos tekisitte kaikkenne esimerkiksi helpottaaksenne sitä, että suomalainen pääsee lääkäriin ja hoitoon sitä tarvitessaan, siis ihan oikeasti, ei paperilla? Älkääkä sanoko, että soteuudistus takaa tämän. Ei takaa. Sen sijaan uudistuksenne lisää valtavasti kustannuksia, jotka maksaa kukapa muu kuin veronmaksaja. Eikä sovi unohtaa niitäkään rahasummia, joita uudistuksen siivellä lapioitte puolueille ja kutsutte sitä kansanvallaksi. Jo on härskiä, Purra syytti.
<h4 class="x_MsoNormal">”Työllisyystoimet” vain kasvattavat julkisia menoja</h4>
Hallituksen mukaan julkisen talouden tasapainottaminen edellyttäisi 2,2 prosentin talouskasvua ja 78 prosentin työllisyysastetta. Kumpaakaan näistä ei Purran mielestä tulla hallituksen eväillä kestävästi täyttämään. Hallituksen keskeiset työllisyystoimet paisuttavat julkisia menoja ja korkeintaan kaunistavat tilastoja. Julkista taloutta ei hoideta eikä kestävyysvajetta korjata kosmeettisilla toimenpiteillä. Tuottavuus mataa, mutta julkisen puolen johtajien palkat liihottavat.
&#8211; Kun kasvatatte menoja, te heikennätte julkisen talouden tasapainoa, jolloin paraneva työllisyys ei korjaakaan julkista taloutta. Kun te vaaditte maahanmuuttoa, te ette kiinnitä huomiota tulijoiden todelliseen vaikutukseen, palkkatasoon, maksettuihin veroihin, saatuihin tukiin ja palveluihin, vaan olette tyytyväisiä, kun joku on saatu maahan. Se on ehkä lyhyellä aikajänteellä äänestäjiänne miellyttävää politiikkaa, kunnes Ruotsin tie johtaa Ruotsin tuloksiin, Purra arvioi.
<h4 class="x_MsoNormal">Hallituksen toimenpiteet ylläpitävät heikkoja palkkoja</h4>
Kukaan ei vastusta huippuosaajia, mutta perussuomalaiset eivät usko heitä tänne kovin paljon saatavan, kun palkasta lähtee enemmän valtiolle kuin tulee omaan taskuun.
&#8211; Entä luuletteko todella, että hoitoalan sisäiset ongelmat työn kuormittavuuden suhteen korjaantuvat sillä, että tuodaan ulkomailta ne, jotka suostuvat sitä työtä tekemään? Väärä asenne, väärä lääke. Korjatkaa alan ongelmia. Jos ei ole rahaa, priorisoikaa.
&#8211; Kun lisäätte pysyviä ja väliaikaisia menoja, te lisäätte kansalaisten ja yritysten vero- ja maksutaakkaa. Tämä vaikeuttaa ja hankaloittaa kasvua ja lannistaa koko yhteiskuntaa. Nousukaudella ei kannattaisi leuhkia omalla erinomaisuudella, vaan varautua siihen, kun se väistämättä päättyy ja koko karmeus tulee taas näkyviin. Luottoluokittaja on jo väläytellyt leikkausta. Eikö tämä huolestuta teitä? Purra kysyi.
<h4 class="x_MsoNormal">Ideologinen maailmanparantaminen on suomalaisilta pois</h4>
Hallitus ei suostu tunnustamaan, että maailmanparantaminen on aidosti pois suomalaisilta, jos ei vielä nyt, niin velkaantumisen myötä tulevilta sukupolvilta. Ideologiseen maailmanparantamiseen käytetyt rahat tulevat samasta kirstusta, maksetuista veroista.
&#8211; Ilmastojohtajuus tarkoittaa miljardien korotuksia veroihin ja hintoihin. Eurooppalaisuus tarkoittaa satojen miljoonien vuotuisen nettomaksun lisäksi osallistumista säännöllisesti toistuviin miljardien tukipaketteihin, tulonsiirtoihin, yhteisiin veroihin ja yhteiseen velkaan, Purra sanoi.
<h4>Perussuomalainen vaihtoehto</h4>
Velkakestävyyttä ei hallituksen politiikalla saavuteta, ja kannatuksen ostaminenkin alkaa muodostua yhä vaikeammaksi, koska äänestäjät kyllä huomaavat kulujen kasvavan. Kun argumentit loppuvat ja pää tulee vetävän käteen, otetaan käyttöön vääristely.
&#8211; Kansalaiset ansaitsevat arjen turvaa. Riittävästi poliiseja ja hyväkuntoiset tiet. Ennustettavat ja maltilliset sähkön, lämmön, liikenteen ja asumisen hinnat. EU:n, joka ei petä ja rahasta. Valtion, joka luottaa kansalaisten kykyyn päättää itse rahojensa käytöstä. Hallituksen, joka ajattelee laskun maksajaa ja on suomalaisen puolella, sanoi Purra puheenvuoronsa päätteeksi.

Perussuomalainen vaihtoehto priorisoi: Suomalaiselle turvaa, hyviä palveluita ja enemmän ostovoimaa

Saksassa käydään sunnuntaina liittopäivävaalit. Euroopan talousmahtivaltiota 16 vuotta johtanut Angela Merkel siirtyy sivuun ja Saksa saa uuden liittokanslerin. &#8211; Mikäli vihreät ja vasemmisto pääsevät myös Saksassa hallitukseen, Euroopan tulevaisuus näyttää entistä huolestuttavammalta, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa.

Riikka Purra korostaa, että Saksan vaalit ovat suomalaistenkin kannalta tärkeät, sillä EU:n ja Euroopan ykkösvaltion johtohenkilön politiikka heijastuu koko maanosaan.
&#8211; EU:n voimakkaassa muutoksessa oleva tilanne ottaa Saksan vaaleista lisää vauhtia, perussuomalaisten näkökulmasta väärään suuntaan.
&#8211; Armin Laschet on epäsuosittu CDU:n ehdokas. SPD:n Olaf Scholz, vahva ennakkosuosikki, on vielä Laschetiakin enemmän integraatiomyönteisellä linjalla. Nykyisellä Saksan valtiovarainministeri Scholzilla oli keskeinen roolinsa siinä, että maan hallitus ylipäätänsä hyväksyi viime vuonna yhteisvastuullisen koronapaketin, Purra <a href="https://riikkapurra.net/2021/09/24/ilmastokunnianhimo-eu-ja-saksan-vaalit/">kirjoittaa blogissaan.</a>
Uudet velka- ja lahjapaketit uhkaavat
Yhteinen velanotto ja erityisesti sen suhde EU:n ilmastopakettiin ovat ydinkysymyksiä Saksan vaaleissa.
&#8211; Vaikka Scholz on lausunut, että koronapaketin kaltaisista velka- ja lahjapaketeista ei tule pysyvä mekanismi, ovat riskit suuret. Erityisesti mikäli vihreät pääsee hallitukseen, ei tämä kanta tule pitämään, Purra kirjoittaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ennakoi, että EU:n tulonsiirtomekanismeille on koronan jälkeen tulossa jatkoa ilmastotoimien verukkeella.
&#8211; Unohda jo korona, nyt tulee ilmasto! Nimenomaan ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on se teema, jonka siivellä seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva paketti meille syötetään. EU:n liittovaltiokehitys ottaa ilmastopaketin myötä aimoharppauksia.
&#8211; Myös Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta kohdistuu Saksaan kova paine. Kireät ilmastotoimet ovat lisänneet ja entisestään lisäävät EU-kansalaisten sähkö- ja kaasulaskun hintaa. Macron haluaa Brysselistä ratkaisun kiusalliseen keltaliiviongelmaan ennen omia tärkeitä vaalejaan. Suomessa kukaan muu kuin perussuomalaiset ei kanna huolta ilmastotoimien hintalapusta veronmaksajalle.
&#8211; Mutta eipä Suomessa kukaan muu kuin perussuomalaiset kanna huolta EU:n liittovaltiokehityksestäkään –itsemääräämisoikeutemme rapautumisesta ja kasvavista kustannuksista, Purra toteaa.
Suomalaisille tulossa yhä suurempia laskuja
Purra kirjoittaa, että EU:ssa yhteisvastuita, verotusoikeutta, tulonsiirtoja ja unionin sosiaalipolitiikkaa – eli ilmastoköyhyyden korjaamista ylikansallisesti – ei tulla tekemään perussopimuksia muuttamalla.
&#8211; Näitä edistetään erityisjärjestelyin. Korona oli yksi, ilmasto on toinen. Suomalaisten tehtävä on maksaa, ensin oman hallituksensa vielä EU:ta, Ruotsia ja Saksaa kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan laskut, sitten köyhempien EU-maiden kansalaisten ilmastolaskuja.
&#8211; Omien kansalaistemme bensalaskuja tai lämmityskustannuksia tuskin tullaan EU:n tasolta kompensoimaan, mutta toisinpäin siis onnistuu. Sitä tarkoittaa EU:n sosiaalinen ilmastorahasto. Sinulle yhä kovempaa verotaakkaa ja suurempia laskuja arjen perusasioihin liittyen.
Mikä on Suomen metsien kohtalo?
Myöskään Suomen metsien kohtalo ei ole vielä selvä.
&#8211; Bryssel haluaa hyötyä hiilinieluistamme ja määritellä puolestamme, mitä tarkoittaa lahopuu ja mikä on sopivan kokoinen avohakkuu. Pääministeripuolueen varassa lepää paljon. Toivottavasti Sanna Marin haluaa Euroopassa puolustaa metsiämme, suomalaista työtä ja teollisuutta, hyvinvointimme perustaa, eikä uhraa niitä ”historian oikealla puolella” olemiseen tai &#8220;maineemme&#8221; suojeluun.
&#8211; Kouluissa ja yliopistoissa jalansijaa saava Elokapina on jälleen asettunut makoilemaan Helsingin kaduille missionaan pelastaa maailma ilmastonmuutokselta yksi naurettavuus ja häiriö kerrallaan. Valitettavasti identiteettipoliittiset lapsellisuudet saavat vahvistusta myös Suomen hallituksesta. Mikäli vihreät ja vasemmisto pääsevät myös Saksassa hallitukseen, Euroopan tulevaisuus näyttää entistä huolestuttavammalta, Purra painottaa.

Purra: Seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva EU-paketti syötetään ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun teemalla – ”Suomalaisten tehtävä on maksaa”