Perussuomalainen 1/2024

Rocklegenda USA:n vaaleista: Faneilleen äänestysohjeita jakavat muusikot käyttävät vaikutusvaltaansa väärin – ”Se ei edusta vapautta”

Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina

Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä

Ilkka Kiema

Vuoden 2008 finanssikriisi oli vedenjakaja. Sen jälkeen Suomen kilpailukyky heikentynyt merkittävästi kilpailijamaihin nähden. T&amp;K-investoinnit ja tuotannolliset investoinnit ovat kehittyneet Suomessa heikosti. Olemme pudonneet kehittyneiden maiden alimpaan sarjaan. Hallitus keskittyy ainoastaan työllisyyslukuihin ja jättää tuottavuuden huomiotta. VTT Heikki Koskenkylä kirjoittaa talouden syvistä ongelmista. 

Valtioneuvosto perusti kesäkuussa 2018 Suomeen tuottavuuslautakunnan. Taustalla oli Eurooppa-neuvoston suositus kansallisten tuottavuustyöryhmien perustamisesta. Perusteluna oli EU:n vaatimaton talouskasvu, heikko kilpailukyky ja hidas tuottavuuden kehitys. Finanssikriisin 2007-2009 jälkeen EU-alue oli jäänyt selvästi jälkeen muun muassa Yhdysvaltojen kehityksestä.
Tuottavuuslautakunta toimii valtiovarainministeriön yhteydessä, mutta se on riippumaton asiantuntijaelin. Lautakunnan tehtävänä on seurata Suomen talouden tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehitystä, tuottaa siitä riippumattomat arviot ja julkaista vuosittain tuottavuus- ja kilpailukykyraportti. Lautakunta nimitettiin toimikaudeksi 1.9.2018-30.8.2021. Puheenjohtajana toimii finanssineuvos Markku Stenborg ja jäseniä ovat tutkimusprofessori Mika Maliranta sekä Pellervon ja Palkansaajien tutkimuslaitosten ennustepäälliköt Janne Huovari ja Ilkka Kiema.
Lautakunnan ensimmäinen vuosiraportti julkaistiin 18.3.2019. Raportin nimi oli ”<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161454/21_19_Tuottavuuden%20tila%20Suomessa.pdf?sequence=7&amp;isAllowed=y">Tuottavuuden tila Suomessa, miksi sen kasvu pysähtyi, käynnistyykö se uudelleen?</a>”. Raportin mukaan Suomessa tuottavuus kasvoi vuosina 1970-2007 keskimäärin nopeammin kuin vertailumaissa. Finanssikriisin 2007-2008 jälkeen tuottavuus kääntyi laskuun ja sen jälkeen tuottavuuden kasvu on ollut hyvin vähäistä vuosina 2014-2019. Keskeiset syyt tuottavuuden laskuun ja sen jälkeen hitaaseen kasvuun ovat elektroniikkateollisuutta kohdannut shokki ja taloutemme heikentynyt hintakilpailukyky. Nokia oli vastannut huomattavalta osin tutkimus- ja kehityspanostuksista eli T&amp;K-investoinneista. Nokian matkapuhelintuotannon loputtua yrityssektorin T&amp;K-menot jopa supistuivat eivätkä ne ole nousseet entiselle tasolleen. Suomessa työn tuottavuuden pudotus oli syvempi ja toipuminen heikompaa kuin vertailumaissa.
Myös kokonaistuottavuus kääntyi laskuun. Sitä pidetään teknologian ja osaamisen mittarina eli tavallaan teknisen kehityksen mittarina. Kokonaistuottavuus selittää sen osan tuottavuuden kasvusta, jota ei voida selittää pääoman ja työpanoksen kehittymisellä. Kokonaistuottavuuden suotuisa kehitys on välttämätöntä maan talouden menestymiselle kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Tuottavuuskehitys vaikuttaa kustannuskehityksen ohella ratkaisevasti viennin kehitykseen. Suomen teollisuuden vientimenestys on ollut heikkoa jo kymmenen vuotta. Suomella oli Nokian huippuvuosina 1999-2007 merkittävä vaihtotaseen ylijäämä. Se oli suurimmillaan jopa kahdeksan prosenttia bruttokansantuotteesta. Aiemmin Suomella oli ollut vuosikymmeniä krooninen ja suuri alijäämä. Tuolloin kilpailukykyä korjattiin suurilla devalvaatioilla. Vuoden 2008 jälkeen vaihtotase on ollut jälleen alijäämäinen, eikä kilpailukykyä ole nyt voitu korjata devalvaatiolla, koska meillä on euro. Muun muassa Ruotsilla, Tanskalla, Hollannilla ja Saksalla on ollut pitkään jopa suurehko vaihtotaseen ylijäämä. Vaihtotaseen saldo on varsin hyvä kilpailukyvyn mittari. Tämä mittari kertoo sen, että Suomen kilpailukyky on heikentynyt olennaisesti.
Tuottavuuslautakunnan toinen vuosiraportti ”<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162574/VM_2020_81.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y">Tuottavuus ja kilpailukyky Suomessa, mistä kilpailukyky koostuu ja mihin sitä tarvitaan?</a>” julkistettiin 2.12.2020. Pääpaino raportissa on selittää tuottavuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavat monet osatekijät. Kustannuskilpailukykyyn vaikuttavat olennaisesti yksikkötyökustannusten ja valuuttakurssin eli euron kehitys. Suomen kilpailukyky heikkeni tältä osin merkittävästi vuosina 2005-2015 kilpailijamaihin nähden.
Tuottavuuden kehitykseen vaikuttavat monet tekijät kuten koulutustaso, maan innovaatiokyky, dynaamisuus, luova tuho, kilpailun aste markkinoilla ja monet rakenteelliset syyt. Rakenteellisia tekijöitä ovat muun muassa työmarkkinoiden toiminta, työvoiman muuttoliike maan sisällä ja innovaatioiden leviäminen yritysten välillä. Konkreettisesti voidaan havaita, että T&amp;K-investoinnit ja tuotannolliset investoinnit ovat kehittyneet Suomessa heikosti finanssikriisin jälkeen.
Tuottavuuden kasvu on hidastunut lähes kaikissa kehittyneissä maissa jo yli 10 vuoden ajan. Erityisen heikkoa on tuottavuuden kasvu ollut EU-maissa. Suomessa tuottavuuden kehitys on kuitenkin ollut selvästi monia muita maita heikompaa. Kauppalehden pääkirjoituksen mukaan Suomi on pudonnut kehittyneiden maiden alimpaan sarjaan (<a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/nokia-kauden-hyvinvointi-vaatii-tuottavuuden-loikan/b010965b-7b15-40a9-b16a-0d3458515b6a">Kauppalehti 4.12.2020</a>). Suomi on jäänyt erityisesti jälkeen kone- ja laiteinvestoinneissa sekä T&amp;K-panostuksissa. Tuottavuuden kehitys on ollut erityisen heikkoa teollisuudessa. Palvelualoilla ei ole tapahtunut vastaavanlaista pudotusta viimeisten 10 vuoden aikana.
Tuottavuuslautakunta on tehnyt erinomaista työtä. Kaksi julkaistua raporttia ovat korkeatasoisia. On hyvin valitettavaa, että ne ovat jääneet julkisuudessa varsin vähälle huomiolle. Pääministeri Sanna Marinin hallitus näyttää keskittyvän työllisyyden parantamiseen ja on siinäkin menestynyt heikosti. Työllisyyden kohentaminen on tärkeä aihe, mutta vähintään yhtä tärkeä on tuottavuuden kehitys. Viime kädessä tuottavuuden kehitys ratkaisee maan menestymisen kovassa kilpailussa ja takaa elintason sekä hyvinvoinnin suotuisan kehityksen. Erityisen vaarallista olisi se, että työllisyysaste kohoaisi vain matalan palkkatason toimissa, joilla tuottavuuden kehitys on heikkoa. Hallituksen tulisi pystyä myös rakenteellisiin uudistuksiin, joiden merkitystä koronapandemia on olennaisesti lisännyt.

Heikko tuottavuuskehitys on uhka Suomen kilpailukyvylle, elintasolle ja hyvinvoinnille – Koskenkylä: “kilpailukyky on heikentynyt olennaisesti”

Ilkka Kiema

Heikko tuottavuuskehitys on uhka Suomen kilpailukyvylle, elintasolle ja hyvinvoinnille – Koskenkylä: “kilpailukyky on heikentynyt olennaisesti”

Uusimmat

Rocklegenda USA:n vaaleista: Faneilleen äänestysohjeita jakavat muusikot käyttävät vaikutusvaltaansa väärin – ”Se ei edusta vapautta”

Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina

Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024