hybridivaikuttaminen

Perussuomalaiset on ajanut venäläisten kiinteistöhankintojen täyskieltoa jo vuodesta 2008. Vuosien varrella asia on jäänyt muiden hallitusten pöydälle, vaikka uhkakuvat ovat olleet tiedossa. Nyt hallitus toteuttaa viimein tämän kauan kaivatun toimenpiteen kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi ja hybridivaikuttamisen torjumiseksi.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain 7 §:n muuttamisesta, joka mahdollistaa poikkeuksellisten rajaturvallisuustoimien jatkamisen vuoden 2026 loppuun saakka, on herättänyt keskustelua. Jotkut pitävät lakia kovana, jopa poikkeuksellisena. Sitä se onkin – mutta juuri siksi perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen pitää lakia myös välttämättömänä.

Saksan armeijan komentajan mukaan Saksaan ja Eurooppaan kohdistuu todellinen sotilaallinen uhka. Venäjä olisi hyökkäyskykyinen saksalaisarvioiden mukaan vuonna 2029. Saksa aikoo panostaa puolustukseensa jopa yli 1 000 miljardia euroa ja laskee kuluja myös siltä varalta, jos USA jättää puolustusliiton.

Hallitus on tänään antanut esityksen väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi annetun lain eli ns. rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta vuoden 2026 loppuun asti.

Puolassa pidetyssä turvallisuuskonferenssissa puhunut perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila nosti puheessaan esiin hybridiuhkien militarisoinnin ja sen, ettei meidän tule keskittyä vain kybervaikuttamiseen ja hybridivaikuttamisen sosiaaliseen ulottuvuuteen.

Sisäministeriö lähetti jo helmikuussa lausunnoille hallituksen esityksen rajaturvallisuuslain voimassaolon jatkamisesta vuoden 2026 loppuun saakka. Tällä hetkellä laki on voimassa tämän vuoden heinäkuuhun saakka. MTV:n uutisextrassa vieraillut sisäministeri Mari Rantanen toteaa, etteivät Venäjän uhka ja Suomen pitkäaikainen turvallisuusympäristön muutos ole toistaiseksi väistymässä.

Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esitystä eräiden kiinteistöhankintojen luvanvaraisuudesta annetun lain muuttamisesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pitää hallituksen esitystä merkittävänä edistysaskeleena Suomen kansallisen turvallisuuden vahvistamiseksi.

Tasavallan presidentti Alexander Stubb avasi valtiopäivät ensimmäistä kertaa. Eduskunnan puhemiehenä äänin 105 jatkamaan valittu perussuomalaisten Jussi Halla-aho puhui valtiopäivien avajaisissa muun muassa niistä monista Suomen sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen kohdistuvista uhista, joita vastaan maamme on varauduttava.

Kylätalojen käyttöä halutaan monipuolistaa eri puolilla Suomea. Nyt kyläläisten yhteisiä harrastus- ja kokoontumispaikkoja kehitetään myös sähkökatkojen sekä muiden ongelmatilanteiden varalle.

Presidentti Sauli Niinistö katsoo tuoreessa raportissaan, että jatkossa EU:n täytyy investoida huomattavasti nykyistä enemmän turvallisuuteen ja varautumiseen. Niinistön mukaan EU:n tulisi käyttää budjetistaan jopa viidennes puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen. Perussuomalaisten EU-parlamentaarikko Sebastian Tynkkynen toteaa, että EU-tason varautumisessa ei varsinaisesti ole puutetta lisärahasta, vaan jo olemassa olevia varoja tulee kohdentaa uudelleen.

Suomessa on varauduttu laajalla rintamalla vastaamaan erilaisiin ulkopuolisen toimijan vaikuttamisyrityksiin. Keskeisiä tekijöitä ovat ajan tasalla oleva ja päivittyvä lainsäädäntö, ennakoiva ohjaus ja valvonta sekä tiivis viranomaisyhteistyö, joka kattaa myös yhteistyön elinkeinoelämän suuntaan. Kyberturvallisuudessa Suomi on jo nyt yksi maailman huippumaita.

Perussuomalainen liikenne-, viestintä- ja sisäministeri Lulu Ranne kirjoittaa Hämeen Sanomien mielipidekirjoituksessaan sinivalkoisen sisäisen turvallisuuden suunnanmuutoksesta, joka johtaa Suomen pois Ruotsin tieltä.