Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

huumekuolemat

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen ei kannata huumeiden käyttötiloja eikä sallivampaa huumausainepolitiikkaa, jolla ylläpidetään järjestäytynyttä rikollisuutta ja mahdollistetaan päihdeongelman jatkuminen veronmaksajien rahoilla.

Kansanedustaja Mira Nieminen osallistui asiantuntijana lauantaina 4.11. ja toisen kerran 11.11. Triplassa järjestettyihin ensimmäisiin kansalaisparlamentin keskustelutilaisuuksiin, joiden aiheena oli huumausaineiden käyttötilakokeilun mahdollistavan lainvalmistelun aloittaminen. Huumausainepolitiikkaan liittyvissä keskusteluissa haettiin näkemyksiä puolesta ja vastaan huumausaineiden käyttötilat sallivalle kokeilulle.
Puoltajat perustelivat näkemyksiään muun muassa sillä, että huumausaineiden käyttäjien terveysriskit ja yliannostuskuolemat vähenisivät ja että käyttötilat vähentäisivät julkisilla paikoilla tapahtuvaa huumausaineiden käyttöä ja siihen liittyviä haittoja sekä häiriöitä ympäristölle ja muille ihmisille.
&#8211; En kannata huumausaineiden käyttötilakokeilun mahdollistavan lainvalmistelun aloittamista. Olen kriittinen huumausaineiden käyttötiloja, yleisesti sallivampaa huumausainepolitiikkaa ja kannabiksen laillistamisen edistämistä kohtaan. Koen, että aikaisemmassa poliisin työssäni ja muun elämänkokemuksen kautta olen nähnyt tarpeeksi sitä, mihin päihteet ja huumeet sekä niiden ympärille liittyvä elämäntapa vievät, enkä halua olla edistämässä mitään niistä muodoista, Nieminen sanoo.
&#8211; En koe moraalisesti oikeaksi, että sallimalla laittomien huumausaineiden käytön ylläpidämme järjestäytynyttä rikollisuutta ja mahdollistamme päihdeongelman sekä rikollisen elämäntavan jatkumisen veronmaksajien rahoilla. Lisäksi edesautamme myönteisen ja sallivan mielikuvan luomisessa nuorille huumeista sekä yhteiskunnallisesta palveluverkostosta, jossa huumeiden käyttöä tuetaan.
Nuorten huumekuolemien määrä huolestuttaa
Suomessa on verrattain paljon huumekuolemia, ja etenkin kasvavasta nuorten huumekuolemien tilastosta tulee olla huolissaan. Asia ei kuitenkaan korjaannu perustamalla huumeidenkäyttöhuoneita tai uutta palvelumuotoa tämän ympärille, sillä ei ole selkeää näyttöä siitä, että käyttöhuoneet vaikuttaisivat yliannostuskuolemien määrään.
&#8211; Suomessa päihdekulttuuri poikkeaa muista maista, joihin käyttötiloja on aikanaan perustettu runsaan suonensisäisen heroiininkäytön ja siihen liittyvien epäpuhtaiden käyttövälineiden ja terveysriskien takia.
Nyt tähän ainejoukkoon ovat nousseet vahvat synteettiset opioidit, fentanyylit, joiden vaikutus on myös nopea, sekä niihin liittyvät yliannostuskuolemat.
&#8211; Suomessa yleisimmin käytetyt päihdyttävät aineet ovat pidempivaikutteisia ja lamaannuttavia, kuten buprenorfiini, rauhoittavat lääkkeet ja alkoholi, joiden yhteiskäytön jälkivaikutuksena saattaa seurata hengenvaarallisen tilan aiheuttava hengityslama, joka tapahtuu paljon myöhemmin käytön jälkeen. Käyttötiloilla ei siten saada aikaiseksi sellaista apua kuin olisi tarkoitus kuolemien välttämiseksi, Nieminen kertoo.
Suomen huumekuolemat Euroopan kärkiluokkaa
Kuolemat Suomessa ovatkin useimmiten siis moniainemyrkytyksiä, ja ne liittyvät usein samalla mielenterveysasioihin tai itsemurhiin. Tämän lisäksi nuorten käytössä on viime aikoina esiintynyt esimerkiksi hyvin matalan kynnyksen vahva rauhoittava lääkeaine Ksalol, jota tavataan jopa alakouluikäisillä. Lääke on Suomessa kielletty, halpa ja helposti saatavilla katukaupasta ”itsehoitolääkkeenä”.
&#8211; Näiden Suomessa kiellettyjen lääkkeiden sisällöstä ei aina ole tietoa, ja niihin kohdistuu myös epäilyjä fentalyynistä, joka on saattanut aiheuttaa kuolemantapauksia tässä ikäryhmässä.
&#8211; Suomessa huumausainekuolemat ovat Euroopan kärkiluokkaa, mutta tilastoja ei voida suoraan verrata maittain, koska Suomessa tehdään jokaisessa epäselvässä kuolemansyyssä poliisin tutkinnan aikana hyvin tarkka oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja kuolemansyyntutkinta, jotka nostavat näitä lukuja tilastoissa, Nieminen toteaa.
Huumausainepolitiikassa on epäonnistuttu
Suomen huumausaine- ja päihdepolitiikassa on epäonnistuttu hoidon saatavuuden osalta. Nyt tätä yritetään paikata käyttöhuoneilla, mikä ei poista itse hoitopaikkojen ja avun saamisen akuutimpaa ongelmaa. Maassa on aikanaan ajettu alas kuntien päihdepalveluja ja karsittu hoitopaikkoja. Apua ja oikeanlaista hoitoa ei ole osattu tarjota huumeidenkäyttäjille tai lääkeriippuvaisille, koska päihdekulttuuri on ollut hyvin vahvasti sidoksissa alkoholiin ja keskittynyt aikuisiin.
&#8211; Päihdehuollon hoitopaikkoja ja matalan kynnyksen palveluja tarjoavia tahoja on liian vähän, ja usein terveyden- ja sosiaalihuollon tarjoamaa ja järjestämää paikkaa joutuu odottamaan jopa viikkoja. Kun huumeongelmainen tarvitsee apua ja haluaa hakeutua hoitoon, olisi mahdollisuus ja palvelu tarjottava heti.
&#8211; Tilaisuus auttaa ei kestä odotusta, sillä useimmiten henkilö hakeutuukin takaisin huumeiden ja käyttäjäkavereiden pariin. On mielestäni hyvin erikoista tarjota myös apua käyttötiloissa oleville henkilöille, jotka ovat huumeiden vaikutuksen alaisena. En koe tästä olevan vastaavaa hyötyä, koska tiedon vastaanottaminen on kyseisessä päihdetilassa heikkoa, Nieminen kritisoi.
Huumeita käytetään siellä, mistä sopiva paikka löytyy
Huumausaineiden käyttöhuoneita on perusteltu terveydenhuollon säästöillä ja sillä, että infektioita ja tartuntatauteja voidaan niissä estää tarjoamalla hygieenisiä tiloja ja puhtaita käyttövälineitä sekä turvallisella tilalla etenkin naiskäyttäjien hyväksikäyttöjen estämiseksi. Huumausaineen käyttäjä ei katso tilaa, aikaa tai paikkaa, jos on tarve saada käyttöannos. Kaikkia pistoksia ja huumeita ei hakeuduta koskaan käyttämään näissä huoneissa etenkään, jos käyttötilaverkosto on harva.
&#8211; Satunnainen käyttäjäkunta jää siis vähäiseksi, eivätkä käyttöhuoneet ole tarkoituksenmukaisia, kun tarkastellaan niihin liittyviä kustannuksia. On käyttäjien itsensäkin kertomaa, että huumeita käytetään siellä, mistä sopiva paikka löytyy tai yhteisissä asunnoissa kaveripiirissä, myös kaduilla ja käytävissä.
&#8211; Huumekämpissä käynyt tietää, että hygienia, siisteys tai järjestelmällisyys ovat toissijaisia huumemaailmassa. Tarvetta käyttäjien mukaan on nopeasta hoitoon pääsystä, riittävistä hoitopaikoista sekä oikeista hoitomuodoista, Nieminen sanoo.
Yksi käyttötila maksaa jopa miljoona euroa
Yhden huumausaineiden käyttötilan on arvioitu maksavan jopa lähemmäksi miljoona euroa. Herääkin kysymys, onko yhteiskunnalla taloudellisia resursseja luoda ja ylläpitää tällaista verkostoa tilanteessa, jossa mietimme muun terveydenhuollon sopeuttamista hyvinvointialueilla valtakunnallisesti. Käyttötilakustannukset eivät myöskään jää yksin sotepuolelle, vaan niihin liittyy lisäksi monia muita menoeriä eri sektoreilta.
&#8211; On muistettava, että yksin hoitohenkilöstöstä on valtava pula eikä hoitajia riitä edes perusterveydenhuoltoon tai vanhusten kotihoitoon eikä poliiseja tarkoituksenmukaisempiin valvontatehtäviin. Siksi onkin tehtävä vaikuttavampia toimenpiteitä; on edistettävä hoitopaikkojen saatavuutta sekä matalan kynnyksen jo valmiina olevia palveluja eikä rakentaa uutta palvelumuotoa, johon liittyy paljon lainsäädäntöä, toimivaltakysymyksiä, tulkintaongelmia sekä lisäkustannuksia.
&#8211; Taloudellista hyötyä huumausainekäyttöhuoneille ei juurikaan voi lasketa, kun käyttöhuonetoiminnalla ei voida korvata muita kysynnän vähentämisen toimenpiteitä, kuten ehkäisyä ja hoitoa, Nieminen toteaa.
Rikollisuus ei poistu huumeiden ympäriltä
Huumeet ovat jatkossakin laittomia, etenkin vaarallisiksi luokiteltavat huumeet, joita tutkitaan törkeinä huumausainerikoksina jo vähäisen määrän hallussapidosta. Kyse on niiden käytön sallimisesta valvotusti. Huumeisiin liittyy paljon muuta oheisrikollisuutta, ja pitkälle mennyttä huumeidenkäyttöä rahoitetaan pääosin rikollisin keinoin. Järjestäytynyttä rikollisuutta ei tule tukea ylläpitämällä riippuvuuksia suomalaisten veronmaksajien rahalla.
&#8211; On selvää, että missä on käyttäjiä, siellä on huumekauppaa, rikollisuutta ja häiriöitä. Avoimia kysymyksiä tuleekin paljon liittyen poliisin tehtäviin, vastuisiin ja toimivaltuuksiin, jos käyttöhuoneessa tai sen läheisyydessä epäillään rikosta tai havaitaan yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavaa toimintaa tai rikollisuuden lisääntymistä.
&#8211; Puuttumisen ja huumausainerikosten tutkinnan kannalta on kysyttävä esimerkiksi, miten rajataan matkat ja etäisyydet laittomien huumausaineiden hallussapidolle käyttötilaan mentäessä tai sieltä poistuttaessa. Miten estetään huumausaineiden leviäminen tai millä puututaan saatavuuteen, jos perusteena on laillinen käyttö näissä tiloissa? Nieminen kysyy.
INCB suhtautuu käyttöhuoneisiin varauksella
Huumausaineyleissopimusten toimeenpanoa valvova Kansainvälinen huumausainevalvontalautakunta (International Narcotics Control Board, INCB) on julkaissut kannanoton käyttöhuoneista ja niiden yleissopimustenmukaisuudesta. Kannanotossa todetaan, että lautakunta on ilmaissut suhtautuvansa varauksellisesti käyttöhuoneisiin, koska niiden toiminta saattaa lisätä huumeiden väärinkäytön ja laittoman kaupan riskiä sekä koska niissä kulutetut aineet voivat olla laittomista lähteistä.
&#8211; Kannanotossaan lautakunta muistuttaa, että kaikkien sopimusosapuolten pitää torjua laitonta huumekauppaa kaikissa sen muodoissa eikä toiminnalla saa rohkaista huumeiden väärinkäyttöön tai huumekauppaan.
Lain ja sen tulkinnan haasteellisuus
Huumausainekäyttötilat tulisivat aiheuttamaan monia tulkinnallisia lainkäytön ongelmatilanteita. Olisi epätodennäköistä, että lainsäädännöstä saataisiin niin tarkkarajaista tai selkeää, että niiltä vältyttäisiin. Tämä lisäisi jo ennestään kuormitusta poliisin tutkinnassa, syyttäjillä ja tuomioistuimissa. Eettisiltä kysymyksiltä ei voitaisi myöskään välttyä käyttäjien tai hoitajien osalta, sillä miten rajataan käyttäjien sallitut ikärajat tai se, kenellä on oikeus käyttää palvelua?
&#8211; Henkilökunnan tehtävät, vastuut tai velvollisuudet toimia esimerkiksi pistostilanteessa avustajina tai käsiteltäessä aineita, joiden vaarallisuudesta ei ole tietoa, on kyseenlaista. Kenet siihen voitaisiin pakottaa? Palveluiden antaminen anonyymisti ei ole mahdollista. Näissä kysymykseen tulevat ongelmat myös esimerkiksi täysi-ikäisyyden varmistamisesta ja potilasrekisterivelvoitteista. Uutta ja muutettavaa lainsäädäntöä olisi merkittävästi, ja se veisi myös yhteiskunnan varoja.
&#8211; Hallitusohjelmassa ei ole tuotu esille huumausaineiden käyttöhuoneita, eikä niiden edistäminen ole todennäköisesti tämän hallituksen agendalla. Katson, että Suomen tulee olla huumausainepolitiikassa vahvasti mukana ennalta estävässä työssä ja priorisoida käytettävissä oleva raha varmistamalla riittävät hoitopaikat ja -muodot eri kohderyhmille ikään ja käyttöaineisiin liittyen, ei lisäämällä huumeidenkäyttöä, Nieminen sanoo.
Kansalaisparlamentti on uusi demokratiakokeilu
Kansalaisparlamentti on uusi osallistumisen muoto ja deliberatiivisen eli keskustelevan demokratian kokeilu, joka järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran marraskuussa 2023. Sen tarkoituksena on kehittää suomalaista demokratiaa, edistää julkista keskustelua ja osallistaa kansalaisia päätöksentekoon.
Kansalaisparlamentissa tavalliset ihmiset pääsevät keskustelemaan ristiriitoja herättävistä kysymyksistä, kuulemaan asiantuntijoita ja muodostamaan mielipiteensä yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Osallistujien mielipiteiden pohjalta koostettu raportti luovutetaan vastaavalle eduskunnan valiokunnalle päätöksentekoon käytettäväksi. Kansalaisparlamenttiin lähetettiin kutsu 30 000 suomalaiselle, joista valittiin 600 henkilöä, jotka edustavat eri väestöryhmiä sekä erilaisia näkemyksiä. Kansalaisparlamentti toteutetaan Åbo Akademin, Sitran, eduskunnan, Tampereen ja Standfordin yliopiston yhteistyönä.
&nbsp;

Mira Nieminen ei kannata huumausaineiden käyttötilakokeilua – “Olen nähnyt tarpeeksi sitä, mihin päihteet ja huumeet sekä niiden ympärille liittyvä elämäntapa vievät”

Tänään eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin lähetekeskustelussa kansalaisaloitetta valvotusta käyttötilasta huumeita käyttäville. Poliisikansanedustaja Anne Rintamäki kertoo, että kansalaisaloite ajaa myös huumausaineiden käytön ja hallussapidon dekriminalisointia, sillä huumausaineiden hallussapidon ja käytön kriminalisointien on katsottu estävän käyttötilojen kokeilun ja vakiinnuttamisen Suomessa. Rintamäki pitää ajatusta järjettömänä.

&#8211; Aloitteen tueksi oli teetetty selvitystyö, jossa oli myönteisiksi kirjattuja kohtia kaikkiaan seitsemän. Huomionarvoista oli se, että noin kattava hoitotyö, terveysneuvonta ja kaikki testaaminen vaatii henkilöresurssien lisäksi riittävästi toimitiloja, Anne Rintamäki toteaa.
Kuka huolehtii hoitajan turvallisuudesta?
Rintamäki kysyy, mikä koulutustaso olisi riittävä käyttöhuoneen hoitajalla. Tulisiko käyttöhuoneet hyvinvointialueiden vai kuntien alaisuuteen? Millä hoidetaan resurssipula?
&#8211; Neljän lapsen äitinä en osaisi riemuita siitä, että jos lapseni olisi jäänyt huumekoukkuun, hän saisi piikittää itseensä puhtaalla neulalla hoitajan avustamana ainetta, jonka hän olisi hetkeä aikaisemmin hommannut satunnaiselta välittäjältä kulman takana. Hoitaja siis valvoisi, että piikittämiset tapahtuisivat turvallisesti, Rintamäki pohtii ja kysyy:
­­- Kuka huolehtii hoitajan turvallisuudesta, kun psykoottinen &#8220;asiakas&#8221; tulee sisään? Entä mitä tapahtuu, kun asiakkaan perässä tiloihin tulee aggressiivinen huumekauppias, jolle kyseinen asiakas on jäänyt velkaa? Onko seuraava vaatimus palkata paikalle järjestyksenvalvonta vai oletetaanko poliisin partioiden päivystävän lähialueilla siltä varalta, että hälytys tulisi?
Käyttöhuoneet eivät ole ongelmattomia
Rintamäen mukaan on sanomattakin selvää, että kyseisten huoneiden ympärillä pyörii epämääräistä porukkaa, vaikka aloitteessa toisin väitettiinkin. Toiset ostavat kamaa ja toiset sitä myyvät.
&#8211; Kuka haluaa käyttöhuoneen naapuriinsa? Kuinka varmistetaan sijainnilla pelastajien nopea perilletulo, kun asiakkaaseen piikitetty aine ei olekaan niin puhdasta kuin kauppias on väittänyt ja asiakas alkaa kouristella ja mennä tajuttomaksi? Ehtiikö se yksi hoitaja testata sekä aineet että henkilön, elvyttää, hälyttää ambulanssin, suojata selustansa ja auttaa vieroitusoireittensa kanssa kamppailevaa seuraavaa asiakasta? Olisiko selvitystyössä pitänyt ottaa huomioon myös negatiiviset asiat?
Huumeiden käyttäjät eri mieltä
Myös huumausaineiden käyttäjien näkökulmaa on kuultu.
&#8211; Olen rikostutkijana kuulustellut huumausaineiden käyttäjiä. Kun käyttöhuoneista alettiin puhua, kysyin monelta, auttaisiko se heitä, että olisi kämppä, missä paikalla on aina henkilö, joka antaa puhtaan neulan ja avustaa pistämisessä. Jokainen, jonka kanssa asiasta keskustelin, halusi mieluimmin hoitoa, joka varmistaisi irtipääsyn huumeista, Rintamäki kertoo.
&#8211; Sain muutamilta aineiden käyttäjiltä selontekoa siitä, kuinka paljon voi käyttää eri aineita ja miten niitä voi käyttää jopa cocktailina. Valitettavasti näitten muutamien laskelmat olivat kuitenkin pettäneet ja sen seurauksena oli yliannostus ja kuolema.
Huumeiden käyttöön ei pidä kannustaa
Rintamäen mielestä yhteiskunnan tehtävänä on viestiä nuorille huumausaineiden vaarallisuudesta eikä kertoa julkkishenkilöiden jauhobileistä avoimesti. Huumeidenkäyttöön ei pidä kannustaa ketään puhumalla viihdekäytöstä.
&#8211; Yli 30 vuoden poliisikokemuksella ja joidenkin mielestä ummehtuneilla asenteilla voin sanoa, että huumausaineisiin liittyy aina rikollisuutta. Aineiden saamiseksi henkilön täytyy rahan puuttuessa joko myydä itseään tai tehdä rikoksia, koska käytettävät aineet vaativat paljon rahaa.
&#8211; Käyttöhuoneet eivät ole ratkaisu, kun halutaan auttaa huumeidenkäyttäjää pääsemään irti aineista eikä siihen auta myöskään mahdollinen huumausaineiden käytön dekriminalisointi vaan meidän tulee tehdä kaikkemme huumekoukussa olevien hoitoon pääsemiseksi maassamme. Lisää hoitopaikkoja ja helpottaa hoitoon pääsyä &#8211; se on yhteiskunnallisesti kestävää, Rintamäki toteaa.

Poliisikansanedustaja Rintamäki: Huumausaineiden käyttäjät haluavat tehokasta hoitoa – eivät käyttöhuoneita

Tänään eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan käynnistämään lainvalmistelu, joka mahdollistaisi huumeiden käyttötilakokeilut. Voimassa olevassa laissa huumausaineiden käyttö ja hallussapito on rikos. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää liberaalimpaa huumausainepolitiikkaa suurena riskinä.

Neutraali tai salliva suhtautuminen päihteisiin rohkaisee yhä nuorempia sekä kokeiluihin että siirtymään nopeammin hengenvaarallisin piikkihuumeisiin, Kaisa Garedew toteaa.
Eivät estä huumekuolemia
Tilastokeskuksen ja THL:n vuoden 2022 päihdetutkimuksen kyselyyn vastanneista 15-24-vuotiaista 27 prosenttia oli kokeillut huumeita.
&#8211; Suomi on Euroopan kärkimaa alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa. Käyttöhuoneiden salliminen ei kuitenkaan ole ratkaisu huumekuolemien vähentämiseen Suomessa, Garedew sanoo ja jatkaa:
&#8211; Suomessa yleisin väärinkäytetty opioidi on buprenorfiini. Pitkävaikutteisuutensa vuoksi sen yliannostus aiheuttaisi kuoleman vasta henkilön jo lähdettyä käyttöhuoneesta. Siksi joidenkin muiden maiden kokemukset eivät tarkoita, että piikityshuoneilla voitaisiin juuri Suomessa merkittävästi ehkäistä huumekuolemia.
Käytön aloittamista ehkäistävä
Garedew painottaa, että parasta huumekuolemien ehkäisyä on se, että ehkäistään nuorten huumeidenkäytön aloittamista.
&#8211; Lainsäätäjinä ja koko yhteiskuntana meidän on annettava nuorille selkeä viesti siitä, että huumeet ovat äärettömän vaarallisia eikä niiden käytölle ole turvallista aikaa tai paikkaa.

Kansanedustaja Garedew ei hyväksy huumeiden käyttöhuoneita: “Huumeet ovat äärettömän vaarallisia eikä niiden käytölle ole turvallista aikaa tai paikkaa”

Jengirikolliset värväävät pikkulapsia ja kaduilla taistellaan asein huumekaupan reviireistä. Yhä useammat jengirikolliset istuvat telkien takana ja uusi polvi hamuaa valtaa. &#8211; Tilanne huononee vielä tästäkin, ennen kuin lähdetään parempaan suuntaan, luonnehtii poliisipäällikkö jengien terrorisoimaa Ruotsia.

Rikollisjengejä löytyy jo <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/kRlEe9/polischefen-om-gangen-vi-har-snaran-om-halsen-pa-dem">kaikkialta</a> Ruotsista, mutta tiivein keskittymä on pääkaupunkiseudulla. Tukholmassa toimii 50 rikollisverkostoa, joista useimmilla on yhteyksiä kautta maan. Tilanne alueella on tällä hetkellä erityisen rauhaton, sillä monet jengipomot istuvat pidätettyinä odottamassa oikeudenkäyntiä ja valtatyhjiöt odottavat täyttäjäänsä.
Ranskan poliisi onnistui runsas vuosi sitten murtamaan rikollisten käyttämän Encrochat-viestipalvelun ja se on avannut aivan uudenlaisen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/poliisi-murtautui-ammattirikollisten-kayttamiin-viestintapalveluihin-koodisanojen-yleisin-kieli-on-arabia/">näkymän</a> rikolliseen maailmaan koko Euroopassa. Ruotsissa Encrochatin viestien perusteella on pidätetty 230 henkilöä ja yli 500 on epäiltynä rikoksista.
&#8211; Kaikkea ei ole käyty läpi ja selvityksiin menee vielä aikaa. Luultavasti sangen monella encro-puhelimen haltijalla on melkoisen epävarma olo, vaikka olisikin yhä vapaalla jalalla, sanoo Tukholman vt. aluepoliisipäällikkö Robert Karlsson.
Jengipomot yhä väkivaltaisempia
Poliisin mukaan nuoremmat jengiläiset yrittävät nyt ottaa johdon käsiinsä, kun monet vanhemmat istuvat kaltereiden takana. Nuoret eivät ole tottuneet johtotehtäviin ja heillä on herkkä liipaisinsormi. On valitettavan loogista, että jengien sisäiset ja keskinäiset jännitteet purkautuvat lisääntyneenä väkivaltana ja ampumisina.
&#8211; Niinhän se menee, että tilanne huononee vielä tästä ennen kuin lähdetään parempaan suuntaan. Painostamme rikollisia ankarasti ja otamme heiltä rahat, autot, aseet ja arvokellot. Siitä seuraa jännitteitä.
Jengit elävät pääosin huumekaupalla ja huumeiden kysyntä ei osoita heikkenemisen merkkejä. Huolimatta siitä, että yhä useampi rikollinen jää poliisin haaviin.
&#8211; Kun vangitsemme jengien johdon, se ei tarkoita sitä, että huumeiden käyttö ja kysyntä loppuisi. Markkina on aina olemassa.
Lapset asialle
Jengit rekrytoivat yhä nuorempia tekemään rikoksia myymällä mielikuvaa arvostuksesta ja vauraudesta, joita rikoksia tekemällä voi saavuttaa. Poliisi on havainnut työssään kymmenvuotiaita poikia, jotka väijyvät virkavaltaa kadunkulmissa tai varastoivat huumeita ja aseita.
&#8211; On hirvittävän kyynistä hyödyntää kaikkein nuorimpia ja jättää heidät sitten oman onnensa nojaan. On päivänselvää, ettei kukaan välitä pätkääkään näiden lasten kohtalosta.
Karlsson on nähnyt vuosien saatossa monen pojan ja nuorukaisen tuhoutuvan rikollisuuden rattaissa. Heidät on tapettu tai he ovat kuolleet huumeisiin, jääneet huumekoukkuun tai uponneet pelon ja ahdistuksen syövereihin.
&#8211; Mitä se on sellainen elämä, jossa myydään nuorille huumeita ja varastetaan vanhoilta. Ruotsissa on valtavasti mahdollisuuksia elää ihan normaalia elämää.
”Jengirikollisuus on yhteiskunnan syöpä”
Poliisipäällikkö nimittää jengirikollisuutta &#8220;syöväksi, jolla usein on suuri vaikutus paikallisyhteiskuntaan”. Kyse on asukkaista, jotka eivät uskaltaudu asuintalonsa kellariin, koska siellä majailee rikollisjengi. Kyse voi olla kioskikauppiaasta, joka katsoo sormiensa läpi, kun jengiläiset piilottavat huumeita makeishyllyihin. Kyse voi myös olla yön kulkijasta, joka välttelee huumekauppiaita kuhisevia katuja.
&#8211; Nyt rikollisia suljetaan telkien taakse enemmän kuin koskaan. Kyseessä on tosin hetken tyven, joka ratkaisee ongelman vain tilapäisesti.

Tukholman vt. poliisipäällikkö: ”Jengit ovat yhteiskunnan syöpä”

Suomessa toimii useita julkisten avustusten varassa toimivia järjestöjä, jotka esittävät tekevänsä työtä huumeiden käytön ennaltaehkäisyn ja terveiden elämäntapojen puolesta. Tosiasiassa monet järjestöt kulisseissa junttaavat hyökkäävään tyyliin vapaamman huumepolitiikan puolesta. 

Humaania päihdepolitiikkaa ry on yksi päihdejärjestöistä, jotka ovat esiintyvinään vastuullisen päihdepolitiikan toimijoina. Kuitenkin jo yhdistyksen verkkosivulla avautuu ensimmäiseksi otsikko: ”Huumeiden käytöstä rankaisu lisää huumeisiin liittyviä ongelmia, ei vähennä niitä.”
Humaania päihdepolitiikkaa ry:n katsantokanta on ristiriidassa Suomen rikoslain kanssa. Lain mukaan huumeiden käyttö, hallussapito, luovuttaminen, välittäminen ja myyminen ovat rangaistavia tekoja. Rikoslain rangaistussäännökset täydentävät huumausainelakia, jonka mukaan kaikkia huumausaineita koskee yleiskielto.
Humaania päihdepolitiikkaa ry esittelee verkkosivullaan yhdistyksen ”teesit” joiden mukaan muun muassa päihdepolitiikan ja -työn olisi perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan tietoon käytettävien keinojen tehokkuudesta.
Yhdistyksen katsannon mukaan ”päihde” näyttäisi olevan synonyymi huumausaineelle. Kaikki yhdistyksen verkkosivulla julkaistut artikkelit käsittelevät huumeita ja huumeiden käyttöä myönteiseen sävyyn.
Otsikkotasolla artikkeleissa esimerkiksi vaaditaan huumeiden käytön rankaisemisesta luopumista sekä huumeiden laillistamista.
Kannattaa julkisia huumeidenkäyttötiloja
Humaania päihdepolitiikkaa ry:n junttaus vapaan huumeidenkäytön puolesta pyörii myös järjestön sosiaalisen median kanavissa. Yhdistys jakaa lähes pelkästään huumeidenkäyttöön sallivasti suhtautuvia ja huumemyönteisiä sisältöjä.
Kesäkuussa yhdistys jakoi Facebookissa artikkelin huumeiden käyttöhuoneesta. Päivityksen saatesanojen mukaan ”huumausaineiden valvottujen käyttötilojen salliminen antaa yhä odottaa itseään, vaikka käyttötilojen hyödyt ovat vastaansanomattomia.”
Huumeiden käyttöhuoneet eli huumeiden pistotilat ovat julkisia tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää huumausaineita terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Valvottuja huumeidenkäyttötiloja on maailmalla jonkin verran.
Humaania päihdepolitiikkaa ry ei ole esittänyt vastausta kysymykseen, miten olisi mahdollista julkisin varoin ylläpitää tiloja laittoman ja rangaistavaksi säädetyn toiminnan harjoittamiseen.
Huumeidenkäyttö Suomessa on <a href="https://www.stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_tie_001_fi.html">kohonnut</a> viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa kuoli huumeisiin 261 henkilöä eli enemmän kuin koskaan. Myös huumausainekuolemien määrä on kasvanut kolmena peräkkäisenä vuonna. Eniten lisääntyivät 20–29-vuotiaiden kuolemat. Huumeidenkäyttö näkyy myös kohonneena <a href="https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42019/huumerattijuopumuksetliikenneturvallisuudenriskitekijana.html">huumerattijuopumustapauksina</a> liikenteessä.
Halla-aholta valtuustossa täystyrmäys käyttöhuoneille
Huumeiden käyttöhuoneista keskusteltiin Helsingin valtuustossa marraskuussa 2018. Vihreiden valtuutettu Kati Juva esitti tuolloin aloitteessaan, että kaupunki alkaa selvittää mahdollisuutta avata avoimia ja valvottuja huumeiden käyttöön tarkoitettuja tiloja.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho suhtautuu erittäin kielteisesti sekä huumeisiin että huumeiden käyttötiloihin. Valtuustopuheenvuorossaan Halla-aho tyrmäsi esityksen huumehuoneista, ja nosti samalla esille kaupungin toiminnan ristiriitaisuuden. Helsinki torjuu tiettyjä laittomia asioita signaalivaikutuksen takia, mutta toisaalta suhtautuu toisiin sallivammin.
Halla-aho vertaili samalla prostituution, rasistisen toiminnan sekä lasten rituaalisilpomisen ja huumetilojen yhteyttä.
&#8211; Kyllä meidän pitäisi lähteä kaikissa tapauksissa siitä, että jos lainsäätäjä on katsonut hyväksi kieltää jonkin toiminnan, julkisen vallan tulee kokonaisuutena pyrkiä estämään kyseistä toimintaa, sekä sanktioilla että ennaltaehkäisyllä, eli juurisyihin puuttumalla. Sanktiot ja ennaltaehkäisy eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan ne tukevat toisiaan, Halla-aho sanoi.
Myös Helsingin poliisi vastustaa käyttötilojen perustamista muun muassa siksi, että käyttötilojen perustaminen kerää ympärilleen huumekauppiaita.
Tv-hahmo kehottaa LSD-kokeiluihin
Humaania päihdepolitiikkaa ry jakaa ja julkaisee jatkuvasti aineistoa, jossa suoraan opetetaan huumeidenkäyttöä. Yhdistyksen Facebook-sivulla on video, jossa tv-hahmo Ina Mikkola havainnollisesti <a href="https://www.facebook.com/hppry/videos/vb.630235176990397/2436785769870497/?type=2&amp;theater">opastaa</a>, mitä erilaisia huumausaineita voi käyttää samanaikaisesti.
Mikkolan esitys on vahvasti huumemyönteinen. Mikkola esittelee videolla viihdekäyttöön soveltuvia huumausaineita rentoon tyyliin:
&#8211; MDMA on tosi yleinen bilehuume, mutta tämän kanssa pitää olla tarkkana, sillä se kuumentaa sun kehoa, joten on tärkeää juoda vettä, Mikkola sirkuttaa.
MDMA, eli ekstaasi on synteettinen, yleensä tablettien muodossa nautittava huumausaine. Sen akuutteihin riskeihin kuuluu lämpöhalvaus, sillä MDMA nostaa kehon lämpötilaa ja verenpainetta. Muita haittavaikutuksia ovat esimerkiksi ruokahaluttomuus, suun kuivuminen, keskittymisvaikeudet, leukojen jäykistyminen, huimaus, levottomat jalat sekä vaikeudet säädellä kehon lämpötilaa.
Mikkola rohkaisee videolla katsojia myös LSD-kokeiluihin. LSD on erittäin voimakas, aistiharhoja aiheuttava huumausaine. Mikkolan mukaan LSD:n käyttäjällä ei kuitenkaan olisi psyykkistä tai fyysistä riippuvuuden vaaraa.
Mikkola ohjeistaa, millaisessa tilanteessa LSD:ta tulisi käyttää:
&#8211; Hyvä mielentila ja rauhallinen ympäristö edesauttaa sitä, että sä et lähde pahalle tripille” Mikkolan mukaan ”jokainen voi omalla toiminnallaan tehdä käytöstä vähemmän riskialtista.
LSD:n käyttöön liittyy suuria riskejä, sillä huume voi pahentaa mielenterveysongelmia tai johtaa psykoosiin sellaisilla ihmisillä, joilla on suuri psykoosiriski. LSD:n vaikutukset kestävät pitkään. Huumeen aiheuttamat aistiharhat voivat palautua käyttäjälle jopa useita kuukausia aineen käyttökerran jälkeen.
Järjestön vastuuhenkilöiden tietoja pimitetään
Humaania päihdepolitiikkaa ry:n verkkosivulta ei ole luettavissa, ketkä tai mitkä tahot rahoittavat yhdistyksen toimintaa. Yhdistys epämääräisesti ilmoittaa toimivansa lahjoitusten ja vapaaehtoistyön varassa. Yhdistys on kuitenkin samalla osa ehkäisevän päihdetyön EPT-verkostoa, jonka rahoittajana toimii sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA).
Suoraa STEA-tukea Humaania päihdepolitiikkaa ry:lle on myönnetty viimeksi 2018 jolloin yhdistys sai 7 000 euroa avustuksena vastuullisempaa päihdepolitiikkaa käsittelevän konferenssin järjestämiskuluihin.
Humaania päihdepolitiikkaa ry ei kerro verkkosivullaan, ketkä henkilöt toimivat yhdistyksen johdossa.
Patentti- ja rekisterihallituksen hallinnoiman Suomen yhdistysrekisterin mukaan Humaania päihdepolitiikkaa ry:n vastuuhenkilöitä ovat Mervi Holm, Janne Nahkuri ja Mikko Rindell. Holm ja Nahkuri toimivat tai ovat toimineet eri tehtävissä A-klinikkasäätiön palveluksessa. A-klinikkasäätiö esittää olevansa ”voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen päihdealan järjestö”.
Holm on työskennellyt Irti Huumeista ry:n palveluksessa. Aiemmin hän on toiminut projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön Huumehaitta-hankkeessa, jossa pyritään ehkäisemään ja vähentämään <a href="https://tietopuu.a-klinikkasaatio.fi/kehittamistoiminta/hankkeet/3250">huumeiden käyttöön</a> liittyviä terveydellisiä haittoja.
Nahkuri puolestaan on projektisuunnittelijana Muunto-hankkeessa, jonka puitteissa selvitetään mahdollisuuksia perustaa Suomeen anonyymi, päihdetyöhön integroitu drug checking -ainetunnistuspalvelu.
Muunto-hankkeen verkkosivujen mukaan <a href="https://muuntohanke.fi/">tarkoituksena</a> on luoda sähköisiä palveluita haittojen vähentämiseen Tor-verkkoa hyödyntäen. Pahamaineinen Tor-verkko, eli niin sanottu pimeä verkko mahdollistaa anonyymin nettisurffauksen. Tor-verkko toimii tunnetusti rikollisen huumekaupan ja lapsipornon markkinapaikkana.
STEA:lta rahaa chemsex-koulutukseen
Suomen Uutiset kertoi helmikuussa, että STEA tukee suoraan useita muitakin järjestöjä, jotka esiintyvät <a href="https://www.suomenuutiset.fi/huumeidenkayton-vapauttamista-lobbaaville-jarjestoille-jaettiin-yli-kymmenen-miljoonaa-veikkausvoittovaroja/">vapaamman huumeidenkäytön</a> puolestapuhujina ja jotka kannattavat yhteiskunnan ylläpitämiä huumeiden käyttötiloja.
STEA:n johtajaksi valittiin vuonna 2017 Kristiina Hannula. Hannulan nimityksen on nähty vaarantavan tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden, sillä Hannula nousi STEA:n johtoon Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtajan paikalta. EHYT on aiemmin ollut ja on edelleen yksi suurimpia STEA-avustusten saajia.
EHYT ry sai tälle vuodelle STEA-avustusta 5 358 964 euroa useisiin erilaisiin hankkeisiin. Vaikka EHYT esittää toimivansa koko maassa ”terveiden elämäntapojen edistämiseksi”, tosiasiassa EHYT ry myös edistää vapaata huumeidenkäyttöä.
EHYT ry:ssä asiantuntijana työskennellyt Inari Viskari väittää, että valvottu huumeiden käyttöhuone tekisi asuinympäristöstä entistä viihtyisämmän. Blogikirjoituksessaan Viskari korostaa erityisesti, että käyttötilan olisi hyvä sijaita ”valoisalla ja avaralla paikalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä”.
Avoimesti huumeiden käyttöhuoneiden puolesta avustusten turvin lobbaavat myös esimerkiksi Tukikohta ry, jolle myönnettiin tälle vuodelle 969 172 euroa STEA-rahaa sekä Irti huumeista ry, jolle myönnettiin 747 496 euroa.
Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikan mukaan käyttöhuonekokeilu voisi tuottaa ”myönteisiä tuloksia”.
Erikoisin STEA-avustus tälle vuodelle meni Positiiviset ry:lle, joka sai 78 000 euron avustuksen ”haittoja vähentävään ja ennaltaehkäisevään vaikuttamineen seksin yhteydessä tapahtuvaan huumeidenkäyttöön (chemsex) sekä osaamisen ja tiedon tuottaminen päihdetyön ja seksuaalineuvonnan ammattilaisille sekä homo- ja bi-miehille.” Chemsex-ilmiöön on mediassa viitattu esimerkiksi laulaja Jari Sillanpään huumejutun uutisoinnin yhteydessä.
Julkisten avustusten turvin Positiiviset ry järjesti Helsinki Pride -tapahtuman yhteydessä seminaarin, jossa muun muassa opetettiin, miten harjoitetaan miesten välistä seksiä huumeiden avustuksella.
Mari Rantanen: Vastuutonta ja järkyttävää
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen sanoo pitävänsä kansalaisjärjestöjen huumemyönteistä toimintaa järkyttävänä.
&#8211; On täysin vastuutonta, että sosiaalisen median videoissa suoraan opastetaan, mitä aineita kannattaa käyttää. Ei tarvitse ihmetellä, että huumeidenkäyttö on noussut, jos huumeiden vaarallisuudesta ei enää puhuta ja yhteiskunta muuttuu huumeidenkäytön mahdollistajaksi.
&#8211; Meillä on Suomessa laki, ja sen mukaan huumeiden käyttö ja hallussapito on kielletty. Kiellon rikkomisesta seuraa rangaistus. En tällä tarkoita sitä, että lainsäädännöllä huumausaineongelma voitaisiin kokonaan lopettaa, mutta lainsäädäntö on kuitenkin selkeä viesti, että yhteiskunta ei hyväksy huumeiden käyttöä.
Rantanen esittää, että STEA-avustuksia vastaanottavien järjestöjen toiminta olisi saatettava riippumattomaan selvitykseen.
&#8211; Pitäisi huolellisesti katsoa läpi mitä avustusrahoilla todellisuudessa tehdään ja mitä niillä saadaan aikaiseksi. Tuotetaanko rahoilla sitä mitä pitäisi, vai ylläpidetäänkö avustusvaroilla poliittisia suojatyöpaikkoja.
Rantanen huomauttaa, että monilla järjestöillä on myös yhteyksiä poliittisiin puolueisiin. Esimerkiksi irti huumeista ry:n pomo Vainikka on sdp-aktiivi ja hän on ollut demarien ehdokkaana kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa.
Myös Helsingin Sanomien selvityksen mukaan lähes puolella veikkausvoittovaroista avustuksia saaneista yhteisöistä on kytkös puoluepolitiikkaan.
Artikkelia on tarkennettu Mikko Rindellin, Mervi Holmin ja Inari Viskarin työhistorian osalta 24.9.2020 klo 17.42.

STEA-avustuksia vastaanottava järjestö opastaa Facebookissa nuoria huumeiden käyttöön: ”Hyvä mielentila ja rauhallinen ympäristö edesauttaa sitä, että sä et lähde pahalle tripille”

Perussuomalaiset vaati tänään suullisella kyselytunnilla hallitukselta ratkaisuja laajenevaan huumeongelmaan. Huumeiden käyttö Suomessa on yleistynyt ja erityisesti nuorten huumekuolemat ovat rajussa kasvussa.
&#8211; Suomessa on todellinen huumeongelma ja huumeiden käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti. Viime vuonna Suomessa kuoli huumeisiin enemmän ihmisiä kuin koskaan aikaisemmin. Eniten huumeet tappavat nuoria ja jopa lapset kuolevat huumeisiin, perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko aloitti.
Huumausainestrategia vanhentunut
Niikko huomautti, että Suomen nykyinen huumausainestrategia on laadittu vuonna 1997. Hänen mukaansa Suomen huumausainetilastoissa ja -toimintaympäristössä on tapahtunut tämän jälkeen valtavia muutoksia.
&#8211; Arvoisa ministeri, millä aikataululla hallitus päivittää huumausainestrategian vastaamaan nykypäivän haasteisiin, ja millä tavalla hallitusohjelmassa mainittu periaatepäätös huumausainepolitiikasta tulee vähentämään huumausaineiden käyttöä? Niikko kysyi.
Aikatauluun tai keinoihin ei vastausta
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) vastasi, että hallitus on sitoutunut tekemään ilmiölle enemmän ja myönsi, että lasten ja nuorten osalta edustaja Niikko on oikeassa. Kiuru kertoi kutsuneensa päihdetyötätekevät toimijat kokoon.
&#8211; Tulemme tekemään päihdelainsäädäntöön muutoksia ja tulemme selkeästi strategisemmalla otteella hakemaan vastauksia näihin kysymyksiin, Kiuru totesi.
Vihreät laillistaisi kovienkin aineiden käytön
Hallituspuolue vihreät kannattaa laittomien huumausaineiden käytön ja niiden pienen määrän hallussapidon rangaistavuudesta luopumista. Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) twiittasi puolueensa linjasta lokakuussa. Niikko huomautti kyselytunnilla, että tämä linjaus koskee myös niin sanottuja kovia aineita.
&#8211; Haluan muistuttaa, että sisäministeriö vastaa sisäisestä turvallisuudesta ja päämääränä on, että Suomi on maailman turvallisin maa nyt ja tulevaisuudessa. Huumeet aiheuttavat uhkan sisäiselle turvallisuudelle ja ovat kallis paukku yhteiskunnallemme. Muun muassa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan minkäänlaista huumeiden liberalisointia ei tulisi sallia, Niikko muistutti.
Vihreiden linjaus vähättelee käytön seurauksia
Niikko kysyi ministeri Ohisalolta, onko hän edelleen samaa mieltä ja ymmärtääkö hän, että tällaiset lausunnot antavat nuorisolle vääränlaisen kuvan huumeiden haitoista, ja että lausunnot vähättelevät käytöstä aiheutuvia yhteiskunnallisia ja sosiaalisia haittoja.
Ohisalo vastasi, että sisäministeriön raporttien mukaan syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden suurin uhka. Ohisalo korosti moniammatillista yhteistyötä, ennaltaehkäisyä ja kokemusasiantuntijuuden roolia.
Huumeet virtaavat usein Itä-Euroopasta
Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolueen varapuheenjohtaja Riikka Purra totesi, että huumeiden katukauppa on räjähtänyt etenkin Helsingissä käsiin.
&#8211; Niin sanottuja euron pillereitä ja muita aineita kauppaavat maahan EU:n vapaan liikkuvuuden ansiosta päässeet pääasiassa itäisen Euroopan kansalaiset.
&#8211; Poliisi on usein voimaton. Resurssit eivät riitä tämänkaltaiseen rikollisuuteen puuttumiseen. Mitä te aiotte tehdä, jotta kaduillamme rehottava ja vakavia häiriöitä aiheuttava huumekauppa saadaan kitkettyä? Purra kysyi.
Liian pienet resurssit
Ohisalo totesi, että Suomessa tehdään vahvasti yhteistyötä poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen kesken. Ohisalo myönsi, että Suomen turvallisuusviranomaisten resurssit ovat kuitenkin erittäin heikot verrattuna esimerkiksi Ruotsiin.
&#8211; Tähän hallitus on tarttunut ja lisää joka vuosi poliisin määrärahoja, Ohisalo huomautti.

Perussuomalaiset: Huumeet tappavat yhä useammin – miten hallitus puuttuu tilanteeseen?

THL:n tammikuussa 2020 julkaiseman Päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan huumekuolemat ovat kasvussa. Tilastojen mukaan vuonna 2018 huumeiden yliannostukseen kuoli yhteensä 188 ihmistä, mikä on 12,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Erityisesti nuorimpien ikäryhmien huumekuolemat ovat huolestuttavassa kasvussa.
Vuonna 2016 15-19-vuotiaiden ikäryhmässä huumemyrkytykseen kuoli 4 nuorta, vuonna 2017 kuolleita oli 12 ja vuonna 2018 kuolemantapauksia oli jo 20. Myös 20-24-vuotiaiden ikäryhmässä on tapahtunut kasvua, joskin hieman maltillisemmin. Alle 25-vuotiaiden kuolemaan johtaneita yliannostuksia tapahtui vuonna 2018 yhteensä 50.
&#8211; Nuorten kuolemaan johtaneet yliannostukset kertovat karua kieltään kasvavasta huumeongelmasta Suomessa. Asenteet etenkin kannabista kohtaan ovat muuttuneet sallivammiksi ja yhä useampi nuori on kyselyjen mukaan kokeillut sitä. Moni myös tuntee huumeiden käyttäjiä ja on tietoinen huumeiden saatavuudesta vaikkei itse käyttäisi niitä. Huumekaupan siirtyessä verkkoon lähes kuka tahansa voi ostaa niitä nimettömästi pelkästään älypuhelimen avulla. Sitä kautta ne myös tulevat yhä nuorempien ikäryhmien saataville ilman että heidän lähipiirinsä välttämättä edes on asiasta tietoinen, perussuomalaisten Sanna Antikainen toteaa.
Merkittävä taloudellinen ongelma
Huumeiden käytön yleistyessä myös niiden aiheuttamat haitat ovat kasvussa. Hoitoon hakeudutaan useimmiten opioidien käytön vuoksi, joista ehdottomasti yleisimpänä tilastoissa on vieroitushoidossakin käytetty buprenorfiini (kauppaniminä mm. Temgesic, Subutex ja Suboxone). Se myös aiheuttaa eniten kuolemaan johtaneita yliannostuksia yhteiskäytössä alkoholin tai bentsodiatsepiinien kanssa.
Päihteisiin liittyvät hoitojaksot ovat lähivuosina olleet kasvussa sekä erikoissairaanhoidon avohoidon että terveydenhuollon vuodeosastojen puolella. Vuosina 2014-2018 avohoidon potilasmäärä oli lisääntynyt 23 prosentilla ja käyntien määrä lähes 33 prosentilla. Vuodeosastoilla vastaavasti hoitojaksojen määrä oli kasvanut lähes 63 prosenttia ja potilaiden määrä 71 prosenttia. Hoitopäivien määrä oli kasvanut yli kolmanneksella tänä aikana.
&#8211; Päihderiippuvuus on merkittävä ongelma sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti ja aiheuttaa suurta inhimillistä kärsimystä sekä päihteidenkäyttäjille että heidän läheisilleen. Tiedän henkilökohtaisesti, miltä tuntuu menettää läheinen päihteille omien vanhempieni kuolemien kautta, Antikainen kertoo.
Hoitoon päästävä nopeasti
Antikainen painottaa, että hoitoonpääsyn tulee olla mahdollisimman helppoa ja nopeaa, jotta käyttäjä saa tarvitsemansa avun.
&#8211; Mitä pidempään hoitoa joutuu odottamaan, sitä vaikeampaa on päästä eroon päihteistä. Opioidien käyttäjät ovat usein vähävaraisia eikä heillä tai heidän läheisillään ole resursseja pärjätä ilman yhteiskunnan turvaverkkoja. Heitä ei saa jättää oman onnensa nojaan. Pohjois-Amerikan opioidikriisi on varoittava esimerkki, vastaavaa kehitystä ei saa tapahtua Suomessa.
Antikainen on jättänyt kirjallisen kysymyksen koskien nuorten huumekuolemien ennaltaehkäisyä sekä hoitoon pääsyä.

Antikainen: Nuorten huumekuolemien yleistymistä ei voi jäädä seuraamaan sivusta

KOLUMNI Yksikin huumekuolema on liikaa. Huumausaineiden käyttöön linkittyvät monenlaiset haitat ja niitä usein seuraavat surulliset ihmiskohtalot vetävät minut hiljaiseksi.

Korviini kantautui taannoin pysäyttävä tieto erityisesti nuorten huumeongelmien yleisyydestä myös Varsinais-Suomessa. Poliitikoilta niin valtakunnan politiikassa kuin kuntapäätöksenteossakin tarvitaan tiukkoja toimia tässä ja nyt eikä kymmenen vuoden päästä. Miksi asialla on kiire? Nostetaan esille hieman tilastofaktoja.
Huumeiden käyttö Suomessa on yleistynyt merkittävästi viime vuosikymmeninä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2019 julkaiseman tilastoraportin pohjalta esimerkiksi kannabiksen käyttö ja kokeilu 15-69-vuotiaiden suomalaisten keskuudessa on peräti nelinkertaistunut vuosien 1992 (6 %) ja 2018 (24 %) välillä. Kannabis on selvästi yleisin käytetty huumausaine, mutta myös amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin kokeilut ovat lisääntyneet tuntuvasti. Käyttö ja kokeilut ovat yleistyneet aivan viime vuosina keskimääräistä nopeammin. Eniten huumeiden kokeilu ja käyttö ovat yleistyneet 25-34-vuotiaiden nuorten aikuisten kohdalla. Tutkimukseen vastanneista tämän ikäryhmän edustajista peräti 45 prosenttia ilmoitti käyttäneensä jotain laitonta huumetta joskus elämässään.
Huumeiden käytön ja kokeilun yleistyminen johtaa väistämättä niihin liittyvien haittojen lisääntymiseen. Tilastokeskuksen eri rikostyyppien kehitystä koskevasta tilastosta selviää, että huumausainerikosten määrä on noussut vuosien 2015-2019 välillä 23 410:sta yli 31 000:teen. Tämä kehityskulku on erittäin hälyttävä, koska huumeiden käytön yleistyminen lisää rikollisuutta. Erityisesti järjestäytynyt rikollisuus voimistuu huumausainemarkkinoiden kasvun myötä. Myös rajat ylittävä kansainvälinen rikollisuus saa Suomessa yhä merkittävämpää jalansijaa huumausainekaupan kautta.
Tilastokeskuksen kuolemansyytilastosta ilmeni, että huumausainekuolemien määrä oli 261 vuonna 2018. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 61. Vielä vuonna 2007 huumekuolemia oli alle 150. Peräti 65 % huumausainekuolemista vuonna 2018 oli tapaturmaisia myrkytyskuolemia. Eniten lisääntyivät 20–29-vuotiaiden kuolemat. Huumeisiin kuolleiden määrä on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa korkeampi kuin muualla Euroopassa.
Huumeiden käyttöön ja kokeiluun liittyvä kuoleman riski on varteenotettava ja muut terveyshaitat ovat yleisiä. Huumeet ovat vakava riski yksilön elämänhallinnalle ja vaikuttavat vahvasti ongelmien kasaantuessa myös lähipiiriin. Huumeiden käyttöön liittyvät ongelmat yleistyvät käsi kädessä niiden käytön kanssa.
Tämä kehityskulku on saatava pysäytetty hinnalla millä hyvänsä. Erityisen huolestuttava seikka on huumausaineongelmien yleisyys nuorison parissa. Jos tähän ei löydetä keinoja puuttua, on varteenotettava riski, että ongelmat lisääntyvät räjähdysmäisesti tulevaisuudessa. Poliisi ja tulli tarvitsevat lisää resursseja laittoman huumekaupan torjumiseksi. Tarvitaan heidän työtään helpottavia lainsäädäntömuutoksia. Myös huumausainerikosten rangaistusten riittävyyttä tulee harkita huolella.
Valistustyöhön ja nuorille suunnattuihin tukipalveluihin on kohdennettava nykyistä enemmän resursseja sillä ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat avainasemassa tuloksellisessa päihdepolitiikassa. Terveydenhuollossa ja sosiaalityössä on pureuduttava tehokkaammin huumeiden käyttäjien auttamiseen.
Olen laatinut toimenpidealoitteen, jossa vaadin hallitusta ryhtymään laajamittaisiin poikkihallinnollisiin toimiin huumeiden käytön vähentämiseksi. Lopuksi haluan korostaa entistä sallivamman asenneilmapiirin riskejä. Suhtautuminen huumeisiin on useiden eri tutkimusten mukaan aiempaa positiivisempi. Jopa maamme kärkipoliitikot ovat ilmaisseet myönteistä suhtautumista huumausaineiden käyttöä kohtaan. Minusta tämä on vaarallinen tie.
Meidän jokaisen tuleekin miettiä, onko huumeista saatava hetken huuma kaikkien niiden aiheuttamien haittojen väärti? Nyt tarvitaan vastuullista päätöksentekoa ja lujia ratkaisuja paisuvan huumeongelman selättämiseksi. Emme voi katsella sivusta, kun yhä useampi nuori lipsuu hämärille poluille.
Ritva ”Kike” Elomaa 
kansanedustaja (ps.)