Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

huumeiden käyttöhuoneet

Poliisikansanedustaja Mira Nieminen ei kannata huumeiden käyttötiloja eikä sallivampaa huumausainepolitiikkaa, jolla ylläpidetään järjestäytynyttä rikollisuutta ja mahdollistetaan päihdeongelman jatkuminen veronmaksajien rahoilla.

Kansanedustaja Mira Nieminen osallistui asiantuntijana lauantaina 4.11. ja toisen kerran 11.11. Triplassa järjestettyihin ensimmäisiin kansalaisparlamentin keskustelutilaisuuksiin, joiden aiheena oli huumausaineiden käyttötilakokeilun mahdollistavan lainvalmistelun aloittaminen. Huumausainepolitiikkaan liittyvissä keskusteluissa haettiin näkemyksiä puolesta ja vastaan huumausaineiden käyttötilat sallivalle kokeilulle.
Puoltajat perustelivat näkemyksiään muun muassa sillä, että huumausaineiden käyttäjien terveysriskit ja yliannostuskuolemat vähenisivät ja että käyttötilat vähentäisivät julkisilla paikoilla tapahtuvaa huumausaineiden käyttöä ja siihen liittyviä haittoja sekä häiriöitä ympäristölle ja muille ihmisille.
&#8211; En kannata huumausaineiden käyttötilakokeilun mahdollistavan lainvalmistelun aloittamista. Olen kriittinen huumausaineiden käyttötiloja, yleisesti sallivampaa huumausainepolitiikkaa ja kannabiksen laillistamisen edistämistä kohtaan. Koen, että aikaisemmassa poliisin työssäni ja muun elämänkokemuksen kautta olen nähnyt tarpeeksi sitä, mihin päihteet ja huumeet sekä niiden ympärille liittyvä elämäntapa vievät, enkä halua olla edistämässä mitään niistä muodoista, Nieminen sanoo.
&#8211; En koe moraalisesti oikeaksi, että sallimalla laittomien huumausaineiden käytön ylläpidämme järjestäytynyttä rikollisuutta ja mahdollistamme päihdeongelman sekä rikollisen elämäntavan jatkumisen veronmaksajien rahoilla. Lisäksi edesautamme myönteisen ja sallivan mielikuvan luomisessa nuorille huumeista sekä yhteiskunnallisesta palveluverkostosta, jossa huumeiden käyttöä tuetaan.
Nuorten huumekuolemien määrä huolestuttaa
Suomessa on verrattain paljon huumekuolemia, ja etenkin kasvavasta nuorten huumekuolemien tilastosta tulee olla huolissaan. Asia ei kuitenkaan korjaannu perustamalla huumeidenkäyttöhuoneita tai uutta palvelumuotoa tämän ympärille, sillä ei ole selkeää näyttöä siitä, että käyttöhuoneet vaikuttaisivat yliannostuskuolemien määrään.
&#8211; Suomessa päihdekulttuuri poikkeaa muista maista, joihin käyttötiloja on aikanaan perustettu runsaan suonensisäisen heroiininkäytön ja siihen liittyvien epäpuhtaiden käyttövälineiden ja terveysriskien takia.
Nyt tähän ainejoukkoon ovat nousseet vahvat synteettiset opioidit, fentanyylit, joiden vaikutus on myös nopea, sekä niihin liittyvät yliannostuskuolemat.
&#8211; Suomessa yleisimmin käytetyt päihdyttävät aineet ovat pidempivaikutteisia ja lamaannuttavia, kuten buprenorfiini, rauhoittavat lääkkeet ja alkoholi, joiden yhteiskäytön jälkivaikutuksena saattaa seurata hengenvaarallisen tilan aiheuttava hengityslama, joka tapahtuu paljon myöhemmin käytön jälkeen. Käyttötiloilla ei siten saada aikaiseksi sellaista apua kuin olisi tarkoitus kuolemien välttämiseksi, Nieminen kertoo.
Suomen huumekuolemat Euroopan kärkiluokkaa
Kuolemat Suomessa ovatkin useimmiten siis moniainemyrkytyksiä, ja ne liittyvät usein samalla mielenterveysasioihin tai itsemurhiin. Tämän lisäksi nuorten käytössä on viime aikoina esiintynyt esimerkiksi hyvin matalan kynnyksen vahva rauhoittava lääkeaine Ksalol, jota tavataan jopa alakouluikäisillä. Lääke on Suomessa kielletty, halpa ja helposti saatavilla katukaupasta ”itsehoitolääkkeenä”.
&#8211; Näiden Suomessa kiellettyjen lääkkeiden sisällöstä ei aina ole tietoa, ja niihin kohdistuu myös epäilyjä fentalyynistä, joka on saattanut aiheuttaa kuolemantapauksia tässä ikäryhmässä.
&#8211; Suomessa huumausainekuolemat ovat Euroopan kärkiluokkaa, mutta tilastoja ei voida suoraan verrata maittain, koska Suomessa tehdään jokaisessa epäselvässä kuolemansyyssä poliisin tutkinnan aikana hyvin tarkka oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus ja kuolemansyyntutkinta, jotka nostavat näitä lukuja tilastoissa, Nieminen toteaa.
Huumausainepolitiikassa on epäonnistuttu
Suomen huumausaine- ja päihdepolitiikassa on epäonnistuttu hoidon saatavuuden osalta. Nyt tätä yritetään paikata käyttöhuoneilla, mikä ei poista itse hoitopaikkojen ja avun saamisen akuutimpaa ongelmaa. Maassa on aikanaan ajettu alas kuntien päihdepalveluja ja karsittu hoitopaikkoja. Apua ja oikeanlaista hoitoa ei ole osattu tarjota huumeidenkäyttäjille tai lääkeriippuvaisille, koska päihdekulttuuri on ollut hyvin vahvasti sidoksissa alkoholiin ja keskittynyt aikuisiin.
&#8211; Päihdehuollon hoitopaikkoja ja matalan kynnyksen palveluja tarjoavia tahoja on liian vähän, ja usein terveyden- ja sosiaalihuollon tarjoamaa ja järjestämää paikkaa joutuu odottamaan jopa viikkoja. Kun huumeongelmainen tarvitsee apua ja haluaa hakeutua hoitoon, olisi mahdollisuus ja palvelu tarjottava heti.
&#8211; Tilaisuus auttaa ei kestä odotusta, sillä useimmiten henkilö hakeutuukin takaisin huumeiden ja käyttäjäkavereiden pariin. On mielestäni hyvin erikoista tarjota myös apua käyttötiloissa oleville henkilöille, jotka ovat huumeiden vaikutuksen alaisena. En koe tästä olevan vastaavaa hyötyä, koska tiedon vastaanottaminen on kyseisessä päihdetilassa heikkoa, Nieminen kritisoi.
Huumeita käytetään siellä, mistä sopiva paikka löytyy
Huumausaineiden käyttöhuoneita on perusteltu terveydenhuollon säästöillä ja sillä, että infektioita ja tartuntatauteja voidaan niissä estää tarjoamalla hygieenisiä tiloja ja puhtaita käyttövälineitä sekä turvallisella tilalla etenkin naiskäyttäjien hyväksikäyttöjen estämiseksi. Huumausaineen käyttäjä ei katso tilaa, aikaa tai paikkaa, jos on tarve saada käyttöannos. Kaikkia pistoksia ja huumeita ei hakeuduta koskaan käyttämään näissä huoneissa etenkään, jos käyttötilaverkosto on harva.
&#8211; Satunnainen käyttäjäkunta jää siis vähäiseksi, eivätkä käyttöhuoneet ole tarkoituksenmukaisia, kun tarkastellaan niihin liittyviä kustannuksia. On käyttäjien itsensäkin kertomaa, että huumeita käytetään siellä, mistä sopiva paikka löytyy tai yhteisissä asunnoissa kaveripiirissä, myös kaduilla ja käytävissä.
&#8211; Huumekämpissä käynyt tietää, että hygienia, siisteys tai järjestelmällisyys ovat toissijaisia huumemaailmassa. Tarvetta käyttäjien mukaan on nopeasta hoitoon pääsystä, riittävistä hoitopaikoista sekä oikeista hoitomuodoista, Nieminen sanoo.
Yksi käyttötila maksaa jopa miljoona euroa
Yhden huumausaineiden käyttötilan on arvioitu maksavan jopa lähemmäksi miljoona euroa. Herääkin kysymys, onko yhteiskunnalla taloudellisia resursseja luoda ja ylläpitää tällaista verkostoa tilanteessa, jossa mietimme muun terveydenhuollon sopeuttamista hyvinvointialueilla valtakunnallisesti. Käyttötilakustannukset eivät myöskään jää yksin sotepuolelle, vaan niihin liittyy lisäksi monia muita menoeriä eri sektoreilta.
&#8211; On muistettava, että yksin hoitohenkilöstöstä on valtava pula eikä hoitajia riitä edes perusterveydenhuoltoon tai vanhusten kotihoitoon eikä poliiseja tarkoituksenmukaisempiin valvontatehtäviin. Siksi onkin tehtävä vaikuttavampia toimenpiteitä; on edistettävä hoitopaikkojen saatavuutta sekä matalan kynnyksen jo valmiina olevia palveluja eikä rakentaa uutta palvelumuotoa, johon liittyy paljon lainsäädäntöä, toimivaltakysymyksiä, tulkintaongelmia sekä lisäkustannuksia.
&#8211; Taloudellista hyötyä huumausainekäyttöhuoneille ei juurikaan voi lasketa, kun käyttöhuonetoiminnalla ei voida korvata muita kysynnän vähentämisen toimenpiteitä, kuten ehkäisyä ja hoitoa, Nieminen toteaa.
Rikollisuus ei poistu huumeiden ympäriltä
Huumeet ovat jatkossakin laittomia, etenkin vaarallisiksi luokiteltavat huumeet, joita tutkitaan törkeinä huumausainerikoksina jo vähäisen määrän hallussapidosta. Kyse on niiden käytön sallimisesta valvotusti. Huumeisiin liittyy paljon muuta oheisrikollisuutta, ja pitkälle mennyttä huumeidenkäyttöä rahoitetaan pääosin rikollisin keinoin. Järjestäytynyttä rikollisuutta ei tule tukea ylläpitämällä riippuvuuksia suomalaisten veronmaksajien rahalla.
&#8211; On selvää, että missä on käyttäjiä, siellä on huumekauppaa, rikollisuutta ja häiriöitä. Avoimia kysymyksiä tuleekin paljon liittyen poliisin tehtäviin, vastuisiin ja toimivaltuuksiin, jos käyttöhuoneessa tai sen läheisyydessä epäillään rikosta tai havaitaan yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavaa toimintaa tai rikollisuuden lisääntymistä.
&#8211; Puuttumisen ja huumausainerikosten tutkinnan kannalta on kysyttävä esimerkiksi, miten rajataan matkat ja etäisyydet laittomien huumausaineiden hallussapidolle käyttötilaan mentäessä tai sieltä poistuttaessa. Miten estetään huumausaineiden leviäminen tai millä puututaan saatavuuteen, jos perusteena on laillinen käyttö näissä tiloissa? Nieminen kysyy.
INCB suhtautuu käyttöhuoneisiin varauksella
Huumausaineyleissopimusten toimeenpanoa valvova Kansainvälinen huumausainevalvontalautakunta (International Narcotics Control Board, INCB) on julkaissut kannanoton käyttöhuoneista ja niiden yleissopimustenmukaisuudesta. Kannanotossa todetaan, että lautakunta on ilmaissut suhtautuvansa varauksellisesti käyttöhuoneisiin, koska niiden toiminta saattaa lisätä huumeiden väärinkäytön ja laittoman kaupan riskiä sekä koska niissä kulutetut aineet voivat olla laittomista lähteistä.
&#8211; Kannanotossaan lautakunta muistuttaa, että kaikkien sopimusosapuolten pitää torjua laitonta huumekauppaa kaikissa sen muodoissa eikä toiminnalla saa rohkaista huumeiden väärinkäyttöön tai huumekauppaan.
Lain ja sen tulkinnan haasteellisuus
Huumausainekäyttötilat tulisivat aiheuttamaan monia tulkinnallisia lainkäytön ongelmatilanteita. Olisi epätodennäköistä, että lainsäädännöstä saataisiin niin tarkkarajaista tai selkeää, että niiltä vältyttäisiin. Tämä lisäisi jo ennestään kuormitusta poliisin tutkinnassa, syyttäjillä ja tuomioistuimissa. Eettisiltä kysymyksiltä ei voitaisi myöskään välttyä käyttäjien tai hoitajien osalta, sillä miten rajataan käyttäjien sallitut ikärajat tai se, kenellä on oikeus käyttää palvelua?
&#8211; Henkilökunnan tehtävät, vastuut tai velvollisuudet toimia esimerkiksi pistostilanteessa avustajina tai käsiteltäessä aineita, joiden vaarallisuudesta ei ole tietoa, on kyseenlaista. Kenet siihen voitaisiin pakottaa? Palveluiden antaminen anonyymisti ei ole mahdollista. Näissä kysymykseen tulevat ongelmat myös esimerkiksi täysi-ikäisyyden varmistamisesta ja potilasrekisterivelvoitteista. Uutta ja muutettavaa lainsäädäntöä olisi merkittävästi, ja se veisi myös yhteiskunnan varoja.
&#8211; Hallitusohjelmassa ei ole tuotu esille huumausaineiden käyttöhuoneita, eikä niiden edistäminen ole todennäköisesti tämän hallituksen agendalla. Katson, että Suomen tulee olla huumausainepolitiikassa vahvasti mukana ennalta estävässä työssä ja priorisoida käytettävissä oleva raha varmistamalla riittävät hoitopaikat ja -muodot eri kohderyhmille ikään ja käyttöaineisiin liittyen, ei lisäämällä huumeidenkäyttöä, Nieminen sanoo.
Kansalaisparlamentti on uusi demokratiakokeilu
Kansalaisparlamentti on uusi osallistumisen muoto ja deliberatiivisen eli keskustelevan demokratian kokeilu, joka järjestettiin Suomessa ensimmäisen kerran marraskuussa 2023. Sen tarkoituksena on kehittää suomalaista demokratiaa, edistää julkista keskustelua ja osallistaa kansalaisia päätöksentekoon.
Kansalaisparlamentissa tavalliset ihmiset pääsevät keskustelemaan ristiriitoja herättävistä kysymyksistä, kuulemaan asiantuntijoita ja muodostamaan mielipiteensä yhteiskunnallisista kysymyksistä.
Osallistujien mielipiteiden pohjalta koostettu raportti luovutetaan vastaavalle eduskunnan valiokunnalle päätöksentekoon käytettäväksi. Kansalaisparlamenttiin lähetettiin kutsu 30 000 suomalaiselle, joista valittiin 600 henkilöä, jotka edustavat eri väestöryhmiä sekä erilaisia näkemyksiä. Kansalaisparlamentti toteutetaan Åbo Akademin, Sitran, eduskunnan, Tampereen ja Standfordin yliopiston yhteistyönä.
&nbsp;

Mira Nieminen ei kannata huumausaineiden käyttötilakokeilua – “Olen nähnyt tarpeeksi sitä, mihin päihteet ja huumeet sekä niiden ympärille liittyvä elämäntapa vievät”

Tänään eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin lähetekeskustelussa kansalaisaloitetta valvotusta käyttötilasta huumeita käyttäville. Poliisikansanedustaja Anne Rintamäki kertoo, että kansalaisaloite ajaa myös huumausaineiden käytön ja hallussapidon dekriminalisointia, sillä huumausaineiden hallussapidon ja käytön kriminalisointien on katsottu estävän käyttötilojen kokeilun ja vakiinnuttamisen Suomessa. Rintamäki pitää ajatusta järjettömänä.

&#8211; Aloitteen tueksi oli teetetty selvitystyö, jossa oli myönteisiksi kirjattuja kohtia kaikkiaan seitsemän. Huomionarvoista oli se, että noin kattava hoitotyö, terveysneuvonta ja kaikki testaaminen vaatii henkilöresurssien lisäksi riittävästi toimitiloja, Anne Rintamäki toteaa.
Kuka huolehtii hoitajan turvallisuudesta?
Rintamäki kysyy, mikä koulutustaso olisi riittävä käyttöhuoneen hoitajalla. Tulisiko käyttöhuoneet hyvinvointialueiden vai kuntien alaisuuteen? Millä hoidetaan resurssipula?
&#8211; Neljän lapsen äitinä en osaisi riemuita siitä, että jos lapseni olisi jäänyt huumekoukkuun, hän saisi piikittää itseensä puhtaalla neulalla hoitajan avustamana ainetta, jonka hän olisi hetkeä aikaisemmin hommannut satunnaiselta välittäjältä kulman takana. Hoitaja siis valvoisi, että piikittämiset tapahtuisivat turvallisesti, Rintamäki pohtii ja kysyy:
­­- Kuka huolehtii hoitajan turvallisuudesta, kun psykoottinen &#8220;asiakas&#8221; tulee sisään? Entä mitä tapahtuu, kun asiakkaan perässä tiloihin tulee aggressiivinen huumekauppias, jolle kyseinen asiakas on jäänyt velkaa? Onko seuraava vaatimus palkata paikalle järjestyksenvalvonta vai oletetaanko poliisin partioiden päivystävän lähialueilla siltä varalta, että hälytys tulisi?
Käyttöhuoneet eivät ole ongelmattomia
Rintamäen mukaan on sanomattakin selvää, että kyseisten huoneiden ympärillä pyörii epämääräistä porukkaa, vaikka aloitteessa toisin väitettiinkin. Toiset ostavat kamaa ja toiset sitä myyvät.
&#8211; Kuka haluaa käyttöhuoneen naapuriinsa? Kuinka varmistetaan sijainnilla pelastajien nopea perilletulo, kun asiakkaaseen piikitetty aine ei olekaan niin puhdasta kuin kauppias on väittänyt ja asiakas alkaa kouristella ja mennä tajuttomaksi? Ehtiikö se yksi hoitaja testata sekä aineet että henkilön, elvyttää, hälyttää ambulanssin, suojata selustansa ja auttaa vieroitusoireittensa kanssa kamppailevaa seuraavaa asiakasta? Olisiko selvitystyössä pitänyt ottaa huomioon myös negatiiviset asiat?
Huumeiden käyttäjät eri mieltä
Myös huumausaineiden käyttäjien näkökulmaa on kuultu.
&#8211; Olen rikostutkijana kuulustellut huumausaineiden käyttäjiä. Kun käyttöhuoneista alettiin puhua, kysyin monelta, auttaisiko se heitä, että olisi kämppä, missä paikalla on aina henkilö, joka antaa puhtaan neulan ja avustaa pistämisessä. Jokainen, jonka kanssa asiasta keskustelin, halusi mieluimmin hoitoa, joka varmistaisi irtipääsyn huumeista, Rintamäki kertoo.
&#8211; Sain muutamilta aineiden käyttäjiltä selontekoa siitä, kuinka paljon voi käyttää eri aineita ja miten niitä voi käyttää jopa cocktailina. Valitettavasti näitten muutamien laskelmat olivat kuitenkin pettäneet ja sen seurauksena oli yliannostus ja kuolema.
Huumeiden käyttöön ei pidä kannustaa
Rintamäen mielestä yhteiskunnan tehtävänä on viestiä nuorille huumausaineiden vaarallisuudesta eikä kertoa julkkishenkilöiden jauhobileistä avoimesti. Huumeidenkäyttöön ei pidä kannustaa ketään puhumalla viihdekäytöstä.
&#8211; Yli 30 vuoden poliisikokemuksella ja joidenkin mielestä ummehtuneilla asenteilla voin sanoa, että huumausaineisiin liittyy aina rikollisuutta. Aineiden saamiseksi henkilön täytyy rahan puuttuessa joko myydä itseään tai tehdä rikoksia, koska käytettävät aineet vaativat paljon rahaa.
&#8211; Käyttöhuoneet eivät ole ratkaisu, kun halutaan auttaa huumeidenkäyttäjää pääsemään irti aineista eikä siihen auta myöskään mahdollinen huumausaineiden käytön dekriminalisointi vaan meidän tulee tehdä kaikkemme huumekoukussa olevien hoitoon pääsemiseksi maassamme. Lisää hoitopaikkoja ja helpottaa hoitoon pääsyä &#8211; se on yhteiskunnallisesti kestävää, Rintamäki toteaa.

Poliisikansanedustaja Rintamäki: Huumausaineiden käyttäjät haluavat tehokasta hoitoa – eivät käyttöhuoneita

Tänään eduskunnassa käytiin lähetekeskustelu kansalaisaloitteesta, jossa vaaditaan käynnistämään lainvalmistelu, joka mahdollistaisi huumeiden käyttötilakokeilut. Voimassa olevassa laissa huumausaineiden käyttö ja hallussapito on rikos. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew pitää liberaalimpaa huumausainepolitiikkaa suurena riskinä.

Neutraali tai salliva suhtautuminen päihteisiin rohkaisee yhä nuorempia sekä kokeiluihin että siirtymään nopeammin hengenvaarallisin piikkihuumeisiin, Kaisa Garedew toteaa.
Eivät estä huumekuolemia
Tilastokeskuksen ja THL:n vuoden 2022 päihdetutkimuksen kyselyyn vastanneista 15-24-vuotiaista 27 prosenttia oli kokeillut huumeita.
&#8211; Suomi on Euroopan kärkimaa alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa. Käyttöhuoneiden salliminen ei kuitenkaan ole ratkaisu huumekuolemien vähentämiseen Suomessa, Garedew sanoo ja jatkaa:
&#8211; Suomessa yleisin väärinkäytetty opioidi on buprenorfiini. Pitkävaikutteisuutensa vuoksi sen yliannostus aiheuttaisi kuoleman vasta henkilön jo lähdettyä käyttöhuoneesta. Siksi joidenkin muiden maiden kokemukset eivät tarkoita, että piikityshuoneilla voitaisiin juuri Suomessa merkittävästi ehkäistä huumekuolemia.
Käytön aloittamista ehkäistävä
Garedew painottaa, että parasta huumekuolemien ehkäisyä on se, että ehkäistään nuorten huumeidenkäytön aloittamista.
&#8211; Lainsäätäjinä ja koko yhteiskuntana meidän on annettava nuorille selkeä viesti siitä, että huumeet ovat äärettömän vaarallisia eikä niiden käytölle ole turvallista aikaa tai paikkaa.

Kansanedustaja Garedew ei hyväksy huumeiden käyttöhuoneita: “Huumeet ovat äärettömän vaarallisia eikä niiden käytölle ole turvallista aikaa tai paikkaa”