Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

huono fyysinen kunto

Lasten ja nuorten liikkumattomuus nousi vahvasti esille viime vuoden puolella Move!-mittauksen tulosten julkaisun jälkipyykkinä. Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa on huolissaan suomalaisnuorten heikosta kunnosta ja fyysisestä suorituskyvystä.

Move! testaa lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä, ja heikot tulokset herättivät laajalti huolta suomalaisnuorten jaksamisesta. Suppeana yhteenvetona voidaan todeta, että huono fyysinen suorituskyky haittaa jo monien nuorten arjen toimintakykyä.
&#8211; Yhteiskunnan kannalta olisi kriittistä saada vuosia jatkunut fyysisen toimintakyvyn laskeva trendi katkaistua. Heikko fyysinen kunto on vakava uhka suomalaisten hyvinvoinnille, jaksamiselle ja työkyvylle. Edellä mainittuihin liittyvät ongelmat puolestaan maksavat valtiolle pitkän pennin, kertoo Kike Elomaa.
Kroppa ja mieli kuntoon
Kroppa tarvitsee liikuntaa, eikä siitä tutkimustulosten valossa ole haittaa mielellekään. Liikuntatottumuksia on yhtä paljon kuin ihmisiäkin. Usein vertaillaan kovasti eri lajeja ja kuntoilumuotoja keskenään. Elomaan mielestä kaikki liikunta on hyvää liikuntaa, eikä pidä myöskään unohtaa arkiliikunnan merkitystä terveyden kannalta.
&#8211; Arjen pikku siirtymät ja askareet ovat yllättävän isossa roolissa liikkeen kokonaismäärän suhteen. Myös jalan tai pyörällä taitettavat työmatkat ovat varsinainen terveysteko. Lasten ja nuorten kohdalla arkiliikunnan, leikin ja pelin lisäksi liikuntaharrastusten merkitys on suuri.
&#8211; Liikunnan vaikutukset ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin ovat tuntuvat. Liike on tutkitusti oiva lääke myös kasvaviin mielenterveysongelmiin. Liikunnan sosiaalinen puoli on myös äärimmäisen tärkeä. Monissa liikuntaharrastuksissa korostuu yhdessä tekeminen, ja eri lajit tuovat yhteisen mielenkiinnon kohteen jakavia ihmisiä yhteen. Liikunta onkin Suomen suurin kansanliike, ja sen yhteiskunnallista arvoa ei voi rahassa mitata, Elomaa sanoo.
Kansanterveys tarvitsee liikuntaa
Ainoa kestävä ratkaisu terveydenhuollon jatkuvasti kasvaviin kustannuksiin on pyrkiä edistämään terveellistä elämäntapaa, jossa myös liikunta on väistämättä keskeisessä roolissa. Kansanterveys tarvitsee liikuntaa. Liikunnan edistäminen on luonteeltaan poikkihallinnollinen haaste.
&#8211; Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vaikutetaan koululiikunnan tuntimääriin, ja liikenne- ja viestintäministeriö määrittelee suuntaviivoja muun muassa kevyen liikenteen väylien rakentamiseen liittyen. Liikkumisvaikutuksia tulisikin pohtia kaikessa päätöksenteossa nykyistä enemmän.
&#8211; Samanaikaisesti opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi ottaa selvä vetovastuu liikuntapäätöksenteon johtamisesta yli ministeriörajojen. On myös päivänselvää, että valtakunnallinen liikkumisen edistäminen tulee edellyttämään valtiolta nykyistä enemmän rahaa.
&#8211; Valtion tasolla tulee myös miettiä liikunnan edistämistä liikkumista vähentävien seikkojen kautta. Arki on sähköistynyt vauhdilla ja saanut ihmiset entistä passiivisemmiksi monin tavoin. Kuinka paljon esimerkiksi sähköpotkulautojen yleistyminen on vähentänyt kävelyn tai pyöräilyn määrää? Elomaa kysyy.
Islannin malli käyttöön
Elomaa nostaa esille muutamia käytännön keinoja liikunnan edistämiseksi. Koululiikuntatunteja on tällä hetkellä aivan liian vähän. Liikuntatuntien määrä ei paljoa auta tällä hetkellä viikoittaisten liikuntasuositusten täyttämisessä.
&#8211; Lukion kurssimuotoisuus aiheuttaa puolestaan sen, että vähäiset liikuntatunnit keskittyvät muutamaan ajanjaksoon ja muulloin koululiikuntaa ei käytännössä ole lainkaan. Liikuntaa tulisi olla lukujärjestyksessä aina, sillä varastoon ei voi liikkua. Myös ammattikoulujen sekä korkeakoulujen liikuntaan tulisi satsata nykyistä enemmän.
&#8211; Harrastamisen hintaan on tultava helpotusta. Myös liikunnan harrastusmahdollisuuksia tulee kehittää esimerkiksi laajentamalla Harrastamisen Suomen malli -tyyppistä toimintaa. Liikuntapainotteista iltapäiväkerhotoimintaa on lisättävä kaikkialla Suomessa. Meilläkin tulisi tavoitella niin sanottua ”Islannin mallia”, jossa yhteiskunta ottaa suuren roolin lasten ja nuorten liikuttajana tukemalla eri lajien harrastamista ja organisoimalla jopa kyytejä harrastusten ja kodin välillä, Elomaa esittää.
Pyörät pyörimään heti
Koska liikuntatottumukset omaksutaan parhaiten nuorena, olisi erityisen tärkeää lisätä liikuntaa myös varhaiskasvatuksessa. Varttuneemmille ihmisille tulisi puolestaan järjestää ohjattua liikuntatoimintaa sekä tarjota laadukasta terveysneuvontaa. Paikoin hitiksi nousseet ostoskeskuskävelyt ovat hyvä esimerkki iäkkäämpien ihmisten liikuttamisesta.
&#8211; Liikunnallisen elämäntavan vahvistamiseen tulisi panostaa entistä enemmän myös Puolustusvoimissa, sillä se lisää myös valmiuksia puolustaa isänmaata. Varusmiesten heikkoon kuntoon on korkea aika puuttua määrätietoisesti. Liikunnan asemaa pitäisi vahvistaa kaiken muun lisäksi aktiivisella markkinoinnilla esimerkiksi erilaisten kampanjoiden kautta.
&#8211; Jokainen liikkuessa vuotanut hikipisara valuu kansanterveyden laariin. Terveyshaasteet ovat suuret ja terveydenhuollon menojen nousupaine kova. Myös terveydenhuollon kantokyvyn rajoista on syytä olla huolissaan. Samoin työkyvyn laajamittainen romahdus on varteenotettava uhkakuva. Terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn olisi panostettava nyt voimalla, jos asioihin halutaan muutosta tulevaisuudessa. Pyörät on saatava pyörimään heti, ennen kuin liikkumattomuus räjähtää aivan käsiin, Elomaa päättää.
&nbsp;

Elomaa: Suomalaiset on saatava liikkeelle hinnalla millä hyvänsä

Osittaisessa liikekannallepanossa mobilisoidun sotilaan elämä voi Venäjällä olla hengenvaarallista jo ennen Ukrainan rajaa. Rintamalle ollaan viemässä heikkokuntoiset ikämiehetkin. Noutaja voi tulla jo koulutusleirillä.

Presidentti Vladimir Putin ilmoitti osittaisesta liikekannallepanosta 21. syyskuuta. Jo lokakuun ensimmäisellä viikolla Sverdlovskissa <a style="font-weight: 400;" href="https://meduza.io/en/feature/2022/10/06/one-from-a-blood-clot-another-by-suicide">kuoli</a> kolme henkilöä harjoitusleirillä. kertoo riippumaton venäläinen verkkomedia Meduza.
Yksi kuoli sydänkohtaukseen ja toinen teki itsemurhan. Kolmas hylättiin palvelukseen kelpaamattomana ja lähetettiin kotiin. Hän kuoli heti perille saavuttuaan, ilmeisesti leirillä pahoinpitelyssä saamiinsa vammoihin.
Myös Newsweek on <a href="https://www.newsweek.com/russia-putin-ukraine-mobilization-novosibirsk-dead-1750100">listannut</a> useita venäläisten sotilaiden koulutusleireillä tapahtuneita kuolemia, joiden syy on usein jäänyt omaisille epäselväksi. Ihmisiä on ilmeisesti pahoinpidelty kuoliaaksi ja raittiit ovat kuolleet alkoholin väärinkäyttöön.
Liikekannallepano aiheuttaa stressiä
&#8211; Kansanterveys on Venäjällä melko kehnoissa kantimissa ja elinaikaodote alhainen. Hyvin usein kuolinsyynä ovat sydän- ja verisuonitaudit. Liikekannallepano aiheuttaa monille stressiä ja paineita, joihin he eivät ole tottuneet, <a href="https://www.dn.se/varlden/ryska-soldater-dor-innan-de-ens-nar-slagfaltet/">toteaa</a> everstiluutnantti Peter Lidén Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Tiedot liikekannallepanon myötä mobilisoitavien sotilaiden määrästä vaihtelevat mutta luku saattaa olla jopa 1,2 miljoonaa. Tällaiseen joukkoon mahtuu jo monen kuntoista henkilöä ja ikäjakaumakin saattaa olla suuri.
&#8211; On selvää, että keho joutuu melkoiselle rasitukselle, jos sotilas alkaa olla viisissä kymmenissä. Monet eivät varmastikaan ole tottuneet fyysiseen rääkkiin ja sen päälle pitäisi vielä käsitellä aseita ja raskaita ajoneuvoja, Lidén pohtii Dagens Nyheterin haastattelussa.

Venäläissotilaita kuolee jo koulutusleireillä – fysiikka ja pää eivät kestä lähettämistä Ukrainan rintamalle