Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

huivipakko

Vuoden 2023 Nobelin rauhanpalkinnon saaja Narges Mohammadi ei todennäköisesti ole paikalla, kun rauhanpalkinto jaetaan Oslossa joulukuussa. Naisten oikeuksien puolesta vuosikymmeniä taistellut Mohammadi istuu parhaillaan julmista olosuhteista tunnetussa teheranilaisessa Evinin vankilassa Iranissa. Mikään ei viittaa siihen, että hän pääsisi vapaaksi.

Ylen haastatteleman tutkija Joonas Mariston mukaan Evinin vankilassa on paljon aktivisteja vangittuina. Hän ei osaa sanoa, minkälaisissa olosuhteissa Narges Mohammadia pidetään. Mariston mukaan vangittuja on muun muassa kidutettu ja heiltä on evätty sairaalahoitoa.
51-vuotias Mohammadi on ollut vangittuna monta kertaa. Hänet on tuomittu muun muassa valtion turvallisuuden vaarantamisesta ja valtion vastaisesta propagandasta.
The New York Times <a href="https://www.nytimes.com/live/2023/10/06/world/nobel-peace-prize?smid=url-share#mohammadi-says-the-award-will-energize-her-efforts">julkaisi</a> Mohammadin lehden toimitukseen lähettämän viestin, jossa hän sanoi, että Nobelin rauhanpalkinto vain lisää hänen päättäväisyyttään. Hän myös toivoo, että palkinto antaa lisää voimaa muutosta vaativille iranilaisille.
Vankila ei ole hiljentänyt Mohammadia
Mohammadi on taistellut kuolemanrangaistusta vastaan ja naisten oikeuksien puolesta. Hän on yksi tunnetuimmista Iranin ihmisoikeusliikkeen toimijoista.
Hän on jatkanut naisten oikeuksien puolustamista myös vankilasta käsin. Hän on esimerkiksi vankilasta lähetetyissä viesteissä ilmaissut tukensa syksyllä 2022 alkaneelle kansannousulle, joka alkoi, kun siveyspoliisi tappoi Mahsa Aminin väärinpuetun hijabin vuoksi.
Purra: Käsittämättömän rohkeaa
Valtiovarainministeri Riikka Purra <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1710243803880116516?s=20">julkaisi</a> viestipalvelu X:ssä (entinen Twitter) kommentin rauhan nobelistista:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Hieno kohde <a href="https://twitter.com/hashtag/Nobel?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#Nobel</a>’in rauhanpalkinnolla! Narges Mohammadin työ Iranin/islamin naisiin kohdistamaa pakko- ja väkivaltaa kohtaan on käsittämättömän rohkeaa, oman vapauden ja turvallisuuden kustannuksella. 
Mohammadin mukaan esimerkiksi pakollisella hijabilla…
🧵1/3 <a href="https://t.co/h8pVtNDugL">pic.twitter.com/h8pVtNDugL</a>
&mdash; Riikka Purra (@ir_rkp) <a href="https://twitter.com/ir_rkp/status/1710243803880116516?ref_src=twsrc%5Etfw">October 6, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
&#8211; Hieno kohde #Nobel’in rauhanpalkinnolla! Narges Mohammadin työ Iranin/islamin naisiin kohdistamaa pakko- ja väkivaltaa kohtaan on käsittämättömän rohkeaa, oman vapauden ja turvallisuuden kustannuksella. Mohammadin mukaan esimerkiksi pakollisella hijabilla esitellään kuvaa herruudesta, ja naisia alistamalla halutaan hallita yhteiskuntaa.
&#8211; He eivät voi laittaa abayaa puolelle väestöstä eli miehille, mutta helposti naisille esitelläkseen despoottisen uskonnollisen järjestelmän vastenmieliset kasvot maailmalle.
&#8211; Naiset on psykologisesti painostettu pakottavaan huivin käyttöön, jotta islamilaisten miesten uskonnollinen imago säilyisi ja jotta naisten turvallisuus ja puhtaus varmistuisi. Nyt nuo samat naiset kokevat seksuaalista väkivaltaa ja häirintää.
Nobelin rauhanpalkinto on rauhantyöstä jaettava ja yksi viidestä vuosittain jaettavasta Nobel-palkinnosta. Rauhanpalkinnon jakaa Norjan suurkäräjien valitsema Nobel-komitea.
&nbsp;

Vangittu Nobel-voittaja Narges Mohammadi on taistellut vuosikymmeniä islamin naiskäsitystä ja huntupakkoa vastaan

Suomen Uutiset kysyi EU:n rasismintorjuntakoordinaattorilta Michaela Moualta, miten EU huomioi syrjinnänvastaisessa työssään sukupuolirasismin, islamotrauman ja päähuiviin puetut pienet tytöt, joiden kohdalla sukupuolitietoinen opetussuunnitelma ei toteudu <a href="https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/sukupuolitietoinen-opetus-ja-ohjaus">opetussuunnitelman</a> edellyttämällä tavalla. Kommenttien sijaan rasismintorjuntakoordinaattori ohjasi pyytämään vastatusta EU:n islamofobiasta vastaavalta koordinaattorilta Marion Lalisselta.

Suomen Uutiset ei saanut mitään vastausta Marion Lalisselta. Samaan aikaan kysyimme sekä rasismintorjuntakoordinaattori Michaela Moualta että Suomen EU-asioiden tiedotuksesta, onko tosiaan niin, että muslimien syrjintään erikoistunut koordinaattori on sopiva henkilö vastaamaan kyseisestä uskonnosta traumatisoitujen asioista ja siihen liittyvästä sukupuolirasismista. Suomen EU-tiedotuksesta pyydettiin olemaan yhteydessä oikeusasioiden puhemieheen Christian Wigandiin.
EU nimitti ensimmäisen <a href="https://commission.europa.eu/strategy-and-policy/policies/justice-and-fundamental-rights/combatting-discrimination/racism-and-xenophobia/eu-anti-racism-action-plan-2020-2025_en">rasismintorjunnan koordinaattorin</a> Mouan maaliskuussa 2021. Hän avasi tehtävänkuvaansa <a href="https://areena.yle.fi/1-65555678">Ylen Aamun</a> haastattelussa 12.4.
Moua kertoi, että haluaa itse käyttää tittelistään nimitystä antirasismikoordinaattori, sillä hänestä määrittely kertoo paremmin, että rasismia pyritään aktiivisesti tunnistamaan ja tunnustamaan sekä purkamaan yhteiskunnan rakenteista esimerkiksi politiikassa ja lainsäädännössä. Ja se, mihin sillä pyritään, on tosiasiallinen yhdenvertaisuus.
Mouan kommenteista intoutuneena Suomen Uutiset pyysi Moualta haastattelua.
Moua ohjasi kysymyksen eteenpäin
Näin kysyimme:
Miten EU puuttuu maahanmuuttajanaisten kokemaan sukupuolirasismiin? Aiheeseen liittyy tiiviisti islamotrauma ja esimerkiksi pienten tyttöjen pukeminen huiviin, joka rikkoo lasten oikeuksia sekä lapsen oikeutta sukupuolitietoiseen kasvatukseen. Islamotraumatisoituneet kokevat myös kunniaväkivaltaa. Sukupuolirasismiin kuuluu myös julma ihmisoikeusrikos, tyttöjen sukuelinten silpominen. Osa silpomisista tehdään kulttuurisista syistä, jolloin se on pelkkä sukupuolirasistinen ihmisoikeusrikos.
Mainitsimme kysymyksessä myös Forgotten feminists -journalistin Yasmine Mohammedin <a href="https://www.suomenuutiset.fi/intersektionaalinen-feminismi-ei-suojele-syrjittya-naista-vahemmiston-sisalla-alistettujen-musliminaisten-kohdalla-etnisyys-nousee-maaraavammaksi-tekijaksi-kuin-naissukupuoli/">haastattelun</a>, joka antaa selkeän kuvan väkivaltaisesta sukupuolirasismista ja islamotraumasta.
Näin Moua vastasi:
&#8211; Komissiolla on erikseen <a href="https://ec.europa.eu/newsroom/just/items/774811/en">anti-Muslim hatred coordinator</a> Marion Lalisse, jonka asiantuntijuusaluetta kysymyksesi käsittelee. Hän pystyy paremmin vastaamaan mahdollisesti kysymykseesi.
Selvennyspyyntöön ei saatu vastausta
Pyysimme lisäselvennystä:
Kiitos. Pyydämme häneltä kommentteja. Onko sinun kauttasi kuitenkin mahdollista saada kommentteja tuohon intersektionaaliseen feminismiin?
Haluaisimme tietää, miksi intersektionaalinen feminismi ei suojele syrjittyä naista vähemmistön sisällä? Esimerkiksi alistettujen musliminaisten kohdalla etnisyys nousee usein määräävämmäksi tekijäksi kuin naissukupuoli.
Mainitsimme perusteluissa, että kyseessä on kasvava syrjintään liittyvä ongelma. Viime aikoina myös valkoinen feminismi on saanut kritiikkiä juuri tästä syystä, ja siksi tähän olisi erittäin tarpeellista saada rasimintorjuntakoordinaattorin linjaus.
Moua ei vastannut kysymyksiimme.
Myöskään Lalisse ei vastannut
Pyysimme Lalisselta kommenttia siitä, miten syrjinnänvastainen työ ottaa huomioon islamotraumatisoituneiden asiat, sukupuolirasismin ja pienten päähuiviin puettujen lasten oikeudet. Linkitimme kysymykseen tuoreen <a href="https://www.riedia.com/article/en/divorced-women-exposed-tiktok-2023-04-10/">kunniaväkivaltailmiön</a>, jossa Tiktokissa on levitetty avioeroon päätyneiden naisten nimiä ja kuvia. Pelkkä nimi kyseisessä yhteydessä voi olla kehotus murhaan.
Lalisse ei ole vastannut Suomen Uutisille. Koska emme saaneet vastauksia, pyysimme apua Suomen EU-tiedotuksesta. Esitimme alkuun antirasismikoordinaattori Mouan ja Suomen Uutisten välisen kirjeenvaihdon sekä sen, että Moua ei vastannut myöskään lisäkysymykseemme.
Näin kysyimme:
Olemme pyytäneet anti-Muslim hatred -koordinaattori Marion Lalisselta haastattelua. On kuitenkin outoa, että islamofobian koordinaattori olisi neutraali vastaamaan islamotraumaa kokevien asoista. Rasismin vastaiseen työhön kuuluu myös sukupuolirasismin torjunta, jota esimerkiksi islamotraumatisoituneet kokevat. Asia on ajankohtainen, sillä tätä tapahtuu koko ajan. Esimerkkinä pienen tytön huivittaminen. Hänelle ei suoda sukupuolitietoista kasvua, kuten suomalainen opetussuunnitelma (tunnetaan myös nimellä sateenkaarityöpaja) edellyttää. Näin tapahtuu lasten oikeuksiin sitoutuneessa yhteiskunnassa.
Osaatteko auttaa?
Suomen EU-tiedotuksesta vastattiin näin:
&#8211; Valitettavasti en tunne heidän työnjakoaan kovin tarkasti. Tarvittaessa voitte olla yhteydessä oikeusasioiden tiedottajaan, spokesperson Christian Wigandiin.
Vastaus tuli kuukauden viiveellä
Suomen Uutiset lähetti kaksi kommentointipyyntöä oikeusasioiden puhemiehelle, joista jälkimmäiseen vastattiin noin kuukauden jälkeen. Näin kysyimme:
Kirjoitamme artikkelia siitä, miten EU:n rasismin vastainen työ huomioi sukupuolirasismin ja islamotraumasta kärsivien naisten asiat. Aihe on hankala, koska vallalla oleva intersektionaalinen feminismi huomioi etnisyyden tai uskonnon ennen sukupuolta. Tästä esimerkkinä on Forgotten feminists -podcastin journalisti Yasmine Mohammedin haastattelu.
Rasismintorjuntakoordinaattori Michaela Moua ei halunnut vastata aiheeseen, vaan ohjasi kommentoinnin anti-Muslim hatred -koordinaattori Lalisselle.
Onko anti-Muslim hatred -koordinaattori sopiva henkilö vastaamaan islamotraumatisoituneiden naisten asioista EU:ssa?
Varsinainen kysymys kierrettiin
Näin oikeusasioiden puhemies vastasi tiedottajan välityksellä (vastaus on annettu epävirallisena):
&#8211; EU kiinnittää erityistä huomiota yleismaailmallisen lähestymistavan omaksumiseen perusoikeuksista Euroopan unionista tehdyn sopimuksen toisen artiklan mukaisesti. EU ottaa työssään huomioon intersektionaalisuuden, mukaan lukien rasismiin tai uskontoon ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän. Tasa-arvon rakentaminen on yksi komission tärkeimmistä prioriteeteista.
&#8211; Naisten ja miesten välinen tasa-arvo on EU:n perusarvo.
&#8211; Sukupuoleen perustuva väkivalta on edelleen pelottavaa todellisuutta liian monelle naiselle EU:ssa. Maaliskuussa 2022 komissio ehdotti EU:n laajuisia sääntöjä naisiin kohdistuvan sukupuoleen perustuvan väkivallan ja perheväkivallan lopettamiseksi. Ehdotetulla direktiivillä kriminalisoitaisiin sekä suostumuksen puutteeseen perustuva raiskaus että naisten sukupuolielinten silpominen. Se myös kriminalisoisi naisiin ja tyttöihin kohdistuvan kyberväkivallan, mukaan lukien sukupuoleen perustuvan vihapuheen.
&nbsp;

EU:n rasismikoordinaattori kieltäytyi sukupuolirasismia ja islamotraumaa käsittelevästä haastattelusta – ohjasi kommentoinnin EU:n islamofobiasta vastaavalle koordinaattorille

Lähisuhdeväkivaltaan liittyy etenkin maahanmuuttajien keskuudessa kunniaväkivalta. Se on väkivallan muoto, joka on seurausta esimerkiksi jonkin yhteisön normien tai yksilön sääntöjen rikkomisesta. Tällaisissa tapauksissa väkivallan tarkoituksena on puhdistaa ja palauttaa tahrattu kunnia. Kunniaväkivallan taustalla on usein islamin tulkinta tai kulttuuriset syyt.

Iranista alkunsa saanut #WomenLifeFreedom-liike on tuonut islamotraumatisoituneiden ja sukupuolirasismia kokevien ihmisten tilanteen maailman huomioon. Kunniaan liittyvä sukupuolirasistinen käytäntö näkyy myös päivittäin katukuvassamme. Samaan aikaan, kun puhumme sukupuolitietoisesta kasvatuksesta, käännämme katseemme pois, kun näemme pienen tytön puettuna huiviin, joka määrittää hänet tiukkaan sukupuolirooliin. Näin tapahtuu lasten oikeuksiin sitoutuneessa yhteiskunnassa. Koraani ei myöskään ohjeista <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-islam-seurakunnan-entinen-johtaja-suomen-uutisille-paahuivin-kaytto-on-selkea-kannanotto-integroitumista-vastaan-miksi-enemmiston-pitaisi-sopeutua-vahemmistoon/">huivin käyttöön</a>. Se sanoo, että huivi on pakollinen naisilla vain rukoilun aikana.
Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009399825.html">otsikoi</a> pääkirjoitussivullaan: “Kuka auttaa nuorta, jota eno lyö, koska rakastaa?” Kirjoitus kohdensi huomiotaan vieraskielisten perheiden lasten kokemaan väkivaltaan:
“Perheen äidinkielellä ja kulttuuritaustallakin näyttää olevan vaikutusta. Suomenkielisissä kodeissa pahoinpidellään enemmän kuin ruotsinkielisissä, mutta vakavaa perheväkivaltaa kokevat eniten lapset ja nuoret, joiden kotona puhutaan jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia.”
&#8220;Vakava väkivalta on onneksi edelleen harvinaista. Suunta on silti huolestuttava.”
<a href="https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/valtakunnallinen-lapsiuhritutkimus">Lapsiuhritutkimus</a> ei kuitenkaan kerro suoraan kunniaväkivallasta, sillä tutkimusta ei ole suunniteltu sen tunnistamiseen.
Tutkija Laura Mielityinen avaa tutkimuksen taustoja Suomen Uutisille. Hänen mukaansa tällä hetkellä lapsiuhritutkimus ei siis kerro kunniaväkivallasta.
&#8211; Ainoa siihen liittyvä kysymys on kysymys ilman lääketieteellistä syytä tehdyistä ympärileikkauksista, ja se kysyttiin vain yhdeksäsluokkalaisilta. Tämä kysymys muotoiltiin yhdessä THL:n asiantuntijoiden kanssa. Tätä ei erikseen analysoitu raporttiin, vaan tutkijat saavat tähän aiheeseen tarttua, kun aineisto tulee avoimeen tutkimuskäyttöön toukokuussa, hän tarkentaa.
Yleisten väkivallantekojen yhteydessä on kysytty tekoon mahdollisesti liittyvästä nimittelystä, joka voi kohdistua esimerkiksi ihonväriin tai uskontoon.
Ideologian vuoksi tehty väkivalta jää piiloon
Hänen mukaansa lapsiuhritutkimus ei myöskään mahdollista henkisen perheväkivallan tarkastelua ideologian tai uskonnon kautta, sillä tutkimuksessa ei ole kysymyksiä omasta uskonnosta tai ideologiasta.
&#8211; Lapsiuhritutkimuksessa ei ole myöskään tutkittu perheen sisäistä sukupuolirasismia. Pystymme tarkastelemaan perheväkivaltaa sekä koetun sukupuolen että juridisen sukupuolen mukaan, mutta tämä ei tietenkään kerro suoraan sukupuolirasismista, vaan väkivallan jakautumisesta. Väkivallan tiedetään olevan sukupuolittunut ilmiö.
Helsingin Sanomien artikkeli viittaa taulukkoon, jossa on yksinkertaisella ristiintaulukolla katsottu, onko perheväkivallan kokemuksissa tilastollisesti merkitsevää eroa niiden yhdeksäsluokkalaisten lasten ja nuorten välillä, joiden vanhemmat ovat syntyneet Suomessa verrattuna niihin, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla.
&#8211; Maita ei ole tarkasteltu erikseen, eli toinen vanhemmista tai molemmat vanhemmista voivat olla syntyneet missä vain. Lapsiuhritutkimuksen mukaan vanhempien ulkomaalaistausta on yhteydessä perheessä usein koettuun lievään fyysiseen väkivaltaan. Vanhempien ulkomaalaistausta ei ole tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä henkiseen perheväkivaltaan yhdeksäsluokkalaisilla.
&#8211; Näiden tulosten mukaan ne yhdeksäsluokkalaiset lapset ja nuoret, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt ulkomailla, kokevat hieman enemmän lievää fyysistä perheväkivaltaa usein kuin niiden perheiden lapset, joiden molemmat vanhemmat ovat syntyneet Suomessa. Eroja on hieman enemmän kuin vuonna 2013. Tämä on se tarkkuustaso, jolla voi yleistää, hän selventää.
Tutkija: Kunniaväkivaltaa ehdottomasti syytä tutkia
Tutkijan mukaan kunniaväkivalta on ehdottomasti sellainen ilmiö, jota on syytä tutkia.
&#8211; Tutkijan näkökulmasta ilmiön tunnistamiseen ja ehkäisemiseen liittyy sellaisia ongelmia, joihin tutkijat pystyisivät vastaamaan.
Hän sanoo, että kokonaiskuvan saaminen kunniaväkivallan määrästä ja laadusta on haastavaa.
&#8211; Kunniaväkivalta on pitkälti piilorikollisuutta, eli se ei tule viranomaisten tietoon. Poliisilla on ymmärtääkseni käytössä tällä hetkellä tilastointia helpottava luokittelukoodi, mutta tätä ennen kunniaväkivallan tilastointi on ollut haastavaa, sillä se ei ole erillisrikos. Toiseksi ammattilaiset eivät edelleenkään tunnista kunniaväkivaltaa tarpeeksi hyvin. Nämä edellä mainitut seikat puhuvat sen puolesta, että myös kunniaväkivallasta olisi tärkeä kysyä suoraan heiltä, jotka sitä kokevat.
Hänen mukaansa kansallinen kyselytutkimus on siinä mielessä oiva tilaisuus kysyä myös tällaisesta ilmiöstä. Mikäli vastaajamäärä on riittävä, niin harvinaisemmistakin ilmiöistä saadaan tietoa.
&#8211; Kunniaväkivaltaan liittyviä kysymyksiä voisi pohtia myös lapsiuhritutkimukseen. Kysymykset olisi ehdottomasti muotoiltava yhteistyössä sellaisen tutkijan kanssa, joka on perehtynyt aiheeseen. Tässä on huomioitava se, että kysymys tai kysymykset kattavat ilmiön, mutta istuvat myös laajaan kokonaisuuteen. On myös huomioitava, että vastaajina on kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisia, joille asiat on esitettävä eri tavalla kuin aikuisille. Lisäksi koen, että tässä vaadittaisiin vuoropuhelua kahden muun kansallisen kyselytutkimuksen kanssa, joita ovat kouluterveyskysely ja nuorisorikollisuuskysely.
Eri kyselyiden välille tarvitaan vuoropuhelua
Kouluterveyskyselyssä kunniaväkivaltaa on lähestytty lähinnä syrjinnän näkökulmasta. Siinä on esimerkiksi erillisinä osina terveys ja vapaa-aika. Kyselyssä häirintä ja väkivalta on yksi iso kokonaisuus, ja sen alaotsikkona on syrjintä. Nuorisorikollisuuskyselyssä on puolestaan erikseen kysymys teon syystä sekä tekijän että uhrin näkökulmasta. Siinä vaihtoehtoina ovat esimerkiksi uskonto ja ihonväri. Myös vastaajan uskontoa kysytään, ja lomakkeessa on erikseen viharikos.
Tutkija suosittelee tutustumaan vuonna 2016 tehtyyn <a href="https://services.fsd.tuni.fi/catalogue/FSD3209?study_language=fi">nuorisorikollisuuskyselyyn</a>.
&#8211; Vuoropuhelua vaaditaan, jotta kyselyissä ei kysytä täsmälleen samoja kysymyksiä, ja ylipäätään tällä hetkellä tehdään paljon yhteistyötä siinä, että nämä kolme laajaa kyselyä täydentäisivät toisiaan. Yksi tapa rakentaa kyselyä on niin sanottu filter-rakenne, joka on lapsiuhritutkimuksenkin kyselylomakkeessa.
&#8211; Koska sekä sukupuolirasismissa että kunniaväkivallassa on kyse melko marginaalisesta joukosta, kysymykset olisi hyvä luoda niin, että kyselyssä vältetään luomasta mielikuvia sellaisista negatiivisista asioista, joista vastaajilla ei ole kokemuksia. Esimerkiksi lapsiuhritutkimuksen kyselylomakkeessa ne vastaajat, joita ei ole kotona lyöty, eivät näe kysymystä, jossa kysytään, kuka lyöjä oli. Tällöin vältytään luomasta mielikuvaa siitä, että äiti tai isä voi olla henkilö, joka lyö lastaan, hän tarkentaa.
Lapsiuhritutkimus on kansalliseen otokseen perustuva kyselytutkimus, jossa kysytään laajasti lasten ja nuorten väkivaltakokemuksista eri elämäntilanteissa. Isoina kysymyskokonaisuuksina ovat väkivalta- ja omaisuusrikokset sekä yleinen väkivalta, perheessä koettu väkivalta, lähisuhdeväkivallan näkeminen kotona tai julkisilla paikoilla, seksuaaliväkivalta, internetissä koettu väkivalta ja väkivallasta kertominen. Kyselylomake on laaja. Kaikkiin kysymyksiin ei vastata, koska kenellekään ei ole kokemuksia kaikista väkivaltamuodoista. Lapsiuhritutkimus on toteutettu edellisen kerran vuonna 2013.
&nbsp;

Miksi lapsiuhritutkimus ei kysy kunniaväkivallasta tai sukupuolirasismista?

Tataarit ovat maamme ensimmäinen muslimiväestö. Suomeen muuttaneet tataarit perustivat Suomen Islam-seurakunnan 97 vuotta sitten. Tataarit luokitellaan yhdeksi Suomen kansallisista vähemmistöistä.

Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/intersektionaalinen-feminismi-ei-suojele-syrjittya-naista-vahemmiston-sisalla-alistettujen-musliminaisten-kohdalla-etnisyys-nousee-maaraavammaksi-tekijaksi-kuin-naissukupuoli/">haastatteli</a> 21.10. kanadalaista Forgotten feminists -ohjelman journalistia Yasmine Mohammedia. Hän kertoi haastattelussa, että yksikään islamilainen uskonoppinut ei ole ottanut näkyvästi kantaa naisten oikeuksien puolesta eikä kommentoinut esimerkiksi pakkohuivin käyttöä.
Pyysimme Suomen Islam-seurakunnan entiseltä johtajalta Atik Alilta haastattelua Iranin mielenosoituksista alkaneesta maailmanlaajuisesta huivikapinasta, joka on nostanut islamin vuoksi naisiin kohdistetut ihmisoikeusrikokset maailman silmien eteen.
&#8211; Huivista ei ole mainintaa Koraanissa. Sen käyttö perustuu tulkintaan. Se on selkeä kannanotto integroitumista vastaan. Se viestii myös yhteiskunnalle siitä, että enemmistön tulisi sopeutua vähemmistöön, hän aloittaa.
Alaikäisen pukeminen huiviin ei perustu vapaaehtoisuuteen
Ali sanoo, että alaikäisen pukeminen huiviin ei perustu vapaaehtoisuuteen.
&#8211; Kantaväestö sallii tämän vapaaehtoisuuteen vedoten. Sitä perustellaan kulttuurisilla syillä. Naisten alistaminen on kuitenkin yksi ja sama asia. Tapahtui se sitten missä päin maailmaa tahansa.
Suomen Uutiset haastatteli Alia jo vuonna 2018. Tuolloin otsikoihin nousivat islaminuskoisten tyttöjen poissaolot opetussuunnitelmaan kuuluvasta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/muslimityttojen-uiminen-tulkintakysymys-tataaritytot-voivat-uida-tavalliseen-tapaan-muiden-lasten/">uimaopetuksesta</a>. Hän sanoi tuolloin seurakunnan johtajan roolissa, että tyttöjen uimaopetukseen suhtaudutaan samalla tavoin kuin poikienkin eli myönteisesti. Tytöt osallistuvat opetukseen siinä asussa, jossa haluavat.
&#8211; Käsittääkseni seurakuntamme tyttöjen ja poikien uima-asut eivät poikkea muiden lasten uima-asuista.
Euroopassa huivin käyttö kiellettyä monessa maassa
Ali on juuri palannut Ranskan Strasbourgista, jossa hän kertoo puhuneensa hijabin eli päähuivin käytöstä. Hän sanoo, että Iranin mielenosoituksista julkisuuteen nousseessa huivikeskustelussa tulisi huomioida kolme seikkaa.
&#8211; Ensinnäkin Euroopassa päähuivin käyttö on kielletty joissain maissa. Täällä se on kulttuurinen kysymys. Sen käyttö liittyy maahanmuuttoon. Suurin osa maahanmuuttajista tulee olosuhteista, jossa huivin käyttö on pakollista lainsäädännön kautta tai sen käyttöön on sosiaalinen pakko. Iranin kohdalla väittäisin, että huivin käyttö on poliittista.
Uskonnossa ei ole pakkoa
Ali muistuttaa, että Lähi-itä oli naisten pukeutumisen suhteen vielä 1950-, -60- ja -70-luvuilla varsin länsimainen.
&#8211; Islaminuskoisilla huivi on pakollinen naisille vain rukoilun aikana. Miehillä on puolestaan pakollista peittää polvet eli esimerkiksi shortseissa ei voi rukoilla. Shortsikielto tai miesten pukeutumissäännöt eivät ole kuitenkaan mikään tasa-arvo-ongelma.
Ali sanoo ihmettelevänsä, mitä on tapahtunut viimeisten 60 vuoden aikana.
&#8211; Mistä nämä tiukat pukeutumismääräykset oikein ovat tulleet niin voimallisesti islamin tulkintoihin?
Ali muistuttaa, että uskonnossa ei ole pakkoa.
&#8211; Pakottaminen voi näkyä Suomessa esimerkiksi siinä, kun vanhemmat, jotka eivät ole syntyneet Suomessa, pelkäävät, että heidän lapsensa ei säilytä uskoaan islamiin ja pakottavat hänet käyttämään huivia ja rukoilemaan. Me tataarit olemme hyvä esimerkki siitä, että olemme säilyttäneet uskomme, kulttuuriset tapamme ja tataarin kielen ilman pakkoa. Lapsemme puhuvat tataaria jo kuudennessa polvessa, hän sanoo.
Huivi vie poliisin puolueettomuuden
Ali mainitsee suuren huolenaiheensa tuoreesta sisäministeriön tilannekatsauksesta, jossa selvitetään mahdollisuutta liittää poliisin virkapukuun huivipäähine naisille. Hänen mukaansa se vaarantaa poliisin ulkoisen puolueettomuuden ja riippumattomuuden.
Suomen Uutiset lähetti sisäministeriöön tietopyynnön koskien ministeriön selvitystä. Kysyimme, missä vaiheessa lainvalmistelu on ja onko asia edennyt jo valiokuntakuulemisiin.
Sisäministeriön viestinnästä vastattiin, että asiassa hanketta ei ole asetettu eli säädösvalmistelu ei ole käynnistynyt. Lainvalmistelun etenemistä voi seurata <a href="https://valtioneuvosto.fi/hankkeet">valtioneuvoston sivujen</a> kautta.
Varatuomarina työskentelevän Alin mukaan Suomeen ei kannata ottaa mallia Ruotsista tai Iso-Britanniasta, joissa huivipoliiseja käytetään. Mainittujen maiden poliisilla on täysin eri kokoluokan taloudelliset resurssit.
Hän antaa esimerkin, joka hänestä kuvaa huiviin pukeutuneen poliisin ongelmallisuutta.
&#8211; Jos esimerkiksi muslimi ja kristitty tappelevat ja huivipäinen poliisi tulee paikalle, on poliisin puolueettomuus hyvin kyseenalaista ainakin kristityn osallisen näkökulmasta, hän selventää.
Suomi on maailman kymmenenneksi islamilaisin maa
Haastattelun lopuksi Ali mainitsee <a href="http://islamicity-index.org/wp/latest-indices-2021/">tutkimuksesta</a>, joka kertoo, että Suomi on islamilaisempi maa kuin esimerkiksi moni Lähi-idän valtio, jossa islam on vallitseva uskonto.
Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Islamicity on vuodesta 2010 lähtien mitannut vuosittain, missä maissa islamin pyhän kirjan Koraanin opit ja periaatteet toteutuvat parhaiten.
Tuoreimmassa vuoden 2021 tilastoaineistoon perustavassa katsauksessa ykkössijaa pitää hallussaan Uusi-Seelanti. Saudi-Arabia sen sijaan löytyy 153 valtion ja alueen listauksessa vasta sijalta 79.
&nbsp;

Suomen Islam-seurakunnan entinen johtaja Suomen Uutisille: Päähuivin käyttö on selkeä kannanotto integroitumista vastaan – miksi enemmistön pitäisi sopeutua vähemmistöön?

Poliittista islamia edustava Muslimiveljeskunta on löytänyt tiensä Euroopan unionin ytimiin käyttäen aseinaan suvaitsevaisiin vasemmistolaisiin vetoavia taikasanoja, kuten &#8220;antirasismi&#8221;, &#8220;syrjimättömyys, &#8220;monimuotoisuus&#8221; ja &#8220;islamofobia&#8221;. Todellisuudessa Muslimiveljeskunta pyrkii edistämään poliittista islamia Euroopassa. Työn tulokset näkyvät esimerkiksi Euroopan neuvoston rahoittamassa mainoskampanjassa, joka pyrki normalisoimaan muslimihuivin käyttöä. 
Muslimiveljeskunta on Euroopan neuvoston kohutun huivikampanjan taustalla, <a href="https://www.tichyseinblick.de/meinungen/muslimbruderschaft-eu-kommission-einfluss/">kirjoittaa</a> islamiin ja antisemitismiin erikoistunut vapaa toimittaja Zara Riffler. Muslimiveljeskunta on onnistuneesti verkostoitunut Brysselissä ja saavuttanut vaikutusvaltaa EU-komissioon käyttämällä hyväkseen erilaisia syrjinnän vastaisia teemoja, kuten Woke-ideologiaa.
Riffler viittaa Euroopan neuvoston äskettäin toteuttamaan huivikampanjaan, jossa islamilainen huivi esitettiin vapauden symbolina. Kampanjan kuvissa näytettiin, miltä nuoret eurooppalaiset naiset näyttäisivät hijab-huiviin puettuina. Kuvateksteissä kehottiin &#8220;juhlimaan monimuotoisuutta&#8221; ja &#8220;kunnioittamaan hijabia&#8221;.
EU:n maksama 340 000 euron kampanja herätti niin paljon kielteistä huomiota, että se jouduttiin <a href="https://www.bbc.com/news/world-europe-59149035">keskeyttämään</a>. Etenkin Ranskassa kampanjaa pidettiin maan sekulaarien arvojen vastaisena. Kohun jälkeen jopa itse EU-komissio <a href="https://agenceurope.eu/en/bulletin/article/12825/11">irtisanoutui</a> rahoittamastaan Euroopan neuvoston kampanjasta. Kreikan meppi Emmanouil Fragkos teki komissiolle <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-9-2021-004999_EN.html">kirjallisen kysymyksen</a> Muslimiveljeskunnan kanssa harjoitetusta yhteistyöstä.
EU maksaa huivimainokset &#8211; ja paljon muuta
Zara Riffler kirjoittaa, että EU:n huivikampanjan takana on FEMYSO-niminen järjestö: Euroopan islamilaisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen liitto. FEMYSO:n huivipäinen varapuheenjohtaja Hiba Latreche oli EU:n järjestämässä nuorisokonferenssissa puhumassa islamofobiasta. Sama FEMYSO toimii EU:n lisäksi yhteistyössä myös Muslimiveljeskunnan kanssa.
&#8211; Nykyään Muslimiveljeskunta on nuorekas ja antirasistinen, kirjoittaa Zara Riffler. Se on hankkinut pääsyn EU-parlamentin tapahtumiin ja saa siellä raikuvat aplodit.
Mutta ei siinä kaikki: aplodien lisäksi islamistinen järjestö sai EU:lta 340 000 euroa hijab-huivien mainostamiseen. Tämän lisäksi FEMYSO on tällä vuosituhannella saanut EU:n eri toimielimiltä kymmeniä tuhansia euroja. Kaikkiaan EU-komissio on myöntänyt erilaisille radikaali-islamiin liittyville järjestöille ainakin 36,5 miljoonaa euroa vuosien 2014 ja 2019 välisenä aikana.
FEMYSO:n perusti Saksassa toimiva muslimiaktivisti Ibrahim El-Zayat. Saksan tiedustelupalvelun mukaan FEMYSO on Muslimiveljeskunnan nuorisotyötä hoitava sateenvarjo-organisaatio.
Muslimiveljeskunnan EU-strategia
Muslimiveljeskunnan tavoitteena on levittää sunni-islamia kaikkialle maailmaan. Tätä tarkoitusta varten se on perustanut Eurooppaan lukuisia järjestöjä ja yhdistyksiä.
Imaami Yusuf al-Qaradawi määritteli jo 1990-luvulla, että Muslimiveljeskunnan strategiana tulee olla hankkia vaikutusvaltaa kaikissa globaalisti merkittävissä yhteisöissä &#8220;puolustaakseen&#8221; islamia. Ei siis ole ihme, että Muslimiveljeskunta on solminut yhteyksiä myös EU-parlamenttiin.
Zara Rifflerin mukaan veljeskunnan tavoitteena on Euroopan epävakauttaminen ja poliittisen radikaali-islamin aseman vakauttaminen lainsäädäntöteitse. Muslimiveljeskunta onkin onnistunut hankkimaan valtavasti vaikutusvaltaa EU-parlamentissa ja Euroopan neuvostossa käyttämällä taikasanoinaan &#8220;syrjimättömyyttä&#8221;, &#8220;monimuotoisuutta&#8221; ja &#8220;islamofobiaa&#8221;.
FEMYSO:n toiminnan kärki kohdistuu antidiskriminaatioon, etenkin muslimeihin kohdistuvan syrjinnän vastustamiseen. Tässä yhteydessä toistuu alun perin Ajatollah Khomeinin käyttöön ottama termi &#8220;islamofobia”. Khomeini piti islamofobeina muun muassa niitä iranilaisnaisia, jotka vastustivat huivipakkoa.
Nykyään islamofobia on akateemisissä piireissä usein käytetty termi, jolla pyritään estämään islamin kritisoiminen. FEMYSO vastustaa &#8220;islamofobiaa&#8221; kaikin tavoin erilaisten tapahtumien, luentojen ja somekampanjoiden avulla. Usein toistuvana teemana on se, että huivipakon arvosteleminen on islamofobiaa.
EU perusti &#8220;muslimivihan vastaisen koordinaattorin&#8221; viran
FEMYSO onkin päässyt etenemään syvälle Brysselin ytimiin väittämällä, että musliminaisia syrjitään heidän huiviensa takia. Jo vuonna 2015 EU-komissio perusti &#8220;muslimivihan vastaisen koordinaattorin&#8221; viran, jota hoitamaan valittiin David Friggieri.
EU-parlamentissa toimii “Antirasismin ja monimuotoisuuden” ryhmä <a href="https://www.ardi-ep.eu/">ARDI</a>, johon kuuluu jäseniä useista eri poliittisista ryhmistä. ARDI:in kuuluvat mepit ovat olleet puhumassa useissa FEMYSO:n ja Musliminaisten Euroopan foorumi EFOMW:n järjestämissä tilaisuuksissa. Myös EFOMW on osa Muslimiveljeskunnan &#8220;feministiverkostoa&#8221;.
Esimerkiksi vuonna 2016 järjestetyssä &#8220;Naiset islamofobiaa vastaan&#8221; -seminaarissa puhujina olivat neljä meppiä ja EU:n muslimivihan vastainen koordinaattori David Friggieri. Tapahtuman järjesti EFOMW yhteistyössä ruotsalaismeppi Soraya Postin (feministipuolue) ja FEMYSO:n kanssa.
Muslimihuivia markkinoidaan &#8220;vapautena&#8221; ja &#8220;feminisminä&#8221;
Joka vuosi 21. syyskuuta <a href="https://femyso.org/femyso-remembers-the-terrorising-consequences-of-20-years-after-9-11-on-the-european-action-day-against-islamophobia/">vietetään</a> &#8220;Euroopan toimintapäivää islamofobiaa vastaan&#8221;. ARDI:n mepit ovat järjestäneet tuona päivänä <a href="https://fra.europa.eu/en/event/2020/tackling-gendered-islamophobia-europe">keskustelutilaisuuden</a> &#8220;sukupuolitetusta islamofobiasta Euroopassa&#8221;. Vuosina 2020 ja 2021 tapahtuman puhujana oli EU:n tasa-arvokomissaari Helena Dalli. EU-komission huivimainoskampanja on tuon tapahtuman peruja.
Kaikilla Muslimiveljeskuntaan liittyvillä yhdistyksillä on samanlainen toimintatapa, Zara Riffler kirjoittaa. Ne ovat antirasistisia, vastustavat islamofobiaa ja markkinoivat muslimihuivia &#8220;vapautena&#8221; ja &#8220;feminisminä&#8221;. Niiden toiminta vetoaa lähinnä vasemmistolaisiin poliitikkoihin, mutta ne ovat saavuttaneet melkoista vaikutusvaltaa EU-komissioon ja Euroopan neuvostoon nähden.
ENAR vastustaa rasismia Suomessakin
Monilla Muslimiveljeskuntaan kytköksissä olevilla yhdistyksillä on sana antirasismi jo nimessään. Tämä pätee esimerkiksi Euroopan rasisminvastaiseen verkostoon (European Network Against Racism, ENAR), jonka nykyinen puheenjohtaja Michaël Privot oli Muslimiveljeskunnan jäsen vuoteen 2008 asti.
EU on vuosina 2014-19 <a href="https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/E-9-2021-004344_EN.html">rahoittanut</a> ENAR:in toimintaa 5 422 678 miljoonalla eurolla. Suomessa ENAR tunnetaan rasismia käsittelevistä &#8220;varjoraporteistaan&#8221;, joita ENAR Finland aiemmin <a href="https://www.enar-eu.org/IMG/pdf/finland.pdf">julkaisi</a>. ENAR Finland ry:n puheenjohtajana toimii oman LinkedIn-sivustonsa <a href="https://fi.linkedin.com/in/mr-ali-qassim-67018b21">mukaan</a> Ali Qassim, joka on monille <a href="https://www.halla-aho.com/scripta/huippuosaajan_kosto.html">tuttu nimi</a> erilaisista kotouttamiseen liittyvistä <a href="https://yle.fi/uutiset/3-5415235">yhdistyksistä</a>.

Muslimiveljeskunta puuhastelee EU:n sisällä – aseina “antirasismi” ja “islamofobia”

Malmön esikouluista tehty tutkimus on avannut kansakunnan silmät näkemään varhaiskasvatuksen vinoutuneen arjen. Tyttöjen ja poikien erilliset roolimallit perustuvat kunniakäsitykseen ja ovat täysin vieraita pohjoismaiselle demokratialle. Klaanien valta kuitenkin on tätä päivää ja harva uskaltaa sitä vastustaa.

Esikoulun tehtävä on antaa lapselle tukea ja apua hänen kulttuuri-identiteettinsä kehittämisessä. Näin seisoo opintosuunnitelmassa. Malmön esikouluissa tavoite on osoittautunut haasteelliseksi, koska kunniakulttuuri on ristiriidassa paikallisten tavoitteiden kanssa.
Esikoulujen tilannetta selvittäneessä <a href="https://www.skolporten.se/app/uploads/2021/11/heder-i-forskolan-3-maj-2021.pdf">raportissa</a> henkilökunta kertoo tytöistä, jotka eivät saa pelata jalkapalloa, kiipeillä puissa saatikka jumpata. Uimisesta ja tanssimisesta nyt puhumattakaan. Huivia on pidettävä päässä, vaikka se kuinka olisi liikunnan riemujen tiellä. Lisäksi tyttöjen velikullat on velvoitettu vahtimaan sisartensa puuhia.
Poikien puolestaan on oltava sotureita, jotka eivät näytä tunteitaan saatikka itke. Kaikki tyttöjen puuhiin viittaavakin on kielletty. Väkivaltaisia pojat kyllä saavat olla ja siitä saattaa saada kotona päänsilitystä.
Kunnia on katkera juoma
Lasten käyttäytymistä sääntelevät tiukat normit, joiden takana ovat heidän vanhempansa. Vanhemmilla on selkeä käsitys sukupuolten välisistä eroista ja sen he haluavat välittää myös esikoulujen henkilökunnalle: tytöt ja pojat eivät saa leikkiä keskenään tai kosketella toisiaan. Tytöille ja pojille on oltava myös erityyppiset leikkikalut.
Vanhempien arvovallan perusta on ikiaikainen suku ja traditio, joka usein on peräisin muslimimaista. Perhe ja suku voivat kunniakäsitteen varjolla ottaa kantaa lasten kasvatukseen.
Toki on vanhempia, jotka haluaisivat kasvattaa lapsensa ruotsalaisen mallin mukaan, mutta suvun sekä klaanin valtaa on vaikea vastustaa.
Samat periaatteet joka eskariin
&#8211; Kuntien olisi aluksi kartoitettava tilanne omissa esikouluissaan, esiintyykö niissä kunniaan liittyvää painostusta ja miten laajalle ongelma on levinnyt. Aivan kuten Malmö on tehnyt. Tieto on tässäkin tapauksessa valtaa, <a href="https://www.expressen.se/ledare/det-finns-ingen-plats-for-hederskultur-i-forskolan/">todetaan</a> Expressenin pääkirjoituksessa.
Esikouluopetukseen pitää tehdä linjaukset, joita noudatetaan koko valtakunnassa. Sekä vanhemmille, että henkilökunnalle on oltava kristallinkirkasta, että sukupuolen perusteella tapahtuvaa erottelua, lelusäännöksiä, huivipakkoa ja miehisen väkivaltaisuuden korostamista ei sallita.
&#8211; Ruotsalaiset instituutiot eivät voi ylläpitää rakenteita, jotka sortavat tyttöjä ja tekevät pojista aggressiivisia sortajia, vaatii Expressen.

Klaanit ovat tuoneet omat roolimallinsa ruotsalaiseen esikouluun: ”Kunniakulttuuri sortaa tyttöjä ja tekee pojista aggressiivisia sortajia”

Elokuun alussa Iranissa tapahtui jotakin ennenkuulumatonta: sosiaalisessa mediassa julkaistiin 14 eri alaa edustavan naisen allekirjoittama julistus, jossa vaadittiin Expressenin mukaan Iranin sukupuoleen perustuvan rotuerottelun lopettamista.

Julistuksen allekirjoittajat ovat kaikki Iranin sisältä ja he ottivat hengenvaarallisen riskin asettumalla pappisvaltaa vastaan.
Käytännössä naisten vaatimukset tarkoittavat Iranin islamilaisen tasavallan loppua.
&#8211; Iranin korkein hengellinen johtaja on polkenut neljä vuosikymmentä puolta Iranin kansaa edustavan väestön ihmisoikeuksia, todetaan naisten julistuksessa.
Keskiaika on ohi
Osoite on selvä, jäljet johtavat sylttytehtaalle eli naiset osoittavat ovea ajatollah Ali Khameneille. Khamenei on käytännössä johtanut maata Iranin islamilaisen tasavallan perustajan, ajatollah Khomeinin kuoleman jälkeen.
Julistuksen allekirjoittaneilla naisilla on kaikilla erilainen yhteiskunnallinen tausta ja he edustavat eri ammatteja. He ovat myös tietoisia siitä, että voivat joutua maksamaan kalliisti mielipiteistään.
&#8211; Viimeisen 40 vuoden aikana olemme joutuneet epäinhimillisen syrjinnän kohteeksi. Emme enää halua elää hallinnon alla, jossa puolet väestöstä elää keskiaikaisessa, sukupuolierotteluun perustuvassa panttivankeudessa, toteaa naisten <a href="https://www.expressen.se/nyheter/nu-vagar-irans-kvinnor-krava-ayatollah-khameneis-avgang/">edustaja</a>.
Huivit päästä ja tuleen
Ennen vuoden 1979 vallankumousta Iranissa oli suhteellisen edistynyt perhelainsäädäntö. Sitten meno muuttui ja uusitussa lainsäädännössä mies määrää jokaisen kaapin paikan. Avioero, moniavioisuus ja päättäminen lasten huoltajuudesta, ne ovat kaikki miesten heiniä. Naiset tarvitsevat myös aviomiehen luvan ulkomaille matkustamiseen. Naisten pukeutumisesta päättävät tietysti miehet.
&#8211; Huivipakosta on tullut viime vuosina erityisesti nuorten naisten tyytymättömyyden symboli, sanoo kapinallisten naisten edustaja. Rohkeimmat eivät enää pukeudukaan huiviin mennessään ulos ja kaupungille.
&#8211; Sinä päivänä, kun tuhannet naiset tempaisevat huivit päästään ja tuikkaavat ne tuleen, niin se on Iranin islamilaisen tasavallan loppu, naiset toteavat.