PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Mira Nieminen: Hatkaavien nuorten turvallisuudesta on kannettava huolta

PS-Nuoriso: Sananvapaus on demokratian ydin – ”Valtion tai EU-komissaarien tehtäviin ei kuulu mielipidepoliiseina toimiminen”

Tukipetokset maksavat ruotsalaisille miljardeja – summalla voisi tuplata poliisien määrän valtakunnassa

Tekoäly puhaltaa elämän olemattomiin ihmisiin – mielipiteisiin vaikuttaminen on helpompaa kuin koskaan

Kansanedustaja Jaana Strandman toivoo suomalaisen elämäntavan ja kulttuurin nostamista keskiöön: “Maassamme jokaisen tulee kantaa vastuuta velvollisuuksistaan”

Mäenpään aloite GPS-häirintälaitteiden hallussapidon kieltämiseksi etenemässä: Radiohäirintään tarkoitettujen laitteiden hallussapito halutaan kieltää yksityishenkilöiltä

Ministeri Lulu Ranne: ”Lentokenttäverkostoa kehitetään koko Suomessa”

Ylen Jälkidigin raati kävi läpi Metan tulevia yhteisöhuomautuksia journalismin näkökulmasta – katsojille ei kerrottu journalististen sisältöjen olevan olennainen osa huomautuksia

Ministeri Kaisa Juuso korosti vuorovaikutusta, yhteistyön merkitystä ja kriisivalmiutta Sisä-Suomen hyvinvointialueiden tapaamisessa

Tuleva presidentti Trump Gazan tulitaukosopimuksen osapuolille: “Sopimuksen on parempi olla valmis ennen kuin vannon virkavalan”

Tamponit poistetaan Facebookin konttoreiden miestenvessoista – DEI-ideologia tekee kuolemaa Amerikassa

Jättimäinen grooming-skandaali lopulta julki: rasismisyytösten pelko ja väestösuhteiden vaaliminen tukkivat viranomaisten suut -“Suurin rauhan ajan rikos ja sen peittely Britannian historiassa”

DEI-ideologia ei varjellut Kaliforniaa maastopaloilta – viranomaisille kovaa kritiikkiä

Yliopistotutkimuksen karu tulos: Ulkomaalaistaustaisten yliedustus raiskauksissa jopa 7-kertainen – syrjäytyminen ei ole syynä

Antikainen: Scholzin päätös jättää Ukraina ilman apua on häpeällinen – Tuppurainen siunasi Suomen demarien tuen Berliinissä

Somaleista puolet työttöminä ja lopuilla usein toimeentulovaikeuksia Ruotsissa – maan työikäisistä enemmistö ulkomaalaistaustaisia jo vuonna 2033

Kiinalaiset troolarit imuroivat kalat maailman meristä – pian tyhjän saa pyytämättäkin

Sadistinen ja täysin mielenvikainen väkivalta yleistyy Ruotsissa – asialla saatananpalvojilta vaikutteita saaneet lapset

Ennen woke oli cool – nyt pelkkä haalistuva kirosana

Espoon Miilukorven vastaanottokeskus lopettaa toimintansa perussuomalaisten esityksestä

Hugo Drochon

Cambridgen yliopistolla politiikasta luennoiva Hugo Drochon kirjoittaa <a href="https://www.project-syndicate.org/onpoint/german-europe-or-european-germany-by-hugo-drochon-2016-09">Project Syndicate</a> -mielipidesivustolla, ettei brexitin jälkeinen Eurooppa voi pantata enää &#8220;Saksan kysymystä&#8221;- syntyykö saksalainen Eurooppa, vai kenties eurooppalainen Saksa?
Saksan poliittiset valtasuhteet muuttuvat mitä ilmeisimmin reilusti ensi vuoden syksyllä liittopäivävaaleissa.

<h4>Saksalaisen Euroopan aika jo ohi</h4>
Suursijoittajia opastava varainhoitoyhtiö Gavekal Dragonomicsin pääekonomisti Anatole Kaletsky totesi, että Saksa on toistuvasti kieltäytynyt joka ainoasta toimesta euromaiden talouksien tiivistämisessä. Saksa on torpannut eurobondit, yhteisen talletussuojan ja euromaiden sisäiset tulonsiirrot.
Drochonin mielestä Euroopasta ei enää voi tulla &#8220;saksalaista&#8221;, vaan Saksasta pitäisi tulla enemmän &#8220;eurooppalainen&#8221;. Tämä tarkottaisi tiivimpää liittovaltiota, ja Saksan tulisi antaa periksi eritoten talousasioissa.
Brittien EU-ero ja alati kasvava vastustus saksalaiselle talouskurille estävät Euroopan saksalaistamisen. Euroopanlaajuinen talouskuri on Drochonin mielestä epäonnistunut. Eurooppa tarvitsee kasvua kitkennän sijaan.
Drochonin mielestä Merkelistä voisi tullakin Euroopan ensimmäinen presidentti, jos Saksa vain myöntyy eurooppalaisuuteen. Drochonin mukaan aika Saksan – ja siten koko Euroopan – tiimalasissa on vähissä. Valinta tulee tehdä pian.
<h4>Merkelin jatko?</h4>
Saksan johtajuusasema brexitin jälkeisessä Euroopassa voi heiketä ensi vuonna. Liittopäivävaalien tulos nykyisten mielipidekyselyjen mukaan tarkoittaa kaventuvaa hallituskoalitiota. Samalla oppositio vahvistuisi niin lukumäärällään kuin kriittisyydellään. Saksan liittokansleri Angela Merkel ei ole vielä edes kertonut aikomuksestaan asettua ehdolle tavoittelemaan neljättä perättäistä kautta liittokanslerina.
Merkel saavuttaisi todennäköisesti voiton. Kenestä tulisi liittokansleri siinä tapauksessa, ettei Merkel lähtisi kisaamaan? Merkelin aisaparina toimiva valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble on monen mielestä liian iäkäs liittokansleriksi. Saksalta voisikin uupua vuoden päästä selkeä johtaja, ja Merkelinkin olisi oltava hitusen varovaisempi.
Myös maahanmuuttokriisi on heikentänyt aiemmin timantinkovalla enemmistöllä toimivaa Saksan hallitusta.
<h4>Euroopan sairaasta miehestä tuli talousveturi</h4>
Saksa kärsi pahoin teknologiakuplan puhkeamisesta vuosituhannen taitteessa. Saksan budjetin alijäämä paisui, talouskehitys oli aneemista ja työttömyys oli koholla. Saksa aloitti tiukat talousuudistukset ja kiristi vyötä. Saksaa auttoi uusi yhteisvaluutta euro, mutta pitkään koholla ollut työttömyys painosti palkkatasoa alas <a href="http://www.libera.fi/analyysi/tyottomyysdevalvaatio-suomi-tienhaarassa/">työttömyysdevalvaation</a> kautta. Saksa sai palautettua kilpailukykyään.
Tätä mallia on tarjottu eurokriisin aikana myös muille velkaantuneille eurokriisimaille. Saksalainen talousmalli, ordoliberalismi, muodostui toisen maailmansodan jälkeen. Valtio huolehtii terveestä kilpailusta ja pyrkii olemaan talousohjailusta sivussa. Tarvittaessa valtio ottaa vahvan roolin esimerkiksi kiistatilanteissa. Toisaalta uudella mallilla Saksa halusi päästä velka- ja konkurssikierteestä eroon. Tämän vuoksi Saksa ei ole lämmennyt eurokriisimaiden velkahelpotustoiveille.
Saksaa on kehotettu nyt reippaampiin palkankorotuksiin. Palkankorotuksia on perusteltu kasvavalla ostovoimalla. Lisääntynyt kysyntä kohdistuisi eurokriisimaiden vientituotteisiin. Palkankorotusajatukseen kriittisesti suhtautuvat väittävät, että saksalaisten lisääntyneestä kysynnästä hyötyisivät ne maat, joilla on jo positiivinen kauppatase. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Ruotsi, Sveitsi ja Norja. Saksalaisten kysyntä kohdistuisi heidän tuotteisiin Välimeren maiden oliivien sijaan.
<h4>Eurooppalainen puolustus Saksan antimilla?</h4>
Euroopan ympärillä kuohuu ja kiehuu. Lähi-idässä on levotonta ja Venäjän otteet ovat koventuneet. Syyrian sisällissota on laukaissut pakolaiskriisin. Euroopan ja Venäjän suhteet ovat olleet koetuksella Venäjän vallattua Krimin niemimaan Ukrainalta.
Saksa on sotilas- ja puolustusliitto Naton jäsenmaa. Saksa ei tosin täytä Naton edellyttämää puolustusbudjettia. Yhdysvaltojen republikaanien presidenttiehdokas Donald Trump on väläytellyt ajatusta, ettei Eurooppa voisi vapaamatkustajana turvautua Yhdysvaltojen sotilaalliseen suojaan.
Puolan ex-valtiovarainministeri Jacek Rostowskin mielestä Trump on oikeassa. Yhdysvallat voisi luennoida Saksalle Nato-budjetin alimittaisuudesta samalla tavalla kuin mitä Saksa on opastanut eurokriisimaita: yhteistä turvatakuuta ei tule säännöistä lipsumalla. Rostowskin mukaan eurokriisin epäonnistunut korjaus avasi Venäjälle oven pörhistellä rintaansa. Tiukkaa talouskuria vaatimalla Euroopan yhteneväisyys rakoili liiaksi.
&nbsp;

Brexit vie Saksaa perimmäisten kysymysten äärellä – syntyykö saksalainen Eurooppa vai eurooppalainen Saksa?