Sisäministeriksi nousevan Lulu Ranteen tuntevat ihmiset antavat hänelle korkean arvosanan Ylen jutussa – ”Hän jos joku jaksaa tehdä kahden ministerin työt”

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Koponen: Asfaltti tuoksuu ja liikenne rullaa

Harris väitti CNN:n haastattelussa: Inflaatio ja talousongelmat ovat Trumpin ja koronan vika

Teemu Keskisarjan kolumni: Uutisuskovainen kansa, joka pimeydessä vaeltaa

SDP:n Nasima Razmyar kertoi tavanneensa iranilaisen NCRI:n edustajia – Suomen iranilaiset ihmeissään: “Järjestö silponut naisia ja käyttänyt seksuaalisesti hyväksi jäseniään”

Brittimiestä viillettiin veitsellä kaulaan kadulla – video julmasta hyökkäyksestä leviää somessa

Saksa ilmoitti rajuista muutoksista pakolaispolitiikkaansa: Kotimaanlomille lähtevät turvapaikanhakijat karkotetaan ja palautettavien avustukset lasketaan minimiin

Raakojen veitsi-iskujen sarja Saksassa jatkuu – ”Allahu Akbaria” huutanut syyrialainen turvapaikanhakija puukotti Solingenissa kolme ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti kahdeksaa  

Homeongelmat

EU:n komissio on vaatimassa vihreän siirtymän nimissä suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuutta parantavia pakkoremontteja, uutisoi <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntaliitto</a>. Kansanedustaja Ari Koposen mukaan ehdotus pakkoinvestoinneista tulee vain entisestään lisäämään suomalaisten energiaköyhyyttä, erityisesti alimmissa tuloluokissa. 

Uuden direktiiviehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 %:n osuus, joka luokiteltaisiin uudessa järjestelmässä G-luokkaan. Tämä luokka tulisi sitten nostaa peruskorjauksilla muutaman vuoden sisällä F-luokkaan.
&#8211; Energiatehokkuusinvestoinnit ovat toki hyvä asia. Mutta tässä mittakaavassa ja pakotettuna se koskisi kuitenkin lähes joka seitsemättä talonomistajaa. Ei näin iso osa suomalaisista tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen remonttilaskusta, tyrmää kansanedustaja Ari Koponen.
Asuntojen arvot romahtavat erityisesti maaseudulla
Hurja tavoite tulee varmasti nopeuttamaan entisestään myös maaseudun autioitumista. Koponen arvioikin asuntojen arvon romahtavan niiden joutuessa G- eli roskaluokkaan.
&#8211; Kaikkein energiatehottominta 15 %:n kiinteistökantaa saattaa muiltakin osin esimerkiksi huonon kuntonsa, sisäilma- ja homeongelmien tai sijaintinsa vuoksi olla kannattamatonta korjata, päättää Koponen.
Asiasta uutisoi ensimmäisenä <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntalehti</a>.
&nbsp;

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Sisäilmasairastunut kätilö Tarja Kovalainen kertoi tuumaustunnilla, ettei vaikeuksien jälkeen ole antanut periksi. &#8211; Jos nyt sairastuisin, lähtisin edelleen hakemaan oikeutta vaikka tie on ollut pitkä ja kivinen, Kovalainen sanoo.

Tarja Kovalainen kertoi maanantaina tuumaustunnilla, että hän haaveili jo lapsena tulevansa kätilöksi.
&#8211; Se oli ihailemani ammatti. Aikomukseni työskennellä kätilönä eläkeikääni saakka mureni sairastumiseen, joka alkoi 1990-luvun loppupuolella.
Parikymmentä vuotta sitten Kovalainen sai astmadiagnoosin. 2000-luvulle tultaessa oireet pahenivat, lisäksi tuli muun muassa korvatulehduksia, silmäoireita ja poskiontelotulehduksia, joita hoidettiin antibiooteilla. Myöhemmin astmakin paheni, ja lisäksi tuli hengenahdistusta, nivelvaivoja ja nenäverenvuotoa.
&#8211; Hoidin vielä tuolloinkin sairaanakin synnytyksiä. Olo työvuoron jälkeen oli kuin umpipussissa. Aivot löivät tyhjää ja olin suunnattoman väsynyt, Kovalainen kertoo.
Tutkimusten jälkeen todettiin ammattitauti
Työterveyslääkäri alkoi epäillä Kovalaisen oireita työperäisiksi, koska vapaa-ajalla Kovalainen oli terve. Sairastelu kuitenkin jatkui, ja muidenkin Kovalaisen työtovereiden terveys oli alkanut heikentyä.
Tutkimusten jälkeen Kovalaisella todettiin ammattitauti.
&#8211; Yksi osastomme lääkäri pyysi, että en ryhtyisi oikeusteitse vaatimaan korvauksia, koska sen vuoksi muidenkin työpaikat olisivat vaarassa mennä. Niin, minultahan itseltänihän tässä meni lopulta työ, terveys ja toimeentulo.
&#8211; Ajatuksissa oli, että kun olemme sairaalassa, eikö kukaan tiedä että juuri hän voi olla seuraava, joka sairastuu homeesta. Eikö sairaalan pitäisi parantaa eikä sairastuttaa ketään? Kovalainen ihmettelee.
Asiaa puitiin eri oikeusasteissa
Vuonna 2008 Kovalainen muutaman työtoverinsa kanssa päätti viedä asian käräjäoikeuteen ja vaatia korvauksia.
Käräjillä Kovalaisen työnantaja, keskussairaalakuntayhtymä, vapautettiin korvausvaatimuksista. Myöhemmin hovioikeus kuitenkin katsoi kolmen kätilön sairastumisen johtuneen työnantajaosapuolesta.
Lopulta korkein oikeus asettui työnantajaosapuolen kannalle ja ratkaisussa katsottiin, etteivät sairaalan kosteusvauriot olleet työnantajan tiedossa eivätkä sairastumiset ennakoitavissa.
Ammattiliitto ei osannut auttaa
Altistuminen työpaikalla sisäilman ongelmille on johtanut siihen, että Kovalainen ei sairastuttuaan ole enää työkykyinen mutta tuloja hän ei ole saanut sen jälkeen, kun Kela lopetti sairauspäivärahan maksamisen 180 päivän jakson kuluttua loppuun.
Kovalainen toimi myös sosiaali- ja terveyslautakunnassa, mutta joutui lopettamaan, koska tila oli homeessa.
&#8211; Minulle sanottiin, että yhden ihmisen takia paikkaa ei vaihdeta.
Lopulta Kovalainen pyysi, että hänet irtisanottaisiin, koska hänestä ei enää ole töihin sairaalassa.
&#8211; Otin yhteyttä myös Tehyyn ja pyysin neuvoa. Yhdeksän kuukauden miettimisen jälkeen sain vastauksen, että kun hävisin juttuni korkeimmassa oikeudessa, minun tulee varmaan palata töihin. Vastasin, että eihän minun sairauteni ole mihinkään hävinnyt, vaikka korkein oikeus teki oikeusmurhan. Vuonna 2017 Tehy lopulta vastasi, etteivät he osaa auttaa ja toivottivat hyvää kesää, Kovalainen kertoo.
Eläkehakemus hylättiin
Koska ammattiliitto ei osannut auttaa, Kovalainen palkkasi itse itselleen lakimiehen
&#8211; Hän hoitikin työnsä mallikkaasti ja selkein perustein. Minut sanottiin irti helmikuussa 2018. Mietin kuitenkin, miksi kaikki täytyy mennä vaikeimman kautta. Oikeudenkäyntien pitkittymiseenhän emme olisi menneet, jos vakuutusyhtiö olisi ymmärtänyt, että olemme saaneet ammattitaudin ja että työpaikka on meidät sairastuttanut.
Kovalainen laskee, että hän on sairastumisen vuoksi menettänyt yli 12 vuoden eläkkeet.
&#8211; Ennen joulua sain joululahjan, eläkehakemukseni oli hylätty. Olen kuulemma työkykyinen 56-vuotias. Elämä kuitenkin jatkuu eikä periksi anneta. Jos nyt sairastuisin, lähtisin edelleen hakemaan oikeutta vaikka tie on ollut pitkä ja kivinen, Kovalainen sanoo.
Hän jatkaa, ettei pidä enää Suomea oikeusvaltiona.
&#8211; Eikö perustoimeentulo ja työtapaturmasta tulevat korvaukset pitäisi kuulua kaikille? Mitään ylimääräistä korvausta en ole pyytänyt, vain sen mitä olen menettänyt, Kovalainen kysyy.
Suomessa on paljon muitakin työpaikalla sisäilmasta sairastuneita, joiden hyväksi perussuomalaiset ovat viime vuosina laatineet esityksiä, joilla sairastuneiden tilannetta ja oikeusturvaa pyritään parantamaan. Sisäilmasairastunut Susanna Vauhkonen kertoo tilanteestaan <a href="https://www.youtube.com/watch?v=X1iPpNvpEN0&amp;feature=youtu.be">Youtubessa</a>.

Sairaalan kosteusvauriot johtivat kätilön työpaikan ja terveyden menettämiseen – myös 12 vuoden eläkkeet menivät: ”En pidä Suomea enää oikeusvaltiona”

Perussuomalaisten tuumaustunnilla käsiteltiin tänään sisäilma- ja kosteusvaurio-ongelmia sekä niihin liittyviä ammattitauteja ja haittoja.

Suomessa on tällä hetkellä jo lähes 1,2 miljoonaa sisäilmasta ja infraäänestä eri tavoin sairastunutta ja oirehtivaa kansalaista, joiden ongelmana on se, ettei heille soveltuvaa tautiluokitusta ole olemassa. Samalla he ovat usein joutuneet sosiaaliturvan tai muiden korvauksien ulkopuolelle.
Perussuomalaiset on jo kahden vuoden ajan käsitellyt ja valmistellut useita esityksiä, joilla rakentamisesta sairastuneiden tilannetta ja oikeusturvaa pyritään parantamaan.
Astman esiintyvyys tuplaantui remontin aikana
Tuumaustunnilla puhui työterveyshuollon erikoislääkäri Saija Hyvönen, joka on todistanut Oulun poliisin henkilöstön astmatapauksia vuonna 2017.
Tuolloin astman esiintyvyys poliisiaseman henkilöstöllä lähes tuplaantui keväällä tehdyn remontin yhteydessä. Tästä vuoden kuluttua monet eivät olleet parantuneet.
&#8211; Remontin aikana yhteensä 138 työntekijää oli yhteydessä työterveyshuoltoon, koska he kokivat silmä- ja hengitystieoireita, ihottumaa, hengenahdistusta sekä rytmihäiriöitä. Henkilöstöllä ilmeni myös muunlaisia oireita, Hyvönen kertoo.
Erityisesti joulukuussa 2016 aloitettu vankilaosaston remontti vaikeutti oireita merkittävästi.
&#8211; Ensimmäinen astmadiagnoosi oli tammikuussa 2017. Tämän jälkeen tehtiin työpaikkaselvityskäynti vankilaosastolle ja suositeltiin kosteusvauriopurkutöiden vaatimaa suojausta käytettäväksi osastolla työskenneltäessä, Hyvönen kertoo.
Korvauksia haettiin työtapaturman perusteella
Keväällä talossa oli jo 18 astmadiagnoosia, joista osa oli voimakasoireisia. Lisäksi syksyllä 2017 keuhkopoliklinikan jatkotutkimuksissa varmistui neljä astmadiagnoosia.
Aluehallintovirastolle (AVI) tehtiin 52 ilmoitusta työperäisestä sairastumisesta. Ammattitautilain vaatimia tutkimuksia ei tehty, joten korvauksia haettiin työtapaturman perusteella, koska olosuhteet työpaikalla olivat remontin vuoksi poikkeukselliset.
&#8211; Osa vankilaosaston työntekijöistä haastateltiin ammattitautipoliklinikalla. Olosuhdehaittaa ei pidetty merkittävänä, eikä myöskään PEF-työpaikkapuhallustutkimuksen puuttuessa ollut mahdollisuutta ammattitautidiagnoosiin.
Rakennuksen tutkimukset olivat riittämättömät
Hyvösen mukaan Oulun poliisilaitoksen remontin aiheuttamat terveyshaitat aiheutuivat pitkälti siitä, että rakennuksen tutkimukset olivat riittämättömät.
&#8211; Ilmanvaihdon alipaineisuutta ei korjattu ongelman toteamisesta huolimatta. Lisäksi rakennuslupaa haettaessa sisäilmahaittaa ei huomioitu lainkaan ja asianmukaiset suojaukset eivät toteutuneet.
&#8211; Työterveyslaitoksen keväällä 2015 antamassa lausunnossa sisäilman terveydellisen merkityksen arviosta oli todettu, etteivät sisäilmaolosuhteet aiheuta erityistä sairastumisen vaaraa, jolloin työnantaja ei edes kyennyt varautumaan tilanteeseen. Käytettävissä oli tieto ulkoseinävaurioista ja ilmavuodoista, ja ilmanvaihto-olosuhteita ei ollut kattavasti selvitetty, Hyvönen sanoo.
Kosteusvaurioiden yhteydestä on olemassa näyttöä
Hyvönen kertoo, että yksilöllinen herkkyys vaikuttaa aina sairastumisriskiin ja oireilun vakavuus pitää huomioida yksilön riskiä arvioitaessa.
&#8211; Aikaisemmalla altistumishistorialla on todennäköisesti merkitystä. Oulussa sairastui myös henkilöitä jotka olivat aloittaneet työnsä kiinteistössä vasta muutama kuukausi aiemmin.
Sairastumisriskin arviointi ryhmätasolla on vaikeaa, mutta riittävän huonot olosuhteet voivat aiheuttaa riskin sairastua myös suuremmalle määrälle ihmisiä, kuten Oulun tapauksessa kävi.
&#8211; Minusta on myös huolestuttavaa, että kosteusvaurioita ei huomioida astman pahenemisen taustalla olevana syynä, vaikka on olemassa näyttöä syy-yhteydestä.
Välinpitämättömyys vaikeuttaa ennaltaehkäisemistä
Toivomuksena päättäjille Hyvönen esittää, että viranomaisilla tulisi olla velvoite pitää kattavaa tilastointia sairastumisista ja oireista, jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa.
&#8211; Aluehallintoviranomainen saa harvoin ilmoituksia sairastumisista kosteus- ja homevaurio-olosuhteissa. Näihin kuitenkin terveydenhuollon pitäisi kiinnittää huomiota ja viranomaisten selvittää tilannetta, eli millaiset tilastolliset esiintyvyydet sairauksilla on. Aineistoa on kyllä saatavilla hyvinkin nopeasti esimerkiksi varuskunnista ja kouluista, joiden osalta voidaan tehdä vertailu ei-kosteusvauriorakennuksiin.
&#8211; Jos edelleen jatkamme tällä linjalla, eli että viranomaiset ja vakuutusyhtiöt pysyvät välinpitämättöminä eikä ammattitautilakia tulkita sen oikeuttamalla tavalla, niin työnantajat ja kiinteistöjen omistajat saavat jatkaa välinpitämätöntä linjaansa vahinkojen ja riskirakenteiden korjaamisessa. Silloin emme myöskään pääse ennaltaehkäisemään sairastumisia, Hyvönen varoittaa.

Työterveyslääkäri: Viranomaiset tulisi velvoittaa tilastoimaan sairastumiset ja oireet jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa

Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat miljardien eurojen kustannukset kansanterveys- ja työvoimakulujen kasvuna. Perussuomalainen kansanedustaja Rami Lehto on jättänyt toimenpidealoitteen rakentajien ja rakennusten huollosta ja valvonnasta vastaavien lainvastaisen toiminnan korjaamiseksi ja kriminalisoimiseksi.

Lehdon aloitteessa ehdotetaan hallituksen ryhtyvän toimiin rakentajien ja rakennusten huollosta sekä valvonnasta vastaavien lainvastaisen toiminnan korjaamiseksi ja kriminalisoimiseksi. Aloitteella on erityisesti tarkoitus korjata rakennusten sisäilmaongelma.
Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat miljardien rahalliset kustannukset kansanterveys- ja työvoimakulujen kasvuna, puhumattakaan niistä inhimillisistä kärsimyksistä, joita ongelmat aiheuttavat yhteiskunnassamme, Lehto muistuttaa.
&#8211; Hälyttävää on, että yli 40 prosentissa kouluista, 20-25 prosentissa asunnoista ja lisäksi 5 prosentissa toimistokiinteistöjä on home- ja kosteusvaurioita, jotka altistavat päivittäin jopa 800 000 suomalaista. Tästä seuraten Suomessa on jo tällä hetkellä varovaisestikin arvioiden 100 000 vakavasti sairastunutta, Lehto sanoo.
<h4>Betoni ei ehdi kuivua, kun aikataulut ovat liian kireät</h4>
Sisäilmaongelmia esiintyy sekä korjatuissa että uudisrakennuskohteissa. Korjauskohteissa korjaukset ovat olleet monesti riittämättömiä. Uudiskohteissa ongelmana ovat puolestaan liian kireät rakentamisaikataulut sekä ympärivuotinen rakentaminen, jossa kosteudenhallinta on laiminlyöty ja varsinkin betonirakenteiden kuivumisesta tingitään.
Rakentamisen vastuita tulisikin tiukentaa ja olisi löydettävä keinot, joissa vastuita nykyistä selvemmin kohdistetaan niille toimijoille, jotka tosiasiassa ovat vahingon aiheuttaneet, Lehto esittää.
Myös kunnan rakennusvalvontaviranomaisille pitäisi laatia nykyistä selkeämmät ohjeet huolehtia kunnan omien rakennusten kunnossapidosta ja rakentamisesta. Lisäksi pitäisi ryhtyä toimenpiteisiin rakennushankkeiden vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun sekä takuuaikojen riittävyyden selvittämiseksi.

Home- ja kosteusvauriot riivaavat uuttakin rakennuskantaa – Kansanedustaja Rami Lehto vaatii rakennusvalvonnan tehostamista

Perussuomalaiset on mukana eri ministeriöille osoitetussa laajassa toimenpide-ehdotuksessa, jossa vaaditaan konkreettisia parannuksia sisäilmasairastuneiden asemaan.

Kansanedustaja, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri kertoi Työmiehen tuumaustunnilla sisäilmasairaiden sekä rakennetusta ympäristöstä sairastuneiden tilanteesta sekä toimenpiteistä sairastuneiden tilanteen parantamiseksi.
Jokaisella oikeus terveelliseen ympäristöön
Meri osoitti aluksi, että kaikkien oikeus terveelliseen ympäristöön on johdettavissa suoraan Suomen perustuslain säännöksistä.
&#8211; Perustuslain mukaan julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Julkisen vallan on myös edistettävä väestön terveyttä.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 11.10.2018 - Halla-aho, Meri ja Juvonen" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/c3rvOQOA9yw?start=2621&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&#8211; Näihin perustuslain säännöksiin siis palautuu jokaisen oikeus terveelliseen ympäristöön mukaan lukien rakennettu ympäristö. Ja mikäli sairastut, tulee jokaisen saada riittävät terveyspalvelut ja sosiaaliturva. Julkiselle vallalle on annettu nimenomainen velvollisuus huolehtia näistä oikeuksista, Meri muistutti.
Suomessa jo lähes 1,2 miljoonaa sairastunutta
Perussuomalaiset on jo vuosia toiminut infraäänestä ja huonosta sisäilmasta sekä niiden vuoksi terveytensä eri tavoin menettäneiden puolesta.
&#8211; Ihmiset ovat asuinympäristöstään saaneet omituisia oireita: pahoinvointia, huimausta, monikemikaaliherkkyyttä, jopa sähköallergiaa. Olen keskustellut tästä aiheesta monien ihmisten kanssa ja saanut valtavasti postia, Meri sanoi.
Hän toi esille, että Suomessa on tällä hetkellä eri laskelmien mukaan jo lähes 1,2 miljoonaa sisäilmasta ja infraäänestä eri tavoin sairastunutta ja oirehtivaa kansalaista.
&#8211; Heidän keskeisenä ongelmanaan on se, että soveltuvaa tautiluokitusta ei ole olemassa. Sairastuneille on tarjottu avuksi terapiaa tai heitä on jopa pidetty hulluina. Koska diagnoosia ei ole saatavilla, vaihtoehtona on monelle ottaa ”hullun paperit”.
Meri painottaa, että tilanteeseen on saatava muutos, koska diagnoosin puute voi johtaa siihen, ettei sairastunut henkilö esimerkiksi saa hänelle kuuluvia tukia eikä häntä voida todeta työkyvyttömäksi.
&#8211; Lääketiede kehittyy, ja vielä 1970-luvulla migreeniäkin pidettiin mielisairautena, Meri sanoi.
Asiantuntijat varoittaneet jo seurauksista
Meri osallistui syyskuun lopussa Rakennetun ympäristön aiheuttamat sairaudet ja sosiaaliturvan puute -seminaarin, jossa kuultiin sairastuneiden perheiden puheenvuoroja sekä eri alojen lääkäreitä ja tutkijoita.
&#8211; Seminaarista minulle jäi erityisesti mieleen erään sisäilmasairastuneen lapsen äidin tarina. Hän kertoi, että hänen epäiltiin jopa keksivän lapsen oireita. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että jos sairastuneita on kymmeniä, jopa satojatuhansia, niin ei voi olla kyse teeskentelystä.
&#8211; Lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela kertoi, että sairastuneita lapsia on otettu huostaan, kun ei ole uskottu että lapsella on fysiologisia oireita vaan on epäilty vanhemmilla olevan mielenterveysongelmia.
Meri kertoo mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salosen tuoneen esille, kuinka herkistyminen sairauksille voi olla seurausta erilaisista rakennuksissa käytetyistä kemikaaleista, joista ei vielä tiedetä tarpeeksi.
&#8211; Pitkäaikainen altistuminen kemikaaleille voi siis johtaa erilaisiin sairastumisiin, koska rakennusmateriaaleista ei ole saatavilla tietoa.
Ministeriöiltä vaaditaan toimenpiteitä laajalla aloitteella
Seminaarissa hyväksyttiin eri ministeriöille osoitettu laaja päätöslauselma, jolle Meri toivoo kaikkien eduskuntapuolueiden tukea.
Sosiaali- ja terveysministeriölle osoitetussa toimenpide-ehdotuksessa esitetään, että sisäilmasairastuneiden tautiluokitusasia olisi saatava nopeasti kuntoon, koska syy-yhteys pystytään riittävällä todennäköisyydellä varmistamaan.
&#8211; Tautiluokitusasia osaltaan auttaa siihen, että sairastunut henkilö pääsee kuntoutukseen, oikeudenmukaisen sosiaaliturvan sekä eläkejärjestelmän piiriin, kun rakennetun ympäristön aiheuttamat sairaudet on virallisesti luokiteltu sairaudeksi.
Toimenpide-ehdotuksessa myös muun muassa esitetään vuoden 2018 lisätalousarvioon sekä vuoden 2019 budjettiin varattavaksi määrärahat kohdistettaviksi home- ja kosteusvauriosairauden tutkimukseen, diagnostiikkaan sekä evakkotalojen rakentamiseen.
Opetusministeriölle esitetään, että ympäristön aiheuttamiin sairauksiin sairastuneiden lasten perusopetuksen epäkohdat ja jopa koulusyrjäytymiset on pikaisesti korjattava.

Meri: Sisäilmasairastuneiden terveyspalvelut ja sosiaaliturva on saatava kuntoon

Eläkkeellä oleva biokemisti Pekka Nikkola Kankaanpäästä sairastui nuorena miehenä kosteusvaurion aiheuttamaan keuhkosairauteen. 2000-luvun alkupuolella hän joutui Työterveyslaitoksen keuhkoputkialtistuskokeisiin ammattitaudin selvittämiseksi. Nikkola ja muut sisäilmasta sairastuneet kertoivat tarinansa lauantaina pidetyssä suurseminaarissa.

Nikkolan mukaan Työterveyslaitoksen vuosien 1995-2010 aikana harjoittamat keuhkoputkialtistuskokeet, joilla tutkittiin kosteusvaurion yhteyttä astmaan ja allergiseen alveoliittiin, olivat täyttä huijausta ja sairastuneiden tarpeetonta pahoinpitelyä, sillä todellisuudessa kosteusvaurion syy-yhteys mainittuihin tauteihin on tiedetty jo pitkään.
&#8211; Minut altistettiin kaksi kertaa allergeeniuutteelle, jossa oli mukana beetaglukaania. Se aiheutti keuhkoihini massiivisen tulehduksen, jonka perusteella sain diagnoosin ammattitaudista, allergisesta alveoliitista. Altistuskoe aiheutti minulle veriset keuhkot, vaikka keuhkoni olivat varmasti aivan verettömät ennen noita kokeita. Satoja ihmisiä pahoinpideltiin ja kiusattiin turhilla hometesteillä Työterveyslaitoksen toimesta, Nikkola kertoi.
 ”Meitä pidettiin Münchausen-tapauksina”
Yrittäjä Tiina Jääskeläinen sairastui muutama vuosi sitten silloin vielä alaikäisen tyttärensä kanssa sisäilmasairauksiin asuttuaan viisi vuotta homeongelmaisessa asunnossa. Vuonna 2011 he joutuivat homepakolaisiksi omasta kodistaan, kodittomiksi.
<iframe loading="lazy" title="Lasten asema ja oikeudet sisäilma- ongelmissa" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/c4XmspSsyF4?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Mitään yhteiskunnan tukia he eivät saaneet, vaikka mukana oli alaikäinen erittäin vaikeasti sairastunut lapsi. Kun he lopulta pääsivät allergiatutkimuksiin vuonna 2013, oli Jääskeläisen tytär ollut jo vuoden vuodepotilaana.
&#8211; Meitä pidettiin mahdollisina Münchausen-tapauksina. Lastensairaalassa emme saaneet mitään diagnooseja, sen sijaan saimme lastensuojeluilmoituksen, jonka tarkoituksena oli saada tyttäreni toimitettua tahdonvastaiseen psykiatriseen hoitoon suljetulle osastolle. Sossut ja lääkärit sain perääntymään vasta, kun laitoin lastensuojeluilmoituksen nettiin.
&#8211; Nyt tyttäreni on ollut vuodepotilaana jo kuusi vuotta. Vaikka meillä on useampikin lääkärinlausunto, mitään tukea emme saa, vaan Kela pitää tytärtäni edelleenkin normaalisti työkykyisenä, Jääskeläinen kertoi.
Meillä muhii kansanterveydellinen ongelma
Lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela on työssään usein törmännyt vastaavanlaisiin tapauksiin, kun sisäilmasairastuneita ei uskota vaan heitä pidetään mieleltään sairaina. Münchausenin oireyhtymässä on kyse siitä, että vanhempi sairastuttaa lapsen henkisesti keksimällä tälle oireita.
Kyseessä on vakava, vanhemmuutta loukkaava syytös, mutta valitettavasti siihen törmää.
&#8211; Meillä muhii kansanterveydellinen ongelma. Jos lapsi altistuu homeelle jo päiväkodissa tai koulussa, ennemmin tai myöhemmin oireet puhkeavat, esimerkiksi työpaikalla. Sairastuneet lapset saattavat syrjäytyä sosiaalisesti, heidän itsetuntonsa heikkenee, sosiaalinen kehitys häiriintyy ja he saattavat joutua koulukiusatuiksi.
&#8211; Kehittää pitäisi väistötiloja, hoitopolut on saatava kuntoon, sairastuneiden kohtelussa ja kohtaamisessa on ongelmia, koulutusta tulisi kehittää ja sosiaaliturva on saatava kuntoon, Tuomela sanoi perussuomalaisten organisoimassa seminaarissa.
&nbsp;

Eläkkeellä oleva biokemisti: ”Työterveyslaitoksen turhat hometestit olivat huijausta ja sairastuneiden turhaa pahoinpitelyä”

Rakennetun ympäristön aiheuttamat sairaudet ja sosiaaliturvan puute -suurseminaari Helsingissä käynnistyi dramaattisesti sisäilmakatastrofin uhriksi joutuneen perheen isän epätoivoisella avunpyynnöllä ja äidin traagisella kirjeellä.

Tämän perheen kohdalla viranomaisten välinpitämättömyys ja yhteiskunnallisen tuen puute johti lopulta tragedioista pahimpaan – oman lapsen kuolemaan. Isän vetoomus oli kirjoitettu ennen aivan äskettäin tapahtunutta menetystä.
&#8211; Vaimoni ajaa autolla vain harvoin, netin käyttö on hankalaa ja kaupassa käyminenkin tuskallista. Kuitenkin meille on tarjottu lähinnä vain psykologista tukea. Perheemme hajoaa palasiksi, ellemme saa apua. Auttakaa meitä, kirjoitti isä vetoomuksessaan, jonka perussuomalaisten työmies Matti Putkonen luki lauantaina seminaariyleisölle.
<iframe loading="lazy" title="RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIHEUTTAMAT SAIRAUDET JA SOSIAALITURVAN PUUTE - seminaari" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/T3QZAabKdLM?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
”Eilen havahduin suureen ikävään”
Juuri seminaaria edeltävänä päivänä oli Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry:tä edustava Reetta Lappalainen saanut saman perheen äidiltä koskettavan kirjeen, jonka sisältö veti seminaariyleisön hiljaiseksi.
&#8211; Hyvä seminaariväki. En haluaisi kirjoittaa tällaista kirjettä. Haluaisin herättää lapseni aamulla kouluun ja saada elää tavallista elämää. Eilen havahduin suureen ikävään, Lappalainen luki liikuttuneena.
&#8211; Sisäilmakatastrofin uhriksi joutuminen ei kiinnosta viranomaisia Suomessa. Emme ole saaneet sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta apua, vain koska olemme sairastuneet vääränlaiseen sairauteen. Nyt toinen lapsistani ei ole enää täällä. Pitääkö lapsen kuolla ennen kuin saamme edes osan tarvitsemastamme tuesta? Lapseni kuoli sisäilmasairauden ja hoitovirheiden muodostamaan ketjuun.
Oulun poliisin astmaepidemia
Työsuojeluvaltuutettu Tero Väyrynen Oulun poliisilaitokselta puhui sisäilmaseminaarissa Oulun poliisin sisäilmaongelmista. Oulun poliisilaitos on vuonna 1989 käyttöönotettu tyypillinen sandwich-tyyppinen virastotalo, joka on kärsinyt sisäilmaongelmista ainakin vuodesta 2009 lähtien.
Henkilöstön valituksiin ja heidän kokemiinsa oireisiin ei uskottu, eikä kattavaa kuntotutkimusta haluttu tehdä ennen kuin vasta vuonna 2016. Samana vuonna aloitettiin suurempi peruskorjaus.
&#8211; Kiinteistönomistaja ei katsonut väistötiloja tarpeellisiksi, joten työskentelimme rakennustyömaalla, kunnes rakennusvalvonta keskeytti työt puutteellisen rakennuslupahakemuksen vuoksi. Nyt työskentelemme väistötiloissa, joista tuli käytännössä väliaikaistilat.
&#8211; Ymmärrämme ammatin riskit, mutta sitä on vaikea ymmärtää, että työpaikka on se, mistä sairastutaan. Poliisilaitoksen 270 työntekijästä 150 on sairastunut erilaisiin oireisiin, joten jos sisäilmaongelmat ovat pelkkiä mielenterveysongelmia, olisin vielä enemmän huolissani, Väyrynen ihmetteli.
18 astmadiagnoosia yhden kevään aikana
Poliisilaitoksen remontin aikana 138 työntekijää oli yhteydessä työterveyshuoltoon muun muassa silmä- ja hengitysoireiden, ihottumien, hengenahdistuksen sekä rytmihäiriöiden takia. Joulukuussa 2016 aloitettu vankilaosaston remontti vaikeutti oireita merkittävästi.
Ensimmäinen astmadiagnoosi tehtiin tammikuulla 2017. Kevään 2017 aikana astmadiagnooseja tehtiin jo 18. Sairastuneet siirrettiin välittömästi muihin tiloihin.
&#8211; Suomalaisessa hoitosuosituksessa sisäilmaongelmien ja sairastumisten syy-yhteyttä ei voida todeta, jos ei pystytä osoittamaan, mistä tekijöistä ja millä mekanismeilla oireet syntyvät. Sitä vastoin esimerkiksi saksalaisessa hoitosuosituksessa kosteusvaurio on aina terveysriski.
&#8211; Jatkoselvityksiä asiassa on tehty, joiden mukaan toksisten olosuhteiden ei aukottomasti voida osoittaa aiheuttaneen henkilökunnan sairastumisia, mutta sitä pidetään todennäköisenä, sanoi Väyrynen.
Kätilön unelma mureni
Kokkolalainen Tarja Kovalainen tiesi jo pikkutyttönä, että isona hänestä tulee kätilö. Haave toteutui, ja Keski-Pohjanmaan keskussairaalan synnytysosastolla työskennellyt Kovalainen toivoi saavansa jatkaa unelma-ammatissaan eläkeikään saakka.
Unelma kuitenkin mureni synnytysosaston homeongelmiin, jotka veivät Kovalaiselta ja kolmelta kollegalta työkyvyn hänen ollessaan vasta nelikymppinen. Nyt Kovalainen joutuu jättämään eläkepaperit, vasta 56-vuotiaana.
&#8211; Minulta meni työ, terveys ja toimeentulo. Matkakorvauksia lääkärikäynteihin ei saanut, Tehy ei maksanut ansiosidonnaista. Olimme vajaakuntoisia työntekijöitä ja mukana useissa työkokeiluissa. Yli vuoden pyysin, että minut irtisanottaisiin. Vuonna 2018 näin viimein tapahtui.
&#8211; Mietin kuitenkin, miksi Suomessa pitää aina mennä vaikeimman kautta. En koskaan uskonut sanontaa, että jyvät erottuvat akanoista, valitettavasti se on totta. Se illuusio minulta on mennyt, että Suomi olisi oikeusvaltio, Kovalainen kertoi suurseminaarissa.
&#8220;Olen menettänyt luottamukseni yhteiskuntaan&#8221;
Marjut Vesala Suomen Hajuste- ja Kemikaaliyliherkät ry:stä on joutunut karvaasti kokemaan, että monikemikaaliyliherkkyyteen sairastumisen jälkeen ei ole elämää eikä yhtään normaalia arkea. Monelta tautiin sairastuneelta viedään kaikki – terveys, koti, työ ja perhe, ulkonäköä ja itsetuntoa myöten.
Huonosti tunnetun sairauden taustalla on usein homealtistus. Monikemikaaliyliherkkyys ei ilmoittele etukäteen, se iskee yhtäkkiä ja varoittamatta kuin auto-onnettomuus – ja sitten joutuu äkkiä lähtemään kotoaan pois.
&#8211; Olen ollut koditon kohta kolme vuotta. Vuonna 2015 pystyin vielä käymään kaupassa ilman hengityssuojaa, nyt tarvitsen kaksi suusuojaa kauppareissua kohti. Olen jo siinä tilanteessa, että jos otan suusuojan pois, minulta saattaa mennä taju.
&#8211; Kun yhdellä verikokeella ei löydy mitään poikkeavaa, eivät läheisetkään usko, vaan päivittäin joudun selittelemään sairauttani ja oireitani ihmisille. Ja koska diagnoosia ei saa, ei myöskään Kelalta saa mitään tukia. Olen menettänyt luottamukseni tähän yhteiskuntaan, nyt toivon, että yhteiskunta todistaisi minulle olevansa vielä luottamukseni arvoinen, Vesala kuvasi seminaariyleisölle ahdinkoaan.
Lääkärit vakuuttuneita &#8211; homeongelma on todellinen
35 vuotta työterveyslääkärinä toiminut Kyösti Rinne havaitsi jo varhain, että suurimmalla osalla toistuvista poskiontelotulehduksista kärsivillä oli myös homeongelmaa joko kotona tai työpaikalla. Rinne toimi vuosikymmeniä kauhajokelaisen homekoulun työterveyslääkärinä.
Tänä päivänä koulu ei enää ole käytössä, mutta 18 koulun kolmestakymmenestä opettajasta on jossain vaiheessa sairastunut melko vakaviin sairauksiin.
&#8211; Homeongelmat aiheuttavat muutakin kuin vain limakalvo- ja hengitystieoireita. Sairastuneiden joukossa on ollut esimerkiksi todella harvinaisia autoimmuunisairauksia, rintasyöpiä ja keuhkosyöpä tupakoimattomalla naisella. Yhden nuoren syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa.
&#8211; Koulun rakentaminen maksoi Kauhajoella 8,5 miljoonaa euroa, eli jos kahdeksan oppilaan tulevaisuus muuttuu homeettoman koulun ansiosta normaaliksi, on se kannattava satsaus jo taloudellisestikin, Rinne kertoi.
Kenen korvien välissä on vikaa?
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Christer Häggvist kertoi seminaariyleisölle, että tänä päivänä käydään tietyissä piireissä lääkärien keskuudessa kiivasta keskustelua siitä, ovatko homeongelmat pelkästään mielen tuotteita. Koska sisäilmaongelmista sairastuneet raportoivat lääkäreille hyvin monenlaisia oireita, taudinkuvaa on vaikea saada yhden diagnoosin alle.
Koska harhaluuloisuushäiriön oireisiin liittyy myös kokemus tai pelko fyysisestä sairaudesta, tulee monelle lääkärille kiusaus ajatella ongelman olevan korvien välissä.
&#8211; Tänä päivänä tiedetään, että neuroinflammaatio eli aivojen tulehdusreaktio on keskeinen tekijä monen psykiatrisen ja neurologisen sairauden taustalla, kuten skitsofreniassa, masennuksessa, kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä, lihasrappeumataudissa ja Alzheimerissa.
&#8211; On valitettavaa, että tietyt julkisilla varoilla ylläpidetyt erikoislääkäreiksikin kutsutut tahot harjoittavat edelleen hoitomuotoja, joiden tehosta ei ole mitään näyttöä. Kenen korvien välit ovat tässä päässeet tulehtumaan? Häggvist kysyi.

Yhteiskunnan tuen puute johti sisäilmasairastuneen lapsen kuolemaan – isän vetoomus: ”Auttakaa meitä”

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti järjestöille lausuntopyynnön koskien luonnostaan &#8220;toiminnallisten häiriöiden&#8221; kriteerejä ja hoitoa. Perussuomalaiset totesivat lausunnossaan STM:n työryhmän esittävän omassa raportissaan hyvin yksipuolista näkemystä kroonisista sairauksista.

Hoitoa ja kuntoutusta kehitettävä
Perussuomalaiset pitävät tervetulleena sitä, että tulevaisuudessa halutaan kiinnittää enemmän huomiota vaikeiden kroonisten sairauksien diagnostiikkaan sekä hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen. Hoitojärjestelmän kehitys ja vastuiden jako sairaanhoitopiireittäin ja osaamiskeskuksien perustaminen vaatii myös lisää resursointia.
&#8211; Haluamme kuitenkin tuoda esille huolemme siitä, että työryhmä esittää hyvin yksipuolista näkemystä kroonisista sairauksista. Työryhmässä on paljon mm. vakuutusjärjestelmän eri edustajia, joiden taustaintressit vaikuttanevat näkemyksiin asiassa, jossa kuitenkin nimenomaan intressipiireistä riippumaton, puolueeton näkemys on välttämätöntä.
&#8211; Työryhmä on niputtanut yhteen kirjavan joukon erilaisia sairauksia ja oireyhtymiä ja on päättänyt nimittää niitä toiminnallisiksi häiriöiksi. Monille esitetyille oiretiloille löytyy kuitenkin selittävä tekijä, eli oireet eivät ole lääketieteellisesti selittämättömiä oireita, kuten työryhmä väittää, todetaan perussuomalaisten ministeriölle jättämässä lausunnossa.
Ympäristöherkkyyspotilaille sosiaaliturva
Perussuomalaiset haluavat erityisesti nostaa esille ympäristöherkkyyssairaudet ja sairastuneiden tilanteen.
&#8211; Ihmettelemme suuresti, miksi tälle kasvavalle potilasryhmälle ei edelleenkään myönnetä sosiaaliturvaa. Tämä käytäntö on räikeässä ristiriidassa perustuslain kanssa ja se tulee korjata välittömästi.
Ympäristöherkkyyssairauksiin kuuluvat kosteus- ja homesairaus, monikemikaaliyliherkkyys, sähköyliherkkyys ja valoyliherkkyys sekä infraäänen aiheuttama oireyhtymä.
&#8211; Esitetyssä dokumentissa on liikaa korostettu, että oireilu johtuu potilaiden pelosta ja huolestuneisuudesta. Tämä tulkinta edustaa vakuutusyhtiöiden linjaa. On myös väärin ajatella, että hoitojen painopisteenä on oltava monenlaiset psykologiset hoidot ja potilaiden rauhoittelu, perussuomalaisten lausunnossa painotetaan.
&#8211; On useita tapauksia, joissa on todettu sairastumisen johtuneen työpaikan olosuhteista, mutta vakuutusyhtiöt ovat evänneet korvaukset. Näin on menetelty, vaikka syy-yhteys on selvästi pystytty osoittamaan.
Kokkolan työkyvyttömyysriidan ristiriitainen päätös
Lain mukaan sairaus voidaan korvata ammattitautina, jos sairauden syy-yhteys työn sisältämään laissa määriteltyyn altistavaan tekijään on osoitettavissa riittävällä todennäköisyydellä.
&#8211; Ammattitauti on sairaus, joka on todennäköisesti aiheutunut työssä esiintyvästä fysikaalisesta, kemiallisesta tai biologisesta tekijästä. Tästä on malliesimerkkinä Kokkolan ja HUS:n kätilöiden tapaukset. Kaikki oikeusasteetkin totesivat Kokkolan tapauksessa, että työkyvyttömyyteen johtaneet sairaudet ovat johtuneet työpaikan olosuhteista. Siitä huolimatta korkein oikeus eväsi korvaukset vakuutusyhtiön perustelujen pohjalta kuulematta kätilöitä, perussuomalaiset toteavat.
Kosteus- ja homeongelmat vakava tekijä
Puolue muistuttaa lausunnossaa, että altistuminen kosteus- ja homemikrobistolle on hyvin tärkeä tekijä monien ns. toiminnallisten häiriöiden kehittymisessä.
&#8211; Dokumentissa oireet on ripoteltu eri lääketieteen alojen välille. Todellisuudessa nämä oireet, joita työryhmä kutsuu toiminnallisiksi häiriöiksi, ovat monesti kosteus- ja homesairauden ilmentymä.
&#8211; Ympäristösairaudet, toisin kuin työryhmä väittää, ovat hankittuja sairauksia, jotka kehittyvät, kun elimistö altistuu pitkäaikaisesti tai voimakkaasti home- ja kosteusvaurion seurauksena muodostuvalle mikrobistolle. Siten on väärin väittää, ettei löydy selittäviä tekijöitä tai että oireet ovat lääketieteellisesti selittämättömiä.
Läpinäkyvyyttä seurauksien käsittelyyn
Perussuomalaiset ihmettelevät työryhmän esittämää referenssilistaa ja tarkoituksenhakuisuutta erottaa ympäristötekijät potilaiden kokemista oireista. Tämä menettely poistaa viranomaisilta vastuun tarjota lainmukainen terveellinen asuin- ja työympäristö.
Perussuomalaisten mielestä painopiste ongelmien ratkaisussa tulee olla:
1. Terveiden kiinteistöjen rakentaminen, oikeaoppinen kiinteistöjen huolto ja valvonta. 
2. Pitää kehittää puolueetonta tutkimusta, jossa selvitetään sairastumisen mekanismeja. 
3. Pitää panostaa lääkäreiden koulutukseen, tehdä poikkilääketieteellistä tutkimustyötä ja hoitaa poti-lasta holististen periaatteiden mukaisesti. 
4. Lisätä läpinäkyvyyttä, objektiivisuutta ja avoimuutta mm. kosteus- ja homesairauden syiden ja seurauksien käsittelyssä. 
5. Tarjota sisäilmasta sairastuneille potilaille sosiaaliturvaa, koska turvattomuus lisää heidän stressiä ja näin ollen ylläpitää oireistoa.
&#8211; Yhteenvedoksi toteamme, että ympäristöherkkyyssairauksia ei ole käsitelty dokumenttiluonnoksessa riittävällä kliinisellä asiantuntemuksella. Tämän potilasryhmän osalta Suomi rikkoo oikeusvaltiolta vaadittavia normeja. Sosiaaliturva ja lääketieteellisiin tosiasioihin perustuvat tutkimukset ja hoidot tulee korjata välittömästi, perussuomalaiset vaativat.

Perussuomalaiset jättivät lausuntonsa STM:lle: Sisäilmasta sairastuneille potilaille sosiaaliturvaa

Kätilöopiston työntekijät aikovat nostaa rikossyytteen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä vastaan, kertoi kätilö Annika Rönneberg <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tuumaustunnilla-torstaina-sisailmasairastuneet-jatetty-suomessa-heitteille-miksi-ongelmaa-ei-oteta-vakavasti/">Työmiehen tuumaustunnilla</a>. Rönnebergin mukaan ainakin työturvallisuusrikoksen tunnusmerkit täyttyvät.

Suuri joukko kätilöitä sairastui kätilöopistolla vanhan kiinteistön terveydelle haitallisten homesieni- ja mikrobipitoisuuksien vuoksi. Sairaala suljettiin keväällä 2017 kyseisten sisäilmaongelmien vuoksi.
Sairaalan henkilökuntaa ja heidän oireiluaan ei kuunneltu eikä otettu vakavasti. Rönnebergin mukaan Kätilöopistoa ei olisi koskaan suljettu, ellei sen henkilökunta olisi tullut voimakkaasti julkisuuteen asian tiimoilta.
Kätilöiden mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n itse järjestämä työterveyshuolto on yksi suurimmista syypäistä siihen, että sairaalan henkilökunta ei ole saanut ajoissa asianmukaista hoitoa.
&#8211; Lukuisat kollegani ovat viestineet, että työterveyslääkärin kohtelu on ollut vähättelevää ja loukkaavaa, Rönneberg sanoi Perussuomalaisten työmies Matti Putkosen isännöimällä <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tuumaustunnilla-torstaina-sisailmasairastuneet-jatetty-suomessa-heitteille-miksi-ongelmaa-ei-oteta-vakavasti/">Tuumaustunnilla</a>.
&#8211; Monissa tapauksissa myös jatkotutkimuksiin pääsy on ollut erittäin hidasta ja joidenkin kohdalla se on johtanut siihen, että työntekijän astma ja keuhko oireet ovat viivästyneen hoidonaloituksen vuoksi, päässeet erittäin vaikeahoitoisiksi.
<h4>Ehkä se johtuu masennuksesta?</h4>
Lukuisissa tieteellisissä tutkimuksissa on osoitettu sisäilman laadun vaikutus muun muassa neurologisiin oireisiin. Näitä oireita, kuten epätavanomaista väsymystä, huimausta ja jatkuvaa töissä alkavaa päänsärkyä oli erityisen runsaasti kätilöopiston työntekijöillä.
&#8211; Silti työterveyslääkäri on saattanut täysin sivuuttaa potilaan kokemuksen ja kehottanut ensi töikseen työntekijää pohtimaan masennuksen mahdollisuutta, Rönneberg hämmästeli.
Rönneberg ei ymmärrä, kuinka Kätilöopistolta saapuneet samankaltaiset potilastapaukset eivät ole saaneet lääkäreiden ammatillista kiinnostusta heräämään. Silloin lääkärit olisivat voineet myös päätyä pohtimaan oireiden ilmaantumisen sekä rakennuksen välistä yhteyttä ajoissa.
&#8211; Onko tällöin työturvallisuuslain mukainen vaarojen arviointi laiminlyöty ja ammattitauti, joka olisi asianmukaisessa riskien arvioinnissa pitänyt tunnistaa, päässyt syntymään?
<h4>Ammattiliitostakaan ei apua</h4>
Kätilöt ovat kysyneet neuvoa myös ammattiliitostaan Tehystä, joka varoitti, että tätä taistelua he eivät todennäköisesti voi oikeudessa voittaa. Aiemmat sisäilmasairastumisia koskevat oikeudenkäynnit ovat Suomessa kaatuneet sairastuneiden tappioksi.
&#8211; Tämä koettelee minun sekä muiden kätilöiden käsitystä oikeusvaltiosta, Rönneberg sanoo.
Suomessa ei ole ryhmäkanneoikeutta. Se edesauttaisi sairastuneita aktivoitumaan ja vaatimaan oikeuksiaan. Tällä hetkellä jokaisen on kannettava itse vastuu mahdollisesta tappiosta oikeudenkäynnissä.
&#8211; Ryhmäkanneoikeus muuttaisi tilanteen kansalaisten eduksi. Tästä seikasta on varmasti moni suomalainen kanssani samaa mieltä, Rönneberg sanoi.
Kymmenet kätilöt aikovat kuitenkin lähteä kokeilemaan seuraavaa erää tuulimyllyjä vastaan, Rönneberg sanoi.
&#8211; Aiomme nimittäin nostaa sairaanhoitopiiriä vastaan rikossyytteen &#8211; koska vähintään työturvallisuusrikoksen tunnusmerkit täyttyvät helposti.

Kätilöopiston henkilökunta vaatii oikeutta – suuri joukko sai oireita vanhan rakennuksen sisäilmasta

VIDEO | Sisäilmasairaus alkaa usein ärsytysoireilla kuten nuhalla, yskällä ja silmien punoituksella. Lopuksi voidaan olla tilanteessa, jossa edessä ovat neurologiset ja reumaattiset oireet sekä astma. Tänäkin päivänä sisäilman aiheuttamat oireet tulkitaan helposti psykosomaattisiksi. Asialle on tehtävä jotakin. Tätä mieltä olivat niin puhujat kuin yleisökin kansanedustaja Lea Mäkipään emännöimässä tilaisuudessa Eduskunnan kansalaisinfossa.

Tilaisuuden nimenä oli kattavasti “Sisäilmasairauksien aiheuttajat, ehkäisy ja hoito &#8211; ratkaisuja kasvavaan ongelmaan.” Aihe koskettaa selvästi monia, sillä kansalaisinfon tilat olivat turvoksiin asti täynnä ja kansa korvat hörössä koko parituntisen tilaisuuden ajan.
Pikkuparlamentissa kuultiinkin asiantuntijoiden puheenvuoroja kasvavan ongelman todellisista aiheuttajista, sairauden ehkäisystä ja diagnostiikasta sekä mittausmenetelmistä ja sisäilman puhdistamisesta. Aivan kädettömiä ei oltu käytännön ratkaisujenkaan suhteen, sillä tilaisuuden lopuksi kuultiin niin sanotusti hevosen suusta miten sisäilman myrkyistä on mahdollista päästä eroon titaanioksidin avulla.
Ohjelman aluksi kansanedustaja Lea Mäkipää kertoi työstä, jota perussuomalaiset jo ovat tehneet eduskunnan vallan saleissa sisäilma- ja homeongelman ratkaisemiseksi. Hän muistutti myös siitä, että Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan Suomessa on 800 000 ihmistä, jotka päivittäin altistuvat sisäilman ongelmille niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Mäkipää totesi sairastuneiden jääneen aivan liian vähälle huomiolle.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/27zari99"></iframe> 
Sisäilmasairaudet &#8211; Lea Mäkipää. 5 min 40 sek.
-Sairastuneet tarvitsevat uudet diagnoosinumerot saadakseen tukea toimenpiteisiin ehkäisemään lisäsairastumista, tukea kuntoutumiseen ja työllistymiseen, sairastuneille soveltuvien asuntojen hankintaan ja yhdenvertaiseen sosiaaliturvaan.
<h4>Lindström haluaa teknikot takaisin rakennuksille</h4>
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström oli hänkin hankkiutunut väentungokseen kiireisestä ministeriaikataulustaan huolimatta, ovathan sisäilmasairausten helpottaminen ja ratkaisujen löytäminen perussuomalaisten sydämenasia.
&#8211; Hallitus on hyväksynyt jo hallitusohjelmassaan kärkihankkeena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Yksi projekteista on Terveellisten talojen Suomi.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/4miw78s3"></iframe> 
Jari Lindström
Vastatessaan yleisön kysymyksiin Lindström pohti myös sitä, onko rakentamisessa ja sen tehokkuuden tavoittelussa menty jo liian pitkälle. Hänen mukaansa voisi ehkä miettiä, pitäisikö teknikkotaso palauttaa rakennustyömaille. Näin toimien pystyttäisiin yhdistämään paras teoreettinen tieto ja käytännön osaaminen ja siten ehkäisemään ongelmia jo ennakolta.
Biokemisti Pekka Nikkola puhui sisäilman ongelmien takia sairastuneen näkökulmasta ja käsillä olevan ongelman hoidosta. Hän esitti näkemystensä tueksi visuaalista näyttöä ja puhui ikäänkuin tiedemiehen suulla. Hän puuttui myös siihen, että valitusvirkamiehet Suomessa suojelevat enemmänkin toisiaan ja muita virkamiehiä kuin kansaa. Hyviä uutisia on hänen mukaansa kuitenkin tiedossa.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/orwvh0yz"></iframe> 
Sisäilmasairaudet &#8211; Pekka Nikkola. 19 min 35 sek. 
Turun yliopiston dosentti Esa-Matti Lilius valisti seikkaperäisesti kosteusvauriodiagnostiikasta ja mittausmenetelmistä. Hän muistutti yleisöä Toxtest-tutkimushankkeesta vuodelta 2010-2012. Lopputoksena oli tieteellinen sekaannus eikä kiistatonta selvyyttä asiasta ole vieläkään.
Asia on suomalaisessa tiedeyhteisössä selvästi hankala ja suuria tunteita herättävä.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/elu4z7dk"></iframe> 
Sisäilmasairaudet &#8211; Esa-Matti Lilius Turun yliopistosta. 24 min 6 sek. 
Lilius esitteli tilaisuudessa myös biomonitorointimallia.
Tekninen johtaja Kari Enroth oli paikalla kertomassa edustamansa yrityksen fotokatalyysiä hyödyntävästä ratkaisusta sisäilmasairauksien ehkäisemiseksi.
<iframe loading="lazy" frameBorder="0" width="460" height="259" allowfullscreen webkitallowfullscreen mozallowfullscreen src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/s9ueww6f"></iframe> 
Sisäilmasairaudet &#8211; Kari Enroth. 18 min 58 sek.
&#8211; Heti alkuun korostan, että kyseessä ei ole remonttimenetelmä, eikä tällä voi eikä saa korvata kunnolla tehtyä kosteusvauriokorjausta.
Enroth käytti esimerkkinään Äänekoskella tehtyä kouluremonttia, jossa käytettiin fotokatalyysiä. Remontti mahdollisti Enrothin mukaan koulunkäynnin väliaikaisen jatkamisen toivottomiksi tuomituissa tiloissa.

Sisäilmasairaudet ovat kansantauti

Kansanedustaja Jari Lindström (ps.) avasi tilaisuuden. Seuraavaksi Pekka Nikkola kertoi kattavasti kosteusvaurio-ongelmista. Videon pituus: 35 min 14 sek.
Biokemian maisteri Pekka Nikkola kertoi hätkähdyttäviä tietoja siitä, miten nykytilanteeseen on tultu. Homeongelma on Suomen oma ongelma, sillä kosteusvaurio-ongelmaa ei juuri esiinny ulkomailla. Tästä kertoivat Ylen ulkomaantoimittajat vuosi sitten.
Huonosti rakennetaan aivan tahallaan
&#8211; Rakentamisen laatu varsinkin yhteiskunnan omistamissa rakennuksissa on ollut maassamme jo puoli vuosisataa tarkoituksellisen kehno. Tästä pitivät huolen valtiovarainministeriön korkeat virkamiehet, joiden mukaan rakennuksen tulee kestää vain 30 vuotta, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi rakentamista. Nyt sitä tosiaan on ja rahat ovat loppu, Nikkola moitti.
Nikkola on perehtynyt koulutuksessaan kosteusvaurioihin liittyviin bacillus&#8211; ja streptocymes-bakteereihin. Ne aiheuttavat allergista alveoliittia, joka on keskeinen kosteusvaurioiden aiheuttama sairaus. Nikkola on sairastanut allergiasta alveoliittia 14 vuotta ja yhtä pitkään hän on perehtynyt kosteusvaurioiden aiheuttamien vaivojen syntyyn. Allerginen alveoliitti ei parannu, vain sen oireita voi hoitaa.
Betonia tehdään väärästä materiaalista
Suomalaisten ongelmat saattavat johtua kansallisesta tavasta tehdä betonia vääristä aineista. Kosteusvaurio-ongelmat johtuvat kastuneesta tai kosteasta, liian vähän aikaa kuivaneesta betonista, jossa on hiekan sisältämiä bakteereita. Niistä on tutkittu parhaimmin bacillus- ja streptomyces-bakteerit.
&#8211; Ulkomailla, kuten Ruotsissa käytetään betonin tekoon pääasiassa kalliomursketta, liuske- ja kalkkikiveä, joilla on erilainen mikrobikanta ja jotka eivät tuota kastuessaan pahoja myrkkyjä, Nikkola kertoo.
Kosteuden tuomat myrkyt löydettiin 20 vuotta sitten
Kosteusongelmat alkoivat 40 vuotta sitten ja niitä on tutkittu noin 20 vuotta. 1990-luvun alussa Kuopion yliopiston tutkijat saivat selville, että kosteusvauriomikrobit tuottavat kasvaessaan myrkkyä, joka tuhoaa muun kasvuston. Tieteellisessä julkaisussa kerrottiin etenkin streptomyces-bakteerin myrkystä.
Vuonna 1991 Yle kertoi, että nyt on paljastunut suomalaisen rakentamisen huono laatu.
&#8211; Rakennusteollisuus puolustautui sanomalla, että rakennukset tehtiin kestämään 40 vuotta. Eli 10 vuotta pitempään kuin valtiovarainministeriön virkamiehet edellyttivät. Kosteusvauriot mainittiin, mutta mikrobimyrkyistä ei puhuttu mitään.
Vuosina 1994-95 sairastui Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä lähes 20 työntekijää allergiseen alveoliittiin ja he saivat ammattitautikorvauksen vaikeuksitta. Seuraavana vuonna linja muuttui.
Tietoa salattiin 14 vuotta
Vuonna 1995 perustettiin Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sisäilmapoliklinikka, jota johti tohtori Helena Mussalo-Rauhamaa.
&#8211; He saivat miltei välittömästi selville, että kosteusvauriorakennuksen aiheuttama sairaus on allerginen alveoliitti, jossa on vain vähän valkosoluja keuhkoissa. Sitä ei saa sotkea toisentyyppiseen allergiseen alveoliittiin eli homepölykeuhkoon, jossa on runsaasti valkosoluja, Nikkola kertoo.
&#8211; Tätä tietoa ei kerrottu julkisuuteen! Se kerrottiin vasta vuoden 2009 sisäilmastoseminaarissa, Nikkola ihmettelee.
Ammattitautitutkimukset siirrettiin vuonna 1995 Työterveyslaitokselle.
&#8211; Erittäin monelle tehtiin altistuskokeita kolmella eri homeallergeeniuutteella, vaikka tiedettiin aivan varmasti, että sairaus on allerginen alveoliitti eikä homeallergia. Allergeeniuutteita käytettiin tarkoituksellisesti väärin! Uutteita käytettiin IgE-välitteisen allergian varmistamiseen, Nikkola kertoo.
Allerginen alveoliitti tarkoittaa käytännössä, että henkilö tulee yliherkäksi hyvin monille aineille hyvin pieninä pitoisuuksina. Hänestä tulee monikemikaali- ja mikrobiallerginen. Se on vaikea tilanne.
Kun henkilö altistuu oireille huoneessa, siitä pitää lähteä pois. Oire on tarkoitettu varoitukseksi. Valitettavasti sitä säätöä ei voi kääntää takaisin lievemmälle.
Boori &#8211; kaiken pahan alku?
Vuosina 1994-97 professori Mirja Salkinoja-Salonen selvitti, mistä valkosolujen vähyys keuhkoissa johtui. Kosteusvauriomikrobit, lähinnä bakteerit, tuottavat pepditimyrkkyjä, jotka keuhkoihin juuttuessaan tuhosivat valkosolujen mitokonrioita. Myrkyntuotanto alkoi mikrobeissa, jos vesi sisälsi booria.
Booria on tai oli ainakin lasivillassa, kipsilevyssä, eko- eli selluvillassa ja aiemmin myös pyykinpesuaineissa.
Homeitiöt jopa helpottavat oireita
Jatkuvasti on puhuttu homeoireista, vaikka Nikkolan mukaan home voi jopa parantaa oireita.
&#8211; Paras keino on oleskella maissa, joissa on Suomea enemmän homeitiöitä ilmassa, kuten Välimeren maissa tai Englannissa. Homeitiöt sisältävät betaglukaania, johon peptidimyrkyt tarttuvat keuhkoissa. Myös 8-10 vuorokauden vesipaasto tekee oireettomaksi. Oireettomuus jatkuu, kunnes altistuu uudelleen mikrobimyrkyille, Nikkola sanoi.
&#8211; Olin Englannissa täysin oireeton, kunnes saavuin Helsinki-Vantaan kakkosterminaaliin. Hengitys vaikeutui viidessä sekunnissa. Se johtui terminaalin betonilattiasta. Oireet poistuivat, kun kakkosterminaali siirtyi toiseen käyttöön, Nikkola kertoo.
Eduskunnan selvitys ei vieläkään kerro
Vuonna 2012 Työterveyslaitos teki eduskunnan tarkastusvaliokunnalle selvityksen Rakennusten kosteus- ja homeongelmat, joissa vaietaan täysin edellä kerrotuista asioista.
&#8211; Tämä julkaisu on erinomainen, mutta valitettavasti se koskee ei-suomalaista homeongelmaa. Sillä ei oikeastaan ole mitään tekemistä suomalaisen kosteusvaurion kanssa. Tätä raportin tekoa ei olisi missään nimessä antaa Työterveyslaitokselle, Nikkola manaa.

Susi ja sekunda kannattaa vain grynderille: homeongelmat saatava kuriin

Kosteusvaurioihin liittyvät terveyshaitat koskettavat huomattavan suurta ihmisjoukkoa. Yli 600 000 suomalaista on saanut jonkinasteisia oireita altistuttuaan homeelle ja kosteusvaurioille. Valtaosa oireista on lieviä ja ohimeneviä, mutta tuhannet saavat vuosittain vakaviakin oireita. Professori, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ville Valtonen kertoi, että ihmisten alttius homeoireisiin vaihtelee.
<blockquote>&#8220;Homesairaus alkaa yleensä hengitysteiden ja silmien ärsytysoireilla kuten nuhalla, yskällä, hengitysteiden polttelulla ja silmien punoituksella&#8221;</blockquote>
&#8211; Jotkut voivat olla jopa vuosikymmeniä homeisessa rakennuksessa saamatta oireita, toiset voivat saada selviä oireita jo muutaman kuukauden altistuksen jälkeen, Valtonen kertoi.
Valtosen mukaan homesairaus alkaa yleensä hengitysteiden ja silmien ärsytysoireilla kuten nuhalla, yskällä, hengitysteiden polttelulla ja silmien punoituksella. Seuraavaksi ärsytysoireiden lisäksi potilaalle alkaa ilmaantua poikkeavan paljon keuhkoputkentulehduksia ja poskiontelotulehduksia sekä usein myös päänsärkyä ja poikkeavaa väsymystä. Tämän jälkeen osalle potilaista tulee erilaisia neurologisia oireita kuten raajojen puutumisia, kipuja eri puolille kehoa. Keskittyminen on vaikeaa, muisti voi pätkiä, ikään kuin ”aivot olisivat sumussa”. Tämän jälkeen osalle potilaista tulee reumaattisia oireita. Osalle potilaista voi lopulta puhjeta astma.
<h4>Monikemikaaliyliherkkyys</h4>
Valtonen kertoi myös nk. monikemikaaliyliherkkyydestä, joka liittyy voimakkaasti homesairauteen. Noin puolelle homepotilaista tulee aikaa myöten myös tällainen yliherkkyys. Monikemikaaliyliherkät potilaat saavat erilaisia oireita mm. hajuvesistä, hajusteista, tupakansavusta, maaleista, lakoista, liuottimista, painomustetuotteista, auton tuulilasin pesunesteestä, hiuslakasta, erilaisista pölyistä ja pakokaasuista. Tällainen yliherkkyys on potilaalle usein pahempi kuin pelkkä homeallergia, koska ärsyttävien kemikaalien välttäminen käytännössä on usein vaikeampaa kuin homealtistuksen välttäminen.
<h4>Homesairauden tunnistaminen vaikeaa</h4>
Valtosen mukaan tällä hetkellä ei ole olemassa luotettavaa laboratoriokoetta, joka varmistaisi tai poissulkisi kohtalaisella varmuudella homesairauden. Päinvastoin, potilaan oirekuvaa ei aina uskota ja potilaan sairaus saatetaan tuomita ”psykiatriseksi”. Homesairauteen ei myöskään ole tällä hetkellä olemassa riittävän hyvää hoitomuotoa. Paras keino on välttää lisäaltistuksia homeille ja ärsyttäville kemikaalille.
&#8211; Yliopistollisiin sairaaloihin tulisi perustaa sisäilmaklinikat, Valtonen ehdottaa.
Inspector Sec Oy:ta edustava Risto Salin kummasteli, miksi hallinnolliset tulkinnat ja lääkärien tulkinnat poikkeavat käyttäjien kokemuksista.
&#8211; Ihmiset sairastuvat, vaikka sisäilma on todettu mittausten perusteella hyväksi. Yleisesti hyväksytyillä mittaustuloksilla on parhaimmillaankin vain heikko korrelaatio terveysoireiden kanssa, Salin muistutti.
<h4>Myrkyllinen home sammuttaa valot</h4>
Biokemian ja immunologian dosentti, tohtori Esa-Matti Lilius kertoi puheenvuorossaan uudesta, myrkyllisen sisäilman nopeaan testaamiseen liittyvästä tutkimusinnovaatiosta. Uusi menetelmä perustuu valoa vuottavan bakteerin altistamiseen homeongelmasta kärsivän talon pölylle. Bakteerin tuottama valo on suoraan verrannollinen elävien bakteerisolujen lukumäärään. Mikäli bakteerisolut kuolevat pölyn myrkyllisen homeen vuoksi, voidaan tehdä päätelmiä myrkyllisyyden tasosta.
<h4>Titaanidioksidilevyillä homeen kimppuun? </h4>
Claeris Oy:ta tilaisuudessa edustanut FL Katri Kaipainen kertoi yhtiönsä titaanidioksidipohjaisesta pinnoitetuotteesta, joka on tarkoitettu ilman puhdistukseen. Titaanidioksidipinta reagoi valoon, ja yhdessä ilman ja ilmankosteuden kanssa syntyy Kaipiaisen mukaan happiradikaaleja, jotka reagoivat ilman epäpuhtauksien kanssa hajottaen orgaaniset yhdisteet lopulta vakaiksi lopputuotteiksi.
<h4>Mikä neuvoksi homeongelmissa?</h4>
Professori Valtosen lääkkeet homeongelmiin olivat selkeät: Homesairauteen liittyvää tutkimusta pitäisi lisätä. Lisäksi yhteiskunnan pitäisi rakennuttaa puhtaita turva-asuntoja homesairaiden evakkoasunnoiksi. Perimmäinen ongelma on Valtosen mukaan rakentamisen huono laatutaso. Tähän vaikuttaminen on viime kädessä poliittinen kysymys.
Perussuomalaisten järjestämää tilaisuutta emännöi Ritva ”Kike” Elomaa, kommenttipuheenvuoron pitivät eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström ja eduskunnan varapuheenmiesAnssi Joutsenlahti. 
Esa Lilius (17 min 37 sek):
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/puv3bm89" width="100%" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Risto Salin (15 min 1 sek):
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/0mq18njt" width="100%" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Katri Kaipainen (4 min 27 sek):
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/41x5ih3y" width="100%" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>
Paneelikeskustelu (49 min 32 sek);
<iframe loading="lazy" src="https://dreambroker.com/channel/dbiqeuet/iframe/0h58qk6x" width="100%" height="259" frameborder="0" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>

EU vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuusremontteja vihreän siirtymän nimissä – Koponen: Kaikki eivät tule selviytymään kymmenien tuhansien eurojen laskusta

Sairaalan kosteusvauriot johtivat kätilön työpaikan ja terveyden menettämiseen – myös 12 vuoden eläkkeet menivät: ”En pidä Suomea enää oikeusvaltiona”

Työterveyslääkäri: Viranomaiset tulisi velvoittaa tilastoimaan sairastumiset ja oireet jotka ovat tapahtuneet kosteusvaurioituneissa rakennuksissa

Home- ja kosteusvauriot riivaavat uuttakin rakennuskantaa – Kansanedustaja Rami Lehto vaatii rakennusvalvonnan tehostamista

Meri: Sisäilmasairastuneiden terveyspalvelut ja sosiaaliturva on saatava kuntoon

Eläkkeellä oleva biokemisti: ”Työterveyslaitoksen turhat hometestit olivat huijausta ja sairastuneiden turhaa pahoinpitelyä”

Yhteiskunnan tuen puute johti sisäilmasairastuneen lapsen kuolemaan – isän vetoomus: ”Auttakaa meitä”

Perussuomalaiset jättivät lausuntonsa STM:lle: Sisäilmasta sairastuneille potilaille sosiaaliturvaa

Kätilöopiston henkilökunta vaatii oikeutta – suuri joukko sai oireita vanhan rakennuksen sisäilmasta

Sisäilmasairaudet ovat kansantauti

Susi ja sekunda kannattaa vain grynderille: homeongelmat saatava kuriin

Uusilla aseilla homeongelman kimppuun

Uusimmat

Sisäministeriksi nousevan Lulu Ranteen tuntevat ihmiset antavat hänelle korkean arvosanan Ylen jutussa – ”Hän jos joku jaksaa tehdä kahden ministerin työt”

Tutkimus: Suomi sijoittuu maailman kärkijoukkoon niiden maiden ryhmässä, jossa rasismia on kaikkein vähiten

Koponen: Asfaltti tuoksuu ja liikenne rullaa

Harris väitti CNN:n haastattelussa: Inflaatio ja talousongelmat ovat Trumpin ja koronan vika

Teemu Keskisarjan kolumni: Uutisuskovainen kansa, joka pimeydessä vaeltaa

SDP:n Nasima Razmyar kertoi tavanneensa iranilaisen NCRI:n edustajia – Suomen iranilaiset ihmeissään: “Järjestö silponut naisia ja käyttänyt seksuaalisesti hyväksi jäseniään”

Suosituimmat

Brittimiestä viillettiin veitsellä kaulaan kadulla – video julmasta hyökkäyksestä leviää somessa

Saksa ilmoitti rajuista muutoksista pakolaispolitiikkaansa: Kotimaanlomille lähtevät turvapaikanhakijat karkotetaan ja palautettavien avustukset lasketaan minimiin

Raakojen veitsi-iskujen sarja Saksassa jatkuu – ”Allahu Akbaria” huutanut syyrialainen turvapaikanhakija puukotti Solingenissa kolme ihmistä kuoliaaksi ja haavoitti kahdeksaa

SDP:n Nasima Razmyar kertoi tavanneensa iranilaisen NCRI:n edustajia – Suomen iranilaiset ihmeissään: “Järjestö silponut naisia ja käyttänyt seksuaalisesti hyväksi jäseniään”

Teemu Keskisarjan kolumni: Uutisuskovainen kansa, joka pimeydessä vaeltaa