Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

hoitokodit

Sote-uudistus koskee myös vanhuspalveluita, jotka siirtyvät kunnilta isompien yksiköiden päätöksenteon piiriin maakunnan kokoisille alueille. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen on sitä mieltä, että vanhuspalveluiden ottamista pois kuntien päätöksenteosta olisi pitänyt harkita tarkemmin.

&#8211; Muutoksessa voi olla riskejä, jotka pitää tiedostaa. Vanhuspalvelut olisi voitu säilyttää oman kunnan palveluina, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.
Tampereen yliopisto julkaisi jo vuonna 2012 tutkimuksen, joka paljasti, kuinka vanhuksia viimeisinä elinvuosinaan siirrellään paikasta toiseen. Valitettavan usein on päädytty tilanteeseen, jossa vanhus on joutunut muuttamaan usein eri hoitopaikkojen välillä.
&#8211; Tämä ei kuulosta kovin mukavalta. Jokainen kuitenkin vanhenee, sitä tosiasiaa ei kukaan voi kiistää. Kukapa itse haluaisi viimeisinä vuosinaan joutua muuttamaan näin usein? kysyy Reijonen.
Sote-lainsäädäntö ei sisällä lähipalvelutakuuta
Kun vastuut siirtyvät pienemmistä suurempiin yksiköihin, on kysyttävä, pitenevätkö samalla myös palvelujen etäisyydet. Jo nyt monella on ollut hankaluuksia päästä tapaamaan kaukana hoitokodissa asuvaa läheistään. Uudistuksessa on kiinnitettävä huomiota siihen, että jatkuvia ja toistuvia muuttoja eri hoitopaikkojen välillä jouduttaisiin tekemään mahdollisimman vähän.
&#8211; Johtaako uudistus siihen, että vuodeosastoja karsitaan tulevaisuudessa lisää? Valitettavasti niitä on monessa kunnassa jo karsittu.
&#8211; Olen huolestunut siitä, että sote-lainsäädäntö ei sisällä lähipalvelutakuuta, toteaa Reijonen.
Ovat ansainneet arvokkaan vanhuuden
Reijonen kysyy, onko vaarana, että vanhusten palvelutaloista tulee entistä suurempia yksiköitä entistä harvemmassa. Sote-uudistuksen myötä laki takaa julkisen puolen kiinteistöjen käytön vain muutamaksi vuodeksi eteenpäin. Reijonen pohtii, mikä on yksiköiden tilanne tulevaisuudessa. Tuleeko niiden määrä vähenemään?
&#8211; Tästä on oltava aidosti huolissaan ja tiedostettava tällainen riski. Vanhusten asiaa on pidettävä esillä myös jatkossa. Tämän maan meille rakentaneet vanhukset ovat ansainneet arvokkaan kohtelun, Reijonen sanoo.
&nbsp;

Reijonen: Sote-uudistuksessa on tiedostettava vanhuspalveluiden muutos

Yle selvitti ja <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12175567">paljasti</a> Onnikoti Omenapuun asumispalveluyksikössä tapahtuneita vakavia epäkohtia. Alaikäistä asukasta oli sidottu laittomasti teipillä ja kuormaliinoilla vuosikausia sekä pahoinpidelty useaan otteeseen. Viranomaiset tekevät tarkastuskäyntejä terveydenhuollon toimintayksiköihin, mutta kansanedustaja Ari Koponen paljastaa, minkä vuoksi vastaavat karmeudet eivät kuitenkaan tule esiin.

&#8211; Lainsäädäntömme mukaan tieto tarkastuskäynneistä välitetään terveydenhuollon toimintayksiköihin etukäteen. Tämä mahdollistaa esimerkiksi vanhusten hoitokodeissa ja kehitysvammaisten asumisyksiköissä &#8220;paikkojen siivoamisen&#8221; ja piilottelun ennen varsinaista tarkastusta, tietää perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen.
Kaikki tarkastukset ennalta sovittuja
Ylen selvittämässä tapauksessa Mehiläisen omistamaan Onnikoti Omenapuuhun on tehty vuodesta 2010 lähtien aluehallintoviraston toimesta viisi valvontapäätöstä ja kaupungin puolesta kaikkiaan 12 tarkastusta.
&#8211; Asumisyksikön henkilökunnan mukaan kaikki tarkastukset olivat olleet ennalta sovittuja. Vasta viimeisin, aluehallintoviraston marraskuussa tekemä käynti oli ennalta ilmoittamaton. Tällaisille yllätystarkastuksille pitää olla erityinen peruste, kertoo Koponen.
Valvontasäännösten muuttaminen olisi kaikkien etu
Koponen ei pysty ymmärtämään tarkastuksista tehtävää ennakkoilmoitusta ja vaatii tänään hallitukselle jättämässään toimenpidealoitteessa muutosta terveydenhuollon valvontaa koskeviin säännöksiin, jotta tarkastuskäynnit perustuisivat aina yllätykseen. Vain siten valvontaviranomaiset voivat Koposen mukaan paljastaa terveydenhuollon yksiköissä olevat väärinkäytökset ja potilasturvallisuutta vaarantavat tekijät.
&#8211; Valvontaa koskevien säännösten muuttaminen olisi meidän kaikkien etu, ja vain näin voimme pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä. Säädösvalmistelu laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta on parhaillaan valmistelussa ministeriössä, nyt loppu on enää kiinni maamme hallituksesta, päättää Koponen.
&nbsp;

Hoivayksiköiden karmeat väärinkäytökset loppuvat vain lakimuutoksella – Koponen: Valtion on pidettävä huolta heikoimmista

Kansanedustaja Jukka Mäkynen kysyi eilen eduskunnan kyselytunnilla ministeri Kiurulta, miksi Kiuru ei näe ongelmaa siinä, että aluehallintovirasto ilmoittaa hoitokotien tarkastuksista ennakkoon terveydenhuollon yksiköille ja potilasturvallisuuden vaarantuminen lakaistaan näin maton alle.

Ministeri Krista Kiuru (sd.) ei vastannut edustaja Jukka Mäkysen kysymykseen, vaan puhui asian vierestä. Mäkynen vaatii Kiurulta pikaisia toimia aluehallintovirastojen valvontakäytäntöjä ohjaavaan lainsäädäntöön.
&#8211; Selvitin viime keväänä kirjallisella kysymykselläni ministeri Kiurulle aluehallintovirastojen valvontakäytäntöjä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston johdon mukaan tarkastuskäynneistä ilmoitetaan ennakkoon terveydenhuollon yksiköihin, kuten vanhusten hoitokoteihin.
&#8211; AVIn johdon mukaan ennalta ilmoittamattomalle tarkastuskäynnille on lain mukaan aina oltava peruste. Miten hoitoyksiköiden toimintaa voidaan valvoa, kun hoitoyksikkö usein tietää ennakkoon, että AVI on tulossa paikalle valvontakäynnille? Mäkynen tivasi Kiurulta kyselytunnilla.
Omaiset heitteillä vanhusten hoitokodeissa
Mäkysen mukaan koko terveydenhuollon yksiköiden valvonta on kriisissä.
&#8211; Kansalaisilta tulee jatkuvasti viestiä siitä, että heidän omaisensa on jätetty heitteille esimerkiksi vanhusten hoitokodissa. Se, että valvontakäynti ilman ennakkoilmoitusta terveydenhuollon yksikköön vaatii aina lain mukaan perustelut, on täysin käsittämätön tilanne suomalaisessa oikeusvaltiossa, joka on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, Mäkynen toteaa.
Ministeri Kiuru on vastuuministeri asiassa ja varmasti täysin tietoinen aluehallintovirastojen valvontatoiminnan puutteista, mikä johtuu huonosta lainsäädännöstä. Mäkynen vaatii Kiurua tekemään tarvittavat muutokset lainsäädäntöön niin, että aluehallintovirastot eivät lain mukaan saa missään tilanteessa ilmoittaa ennakkoon tulostaan terveydenhuollon toimintayksikköön, vaan kaiken AVIn valvontatoiminnan tulee perustua yllätyksenä tuleviin valvontakäynteihin.
&#8211; On täysin käsittämätöntä, että Kiuru ei ole jo aiemmin ryhtynyt toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Kiuru tuli tietoiseksi AVIn valvontatoiminnan vakavista puutteista viimeistään viime keväänä, kun toin asian Kiurun tietoon kirjallisessa kysymyksessäni, Mäkynen jyrähtää.
&nbsp;

Mäkynen: Terveydenhuollon valvonta puutteellista – “Miksei ministeri Kiuru puutu asiaan?”

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra ihmettelee, miksi sairaalatarvikkeiden ja suojavarusteiden kotimaisen tuotannon käynnistäminen on kestänyt niin pitkään. Purran mukaan asiaan olisi pitänyt puuttua jo monta viikkoa sitten. &#8211; Terveydenhuollossa suojavarusteita käytetään jo osin ohjeiden vastaisesti, eli esimerkiksi samaa suojavälinettä käytetään liian kauan tai välineitä kierrätetään. Myös poliisilla on ollut pulaa suojavälineistä, Purra sanoi tänään Ylen Ykkösaamun radiohaastattelussa.
 
Suojavarusteet ja muut sairaalatarvikkeet ovat monissa terveydenhuollon yksiköissä käyneet vähiin. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra sanoi tänään Ylen Ykkösaamun radiohaastattelussa, että tilanne on erittäin huolestuttava.
&#8211; Me olemme jo osin hävinneet, koska näitä asioita olisi pitänyt alkaa hoitaa jo monta viikkoa sitten. Suojavarusteongelma ei ole nyt avautunut, kun siitä on alettu puhua mediassa, vaan se on ollut todennettavissa jo monta viikkoa sitten. Niin hoitohenkilökunnan, kotihoidon ja vanhusten laitoshuollon henkilökunnaltakin tulee viestejä, että suojavälineitä ei ole riittävästi.
&#8211; Joillakin aloilla, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ihmisten kanssa, suojavarusteita ei ole ollut ollenkaan käytettävissä. Esimerkiksi Uudellamaalla vanhusten kotihoidossa ei aluksi käytetty minkäänlaisia suojavälineitä, Purra sanoi.
Hoivapalveluissa jo useita koronakuolemia
Helsingin kaupunki tiedotti tiistaina, että yhdeksän iäkästä kaupungin hoivapalvelujen asiakasta on kuollut koronavirukseen.
Purra totesi, että myös esimerkiksi poliisilla on ollut pulaa suojavarusteista.
&#8211; Toisaalta terveydenhuollossa suojavarusteita käytetään osin ohjeiden vastaisesti, eli esimerkiksi samaa suojavälinettä käytetään liian kauan tai niitä kierrätetään. On aivan totta, että välineistä on pulaa globaalisti, mutta kyllä se hämmästyttää, kun katsoo miten kauan kotimaisen tuotannon käynnistäminen on kestänyt.
&#8211; Tietysti on huomioitava laatuvaatimukset sekä täytyy tehdä erilaisia testejä sen varmistamiseksi, että kaikki menee hyvin. Suojavarusteiden puute on kuitenkin yksi merkittävimpiä syitä siihen, että hoitokodeissa juuri nyt kuolee ikääntyneitä ihmisiä. Toivottavasti kotimainen tuotanto saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti ja sieltä tulee riittävästi materiaalia, Purra sanoi.
Kiinasta tilattujen tuotteiden laatu on epävarma
Suomeen onkin tilattu ulkomailta hoitohenkilökunnan suojavarusteita. Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Tomi Lounema ilmoitti jo eilen Uudelle Suomelle, että ensimmäinen tilattu suojavaruste-erä on saapumassa Kiinasta.
Purra huomautti, että kiinalaisissa tuotteissa on Keski-Euroopassa havaittu vakavia puutteita, joiden vuoksi tuotteita ei ole voitu ottaa käyttöön
&#8211; Nämäkin Kiinasta Suomeen tulevat suojat menevät ensin VTT:n testeihin, Purra sanoi ja jatkoi, että Suomen huoltovarmuuden kritisointi ei kohdistu pelkästään nykyiseen hallitukseen.
&#8211; Tähän tilanteeseen on ajauduttu poliittisilla päätöksillä, joita on tehty jo kymmenen vuoden ajan. Tämä siis koskee käytännössä kaikkia puolueita, jotka ovat sinä aikana olleet hallituksessa.
Purra sanoi, että nykyinen hallitus on kuitenkin väistellyt ongelman myöntämistä.
&#8211; Aluksi suojavarusteongelmaa ei ollut. Sitten väitettiin, että kun huoltovarmuusvarasto aukeaa, niin varusteita on riittävästi. Tämä ei pitänyt paikkaansa.
Myös työn johtoon ja ohjaamiseen kiinnitettävä huomiota
Purra korosti, että suojavarusteiden lisäksi on olennaista varmistaa, että myös työn johtaminen ja ohjaaminen toimii.
&#8211; Olemme juuri saaneet uutisista lukea, että Helsingissä on tapahtunut myös niin, että kun hoitokodissa on ollut tartuntoja ja kun työntekijät ovat joutuneet karanteeniin, niin tilalle tulleille uusille työntekijöille ei ole edes kerrottu, että hoitokodissa on aiemmin ollut tartuntoja. Nähdäkseni tuo on jo työsuojelurikkomus.
Jossain vaiheessa Suomi voi myöhemmin alkaa purkaa koronan vuoksi määrättyjä rajoituksia. Purra sanoi, että silloin on huolehdittava siitä, että Suomen testauskapasiteetti on kunnossa.
&#8211; Tarvitaan muun muassa vasta-ainetestejä, joilla voidaan määrittää ne ihmiset, joilla virustartunta on jo ollut, jolloin he voivat ehkä osallistua normaalimmin kaikkeen toimintaan. Ehdottomasti on myös katsottava kansainvälistä esimerkkiä. Tiedämme, että Tanska ja Norja aikovat piankin purkaa rajoituksia. Saksassa ja Itävallassa on myös erilaisia strategioita, ja Suomi voi varmasti katsoa, miten siellä on mennyt. Tietysti täytyy varautua myös siihen, että joudumme ottamaan takapakkia.

Purra: ”Suojavarusteiden puute yksi merkittävimpiä syitä siihen, että hoitokodeissa juuri nyt kuolee ikääntyneitä ihmisiä”