Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

hoitoalan palkat

Ylen puoluejohtajatentissä eilen tuli jälleen esille, että demareilla ja kokoomuksella ei juuri ole halua löytää keinoja siihen, miten Suomessa oleva satojen tuhansien työnhakijoiden joukko saataisiin työllistettyä, vaan molemmat puolueet haluavat täyttää avoimet työpaikat maahanmuuttajilla. Pääministeri Sanna Marin olisi jopa valmis joustamaan kielitaitovaatimuksista, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä sotealalle.

Kokoomuksen Petteri Orpolla ja SDP:n Sanna Marinilla ei näytä olevan luottoa siihen, että suomalaisille kelpaisi työn tekeminen esimerkiksi palvelualoilla ja sotealalla.
Ylen puoluejohtajatentissä eilen molemmat esittivät jälleen tuttua, todellisuudesta irrallaan olevaa työvoimapulapuhetta, vaikka samaan aikaan Suomessa on satoja tuhansia työttömiä työnhakijoita ja vajaatyöllistettyjä, jotka kaipaisivat lisää työtunteja. Heidän murheensa ja heidän työllistymisensä eivät kiinnosta kokoomusta ja demareita.
Pääministeri Marinin mielestä nykyinen tilanne on jo tulppa talouskasvulle. Ratkaisu olisi kuulemma työperäinen maahanmuutto.
&#8211; Suomessa on liian vähän työvoimaa. Jos meillä ei ole riittävästi työntekijöitä, ei ole myöskään kasvua, Marin päästeli.
Kokoomuspomo Orpo haluaisi tuoda sotealalle jopa 200 000 maahanmuuttajaa.
&#8211; Kyse on siitä, kuka hoitaa meidän vanhukset, Orpo hehkutti.
Työmarkkinaongelmat ja ihmisarvo eri asioita
Perussuomalaisten Riikka Purra joutui eilisessä tv-lähetyksessä hieman erikoiseen tilanteeseen, sillä myös Ylen puheenjohtajatentin juontaja heitti pokkana samaa tarinaa työvoimapulasta. Purra kuitenkin vaati juontajalta tarkennusta.
&#8211; Kuka tekee hoitoalan työt? Ylen juontaja kysyi.
&#8211; Hoiva-alan tilannetta ei saada korjattua ennen kuin palkkaus vastaa työn kuormittavuutta. Tarvitaan toki myös lisää koulutuspaikkoja hoitajille, mutta myös soveltuvuustestit, koska tällä hetkellä alan opintojen keskeytysprosentti on korkea, Purra vastasi.
Hän puisteli päätään Orpon puheille 200 000 maahanmuuttajasta hoiva-alalle.
&#8211; Kielitaidosta viis, Purra ihmetteli.
Marin heitti väliin:
&#8211; Minulle ihmisen arvoa ei määritä kielitaito.
&#8211; Ei tässä nyt ihmisarvosta puhuta vaan euroista, taloudesta ja maan edusta, Purra vastasi.
Kielitaidon puute on riski potilasturvallisuudelle
Hoitajaliitto SuPerin eduskunnalle toissa vuonna antamassa <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2021-AK-395941.pdf">lausunnossa</a> todetaan muun muassa, että mikäli sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä hoitajilla ei ole riittävää kielitaitoa, niin siitä muodostuu vakava asiakas- ja potilasturvallisuusriski.
Kielitaito on hoiva-alalla kriittinen taito, sillä ilman riittävää kielitaitoa ammatillisesta osaamisestakaan ei ole hyötyä, koska työskentely on tiimityötä ja siinä hyvin merkittävässä osassa on tiedonsiirto niin suullisesti kuin myös kirjallisesti.
Pääministeri Marin olisi kuitenkin jopa valmis joustamaan kielitaitovaatimuksista, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä sotealalle. Marin sanoi, että sotesektorilla olisi paljon työtä, jolla kielitaitovaatimukset voisivat olla matalalla tasolla.
Purra huomautti pääministerille:
&#8211; Sotealalla suurimmassa osassa työtehtäviä kommunikaatio on hyvin tärkeää. Perussuomalaiset kannattaa sitä, että alalla osataan suomea ja ruotsia.
Työperäinen maahanmuutto heikentää hoitoalaa
Purra ihmetteli kollegoidensa työperäisen maahanmuuton jatkuvaa hehkuttamista sen sijaan, että he olisivat valmiita tekemään tarvittavia uudistuksia työmarkkinoilla, jotta työ alkaisi vetämään.
Hoitajista Suomessa ei ole pulaa, mutta moni on vaihtanut eri tehtäviin työn kuormittavuuden ja matalan palkkatason vuoksi. Hoitajaliitto <a href="https://www.tehylehti.fi/fi/blogit/mainio/hoitajapula-ratkaistaan-vain-rahalla">Tehyn mukaan</a> sotealalle kouluttautuneista jopa yli 72 000 on vaihtanut jollekin muulle alalle, koska pätkätyöt, lapset, riittävä palkka ja pankkilainat eivät sovi yhteen hoitotyön kanssa.
Purra edelleen muistutti Marinille ja Orpolle hoitajaliitto SuPerin lausunnosta, jonka mukaan työperäinen maahanmuutto itse asiassa heikentää hoitoalaa, sillä kielitaidottomien maahanmuuttajien lisääminen sotealan tiimitöihin kuormittaa muuta henkilöstöä ja on yksi lisäsyy alan vaihtamiselle.
&#8211; Hoitoalan ongelmat ratkaistaan vain sillä, että palkkaus ja työolot ovat kunnossa. On myös tarkasteltava kelpoisuusvaatimuksia eri osa-alueilla, Purra sanoi.
Yleinen este työllistymiselle ovat kannustinloukut
Pääministeri Marin näyttäisi olevan sitä mieltä, että hoitoalan lisäksi suomalaisia ei tarvita myöskään palvelusektorin työtehtävissä.
&#8211; Meillä on valtava pula osaajista, emme pärjää ilman osaajia Euroopan ulkopuolelta, Marin sanoi.
&#8211; Mille aloille osaajia tarvitaan? Purra kysyi pääministeriltä.
Marin alkoi luetella:
&#8211; Suomeen on tervetullut siivousalalle, ajamaan linja-autoa, ajamaan junaa, kaupan kassalle tai hoiva-alalle.
Suomalaiset tuskin kuitenkaan ovat kyllästyneet tekemään palvelusektorin töitä, vaan monesti työllistymisen esteenä voivat olla rakenteelliset syyt, kuten kannustinloukut tai korkea verotus. Työmarkkinaongelmat eivät siis useinkaan johdu siitä, että työntekijöitä ei olisi työnantajien saatavilla.
Joko riittäisi sossumaahanmuuton hehkutus?
Perussuomalaiset vastustaa työn hinnan halpuuttamista maahanmuuttoa lisäämällä. Siksi perussuomalaiset esittää EU:n ulkopuolelta saapuvan työperäisen maahanmuuton rajaamista korkeakoulutettuihin, joiden ansiot vastaavat vähintään suomalaisen mediaanipalkkaa.
Purra sanoikin Marinille ja Orpolle, että sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton hehkutus Suomessa on pohjoismaisessa katsannossa varsin poikkeuksellista.
&#8211; Myös Ruotsin uusi hallitus haluaa mediaanipalkkarajan työperäiselle maahanmuutolle. Sellainen on myös voimassa Tanskassa, jossa sosiaalidemokraatit ovat hallituksessa.
&nbsp;

SDP:n mukaan Suomessa on valtava pula kaupan kassoista, kokoomus toisi hoiva-alalle 200 000 maahanmuuttajaa – Purra: Hoitoalan ongelmia ei voi korjata ennen kuin palkka vastaa työn kuormittavuutta

Sodan ja pandemian ohella kevättä ovat hallinneet uutiset työtaisteluista. Hoitoalan henkilökunta vaatii palkankorotuksia vastineeksi kuormittavasta työstä sekä koronan aikaisesta venymisestä. Perussuomalaisten Jani Mäkelä pitää vaatimusta ymmärrettävänä, ja myös kansa tukee sitä. Kiistaa kuitenkin mutkistaa se, ettei kunnilla ja sairaanhoitopiireillä ole varaa suuriin korotuksiin.

Perusongelma asiassa on se, että Sanna Marinin (sd.) hallitus ei osoita tarpeeksi varoja hoitoon ja hoitajille. Sen sijaan hallitus pelottelee hoitajia töihin pakkolakien uhalla. Toisin kuin uskoteltiin, alueuudistus ja hyvinvointialueet eivät tuoneetkaan parannusta hoitohenkilökunnan tarpeeseen, työoloihin tai palkkaukseen, vaan kävi niin kuin perussuomalaisetkin varoittivat, että uudistus lisää hallintoa sekä palkkiovirkoja ja piilopuoluetukia.
&#8211; Moni ymmärrettävästi kysyy, mihin rahat katoavat. Hallitus velkaannuttaa Suomea noin 7 000 miljoonalla tänä vuonna, ja kansaa verotetaan kaikesta mahdollisesta. Silti vastaus yhteiskunnan tärkeimpien toimintojen pyörittäjille on aina sama: ”Ei ole rahaa”, ihmettelee perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä.
Julkista sektoria tehostettava, turhista menoista leikattava
Mäkelällä on tarjota ongelmaan kaksi ratkaisua. Ensinnäkin julkista sektoria on tehostettava. Pomoportaasta vähentämisen ohella tehostamisen tarvetta olisi myös työnjaossa. Nyt vähää hoitohenkilökuntaa kuormitetaan hoitotyöhön kuulumattomilla kalustohuollon ja tukipalveluiden tehtävillä ja lääkärien työaikaa menee tietokoneiden näppäilyyn. Tehtävien jako on laitettava kuntoon ja hoitohenkilökunnan panos hoitotyöhön.
&#8211; Toiseksi suomalaiset pitävät kestämättömänä, että samaan aikaan kun hoitajien palkankorotuksiin ei muka ole laittaa muutamaa sataa miljoonaa, hallitus lisää kehitysapua vastaavilla summilla. Tämä siis entisen yli 1 000 miljoonan vuodessa päälle &#8211; jopa Venäjää tukeviin maihin. Näitä ja muita tarpeettomia ulkomaille meneviä rahoja on karsittava raskaalla kädellä ja siirrettävä ne yhteiskunnan perustehtäviin, Mäkelä vaatii.
&nbsp;

Suomi velkaantuu ja kansalaisten verotaakka kasvaa, mutta peruspalveluihin ja hoitajien palkankorotuksiin ei riitä rahaa – mihin rahat katoavat?

Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos <a href="https://www.suomenperusta.fi/ajatus/suomesta-ei-loydy-hoitajia-ja-pari-muuta-ajankohtaista-hokemaa/?fbclid=IwAR1pF3MMyY-xPtnXuY5fOanBIg9L6IQgWR3qLd9z1K2BBDMe_4Qycf2J3rI">tarkastelee</a> ajatuspajan sivuilla kriittisesti muutamia usein kuultuja väitteitä ulkomaisen työvoiman lisäämisen tarpeesta.

Aluevaalit ovat kiihdyttäneet keskustelun ulkomaisesta työvoimasta. Keskustelun kohteena ovat tällä hetkellä olleet luonnollisesti hoitoalan työntekijät, joiden pulan moni puolue ratkaisisi lisäämällä ulkomaista työvoimaa.
Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää ulkomaista työvoimaa hoitoalalla pikemminkin uhkana kuin mahdollisuutena ja uskoo, että hoitajapula olisi ratkaistavissa korjaamalla hoitajien palkkausta ja työoloja.
”Kun hoitajia vaan ei löydy Suomesta”
Väitetään, että Suomesta ei löydy tekijöitä, ja siksi katse on suunnattava ulkomaille.
Hoitoalalta siirtyy jatkuvasti alan koulutuksen saaneita osaajia muihin töihin – muissa tehtävissä olevien hoitoalan koulutuksen saaneiden määrän on uutisoitu olevan jopa <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006002978.html">70 000</a>. Moni on myös lähtenyt ulkomaille, etenkin muihin Pohjoismaihin, joissa palkkataso ja työolot ovat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12264564?fbclid=IwAR0vucyCMt6sTv7zhsyzcucxE43Tp_XA20qUk6_mo_UqGTV_NbtnnwGQF_A">paremmat</a>.
&#8211; Tehyn tekemän kyselyn mukaan valtaosa (90 %) hoitajista on harkinnut alan <a href="https://www.tehy.fi/fi/blogi/alan-vaihtoa-harkitsee-jopa-90-hoitajista">vaihtamista</a>. Heikko palkka ja työn kuormittavuus nousevat toistuvasti esiin syinä alan epähoukuttelevuuteen, Grönroos kirjoittaa ja kysyy:
&#8211; Löytyykö Suomesta siis hoitajia? Kyllä löytyy – kunhan palkkausta saadaan vastaamaan työn vaativuutta.
”Poliitikkojen ei pidä sotkeutua työmarkkinaneuvotteluihin”
Poliitikot usein kiertävät kysymyksen hoitoalan palkoista toteamalla, että palkat päätetään työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöydissä. Grönroos myöntää asian olevan lähtökohtaisesti näin, mutta muistuttaa poliitikkojen luovan ne olosuhteet, joissa neuvottelut käydään.
Mikäli ulkomaisen halpatyövoiman maahantuloa lisätään, uskoo Grönroos työntekijäpuolen neuvotteluasemien heikkenevän. Jos sen sijaan työntekijöiden palkkaaminen ulkomailta ei olisi niin helppoa, kasvaisi myös todennäköisyys palkan ja työolojen paranemisesta kohisten.
&#8211; Kun poliitikot julistavat vaalipaneeleissa, että ulkomaista työvoimaa pitää tuoda entistä enemmän hoitoalalle, niin viesti neuvottelupöytiin on siis: ”Älkää turhaan nostako palkkoja, haetaan ulkomailta ihmisiä, jotka suostuvat tekemään työt heikommilla työehdoilla”, Grönroos kritisoi.
&#8211; Poliittiset päätökset esimerkiksi hoitoalalla käytettävissä olevista resursseista tai ulkomaisesta halpatyövoimasta vaikuttavat siis oleellisesti työmarkkinaneuvotteluihin ja sitä myötä palkkoihin ja työehtoihin.
”Suomi ei selviä ilman ulkomaista työvoimaa”
Harva ulkomaisen työvoiman puolestapuhuja käyttää sanaa halpatyövoima, vaikka siitä juuri on Grönroosin mukaan käytännössä kyse, kun puhutaan ”osaajapulasta”. Suomen Perusta on<a href="https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-halpatyovoima-tulee/"> julkaissut</a> laajan tutkimuksen matalapalkka-aloille suuntautuvan työvoiman vaikutuksista julkiselle taloudelle, ja luvut ovat karua kertomaa.
&#8211; Suomalaisessa hyvinvointivaltiossa matalammissa palkkaluokissa maksetut verot jäävät usein saatuja tulonsiirtoja ja käytettyjä julkisia palveluita pienemmiksi. Työssä käyminen ei siis ole tae positiiviselle vaikutukselle julkiselle taloudelle.
&#8211; Se, minkä julkinen sektori säästää ulkomaisen työvoiman käytön mahdollistamissa matalammissa palkkakuluissa, maksetaan lisääntyvässä tuen tarpeessa, kun palkka ei riitä elämiseen. Kun vielä otetaan huomioon, että matalapalkka-aloille tulevan työvoiman työllisyys heikkenee tilastojen mukaan muutamassa vuodessa alle samanikäisen kantaväestön tason, ovat vaikutukset julkiselle taloudelle selvän negatiiviset.
Jos palkka ja työolot ovat kohdillaan, tekijäkin löytyy
Grönroos esittää kysymyksen, että jos hoitoala ei houkuta suomalaisia, niin miten se voisi houkuttaa pitemmän päälle maailman toiselta laidalta tulevia siirtolaisia, joille palkkaa tärkeämpi asia on pääsy asumaan länsimaisen hyvinvointivaltion palveluiden ääreen.
&#8211; Ulkomaalaisen työvoiman määrän jyrkkä lisääminen aiheuttaa matalapalkkakehityksen lisäksi vakavan uhkan hoitoalan palveluiden laadulle. Kun palkkojen ja työolojen korjaamisen sijaan otetaan lisää työvoimaa ulkomailta, kiihtyy suomalaisten pako alalta. Tulevaisuudessa palveluiden laatu uhkaa romahtaa, ja hyvällä suomella saatava laadukas palvelu jää monelle julkisia palveluita käyttävälle haaveeksi.
&#8211; Ulkomainen työvoima hoitoalalla on siis enemmän uhka kuin mahdollisuus. Poliitikot voivat vaikuttaa hoitajien työoloihin ja palkkatasoon. Ja myös työmarkkinoilla vallitsee kysynnän ja tarjonnan laki: kun tarjottu palkka ja työolot ovat kohdillaan, niin kyllä tekijäkin löytyy, Grönroos kirjoittaa.
&nbsp;

Suomen Perustan Grönroos ulkomaisesta työvoimasta: “Suomesta ei löydy hoitajia” ja pari muuta ajankohtaista hokemaa

Kansanedustaja Arja Juvonen on huolissaan koronataistelun etulinjassa paahtavan sotealan henkilöstön jaksamisesta ja pitää maltillisen palkkaratkaisun toivomista sotealalle todellisena vastuunpakoiluna. Poikkeuksellisen raskaan kotonahoitotyön uuvuttamat hoitajat tarvitsevat rahaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan rahaa uusiin koronatukikierroksiin ei ole. Ministeri sanoo, että vaalikauden kehyksen rahat on pitkälti syöty, joten uusi kierros olisi ongelmallinen tilanne. (Helsingin Sanomat / Lännen Media 12.12.21)
Samaan aikaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) on puhjennut kriisi koronahoitajille ensin luvatuista ja sitten kyseenalaistetuista palkanlisistä. Hoitajapulasta kärsivien osastojen hoitajille suunniteltiin maksettavan määräaikaisia tehtävänlisiä, mutta päätös asiasta vedettiinkin pois. (Helsingin Sanomat 10.12.21)
&#8211; Hallitus puhuu liiketoiminnasta, mutta on ollut täysin hiljaa hoitohenkilöstön rahakeskusteluissa. Myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee oman koronatukikierroksen, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii.
Terveydenhuollon henkilöstö antanut kaikkensa
&#8211; Hallituksen koronatukikierroksilla olisi pitänyt puhua myös hoitajien rahasta, mutta sitä keskustelua ei koskaan kuulunut. On myös todellista vastuunpakoilua toivoa maltillista palkkaratkaisua sotealalle tässä jäätävässä koronatilanteessa, jossa henkilöstö venyy ja antaa kaikkensa, Juvonen toteaa.
Ministeri Annika Saarikko korosti maltillista palkkaratkaisua todeten kyselytunnilla 9.12.21: ”On ilman muuta selvää kaksi asiaa: Ensinnäkin maan hallitus ei ole osapuoli palkkaneuvotteluissa. Toisekseen maan hallitus väristä riippumatta on maan kilpailukyvyn nimissä pääsääntöisesti toivonut maltillisia palkkaratkaisuja. Tämän toivomuksen esitän nytkin, samoin kuin toivon koko Suomen edun nimissä työrauhaa.”
&#8211; Terveydenhuollon henkilöstö on asettanut itsensä alttiiksi koronataudille, valmiuslain myötä heidän lomiaan on peruttu ja siirretty ja uhka on edelleen päällä myös joulun osalta, heitä on siirretty vastoin tahtoaan eri toimipisteisiin työskentelemään, ja he ovat joutuneet tekemään työtä tukalissa ja kuumissa suojavarusteissa hyvinkin pitkiä työvuoroja henkilöstövajeen ollessa arkipäivää työyksiköissä, Juvonen muistuttaa.
Sotehenkilöstö on unohdettu
Lintilä toteaa haastattelussa, että vaikutukset liiketoimintaan täytyisi ottaa huomioon myös koronaan liittyviä suosituksia annettaessa. Juvonen muistuttaa, että liiketoimintakin loppuu, kun terveydenhuollon kantokyky sakkaa.
&#8211; Väsyneet ja poikkeuksellisen pelottavan, stressaavan ja raskaan koronahoitotyön uuvuttama sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on unohdettu. Juhlapuheissa heitä toki ylistetään, mutta riittääkö pelkkä sanahelinä? Tilanne on myös työsuojelullisesti ja potilasturvallisuusnäkökulmasta pelottava. Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin. Juhlapuheet eivät enää riitä. Tarvitaan rahaa, Juvonen sanoo.
&nbsp;

Juvonen Lintilälle: Sotehenkilöstö ei jaksa loputtomiin – myös koronataistelun etulinjassa paahtava soteala tarvitsee koronatukikierroksen

Perussuomalaiset Naiset vaatii työmarkkinajärjestöiltä välittömiä toimia sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnan palkkojen korottamiseksi. Naisvaltaisen alan palkat ovat työn henkiseen ja fyysiseen vaativuuteen nähden surkeat. Naisjärjestö huomauttaa, että alalla ei olisi pulaa tekijöistä, jos vaativasta työstä maksettaisiin asianmukainen korvaus.

&#8211; Hakijoita kyllä riittää, jos työstä maksetaan. Tämä kävi ilmi viimeistään, kun yksityinen toimija haki työntekijää Helsingissä yli 3 000 euron pohjapalkalla. Hakijoita oli satoja. Se siitä työvoimapulasta. Nyt alan ammattilaiset ovat muissa töissä, koska hoitajia ei arvosteta. Työolojen ja palkkauksen parantaminen on ratkaisu, Perussuomalaiset Naiset toteaa.
Suomalaisia hoitoalan työntekijäitä karkaa myös ulkomaille, muun muassa Ruotsiin ja Norjaan, paremman palkan perässä. Sairaanhoitajaliiton vertailun mukaan suomalaiset sairaanhoitajat saavat Pohjoismaiden alhaisinta palkkaa, kun palkkatasossa huomioidaan elinkustannukset. Alaa kutsutaan kutsumusammatiksi, mutta naisjärjestö huomauttaa, ettei pelkkä kutsumus tuo leipää pöytään.
Palkkaneuvotteluihin vauhtia eduskunnasta
Perussuomalaiset Naiset korostaa, että vaikka palkka-asiat eivät ole eduskunnan päätettävissä, on poliitikkojen tahtotilalla iso merkitys neuvotteluissa.
&#8211; Hoitoala on suurtyöllistäjä, joka pitää heikoimmista huolen ja joka suurilta osin katetaan suomalaisten verovaroista. Eduskunnan on lähetettävä siis vahva viesti esimerkiksi niin, että eduskunta lupaa korvata kunnille palkankorotusten kulut, jos korotuksia tulee.
Rahoitus toissijaisista kohteista
Mikäli eduskunta voisi luvata rahoitusta hoitajien palkkojen ja työolojen parannukseen, kustannukset tulisi naisjärjestön mukaan kattaa toissijaisista menoista, kuten humanitaarisesta maahanmuutosta ja kehitysavusta.
&#8211; Maailmanparantamiseen tuntuu riittävän miljardeja. Jos edes osa siitä sijoitettaisiin omien kansalaisten hyvinvointiin, meidän ei tarvitsisi puhua hoitajapulasta ja huonosta hoivan tasosta, kun kädet eivät riitä.
Ratkaisu ei ole halpatyövoiman tuonti
Yksi hallituksen ratkaisu hoitajapulaan on halvemman työvoiman tuominen Euroopan ulkopuolelta. Perussuomalaiset Naiset arvioi, että tällä palkkakehitys pyritään pitämään matalana.
&#8211; Lisäksi kunnille syydetään aina vain uusia menokohteita, kuten pidennetty oppivelvollisuus, eikä valtio korvaa näitä kunnille tosiasiassa täysimääräisesti.
Alanvaihtoa harkitsevat lähes kaikki
Tehyn kyselyn mukaan lähes kaikki alle 30-vuotiaat hoitajat ovat harkinneet alanvaihtoa. Kyselyn mukaan alalta työntävät pois ensisijaisesti huono palkka, kiire ja psyykkinen kuormitus. Jos huomioidaan yli 30-vuotiaat, osuus alanvaihtoa harkinneista on siltikin jopa 90 prosenttia.
&#8211; Kuka meitä hoitaa, jos jatkamme näin? Nyt tarvitaan nopeita ja rajujakin panostuksia, PS-naiset vaativat.
&nbsp;

Perussuomalaiset Naiset: Hoitoalan palkat kuntoon – ”Kuka meitä pian enää hoitaa?”

Pääministeri Sanna Marin totesi SDP:n tavoitteena olevan, että vuonna 2030 puolet nuorista olisi korkeakoulutettuja (MTV 18.8.2021). Koulutukseen kannattaakin sijoittaa, mutta kansanedustaja Arja Juvosen mielestä on syytä kysyä myös, mihin sotetehtäviin korkeasti koulutetut sotealan osaajat tulevaisuudessa pääministerin mielestä sijoittuvat.

&#8211; Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa &#8211; kenen ja millä palkalla? On aivan huuhaata ajatella, että korkeakoulutetut tulisivat alalle, jossa peruspalkka alkaa lähihoitajalla alimmillaan jopa ykkösellä, korkeakoulutetuilla sairaanhoitajalla tai kätilöllä kakkosella, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen.
Työperäinen maahanmuutto lisää kustannuksia
Koronavuosi on erityisesti korostanut henkilöstön resurssien vähyyttä. Hoitohenkilöstöä on irtisanoutunut ja selkeää hätäviestiä on kuultu erityisesti heidän taholtaan. Huutavaan henkilöstöpulaan, joka tulee kärjistymään tulevaisuudessa entisestään, hallitus huutaa avuksi työperäistä maahanmuuttoa.
&#8211; Tällä väärällä suuntauksella sotealalle halutaan saada ulkomailta lisää alipalkattuja ja nöyriä työntekijöitä, jotka kiitollisuudenvelassaan eivät uskalla sanoa asioihin mitään. Kun ihminen ei pärjää omalla palkallaan, tarvitaan myös yhteiskunnan tukea, eli työperäinen maahanmuutto tarkoittaa myös toimeentuloon liittyviä tukimuotoja ja kustannuksia.
Sotealan ongelmat korjattavissa palkkauksen keinoin
&#8211; Työperäisen maahanmuuttokeskustelun sijaan hallituksen tulisi kiireesti lisätä hoiva-alan koulutuspaikkoja erityisesti myös aloille, joista valmistutaan vanhustenhoidon tehtäviin. Korkeakoulutettuja sairaanhoidon osaajia tarvitaan myös kipeästi. Suomi ei kestä tilanteita, joissa leikkaussaleja tai teho-osastoja suljetaan, koska osaavaa henkilöstöä ei ole. Mutta jotta nämä valmistuvat osaajat saadaan hoitoalan työkentälle, tarvitaan palkkaukseen suurta panostusta, Juvonen sanoo.
Suomalaisen sotealan ongelmat ovat ratkaistavissa helposti. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan peruspalkkauksen päivittäminen on tässä ykkösasia. Hyvä peruspalkkaus kannustaa tekemään työtä vaativalla alalla ja tekee alasta houkuttelevan. Palkkaa nostavat vuorotyöstä saatavat lisät, jotka eivät saisi olla elinehto hoitajalle, vaan plussaa ja kannustinta jatkaa vaativalla alalla.
&nbsp;

Pääministeri haluaa korkeakoulutetun nuorison – Juvonen: “Kenen pääministeri uskoo hoitavan vanhustenhoidon asiakkaat tulevaisuudessa ja millä palkalla?”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kommentoi tänään ilmestyneessä <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/hoitajapula-jokainen-osa-terveydenhuoltoa-jumittunut-paivystyksista-tuli-ongelmien-valuma-altaita/">Suomen Kuvalehdessä</a> Suomen pahenevaa hoitajapulaa ja hoitajien alalta pakoa. Purran mukaan hoitoalan ongelmat johtuvat resurssivajeesta, joka ei ratkea työperäisellä maahanmuutolla. SK:n jutussa Purran haastattelusta julkaistiin vain pieni osa, Suomen Uutiset julkaisee sen kokonaisuudessaan.

Hoitoalaa vaivaa tällä hetkellä yhä kiihtynyt hoitajien alalta pako. Tilanne on ollut olemassa jo pidempään, mutta korona on kärjistänyt sitä. Joukkopaon taustalla vaikuttavat syyt ovat työn kuormitus, työolot ja näihin nähden liian alhainen palkka. Suomessa on arvioiden mukaan jopa 80 000 koulutettua hoitajaa, jotka eivät omasta halustaan tee enää hoitoalan töitä. Riikka Purra pitää tilannetta paitsi inhimillisesti ikävänä myös muutenkin valtavana ongelmana.
&#8211; Julkiset sotepalvelut kärsivät resurssivajeesta. Tämä näkyy henkilöstövajeena ja työssä olevien yhä suurempana kuormituksena. Palkka ei ole kehittynyt samassa suhteessa. Ensisijainen ja tärkein toimi hoitoalan ongelmien korjaamiseksi on lisätä resursseja nimenomaan ammattitaitoisiin käsipareihin, Purra sanoo.
&#8211; Alalta poistuneita on kyettävä houkuttelemaan takaisin. He ovat koulutettuja osaajia, joiden ammattitaito menee hukkaan. Tämä on myös koulutuspoliittisesti ja kansantaloudellisesti hukkakäyntiä.
Alan ongelmia ei saa kärjistää maahanmuutolla
Ilman näihin perustavanlaatuisiin ongelmiin puuttumista hoitoalan ongelmat eivät Purran mukaan ratkea. Työperäinen maahanmuutto ei korjaa asiaa. Suomen tulee korjata alan ongelmia eikä vain siirtää ja kärjistää niitä esimerkiksi EU:n ulkopuolisella maahanmuutolla.
&#8211; Hoitoalan koulutusta ei myöskään saa käyttää maassa jo olevien maahanmuuttajien kotouttamiskanavana, mikäli he eivät ole muuten soveliaita tai halukkaita alalle. Ruotsissa näin on tehty, ja seurauksista maksetaan. Muun muassa vakavat kielitaidottomuuden seuraukset ovat uutisissa taajaan, Purra kertoo.
Palkan pitää riittää elämiseen
Lähihoitajakoulutuksen ja koko hoitoalan houkuttelevuutta parannetaan Purran mielestä puuttumalla itse alan ongelmiin.
&#8211; Opiskelijoita kiinnostaa se, että heille on tarjolla hyvä työpaikka ja elämiseen riittävä palkka, ei se, millaisilla houkutustekijöillä tai mielikuvilla koulutusta heille tarjoillaan.
&#8211; Mitä enemmän hoitoala esitetään työnä, jota tekemään halutaan hinnalla millä hyvänsä haalia tekijöitä EU:n ulkopuolelta, sitä heikommin se houkuttelee suomalaisia ja maassa jo olevia ulkomaalaisia, Purra muistuttaa.
&nbsp;

Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu hoitoalan kriisiin

Viime aikoina on jouduttu sulkemaan terveydenhuollon toimipisteitä henkilökunnan puutteellisen lukumäärän takia. Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen haluaa hallitukselta pikaisia toimenpiteitä henkilökuntamäärän ja hoitoalan houkuttelevuuden parantamiseksi. Lisäksi Reijonen on huolissaan julkisen terveydenhuollon perintäkäytännöistä, jotka saattavat johtaa ulosottoon ja jopa luottotietojen menetykseen, jos potilas on sairaalassa eikä pysty huolehtimaan laskuistaan.

22.7.2021 uutisoitiin itäsuomalaisen, Muuruvedellä sijaitsevan hoitokodin ympärivuorokautisen hoiva-asumisen keskeyttämisestä. Toiminta jouduttiin keskeyttämään, koska henkilökuntaa ei ollut saatu rekrytoitua riittävästi. Vastaavanlaisia uutisia on kuultu valitettavan usein viime aikoina.
&#8211; Työn houkuttelevuus on iso tekijä siinä, että työntekijöitä saadaan riittävästi, toteaa Minna Reijonen.
Työnteon olosuhteita hoitoalalla kehitettävä
Hoitohenkilökuntaa on kouluttautunut toisille aloille. Työn kuormittavuus, kiire, palkkaus ja työn arvostus ovat merkittäviä tekijöitä, kun vaihdetaan alaa. Hoitohenkilökunnan tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
&#8211; Olisikin tärkeää panostaa siihen, että työnteon olosuhteita kehitettäisiin ja myös houkuttelevuutta palata takaisin hoitoalalle parannettaisiin, sanoo Reijonen.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, mihin toimenpiteisiin aiotaan pikaisesti ryhtyä, jotta henkilökuntamäärä saadaan hoitoalalla pidettyä riittävänä. Reijonen kysyy myös, mitä projekteja aiotaan käynnistää hoitoalan houkuttelevuuden parantamiseksi ja hoitoalalta lähteneen henkilöstön motivoimiseksi palata takaisin hoitoalalle.
Perintäkäytännöt kohtuuttomia
Yleisimpänä käytäntönä julkisessa terveydenhuollossa on lähettää asiakkaalle lasku tämän saamasta hoidosta. Eri kunnissa, kaupungeissa ja sairaanhoitopiireissä on hyvin erilaisia käytäntöjä laskutuksen suhteen. Osassa sairaanhoitopiireistä laskut saattavat mennä perintään hyvinkin pian laskun eräännyttyä. Ongelmia voi seurata etenkin yksin asuville pitkien sairaalajaksojen aikana.
&#8211; Perintätoimet ovat saattaneet aiheuttaa kansalaisille ylimääräisiä kuluja ja jopa luottotietojen menetyksen, varsinkin jos henkilö on pitkiä aikoja sairaalassa, laskuja on kertynyt kotiin ja eräpäivä on jo mennyt ohi, sanoo Reijonen.
Paikoitellen lasku menee heti perintään
Kansalaisten palautteen perusteella perintäkirje voi tulla hyvin pian laskun eräännyttyä. Joskus terveydenhuollon yksikkö laittaa itse ensimmäisen huomautuslaskun, joissain paikoissa lasku menee heti perintään. Perintäkulut saattavat lisätä merkittävästi laskun loppusummaa.
Ongelmia voi tulla etenkin, ellei kotona pitkään aikaan ole ketään, joka seuraa tulevia laskuja ja huolehtii ne ajoissa maksuun. Näin on varsinkin yksin asuvilla, joilla ei ole omaisia tai läheisiä, jotka huolehtisivat heidän asioistaan heidän ollessaan pitkään sairaalahoidossa.
&#8211; Yksinkertainen ratkaisu voisi olla vaikka se, että lasku lähetettäisiin vasta sairaalajakson jälkeen, kun potilas on kotiutunut ja pystyy jälleen hoitamaan asioitaan, ehdottaa Reijonen.
Perintälaskujen epäselvyydet aiheuttavat harmia
Myös perintälaskussa tulisi olla selkeästi merkintä, mitä asiaa lasku koskee. On sattunut tapauksia, että lasku on saatettu maksaa kahteen kertaan, koska ei ole ollut selvää, onko lasku jo maksettu.
&#8211; Harmittaa asiakkaan kannalta, että perintäfirmat saattavat periä palkkion jopa siitä, kun palauttavat asiakkaan aiheettomasti kahteen kertaan maksaman laskun, ihmettelee Reijonen.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, onko suunnitteilla ohjeistaa kuntia, kaupunkeja ja sairaanhoitopiirejä lähemmäksi yhtenäisiä käytäntöjä asiakasmaksujen perinnän osalta. Reijonen kysyy myös, miten estetään, etteivät terveydenhuollon laskut mene aiheettomasti perintään tai ulosottoon, jos asiakas on esimerkiksi sairaalajaksoilla eikä kotonaan vastaanottamassa laskuja.
&nbsp;

Reijonen: Mikä on terveydenhuollon tulevaisuus, kun ala ei houkuttele eikä työntekijöitä ole riittävästi?

Ruotsin toiseksi suurimmassa kaupungissa on kevään mittaan riidelty vanhusten oikeudesta saada hoitoa ja hoivaa omalla äidinkielellään. Ruotsidemokraatit ovat tehneet aloitteen hoitoalan kielitaitovaatimuksesta ja nyt kyse on myös työntekijöiden palkankorotuksista.

Göteborgs Tidning <a href="https://www.gp.se/nyheter/g%C3%B6teborg/gert-81-lider-av-hemtj%C3%A4nstens-bristande-svenska-bryter-ned-mig-1.46461804">julkaisi</a> toukokuun puolivälissä reportaasin vanhusten arjesta miljoonakaupungissa. Jutussa kerrottu 81-vuotiaan Gert Larssonin tarina sai monen silmät avautumaan ja näkemään vanhusten arjen. Millaista elämä on silloin, jos itse on täysin riippuvainen muista ihmisistä.
Kun alati vaihtuvat hoitajat ja iäkäs ihminen eivät kielimuurin takia ymmärrä toisiaan syntyy ongelma, jonka mittakaavassa ei ole äärtä eikä määrää. Siinä eivät auta hyvä tahto tai vaihteleva ammattitaito, jos kumpikaan ei ole tietoinen siitä, missä nyt mennään. Seurauksena on vanhuksen epätoivo ja ahdistus niinä elämän vuosina, kun kaikki muutenkin voi olla hankalaa.
”Kielitaito on elintärkeää hoitoalalla”
Kuntatyöntekijöiden ammattiliitto <a href="https://www.kommunal.se/sites/default/files/attachment/svenska_spraket_a_och_o_inom_aldreomsorgen_webb_.pdf">kartoitti</a> tilanteen ja tuloksista tuli kristallin kirkkaasti ilmi, että hoitoalalla työskentelevillä on usein hälyttäviä vaikeuksia tulla toimeen maan valtakielellä.
Liiton mukaan kyseessä on vakava vika järjestelmässä. ”Viestintäkyky ja kielitaito ovat elintärkeitä työkaluja hoitoalalla”, selvityksessä painotetaan. Kyseessä ei siis ole ylhäältä byrokraattisesti johdettu erityyppisen työvoiman sijoittelukysymys.
GT:n <a href="https://www.gp.se/ledare/spr%C3%A5kkrav-i-%C3%A4ldreomsorgen-en-sj%C3%A4lvklarhet-1.47560984">pääkirjoituksessa</a> asiaan puututaan toteamalla, että maassa yleisimmin puhutun kielen taito pitäisi olla hoitoalalla itsestäänselvyys.
&#8211; Kyynisesti matalalle asetetut vaatimukset ovat todella loukkaavia. Ymmärrettävästi kyse on siitä, että vanhusten hoito on pitkään ollut yhteiskunnallisesti vähempiarvoista ja korona-aikana tämä on edelleen korostunut, arvioi pääkirjoitustoimittaja Håkan Boström.
Ruotsidemokraatit vaativat muutosta
Göteborgin ruotsidemokraatit tekivät viime vuonna valtuustoaloitteen, jonka mukaan hoitoalalle pitää asettaa vaatimus riittävästä kielitaidosta. Vasemmisto ja vihreät yhdessä oikeiston allianssipuolueiden kanssa äänestivät ehdotuksen nurin.
Kieliriita on jatkunut kevään mittaan uusin ehdotuksin ja äänestyksin lautakunnissa. Kaikki tahot myöntävät perusongelman eli epäpätevän työvoiman käyttämisen, kun ammattitaitoisia perushoitajia ei vain ole kasvavaan kysyntään nähden riittävästi.
Ruotsidemokraattien mukaan kyse on puhtaasti siitä, että kuntien on taattava hoitoalalle työskenteleville riittävä korvaus heidän arvokkaasta työstään. Tällöin puhutaan hoitajien palkankorotuksista ja niihin on kunnissa oltava varaa.