Kamala Harris ei ottanut Foxin haastattelussa vastuuta yhdestäkään poliittisesta päätöksestään – kaikki paha johtuu Trumpista

Valtiovarainministeri Purra lisätalousarvioehdotuksesta: Hallituksen talouspolitiikan linja kantaa hedelmää – ”Alijäämän supistuminen on hyvä alku”

Perussuomalainen linja kerää kannatusta myös EU:ssa – komissio kaavailee palautuskeskusten perustamista unionin ulkopuolelle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille

Elomaa: Luoviin aloihin panostaminen ei vaadi valtion budjetin kasvattamista

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi aluevaaliehdokkaita

Laittomat maahanmuuttajat polkevat palkkoja orjina Euroopassa – työsopimuksilla pyyhitään pöytää ja mitätön korvaus lyödään käteen päivittäin

Perussuomalaiset liikenne- ja viestintävaliokunnassa: Liikenteen päästöt ovat vähentyneet

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Elinkeinoministeri Rydman pyrkii Helsingin pormestariehdokkaaksi

Tasaiset gallupit ennustavat Trumpin voittoa – jos vaalit ovat rehelliset

Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä

Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä

Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”

Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina

Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti

Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa

Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä

Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku

Kamala Harris lupaa mustille miehille etuoikeuksia vastineeksi heidän äänistään

Henry Kissinger

Venäjän presidentti on antanut ymmärtää, että hän on valmis turvautumaan jopa ydinaseisiin, mikäli Nato sekaantuu sotaan Ukrainassa. Onko kyseessä todellinen ydinsodan uhka, vai bluffaako Putin antamalla ymmärtää olevansa hullu valtionpäämies, jolta voi odottaa aivan mitä tahansa? 
Sunnuntaina pitämässään televisioidussa puheessa presidentti Vladimir Putin ilmoitti määränneensä puolustusministerin laittamaan Venäjän ydinasejoukot korotettuun valmiustilaan. Asiantuntijoiden mukaan on epäselvää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa, kertoo Saksan yleisradion <a href="https://www.dw.com/en/how-serious-are-vladimir-putins-nuclear-threats/a-60951577">Deutsche Welle</a> -uutispalvelu.
Venäjällä on millä uhkailla
Ainakin Venäjällä on millä uhkailla: yli kuudella tuhannella ydinkärjellään Venäjä on maailman mahtavin ydinasevaltio. Yhdysvallat jää selvästi kakkoseksi 5 500 ydinkärjellään. Kaikki Venäjän ydinkärjet eivät kuitenkaan ole käyttövalmiina, vaan osa niistä odottaa purkamista.
Välittömässä käyttövalmiudessa Venäjällä on 1 458 ydinkärkeä, joiden kantoalustoina toimivat mannertenväliset ballistiset ohjukset, sukellusveneistä laukaistavat ballistiset ohjukset ja strategiset pommikoneet. Mutta harkitseeko Venäjä oikeasti niiden käyttämistä?
Ydinasedoktriini ei sallisi käyttöä
Putinin itsensä vuonna 2020 hyväksymän ydinasedoktriinin mukaan Venäjä turvautuu ydinaseisiin vain neljässä mahdollisessa tapauksessa: jos Venäjän tai sen liittolaisen maaperälle hyökätään ballistisilla ohjuksilla, jos vihollinen käyttää ydinaseita, jos Venäjän ydinasetukikohtaa vastaan hyökätään tai vastauksena hyökkäykseen, joka uhkaa Venäjän valtion olemassaoloa.
Saksan puolustusministeri Christine Lambrecht (sdp) pitää Putinin uhkailuja pelkkänä näytelmänä, mutta toisaalta hän huomauttaa, että Putin on jo todistanut olevansa erittäin arvaamaton. Asiantuntijat ovat samaa mieltä: Putin on ylittänyt &#8220;punaisia viivoja&#8221; aiemminkin.
Bluffaako Putin länsivaltoja?
Onko kyse siitä, että Putin yrittää pelotella länsivaltoja antamalla mielikuvan, että hän on todellakin niin hullu ja arvaamaton, että saattaisi oikeastikin turvautua ydinaseisiin? Politiikan tutkimuksessa tämä tunnetaan nimellä &#8220;<a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Madman_theory">hullun johtajan teoria</a>&#8221; (&#8220;madman theory&#8220;).
Kuuluisa politiikan teoreetikko Niccolò Machiavelli kirjoitti jo 1500-luvulla, että &#8220;joskus on viisasta teeskennellä hullua&#8221;. Yhdysvaltain presidenteistä varsinkin Richard Nixon yhdistetään hullun johtajan teoriaan.
Vietnamin sodan aikana Nixon pyrki taivuttelemaan Pohjois-Vietnamin hallitusta neuvottelupöytään antamalla Henry Kissingerille ohjeen <a href="https://www.theatlantic.com/international/archive/2017/10/madman-theory-trump-north-korea/542055/">vihjata</a>, että &#8220;meidän presidenttimme vihaa kommunismia niin paljon, että on valmis käyttämään vaikka ydinaseita&#8221;. Kommunistit eivät kuitenkaan taipuneet Nixonin uhkailujen edessä, vaan taistelivat entistäkin kovemmin.
Osaa näytellä hullua paljon paremmin kuin Nixon
Presidentti Putin on Ukrainan monivaiheisen kriisin aikana jo toteuttanut monia sellaisia toimia, joihin hänen ei uskottu ryhtyvän. Viimeisimpinä täysimittaisen hyökkäyksen käynnistäminen ja siviiliväestöön kohdistuvat pommitukset.
Julkisuudessa Putin on antanut itsestään viikko viikolta eksentrisemmän kuvan. Hän näyttäytyy vanhana miehenä, joka on koronatartunnan pelossa eristäynyt maailmalta omaan &#8220;bunkkeriinsa&#8221;. Hän ei luota enää kehenkään, vaan ärhentelee kenraaleilleen.
Pitkien pöytien kokoukset
Putin ottaa valtiovieraat vastaan istuen naurettavan pitkän pöydän toisessa päässä. Omaa esikuntaansa varten hänellä on toinen pitkä pöytä, jonka toisessa päässä käskytettävinä olevat kenraalit istuvat. Nämä pöydät ovat aiheuttaneet paljon naureskelua, mutta myös luoneet kuvaa, että Putinilla ei ole kaikki kohdallaan.
Riippumatta siitä, onko Putinin &#8220;hulluus&#8221; todellista vai pelkkää näytelmää, länsimailla on vastassaan maailman suurimman ydinasevallan johtaja, joka käyttäytyy arvaamattomasti ja jonka joukot ovat ottaneet hallintaansa Tšernobylin jo entisestään radioaktiivisen alueen.

Pelaako Putin “hullu johtaja” -korttia uhkaillessaan ydinaseilla?

World Economic Forum on säätiö, joka esittää tavoitteekseen ratkaista ihmiskunnan suurimpia haasteita. Toiminnan keskiössä ovat suurkokoontumiset Sveitsin Davosissa, johon matkaa vuosittain tuhansia vaikutusvaltaisia henkilöitä ympäri maailmaa. Yksityisjeteillä saapuvat valtiojohtajat, yritysjohtajat, suursijoittajat ja viihdemaailman tähdet tulevat verkostoitumaan, solmimaan diilejä ja juhlimaan maailmanparantamisen, ilmastonmuutoksen torjumisen ja ihmisoikeuksien nimissä. Talousfoorumia käsittelevässä tuoreessa paljastuskirjassaan Peter S. Goodman käsittelee eliitin kokoontumisajojen räikeää kaksinaismoralismia. Foorumin perustaja ja johtaja Klaus Schwab kutsui kokoukseen mm. Kiinan diktaattori Xi Jinpingin ja kehui Kiinan johtajuutta ”vastuulliseksi”. Maailman talousfoorumi puhuu mielellään läpinäkyvän hallinnon puolesta. Länsimaiset asiantuntijat ovat puolestaan varoitelleet foorumin edistävän epädemokraattista ja suljettua globaalia päätöksentekoa. Suomessa sen alaiseen verkostoon kuuluvat mm. Sanna Marin ja Annika Saarikko.

Vuosittain jopa kolme tuhatta vaikutusvaltaista henkilöä ympäri maailmaa kerääntyy parveilemaan Davosiin Sveitsiin World Economic Forumin, Maailman talousfoorumin kokoukseen. Päästäkseen viiden päivän mittaiseen tapahtumaan osallistujat maksavat lipuista jopa 25 000 euroa – kalliin vuosittaisen jäsenmaksun lisäksi. Paikan päältä ei puutu yhteiskunnallisia paneeleja, yksityisjettejä ja ylellistä juhlimista.
Yritysjohtajat, suursijoittajat, valtiojohtajat, päättäjät ja maailmankuulut viihdemaailman tähdet tapaavat toisiaan tarkoituksenaan &#8220;ratkaista aikamme suurimpia haasteita&#8221;, <a href="https://nypost.com/2022/01/29/how-the-world-economic-forum-became-the-most-exclusive-party-ever/">kirjoittaa</a> Peter S. Goodman tuoreessa kirjassaan &#8220;Davos Man: How the Billionaires Devoured the World&#8221;. Maailman talousfoorumi on &#8220;tapahtuma, jossa Bill Clintonin, Mick Jaggerin ja Greta Thunbergin intressit kohtaavat samaan aikaan samassa paikassa.&#8221; World Economic Forumissa ei kuitenkaan tehdä päätöksiä, vaan sinne tullaan poseeraamaan, verkostoitumaan, juhlimaan ja pönkittämään omaa tärkeyttä.
Pelkästä kokoukseen pääsemisestä on tehty hankalaa, mikä lisää sen elitistisyyttä. Sveitsiläisessä laskettelukylässä on rajattu määrä hotellihuoneita, joiden hinnat nousevat useisiin satoihin euroihin yöltä. Osa kokouksen osallistujista joutuu yöpymään naapurikylissä. Parhaista paikoista on kova kilpailu. Toimittaja Nick Paumgarten kuvasi, että tapahtuman eksklusiivisuus sähköistää sosiaalista ilmapiiriä.
<h4>Yritystalouden konferenssista maailmanpoliittiseksi verkostoksi</h4>
Maailman talousfoorumin juuret juontavat vuoteen 1971, jolloin nuori ekonomisti, Geneven yliopiston kauppakorkeakoulun professori Klaus Schwab halusi kouluttaa eurooppalaisia yrityksiä amerikkalaisilla johtamisopeilla.
Opiskeluaikoinaan Harvardissa Schwabin oppi-isiä olivat mm. Henry Kissinger ja John Kenneth Galbraith. Hän alkoi kehittelemään ajatusta sidosryhmäkapitalismista. Ajatuksen mukaan yrityksen tulisi panostaa liiketoimintansa ohella laajemmin yhteiskunnalliseen toimintaan. Levittääkseen ajattelutapaa systemaattisemmin eliitin kautta hän perusti vuosittaisen tapahtuman nimeltä European Management Forum.
Jo alusta asti Schwabin foorumi onnistui houkuttelemaan satoja vierailijoita kymmenistä maista. Muutamassa vuodessa foorumilla oli jo maine erityisenä tapahtumana. Schwab tarjosi yritysjohtajille ja valtiojohtajille mahdollisuuden verkostoitua keskenään ja solmia diilejä normaalia tehokkaammin. Vuonna 1987 Schwab muutti tapahtuman nimen World Economic Forumiksi erottautuakseen tavanomaisista bisneskoferensseista. Tapahtuman agenda muuttui myös entistä poliittisemmaksi.
Nykyisessä foorumin logossa mainitaan sen missio: &#8220;Sitoutunut parantamaan maailman tilaa&#8221;. Motto on mukana kaikissa bannereissa, joita on ripustettu Davosissa kadun kulmiin ja kokoustiloihin tapahtuma-aikaan.
<h4>Moraaliposeeraavat modernit miljardöörit</h4>
Vanhan ajan miljardöörit kuten Andrew Carnegie ja J.P. Morgan keskittyivät bisnestensä laajentamiseen ja olivat varsin tyytyväisiä sitä kautta hankittuun asemaan. Goodmanin mukaan moderni Davos-miljardööri potee puolestaan riittämättömyyden tunnetta. Tällainen miljardööri haluaa kiitosta ja hyväksyntää maailmanparantajana, vaikka ei tekisi mitään sen suuntaistakaan. Heitä motivoi moraaliposeeraus ja yhteiskunnallinen tärkeily.
Goodman, joka on osallistunut Maailman talousfoorumiin toimittajana vuodesta 2010 lähtien kertoo suuresta ristiriidasta jalon julkikuvan ja karun, &#8220;surrealistisen&#8221; todellisuuden välillä.
Toimittaja kertoo nähneensä miljardöörejä ryhmäharjoituksessa silmät sidottuina kuuntelemassa huutamista ikään kuin jäljitelläkseen Syyrian pakolaisten kokemuksia. Tämän jälkeen he napostelivat tryffeleitä suurten pankkien isännöimillä illalliskutsuilla. Ihmiskauppaa koskevan paneelin jälkeen salista poistuneet innokkaat pääomasijoittajat paiskoivat keskenään kättä saatuaan kutsut venäläisen oligarkin yksityisjuhliin. Sinne oli luvattu prostituoituja Moskovasta asti.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on ollut yksi foorumin keskeisistä teemoista. Vuonna 2019 arviolta 1500 lentokonetta saapui Davosiin tapahtuman tiimoilta. Määrä oli 11 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Lentokoneita vuokraavan Air Charter Servicen privaattijeteistä vastaava johtaja Andy Christie kommentoi liikenteen kasvua sillä, että firmat kilpailevat keskenään Davosin tapahtumaan osallistumisesta.
<h4>Häpeilemättömän kaksinaismoralismin roolimalli</h4>
Maailman talousfoorumin hurmoksellisuuden lisäksi myös perustajan oma ego on paisunut. Schwabin käytöksestä on tullut tärkeilevää ja suuruudenhullua. Goodman kertoo, että matkustaessaan hän odottaa valtiomiestason kohtelua. Esimerkiksi lentokentälle saapuessaan vastassa täytyy olla vastaanottodelegaatio.
Jo vieraillessaan Etelä-Afrikassa 1990-luvun puolivälissä ja puhuessaan Nelson Mandelan edessä Schwab julisti omina sanoinaan Martin Luther Kingin kuuluisan tokaisun &#8220;I have a dream&#8221; &#8211; minulla on unelma. Maailman talousfoorumin viestintävastaavana työskennellyt Barbara Erskine muisteli tapahtuman olleen monille äärimmäisen kiusallinen.
Schwab on usein leveillyt kollegoilleen odottavansa Nobelin rauhanpalkintoa työstään Maailman talousfoorumin hyväksi. Toistaiseksi hän saa vieläkin odottaa.
Goodmanin mukaan Schwabilla on erityinen kyky tyydyttää vaikutusvaltaisten ihmisten narsistisia taipumuksia. &#8220;Hän osoittaa uskoa puheidensa totuudenmukaisuuteen silloinkin, kun ne olisivat ristiriidassa todellisuuden ja foorumin hengen kanssa.&#8221;
Tämän ansiosta Schwab on voinut kutsua puhujiksi mm. Kiinan presidentti Xi Jinpingin, jolla on maine ihmiskaupan, pakkotyön ja toisinajattelijoiden murskaamisen tukijana.
&#8220;Epävarmassa ja epävakaassa maailmassa kansainvälinen yhteisö odottaa Kiinan jatkavan yhteistyöhaluista ja vastuullista johtajuuttaan&#8221;, totesi Schwab esitellessään Kiinan johtajan vuonna 2017. Se hetki paljasti Maailman talousfoorumin ironisen ja tekopyhän luonteen.
&#8220;Perustajamiljardööri isännöi tapahtumaa, joka oli täynnä luentoja läpinäkyvästä hallinnosta&#8221;, kuvaa Goodman. Samalla hän hehkutti suurvallan diktaattoria.
<h4>Foorumin agenda ja kiistanalaisuus</h4>
Toimintamalliltaan Maailman talousfoorumi on suuryritysten rahoittama säätiö, joka julkilausumiensa mukaan pyrkii edistämään globalisaatiota, vapaakauppaa sekä yritysten ja valtioiden välistä yhteistyötä. Foorumi julkaisee <a href="https://www.weforum.org/reports/">raportteja</a> mm. tasa-arvon toteutumisesta eri maissa sekä ajankohtaisia selvityksiä talouden ja teknologian ilmiöistä.
Vuonna 2016 Maailman talousfoorumi <a href="https://twitter.com/wef/status/813869325635424256">jakoi</a> Twitterissä tanskalaisen sosiaalidemokraattien kansanedustaja Ida Aukenin kommentin ”Tervetuloa vuoteen 2030. En omista mitään, minulla ei ole yksityisyyttä, ja elämäni on parempaa kuin koskaan.” Myöhemmin Auken <a href="https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-wef-idUSKBN2AP2T0">kommentoi</a>, ettei idea ollut politiikkasuositus, vaan hän halusi herättää keskustelua. Provokatiivisten avausten mainostaminen on joka tapauksessa herättänyt spekulointia talousfoorumin agendasta.
Foorumin poliittisuus yhdistettynä läpinäkyvyyden puutteeseen on herättänyt huolta yleisemminkin. Toukokuussa 2020 foorumin järjestämän kokouksen virallinen nimi oli ”Great Reset” (suuri nollaus), joka viittasi talouden, teknologian ja poliittisten hallintomallien uudelleenjärjestämiseen. Jo vuosien ajan asiantuntijat ovat varoittaneet foorumin epädemokraattisuudesta, mikäli maailmanpoliittisia uudistuksia valmistellaan epävirallisissa suljetuissa tapaamisissa kansainvälisen eliitin kesken. Kriittisiä puheenvuoroja on kuultu myös Suomessa eri suunnilta.
Myös foorumin alainen nuorten huippujohtajien globaali verkosto The Forum of Young Global Leaders on saanut kriittistä huomiota. Bloombergin <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2008-03-17/young-global-leaders-anderson-cooper-and-leonardo-dicaprio-are-in-the-most-exclusive-private-social-network-in-the-world-dot">mukaan</a> kyseessä on ”maailman eksklusiivisin yksityinen sosiaalinen verkosto”. Suomesta verkostoon <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11902107">kuuluvat</a> mm. pääministeri Sanna Marin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.). Vanhoja jäseniä ovat entiset pääministerit Alexander Stubb (kok.) ja Jyrki Katainen (kok.). Järjestö kertoo pyrkivänsä edistämään verkostoitumista ja ”vastuullista johtajuutta”.
Goodmanin tuore paljastuskirja ja sen osoittamat ristiriidat auttavat ymmärtämään, miksi Maailman talousfoorumilla on pakonomainen taipumus kuuluttaa joka suuntaan olevansa ”vastuullinen” maailmanparantaja.

Globaali eliitti lentää yksityiskoneilla Davosiin torjumaan ilmastonmuutosta – uutuuskirja valottaa World Economic Forumin ja sen perustajan Klaus Schwabin häpeämätöntä kaksinaismoralismia

Venäjän ulkoministerin Washingtonin vierailuun liittyvissä uutiskuvissa toukokuussa näimme Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin keskustelevan 93-vuotiaan ulkopolitiikan veteraanin Henry Kissingerin kanssa. Onko Henry Kissinger vaikuttanut myös Trumpin strategiseen ajatteluun? Yhdysvaltain poliittiseen historiaan erikoistunut toimittaja Matti Hukari palauttaa mieliin Henry Kissingerin ja Deng Xiaopingin yhteistyön Kiinan kehityksen kohtalon vuosina.

Yle <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9647637">uutisoi 2.6.2017</a> kuinka Kiinan ja EU:n ilmastopoliittinen yhteistyö kaatui Kiinan terästeollisuuden etuihin. EU haluaa estää Kiinaa tuomasta Eurooppaan polkuhintaisia terästuotteita. Kiina taas vastustaa EU:n teräkselle määräämiä suojatulleja. Kiina kieltäytyi allekirjoittamasta ilmastoyhteistyötä koskevaa julkilausumaa painostaakseen EU:ta tekemään myönnytyksiä teräskiistassa. Unionin kannalta päädyttiin noloon tilanteeseen. Kuinka tämä EU:lle ongelmia aiheuttava Kiinan terästeollisuuden nousu alkoi?
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin näyttää arvostavan Henry Kissingerin diplomaattisia taitoja ja kokemusta, niin Venäjän kuin Kiinankin suhteissa. Trump tietää Henry Kissingerin olevan yksi niistä poliittisista johtajista, joita Kiinan kansa saa kiittää nousustaan sosialismin köyhyydestä muun muassa terästeollisuuden mahtomaaksi.
<h4>Deng oli pragmaattinen talouspoliitikko</h4>
Kiinan siirtymisen kapitalismiin on katsottu alkaneen kommunistisen puolueen vaikuttajan Deng Xiaopingin (1904-1997) vuonna 1978 pitämästä puheesta jossa hän totesi, että köyhyys ei ole oikeaa sosialismia, eikä kissan värillä ole väliä kunhan se pyydystää hiiriä. Deng oli pitänyt saman puheen jo 1960-luvun alussa, mutta silloin se ei vielä saanut myötätuulta Kiinan Kommunistipuolueessa.
<blockquote>Kissan värillä ei ole väliä, kunhan se pyydystää hiiriä</blockquote>
Deng oli puhemies Mao Tsedongin läheisimpiä miehiä Kiinan sisällissodassa 1927-1950. Kommunistisen puolueen korkeimpiin virkoihin Deng nousi vuonna 1955 ja ehdotti jo silloin markkinatalouden soveltamista Kiinan taloudessa. Mao suhtautui ehdotukseen varauksella. Vuonna 1963 Deng johti kiinalaisten valtuuskuntaa Moskovassa käydyissä neuvotteluissa, joiden jälkeen Neuvostoliiton ja Kiinan suhteet viilenivät lopullisesti. Vuonna 1966 sosialistinen maatalouspolitiikka aiheutti 30 miljoonaa ihmistä tappaneen nälänhädän, minkä jälkeen Deng ehdotti maataloustuotteille vapaita markkinoita sekä viljelijöille bonuksia tuotannon kasvattamisesta. Näiden kerettiläisten ajatusten takia Deng vietiin työleirille kulttuurivallankumouksen aikana 1969.
<h4>Kiina Nixonin ja Kissingerin strategiassa</h4>
Richard Nixon oli jo Yhdysvaltain varapresidenttinä (1953-1961) toimiessaan maansa ulkopolitiikan keskeinen vaikuttaja. Vuonna 1966 dokumentoidussa keskustelussa Nixon (vapaana valtiomiehenä) hahmottelee Britannian ex-ulkoministeri Sir Alec Douglas-Homen kanssa, kuinka Kiina ja Yhdysvallat ovat supervaltoja 2000-luvun alussa, ja siksi Yhdysvaltojen on tehtävä avaus Kiinaan, yhteistyön rakentamiseksi. Nixon toi ajatuksensa julkisuuteen kirjoittamalla 1967 Foreign Affairs -lehdessä artikkelin, jossa arvioi kommunistisen maailman hajaantuvan, mistä syystä suhteet Kiinaan tulee saattaa hyvälle alulle. Nixonin ajatukset poikkesivat valtaa pitäneen presidentti Lyndon Johnsonin kabinetin strategiasta. Syyskuussa 1964 presidentti Lyndon Johnson oli suunnitellut ohjusiskua Kiinan ydinaseiden varastoihin. Kun republikaanien presidenttiehdokas Barry Goldwater vaalikamppailun aikana 1964 ehdotti julkisesti tätä samaa ohjusiskua, Johnson tuomitsi ajatuksen virallisesti ja syytti Goldwateria sodan lietsomisesta.
Nixon tutustui 1960-luvun alussa Henry Kissingeriin, joka Harvardin yliopiston opetustehtäviensä ohella osallistui republikaanien poliittiseen toimintaan. Kissinger teki väitöskirjansa vuonna 1954 aiheesta Wienin kongressi 1815 ja Itävalta-Unkarin ulkoministeri Klemens Fürst von Metternichin diplomatia.
<blockquote>Olennaista on sotilaallinen voimatasapaino</blockquote>
Tutkimuksensa loppupäätelmänä tohtori Kissinger toteaa, että lähes tasa-arvoisten kansakuntien yhteiselo luo turvallisen stabiliteetin. Olennaista on myös sotilaallinen voimatasapaino. Kun valtioiden johtajat tietävät armeijoidensa ja muun sotilasvoimansa olevan suunnilleen tasavahvoja, eivät osapuolet uskaltaudu sotaan.
Kissinger aloitti poliittisen uransa New Yorkin osavaltion kuvernööri Nelson Rockefellerin avustajana. Rockefeller yritti 1960-luvulla kolme kertaa Republikaanipuolueen presidenttiehdokkaaksi, mutta hävisi joka kerta. Nixon sitä vastoin voitti esivaalit ja varsinaiset presidentinvaalit vuonna 1968. Hän näki Kissingerissä visionsa jakajan ja toteuttajan. Ei siis ihme, että Nixon presidentiksi tultuaan nimitti Kissingerin turvallisuuspoliittiseksi neuvonantajakseen tammikuussa 1969 ja antoi hänelle tehtäväksi diplomatian avaamisen Kiinaan. Suhteet kehittyivätkin nopeasti. Heinäkuussa 1971 Kissinger vieraili salaa Pekingissä pääministeri Zhou Enlain vieraana. Parhaat tuliaiset olivat satelliittikuvat Neuvostoliiton joukkojen keskityksistä Mongoliassa. Kissinger näki tarpeelliseksi auttaa Kiinaa armeijansa vahvistamisessa, jotta Neuvostoliitto joutuisi kohdistamaan voimavarojaan Länsi-Euroopan ohella myös Kiinan rajalle.
Kissingerin vierailun jälkeen Kiinan armeijan ylimmässä johdossa tehtiin puhdistus. Syyskuusssa 1971 puolustusministeri Lin Biao kuoli lento-onnettomuudessa Mongolian yllä. Biaon sotilaskone oli matkalla Moskovaan, mukanaan nauhoite Kissingerin ja Zhou Enlain keskusteluista. Biaon pakomatkan pysäyttämisen jälkeen Kiinan lentoliikenne lopetettiin kokonaan viikoksi, mikä ehkäisi Moskova-mielisten vallankumouksen. Biao oli todennäköinen Maon perillinen puolueen johdossa.
<h4>Nixonin vierailu muutti Kiinan suunnan</h4>
Helmikuussa 1972 toteutui Nixonin historiallinen Pekingin matka. Osa matkan aikana nauhoitetuista keskusteluista on jo julkistettu. Niiden nauhojen perusteella Maon ja Nixonin henkilökemia osuu hyvin yksiin. Mao kertoi ihailevansa Länsi-Euroopan harvoja oikeistolaisia johtajia, heistä eniten Espanjan diktaattori Francoa. Vierailun innoittamana pääministeri Zhou Enlai ymmärsi länteen avautumisen hyödyt Kiinan taloudelle ja että oikea mies talouspolitiikan johtoon olisi kulttuuriradikaalien työleirille passittama Deng Xiaoping. Vuoden 1973 elokuussa pidetyn puoluekokouksen jälkeen pääministeri Zhou Enlai kutsui Dengin takaisin puolueen johtopaikoille.
Kansainvälinen tulevaisuudentutkimuksellinen keskustelufoorumi Rooman Klubi julkaisi vuonna 1972 raportin Kasvun rajat. Moni poliitikko ymmärsi raportin niin, että maapallon luonnonvarat (mm. öljy, vesi, kupari) olivat loppumassa vuoteen 2000 mennessä. Huhtikuussa 1974 tähän harhaluuloon liittyen New Yorkissa pidettiin YK:n raaka-ainekokous. Deng edusti Kiinaa tuossa kokouksessa, mikä pantiin länsimaissa laajasti merkille.
<blockquote>Mao ihaili Länsi-Euroopan harvoja oikeistolaisia johtajia, heistä eniten Espanjan diktaattori Francoa</blockquote>
Nixonin eron (Watergate elokuussa 1974) jälkeen Yhdysvaltain presidentiksi tullut Gerald Ford vieraili ulkoministerinä pysyneen Kissingerin kanssa Kiinassa joulukuussa 1975. Tällöin Zhou Enlai oli jo vakavasti sairas, samoin Mao. Lyhyessä tapaamisessa Mao vakuutti Kissingerille Dengistä tulevan seuraava valtionpäämies. Deng tuurasikin Zhou Enlaita pääministerinä, isännöiden Fordin ja Kissingerin vierailua.
Kun Ford erotti Nixonin luottomiehen, James Schlesingerin, puolustusministerin virasta 19.11.1975, Mao ja Deng kutsuivat ihailemansa Schlesingerin konsultoimaan Kiinan armeijaa. Kiinan puolustusministeri Ye Jianying oli Dengin kannattaja ja yhdessä he tekivät tärkeitä asehankintoja länsimaista. Ranskasta ostettiin Frelon-helikoptereita ja Rolls-Roycelta ostettiin &#8211; Kissingerin aloitteesta &#8211; 250 miljoonalla dollarilla Spey-suihkumoottoreita sekä niiden valmistamiseen tarvittava teknologia. Tänä päivänä Shenyang yhtiön kehittämä J-31-häivehävittäjä on osoitus tuon teknologian tehokkaasta omaksumisesta.
Schlesingerin konsultoimana Deng ajoi voimakkaita investointeja maan terästeollisuuteen. Sekin palveli armeijan nykyaikaistamista. EU puolestaan saa nyt nauttia Kiinalaisen teräksen halpatuonnista, kun Kiina tuottaa nykyään 50 % maailman teräksestä ja 60 % sementistä. Schlesingeristä tuli myöhemmin Yhdysvalloissa arvostettu valtiomies yli puoluerajojen, sillä elokuussa 1977 presidentti Jimmy Carter nimitti Schlesingerin Yhdysvaltain ensimmäiseksi energiaministeriksi. Vielä 2000-luvulla Schlesinger konsultoi presidentti George W. Bushia Kiinan suhteissa sekä ydinvoimaan ja energiastrategiaan liittyvissä kysymyksissä.
<h4>Valtataistelu Maon perinnöstä</h4>
Zhou Enlain kuoleman (8.1.1976) jälkeen Deng piti 15.1. muistopuheen Kansojen Hallissa. Se jäi hänen viimeiseksi esiintymiseksi pitkään aikaan. Kansan päivälehti hyökkäsi 6.2.1976 oikeistoharhatuulta vastaan, moittien ”johtajia jotka kulkevat kapitalismin tietä” eli Dengiä. Kirjoitus oli kulttuurivallankumousta johtaneen ns. neljän koplan aloitus valtataistelussa. Jo seuraavana päivänä Dengin tilalle virkaa tekeväksi pääministeriksi nimitettiin Hua Kuofeng. Nimitys oli Maon kompromissiehdotus ja päätös torjua Zhang Chunq-Tsiao, jota radikaalikommunistinen neljän kopla ehdotti. Neljän koplan muodostivat kyseisen Zhangin lisäksi Maon vaimo Jiang Qing, puolueen propagandapäällikkö Jao Wen-Juan ja Shanghain kaupunginjohtaja Wang Hong-Wen. Dengin ajama teollisen tuotannon ja talouden kehitys sai siis vastaansa Neljän Koplan johdolla luokkataistelun kohottamisen maan päätehtäväksi.
Maon kuoleman 9.9.1976 jälkeen vallan kaapanneen Neljän Koplan äärikommunistinen kokeilu kukistui jo parissa kuukaudessa, kun armeijan johto tuki Dengiä. Tämän jälkeen Kiinaan tuli toinenkin amerikkalainen sotilasasiantuntija, New York Timesin sotilaspoliittinen kirjeenvaihtaja Drew Middleton. Hua Kuofengin luotsaaman siirtymäajan jälkeen Deng nousi vuonna 1978 armeijan johtoon ja keskeiseksi talouspolitiikan vaikuttajaksi. Deng aloitti talousuudistukset maatalouden reformilla, jolloin maanviljelijät saivat pitää ja myydä vapaasti kaiken valtion määräämien tuotantokiintiöiden ylittävän tuotannon. Vuonna 1979 Deng laajensi saman periaatteen myös kaupunkien teollisuusyrityksiin. Siitä alkoi Kiinan taloudellinen menestystarina.
<h4>Kissinger auttoi Iso-Britannian pääministeri Margaret Thatcheria Hongkongin palautuksessa Kiinalle</h4>
Vuonna 1984 Kiinan maataloustuotanto ylsi ensi kerran omavaraisuuteen ja Deng onnistui neuvottelemaan Margaret Thatcherin kanssa sopimuksen Hongkongin palauttamiseksi Britannialta. Nuo neuvottelut alkoivat 22.9.1982 Pekingissä. Alkuun ne olivat solmussa, sillä Dengin ja Thatcherin henkilökemia ei toiminut. Margaretin puhuessa suvereniteetista Deng haukotteli ja ilmoitti lopulta, että Kiina päättää kuinka suvereeni Hongkong tulee lopulta olemaan. Seuraavalla viikolla Kiinan Päivälehti vihjaili pahaenteisesti Hongkongin pörssin kansallistamisesta.
<blockquote>Kissinger tiesi Dengin ohjaavan Kiinaa kohti kapitalismia</blockquote>
Palattuaan Kiinan matkaltaan Lontooseen Thatcher kutsui Henry Kissingerin illalliselle. Kissinger antoi taktiikkaopetusta neuvotteluista ja lähti lisäksi itse tapaamaan Dengiä. Kissinger onnistui onkimaan Kiinan toiveet esiin: itsenäinen, kapitalistinen Hongkong, mutta Kiinan täydellisessä kontrollissa. Joulupäivänä 1982 Thatcher pyysi puolustusministeri Sir Frank Cooperia selvittämään voisiko brittilaivasto puolustaa Hongkongia Kiinan hyökkäykseltä. Selvityksen tulos oli karu eli ei voisi.
Kissinger jo tiesi &#8211; toisin kuin britit &#8211; Dengin ohjaavan Kiinaa kovalla kyydillä kapitalismiin, eikä Hongkongin asukkailla olisi huolta ainakaan toimeentulosta. Siksi Kissinger suostutteli Thatcherin sopimuksen kannalle, ja 10.3.1983 Thatcher lähetti Dengille virallisen kirjeen ilmoittaen, että suvereniteettivaatimus voidaan unohtaa. Neuvottelut alkoivat uudelleen heinäkuussa 1983 ja sopimuksen allekirjoitus tehtiin Pekingissä 19.12.1984.
<h4>Olisiko Neljän Kopla johtanut Kiinan Kambodžan tielle</h4>
Deng luopui kaikista tehtävistään 1990. Silloin oli jo 170 miljoonaa ihmistä nostettu köyhyydestä. Dengin työtä talouden uudistamisessa jatkoivat hänen oppilaansa Jiang Zemin ja Zhu Rongji. vuosina 1997 ja 1998 tapahtui valtionyhtiöiden laaja yksityistäminen. Talouden säätely purettiin vuosina 2001-2004, ja Kiina liittyi Maailman kauppajärjestöön.
Olisiko Kiinan kehitys voinut mennä toisin? Vain muutama viikko Vietnamin sodan päättymisen jälkeen Vietnamin naapurimaassa Kambodžassa vallan ottivat Punaiset Khmerit, mikä aiheutti sittemmin yli 2 miljoonan ihmisen kuoleman kommunistisessa hirmuvallassa. Punaisten Khmerien johtoporras oli oppinut kommunismin teorian Pariisin yliopistossa 1950-luvulla. Kambodžan johtaja Pol Pot oli tullut Pariisiin 1948 insinööriopiskelijaksi, mutta tutustuttuaan Ranskan kommunistipuolueeseen, hän jäi aatteen tielle. Pol Potin ihanne oli Ranskan vallankumouksen giljotiinimestari Robespierre.
<blockquote>Pol Potin ihanne oli giljotiinimestari Robespierre</blockquote>
Kambodžasta pääsi hädin tuskin edes pakoon, mutta Vietnamista kommunismia pakeni sodan jälkeen 2 miljoonaa asukasta veneillään. Singaporen pääministeri Lee Kuan Yew arvioi vuonna 1985 että Vietnamin sota oli ”Pyrrhoksen voitto” kommunisteille. Vietnamin kehitys 1980-luvulla paljasti muille Kaakkois-Aasian kansoille sosialismin toimimattomuuden taloudessa ja ihmisoikeuksissa.
Lin Biaon ja neljän koplan johdolla Kiinan tie olisi ollut Kambodžan kaltainen. Silloin Kiinan kapitalismin kehitys olisi viivästynyt vuosikymmeniä, eikä terästä tuotettaisi nykyisellä tehokkuudella. Tämä kehityssuunta olisi ollut jopa todennäköistä, mikäli demokraattien Hubert Humphrey olisi voittanut Nixonin Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa 1968. Tällöin Kiinan maltillisen linjan johtajat Zhou Enlai ja Deng Xiaoping olisivat jääneet ilman Nixonin ja Kissingerin hallinnon antamaa teknologista ja taloudellista tukea.
<h4>Kissinger ja Trump</h4>
Kissingerin elämänkerran ensimmäisen osan, Kissinger: Volume I: 1923-1968: The Idealist, vuonna 2015 julkaissut Niall Ferguson arvioi Barack Obaman olevan Dwight H. Eisenhoverin (1953-1961) jälkeen Yhdysvaltain ensimmäinen presidentti, joka ei hyödyntänyt Kissingeriä neuvonantajanaan. Fergusonin mukaan tämä on näkynyt erityisesti huonosti hoidetussa Ukrainan kriisissä. Kissinger otti itsekin kantaa Ukrainan kriisiin Washington Post -lehdessä 4.3.2014, arvostellen Obaman hallinnon ja Euroopan Unionin harkitsematonta idealismia Ukrainassa. Samoin USA Today -lehden haastattelussa 9.9.2014 Kissinger toivoi parempaa vuoropuhelua Washingtonin ja Moskovan välille, sekä lännen johtajille parempaa ymmärtämystä Venäjän historiallisiin intresseihin Krimillä.
Viime keväänä 92-vuotias Kissinger näytti jälleen kerran realismin tajunsa ja tapasi oman puolueensa esivaaliehdokkaan Donald Trumpin jo 18.5.2016. Siinä vaiheessa vielä hyvin harva republikaanien nokkamies olisi lyönyt vetoa Trumpin vaalivoiton puolesta. Presidenttinä Trump sai Kissingeristä tiiviin keskustelukumppanin ja ulkopoliittisen neuvonantajan nimenomaan Venäjän ja Kiinan suhteissa.
Eräs Hangzhoussa 4-5.9.2016 pidetyn G-20 huippukokouksen aiheista oli Kiinan terästeollisuuden ylivoimainen tehokkuus ja Euroopan unionin johtajien huoli siitä, että kiinalaisen teräksen halpatuonti vie Euroopasta työpaikkoja. Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump jakaa tuon huolen, sikäli kuin se koskee Yhdysvaltain terästeollisuutta. Hän ehdottikin vaalikampanjassaan Yhdysvaltain ja Kiinan välisten kauppasopimusten ehtojen uusimista. Yhdysvallat ja Kiina ovat riippuvaisia toisistaan taloudellisesti. Kiina tarvitsee kipeästi Yhdysvaltain markkinoita ja Yhdysvallat puolestaan Kiinan luottoja.
Brysselissä 2.6.2017 nähty EU:n ja Kiinan ilmastoromanssin kariutuminen osoittaa EU:n neuvotteluaseman olevan Yhdysvaltoja heikompi suhteessa Kiinaan. 
<img decoding="async" class="size-medium wp-image-13672 alignleft" src="http://hallinta.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari-216x300.jpg" alt="matti_hukari" width="100" hspace="5" vspace="5" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari-216x300.jpg 216w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari-72x100.jpg 72w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari-27x38.jpg 27w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2014/04/matti_hukari.jpg 222w" sizes="(max-width: 216px) 100vw, 216px" />Matti Hukari 
Kirjoittaja on kansainvälisiin luonnonvarakysymyksiin sekä Yhdysvaltain ja Iso-Britannian poliittiseen historiaan erikoistunut vapaa artikkelitoimittaja. Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset ovat henkilökohtaisia.

Kiinan Deng Xiaoping ja Yhdysvaltain Henry Kissinger saattoivat Kiinan nykyisen menestyksen alkuun

Henry Kissinger

Pelaako Putin “hullu johtaja” -korttia uhkaillessaan ydinaseilla?

Globaali eliitti lentää yksityiskoneilla Davosiin torjumaan ilmastonmuutosta – uutuuskirja valottaa World Economic Forumin ja sen perustajan Klaus Schwabin häpeämätöntä kaksinaismoralismia

Kiinan Deng Xiaoping ja Yhdysvaltain Henry Kissinger saattoivat Kiinan nykyisen menestyksen alkuun

Uusimmat

Kamala Harris ei ottanut Foxin haastattelussa vastuuta yhdestäkään poliittisesta päätöksestään – kaikki paha johtuu Trumpista

Valtiovarainministeri Purra lisätalousarvioehdotuksesta: Hallituksen talouspolitiikan linja kantaa hedelmää – ”Alijäämän supistuminen on hyvä alku”

Perussuomalainen linja kerää kannatusta myös EU:ssa – komissio kaavailee palautuskeskusten perustamista unionin ulkopuolelle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille

Elomaa: Luoviin aloihin panostaminen ei vaadi valtion budjetin kasvattamista

Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piiri valitsi aluevaaliehdokkaita

Laittomat maahanmuuttajat polkevat palkkoja orjina Euroopassa – työsopimuksilla pyyhitään pöytää ja mitätön korvaus lyödään käteen päivittäin

Perussuomalaiset liikenne- ja viestintävaliokunnassa: Liikenteen päästöt ovat vähentyneet

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Elinkeinoministeri Rydman pyrkii Helsingin pormestariehdokkaaksi

Tasaiset gallupit ennustavat Trumpin voittoa – jos vaalit ovat rehelliset

Viikon suosituimmat

Elokapinan salaisella palstalla ohjeistetaan: poliisiviha ei taktisista syistä saa näkyä

Päivän pointti: Ylen väistyvän päätoimittajan Jouko Jokisen haastattelussa on kummallinen piirre: siinä ei ole sisältöä

Ravintoloitsija muutti Ruotsista takaisin Irakiin jengiväkivallan tieltä: ”Paljon turvallisempi maa”

Yksijalkaisesta nigerialaisesta merirosvosta tulee uustanskalainen – kotoutumissuunnitelma on jo valmiina

Tieteen puolesta perussuomalaisten ehdokkaana – elektroniikka-asentajasta tuli tiedeaktivisti

Yritykset jättävät turvattoman lähiön – työntekijät saatettava iltaisin metrolle Tukholmassa

Maahanmuuttopolitiikkaa kiristetään ja rangaistuksia kovennetaan – ministeri Ranne: Sinivalkoinen sisäisen turvallisuuden politiikka johtaa meidät pois Ruotsin tieltä

Kymmenvuotiaasta brittilapsesta löydettiin 71 vammaa – kidutusjälkiä peiteltiin hijabilla

Akateeminen hollantilaistutkimus osoittaa: Maahanmuutosta veronmaksajille vuosittain jopa miljardien lasku

Kamala Harris lupaa mustille miehille etuoikeuksia vastineeksi heidän äänistään

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista