Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

henkinen kestokyky

Koponen: Rajat ovat rakkautta – ruutuaika ei tee poikkeusta

Kriisiajan huoltovarmuus ja sen ylläpitäminen on valtion keskeinen tehtävä kriiseihin varautumisessa ja niiden ennakoinnissa. Kansalaisten henkinen kriisinkestävyys on kuitenkin monimutkaisempi ja vaikeasti mitattava asia, jonka vahvistaminen on yhtä tärkeää, pohtii asiasta kirjallisen kysymyksen jättänyt kansanedustaja Jaana Strandman.

Kotimaisen ruuantuotannon, hyvien huoltoyhteyksien, laajojen raaka-ainevarastojen sekä toimivan energianjakelun pitää olla kunnossa mahdollisten vakavien kriisien sattuessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman toivoo, että näiden asioiden lisäksi kiinnitettäisiin enemmän huomiota myös suomalaisten henkiseen kriisinkestävyyteen, joka viime vuosina on ollut koetuksella.
&#8211; Meillä saattaa olla täydet viljavarastot ja raaka-ainevarastot ennalta tunnistamattomia kriisejä varten, mutta kansalaisten henkinen pääoma ja kyky sietää kriisejä ei välttämättä ole samalla tasolla konkreettisten varojen kanssa.
&#8211; Henkinen resilienssi on ihmisen kykyä sietää erinäisiä häiriötiloja arjessa sekä ympäristössä. Viimeisimpänä mittavana esimerkkinä on yhteiskuntaa ravistellut koronapandemia. Koronapandemia testasi konkreettisesti ihmisten arjen fyysistä sekä eritoten henkistä sietokykyä.
&#8211; On tärkeää tiedostaa ja tehdä toimenpiteitä sen suhteen, miten voimme vahvistaa ihmisten kykyä sietää erinäisiä kriisejä ja sitä kautta vahvistaa henkistä huoltovarmuutta, Strandman sanoo.
Mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet
&#8211; Viime vuosina ihmisten mielenterveyden ongelmat ovat kasvaneet, ja mielenterveydellinen tasapaino on suorassa yhteydessä kykyyn sietää kriisejä ja uhkia. Ilman tasapainoista mielenterveyttä on haasteellista varautua, ennakoida ja toimia turvallisuutta ja perustoimintoja uhkaavissa kriisitilanteissa, jotka voivat kohdata nopeastikin. Henkiseen huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota ja varauduttava kansalaisia kouluttaen, opastaen ja ohjaten, kertoo Strandman.
Asiaa tulisi Strandmanin mielestä tarkastella eri ministeriöiden välillä poikkihallinnollisesti, koska henkinen kriisinkestävyys koskee ainakin puolustus-, sosiaali- ja terveys- sekä elinkeinopolitiikkaa.
Strandman esittää asianomaisen ministerin vastattavaksi kysymyksen, kuinka kansalaisten henkinen kriisinkestävyys huoltovarmuuden osalta huomioidaan ja mihin toimenpiteisiin sen takaamiseksi ryhdytään.
&nbsp;

Myös henkiseen kriisinkestävyyteen ja huoltovarmuuteen on kiinnitettävä huomiota – henkinen kriisinsietokyky ei välttämättä ole samalla tasolla aineellisten varojen kanssa

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on laatinut toimenpidealoitteen ruoantuottajien työhyvinvoinnin ja henkisen kestokyvyn tukemisesta. Hän pitää äärimmäisen tärkeänä, että tuottajat saisivat apua jaksamiseensa suurten haasteiden edessä. Elomaa kerää tällä hetkellä toimenpidealoitteeseen allekirjoituksia kaikilta kansanedustajilta yli puoluerajojen.

&#8211; Suomen maatalous on ollut vaikeuksissa jo pidemmän aikaa. Ongelman ydin on alhaiset tuottajahinnat, joiden seurauksena tuottajien kannattavuus on ollut koetuksella, sanoo Ritva &#8220;Kike&#8221; Elomaa.
Venäjän hyökkäyksen seurauksena esimerkiksi rehujen, lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat ovat olleet rajussa nousussa ja voidaan puhua äärimmäisen vakavasta maataloutta koettelevasta kustannuskriisistä. Monilla tiloilla harkitaan jo lopettamista.
&#8211; Maatalous tarvitsee nyt laajamittaista tukea, jotta kotimainen ruoantuotanto ei kompastuisi mittavaan konkurssiaaltoon. Esimerkiksi tuottajahintoihin on saatava tuntuvia korotuksia, verotukseen helpotusta ja toiminnan sujuvuutta on parannettava keventämällä sääntelyä, hän toteaa.
Viime kädessä kyse on ihmisistä
Elomaan mukaan maatalousyrittäjien kannattavuuden parantaminen on elinehto kotimaisen ruoantuotannon tulevaisuudelle, muttei sovi unohtaa, että viime kädessä on kyse ihmisistä ja heidän jaksamisestaan.
&#8211; Voimme kaikki vain kuvitella, kuinka kuormittavaa on tehdä töitä yrittäjänä, kun ulkoisista syistä johtuen tulos romahtaa eikä tehdystä työstä saa aina edes palkkaa. Kun tähän yhtälöön lisätään epävarmat tulevaisuudennäkymät, niin on päivänselvää, että työhyvinvointi ja jaksaminen ovat kovalla koetuksella, Elomaa kuvailee.
Monen jaksaminen äärirajoilla
Välitä viljelijästä -projektin tarkoitus on tarjota maatalousyrittäjille maksutonta ja luottamuksellista apua matalalla kynnyksellä silloin, kun henkiset voimavarat tai taloudelliset resurssit ovat koetuksella.
&#8211; Laajempien maatalousyrittäjiä tukevien poliittisten linjausten lisäksi tarvitaan nimenomaan työhyvinvointia ja henkistä jaksamista tukevia täsmätoimia. Välitä viljelijästä -projekti on hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta, joka vastaa näihin haasteisiin. Sen jatkuvuus tulisi varmistaa rahoituksen kautta. Myös muiden vastaavien hankkeiden toteuttamista tulisi edistää jatkossa aktiivisesti, Elomaa pohtii.
&#8211; Monen ruoantuottajan jaksaminen on äärirajoilla, mistä on jo seurannut surullisia kohtaloita tiloilla. Ihmisten pahoinvointi heijastuu usein myös eläinten oloihin. Nyt tarvitaan nopeita ja tuntuvia toimia monella rintamalla ruoantuottajien tukemiseksi, jotta varmistamme kotimaisen ruoan saatavuuden tulevaisuudessa. Kyse on myös huoltovarmuudesta. Pelissä on valtavat panokset, hän kertoo.
&nbsp;

Ruoantuottajien jaksamista on tuettava – Elomaa: “Pelissä on valtavat panokset”