Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

hengityssuojain

THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kehottaa suomalaisia käyttämään kankaisia maskeja suojatakseen muita mahdollisilta koronatartunnoilta. &#8211; Vaikka asiantuntijoiden näkemykset suojausten tarpeellisuudesta vaihtelevat edelleen, julkisuudessa olleiden tietojen mukaan oireettomien tartuttajien osuus tartuttajien määrästä kasvaa koko ajan, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen.

Kiinassa Shanghaissa yliopistontutkijoiden laatiman matemaattisen mallin perusteella valtaosa koronatartunnoista on peräisin ihmisiltä, jotka eivät tiedä olevansa taudin kantajia. Heillä ei siis ole oireita, ei yskää, eikä kuumetta.
Tartunnan saamisesta oireiden ilmenemiseen kuluu keskimäärin vajaa neljä vuorokautta. Tutkimuksen mukaan virus alkaa levitä jo tartunnan varhaisessa vaiheessa.
Suoja vähentää terveydenhuollon kustannuksia
Ryhmä Stanfordin yliopiston tutkijoita on käynyt läpi aiheesta tehtyä tutkimusta. Heidän mukaansa suositus maskien käyttöä vastaan näyttää olevan ristiriidassa tarjolla olevan tutkimusaineiston kanssa.
Tutkijoiden selvityksen mukaan maskin käytön haitallisuudesta terveydelle ei ole mitään näyttöä. Kasvomaskit ovat Stanfordin yliopiston tutkijaryhmän mukaan hyödyllisiä erityisesti siinä vaiheessa, kun liikkumisrajoituksia aletaan purkamaan.
&#8211; Samaan tulokseen ovat tulleet myös Yalen yliopiston tutkijat. He suosittelevat kasvosuojien käyttöä, myös kotitekoisten, koska niiden käyttöönotto todennäköisesti hidastaa koronaviruksen leviämistä vähentämällä oireettomien ihmisten aiheuttamia tartuntoja. Tutkijoiden mukaan jokainen suoja vähentää merkittävästi terveydenhuollon kustannuksia säästyneinä sairaanhoidon kuluina, toteaa Minna Reijonen.
Koronaviruksen on arveltu leviävän myös pisaroista, jotka leviävät ihmisten suusta puhuessa. Tämän takia osa tutkijoista suosittaa mitä tahansa suun peittävää kangasta, vaikka suoja ei suojaisikaan tartunnalta, se voi ehkäistä taudin leviämistä.
Oireettomien tartuntoja monissa maissa
Ruotsissa Linköpingin yliopistosairaalassa testattiin kaikki leikkausosaston 50 työntekijää koronavirustesteissä. Suurimmalla osalla ei ollut lainkaan tai vain hyvin lieviä oireita. Tästä huolimatta puolet osoittautui testeissä viruksen kantajiksi.
&#8211; Yhdysvalloissa Washingtonin osavaltiossa laulukuoro piti maaliskuun alussa kuoroharjoitukset. Tuolloin osavaltiossa ei ollut tiedossa yhtään koronavirukseen sairastunutta. Kolme viikkoa myöhemmin 60 kuorolaisesta 45 oli sairastunut, kolme sairaalassa ja kaksi kuollut, Reijonen kertoo.
&#8211; Olisi syytä miettiä, olisiko mahdollista valtion jakaa kansalaisilleen maksutta suusuoja ehkäisemään lisääntyviä tartuntoja. Olisi myös pohdittava, olisivatko paikalliset apteekit mahdollisia jakelupisteitä.
Apteekeista apua jakeluun
Apteekit ovat Reijosen mielestä hyvin saavutettavissa olevia terveydenhuollon toimipisteitä.
&#8211; Tietojärjestelmien kautta olisi mahdollisesti järjestettävissä seuranta, onko jo henkilökohtainen maski toimitettu kyseiselle henkilölle.
Reijonen teki ministerille kirjallisen kysymyksen, onko hallitus ajatellut kustantaa kansalaisilleen suojamaskin estääkseen tartuntojen räjähdysmäisen leviämisen ja onko hallitus pohtinut mahdolliseksi jakelukanavaksi apteekkeja.

Reijonen: Kansalaisille maksuttomia nenä-suusuojia – jakelu apteekkien kautta

Suomessa on koronaviruksen myötä käyty keskustelua siitä, keiden pitäisi käyttää hengityssuojaimia ja onko niistä hyötyä. Suojainpulan johdosta netti on täynnä ohjeita kotitekoisten kasvosuojusten valmistamisesta. Cambridgen yliopiston tutkijat ovat testanneet erilaisista kodin materiaaleista valmistettujen suojusten tehoa. Esimerkiksi joka kodista löytyvä tavallinen astiapyyhe osoittautui suodatusteholtaan hyvin tehokkaaksi. 
Itä-Aasiassa hengityssuojainten pitäminen on monille arkipäivää lähinnä ilmansaasteiden takia. Koronapandemian johdosta hengityssuojaimista vallitsee pula lähes kaikkialla maailmassa, joten netti pursuaa ohjeita kotitekoisten kasvosuojusten valmistamisesta. Jotkut ohjeista on annettu täysin huumorimielessä: esimerkiksi joustavista miesten boksereista saa oikealla tavalla päähän pukemalla kätevän suojan, joka peittää sekä suu-nenä-alueen että myös hiukset.
Tsekin tasavallassa kotitekoisten kasvosuojusten pitämisestä on tullut oikea <a href="https://docs.google.com/document/d/1EWpWmyjzM4sNBF-7jp_1Y9a-pqiRg0wakGXy7kj11RA/preview">muotivillitys</a>. Ihmiset askartelevat itse suojuksia ja lahjoittavat niitä tuttavilleen. Ahkerimmat ompelijat ovat laittaneet kadulle talonsa eteen telineen, josta ohikulkija saa vapaasti ottaa mieleisensä kasvosuojuksen.
<h4>Kasvosuojus viruksen kantajalla suojaa muita ihmisiä</h4>
Virusten leviämisen estämisen kannalta on tärkeintä, että oireista kärsivät käyttäisivät jonkinlaista kasvosuojusta, jotta eivät pärskiessään levitä viruspartikkeleita muihin ihmisiin. Aivastus tai yskiminen saattaa levittää pisaroita yli kahden metrin päähän.
<blockquote>Joka kodista löytyvä tavallinen astiapyyhe osoittautui suodatusteholtaan hyvin tehokkaaksi.</blockquote>
Hoitohenkilökunta puolestaan käyttää kirurgista suu-nenäsuojusta yleensä suojatakseen potilasta hoitajien uloshengitysilmassa mahdollisesti olevilta taudinaiheuttajilta.
Porissa vanhuspalveluiden työntekijät käyttävät asiakastapaamisissa huiveja, koska oikeita hengityssuojaimia ei ole saatu. Työntekijöitä on muistutettu, ettei huivi ole varsinaisesti suojain, mutta se estää hieman pisaratartuntoja, kertoo <a href="https://www.satakunnankansa.fi/a/caeb2527-221a-40db-b3fe-b4d79785ba75">Satakunnan Kansa</a>. Tarkoituksena on siis suojata vanhuksia tartunnoilta.
<h4>Tutkijat testasivat kotitekoiset suojukset</h4>
Kaikenlaisista hengityssuojaimista on tällä hetkellä pulaa ympäri maailman. Siksi paikoitellen joudutaan turvautumaan hätäratkaisuihin, kuten suojainten uudelleenkäyttöön tai huivien käyttöön kasvosuojina. Onko niistä hyötyä? Kysymykseen auttaa vastaamaan Cambridgen yliopiston tutkijoiden 2013 tekemät <a href="https://www.researchgate.net/publication/258525804_Testing_the_Efficacy_of_Homemade_Masks_Would_They_Protect_in_an_Influenza_Pandemic">testit</a> erilaisisista kodin materiaalieista valmistettujen suojusten tehosta.
Tutkimuksessa vertailtiin kirurgisten suu-nenäsuojusten suojaustehoa erilaisista joka kodin materiaaleista valmistettuihin omatekoisiin suojuksiin. Kasvosuojien tiiviydessä saattoi olla suuriakin eroja, mutta periaatteessa jotkut kodin materiaalit suojasivat yllättävänkin hyvin.
<blockquote>Kotitekoiset suojukset vähensivät merkittävästi potilaan levittämien mikro-organismien määrää</blockquote>
Esimerkiksi imurin pölypussi suodatti viruspartikkeleita materiaalina lähes yhtä hyvin kuin kirurginen suu-nenäsuojus, mutta oli kovuutensa takia paljon epämukavampi suojuskäytössä eikä kovin tiivis. Tiukkaan kudottu astiapyyhe suodatti partikkeleita paremmin kuin t-paita, mutta pehmeä ja joustava t-paitakangas oli paljon mukavampi materiaali kasvosuojukselle.
Tässä siis tutkittiin tilannetta, jossa viruksen kantaja pitää suojusta, jotta ei levittäisi pisaratartuntaa muihin. Tutkijat totesivat, että myös kotitekoiset suojukset vähensivät merkittävästi potilaan levittämien mikro-organismien määrää, vaikka kirurginen suu-nenäsuojus olikin tiiviytensä takia kolme kertaa tehokkaampi.
<h4>Mitä tahansa suojus on tyhjää parempi</h4>
Kotitekoinen suojus ei siis läheskään vedä vertoja tehdastekoisille, mutta on kuitenkin huomattavasti parempi kuin ei mitään. Kannattaa muistaa, että paraskaan hengityssuojain ei pelasta koronatartunnalta, jos sitä ei pueta ja riisuta oikein ja jos suojaimen käyttöön ei yhdistetä muita suojatoimenpiteitä, kuten tartunnan saaneiden eristämistä, turvavälin pitämistä ja hyvää käsihygieniaa.
Yhteenvetona voisi sanoa, että Suomen olosuhteissa kotitekoisten kasvosuojusten askarteleminen on melko turhaa, mutta jos joudut tilanteeseen, jossa samassa tilassa on paljon ihmisiä, ja joku alkaa kovasti yskiä, niin vaikkapa t-paidan kietominen kasvojen suojaksi on tyhjää parempi. Ja jos yskit itse, huivi tai muu suoja pitää virusta kantavat pisarat paljon paremmin kurissa kuin omaan hihaan yskiminen.
<blockquote>Mitä pienempi virusannos elimistöön tulee infektion alkuvaiheessa, sitä paremmin kehon oma immuunijärjestelmä toimii.</blockquote>
Lisäksi suu-nenäsuojuksen pitäminen estää tahatonta suun ja nenän koskettelua kaupungilla liikuttaessa. Parhaiten suojus toimii suojalaseihin yhdistettynä. Suojus on aina käytön jälkeen heitettävä roskiin tai pestävä.
<h4>Virologi: koronaviruksen annoksen suuruudella on väliä</h4>
Virologiaan erikoistunut lääketieteen tohtori Peter Kolchinsky muistuttaa <a href="https://twitter.com/PeterKolchinsky/status/1239560638239838215">Twitterissä</a>, että virusannoksen suuruudella on väliä, kun puhutaan korona-altistumisesta. Hengityssuojaimen käyttö auttaa rajoittamaan hengitysilman mukana kulkeutuvien viruspartikkeleiden määrää. Ja mitä pienempi virusannos elimistöön tulee infektion alkuvaiheessa, sitä paremmin kehon oma immuunijärjestelmä toimii.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
I’m a virologist. Public should know covid exposure dose matters. We have to conserve masks for healthcare workers, but masks can help anyone, reducing amount of virus released (even by breathing) or taken in. Immune system is more effective if infection starts w/ low dose. (1/3)
&mdash; Peter Kolchinsky (@PeterKolchinsky) <a href="https://twitter.com/PeterKolchinsky/status/1239560638239838215?ref_src=twsrc%5Etfw">March 16, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Jos elimistöön tuleva virusannos saadaan pidettyä pienenä, ihmiskehon oma immuunijärjestelmä ehtii ryhtyä toimiin virusta vastaan, jolloin virustartunta aiheuttaa vähemmän vahinkoa eli vähäisemmät oireet, tohtori Kolchinsky kirjoittaa.
Suurempi virusannos johtaa todennäköisemmin tartuntaan. Mikä tahansa hengityssuojus, joka suodattaa edes osa viruspartikkeleista voi siis oikein käytettynä auttaa estämään tartunnan tai lieventämään oireita.

Suojaako huivi, astiapyyhe tai kasvoille kiedottu t-paita koronavirukselta? Cambridge-tutkimus selvitti

Sosiaali- ja terveysministeriön tekemän linjauksen mukaan Suomessa ollaan lisäämässä tehohoitopaikat tuhanteen. Toimenpide on hyvä, mutta ennusteiden perusteella ja tehtyjen laskelmien mukaan se määrä ei tule riittämään.
&#8211; Tehohoitopaikkojen, hengityslaitteiden ja hoitohenkilökunnan määrää tulisikin lisätä ennen epidemian huippuvaihetta ilman määriteltyä ylärajaa. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi lisätä ohjeistustaan tehohoitopaikkojen ja hengityslaitteiden määrästä ja laitteiden lisätilaukset tulisi tehdä välittömästi. Myös valmiuslain 95§:n mukainen terveydenhuollon henkilöstön työvelvollisuus tulisi saada voimaan mahdollisimman nopeasti. Tällä hetkellä muissa työtehtävissä kiinni oleville tulisi jo lähettää asiasta ennakkoilmoitus, linjaa perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Hengityssuojaimet käyttöön kaikille
Monessa Aasian maassa koronaviruksen leviämistä on pystytty hillitsemään paremmalla menestyksellä kuin länsimaissa. Koronavirusepidemian myötä Kiinassa on ollut osassa provinsseista velvollisuus nostaa hengityssuojain kasvoille julkisilla paikoilla liikuttaessa.
Suomessa THL on todennut, ettei hengityssuojaimien käyttö estä viruksen leviämistä/tarttumista, koska perustason hengityssuojaimet eivät ole täysin tiiviitä, ja virukset voivat päästä tartuttamaan käytöstä huolimatta suojaimen käyttäjän. Huomio on kiinnittynyt siihen, kuinka hengityssuojain suojaa sen käyttäjää saamasta tartuntaa. Mikäli tartunnan saanut käyttää hengityssuojainta vähentää se merkittävästi viruksen leviämistä ympäristöön ja ulkopuolisten altistumista.
&#8211; Huomio tulisi kiinnittää siihen, että ainakin tartunnan saaneilla olisi käytössä hengityssuojaimet, mutta olisi tärkeää saada hengityssuojaimet käyttöön kaikille, koska virus tarttuu jo ennen varsinaisten oireiden alkamista, eikä kaikkia vähäoireisia ihmisiä pystytä resurssien puutuessa testaamaan. Valtion tulisi pikaisesti ryhtyä toimenpiteisiin hengityssuojaimien hankkimiseksi ja toimittamiseksi jokaiselle Suomessa asuvalle, vaatii Juuso.
Reagenssin puute estää testauskapasiteetin kasvattamisen 
 
Tartuntojen lisääntyessä testaamisen tarve kasvaa. Tällä hetkellä tilanne pohjoisen ERVA-alueella on se, että näytteiden analyysissä tarvittavat reagenssit riittävät n. 100- 150 näytteen analysointiin päivässä. Tarve olisi tällä hetkellä n. 600-800 analyysiä pelkästään pohjoisen ERVA-alueella. Näytteitä sinänsä pystyttäisiin ottamaan paljon enemmän, mutta ketju katkeaa tuohon reagenssiaineen puutteeseen.
&#8211; Se, millä perusteella reagensseja toimitetaan eri maihin, on epäselvää. Vaikuttaa siltä, että Suomi ei saa reagensseja yhtä paljon kuin muut maat ja esimerkiksi NordLab, joka analysoi pohjoisen ERVA-alueen näytteet, saa vain murto-osan tarvittavasta määrästä.
Juuso vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä selvittämään, onko reagensseja helpompi saada, jos Suomi keskittää hankinnat, jotta ei kävisi niin, että suomalaiset laboratoriot kilpailevat niistä kansainvälisillä markkinoilla keskenään.

Juuso vaatii lisätoimenpiteitä koronapotilaiden hoitoon