Perussuomalainen 1/2024

Rocklegenda USA:n vaaleista: Faneilleen äänestysohjeita jakavat muusikot käyttävät vaikutusvaltaansa väärin – ”Se ei edusta vapautta”

Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina

Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä

Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”

Heikki Pursiainen

Nelikenttään ripoteltiin tällä kertaa suomalaisia toimittajia. 

Journalismista väitellyt Pasi Kivioja <a href="https://suomenkuvalehti.fi/mediasekaantuja/vai-ei-ole-mediakritiikkia-tassa-teille-mediakritiikkia/?shared=3298-f0ce3706-999">pohdiskeli äskettäin</a>, löytyykö Suomesta mediakritiikkiä. Kyllä löytyy. Harvinaisen purevaa mediakritiikkiä tarjoilee salaperäinen instagram-nimimerkki <a href="https://www.instagram.com/sodoma_talo/">sodoma_talo</a>, jonka henkilöllisyyden arvailu on tällä hetkellä <a href="https://twitter.com/TuomasjukkaT/status/1363799882801233922">monilla mielessä</a>. Nimimerkki julkaisi tänään <a href="https://www.instagram.com/p/CLoQdKTBge2/">nelikentän</a>, joka on saanut toimituskunnan vatvomaan asiaa päätoimittajatasolla asti.
Nimimerkkimme sodoma_talo listasi 35 suomalaista toimittajaa nelikenttään seuraavasti:
Nelikentän vasemmalla laidalla ovat kommarit, oikealla lahtarit. Ylhäällä ovat edgelordit ja alhaalla nössöt. 
Edgelord tarkoittanee erityisen särmikästä kirjoittajaa, joka ei kaihda konflikteja vaan suorastaan etsii niitä.
<a href="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord.png"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-73724" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord.png 1051w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-269x300.png 269w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-919x1024.png 919w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-768x856.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-90x100.png 90w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/edgelord-34x38.png 34w" sizes="(max-width: 1051px) 100vw, 1051px" /></a>
Nimimerkki sodoma_house:n Instagramissa julkaisema kuva. 
Itsensä nelikentästä löytänyt HS:n uutispäällikkö Tuomas Peltomäki jakoi kuvan Twitterissä, jossa se leviää toimittajien keskuudessa kulovalkean tavoin.
”Eniten ihailen akselia nössö-edgelord, kommari-lahtari. Hyvin todennäköisesti tekijä on hahmottanut järkevimmän ja todenmukaismman tavan jaoitella suomalaista mediakenttää, ehkä jopa koko yhteiskuntaa”, Peltomäki kommentoi.
Kuvan ylärivissä ovat kaikkein räväkimmät toimittajat, edgelordit. Kommaripuolelle ovat sijoittuneet äärivasemmalle Kaarina Hazard, Tuomas Peltomäki ja meneillään olevan mediakritiikkipuuskan <a href="https://yle.fi/uutiset/3-11782511">käynnistänyt</a> Tuija Siltamäki.
Lahtaripuolella edgelordeja ovat Heikki Pursiainen, Sanna Ukkola ja äärimmäisenä oikealla vasemmiston kauhu Ulla Appelsin.
Korkeisiin kommari-edgelord-asemiin nousevat Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson, Suomen Kuvalehden Aurora Rämö ja Hesarin Saska Saarikoski.
Heidän lahtari-vastinparinsa ovat Oskari Onninen, Timo Haapala ja Jari Erhnrooth.
Astetta maltillisempaa kommariasennetta tarjoilevat Ylen kaikissa ohjelmissa tykittävä Ina Mikkola, Iltalehden mättöpopulisti Tommi Parkkonen ja keskilinjaa hakeva Marko Junkkari.
Lahtarilaatikkoon on sommiteltu Annamari Sipilä, Ylen Merja Ylä-Anttila ja Pekka Ervasti. 
Pykälää sävyisämpiin kommaritallaajiin on taottu Longplayn Hanna Nikkanen, Hesariin aina saman SKDL-kolumnin tuuttaava Yrjö Rautio ja Ylen Robert Sundman. Lahtareiden rivissä päivystävät ylivarovainen Eeva Lehtimäki, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen. Tämän rivin kovin lahtari on Iltalehden vastaavaksi päiden toimittajaksi äsken noussut Perttu Kauppinen. 
Seuraavaksi vieläkin nöösömpi kuusikko. Kommaripuolella Yle-kolumnisti Joona-Hermanni Mäkinen, virallinen HS-sovittelija Jussi Pullinen, HS-päätoimittaja Antero Mukka, Ylen kellarilabyrinteihin kadonnut Jouko Jokinen, Kauppalehden Olli Herrala, ja levottomia paukutteleva Pekka Mervola.
Alariviin sijoittuminen ei kohteitaan mairittele, sillä siellä rämpivät median kaikkein nössöimmät kasvot. Kommarein nössö on Nyt-liite, seuraavana tulevat Riikka Suominen, Tommi Nieminen, Kaius Niemi, Jussi Kärki. Nössöin lahtari on Mika Koskinen. Ryhtiä nyt, Mika!
Hajahavaintoja:
Yleisradion vakiokasvot löytyvät kuvan vasemmasta kommarilaidasta. Oikealla on useampia toimittajia, jotka ovat valittaneet Ylen sensuurista. Ankarimman lahtariporukan nimet ovat puolestaan iltapäivä- ja talouslehtien vakiokasvoja.
Joku lukijoista saattaa kysyä, miksi Suomen Uutiset julkaisee sodoma_house-nimimerkin instameemista tehdyn uutisen. Vastaus kysymykseen tämän jutun alkupuolella mainitun Pasi Kiviojan kirjoittaman <a href="https://suomenkuvalehti.fi/mediasekaantuja/vai-ei-ole-mediakritiikkia-tassa-teille-mediakritiikkia/?shared=3298-f0ce3706-999">kolumnin</a> lopusta:
&#8220;..[m]ediakriittisia näkemyksiä julkisesti esittäviä media-ammattilaisia on Suomessa rajallinen määrä, koska harva freelancerikaan on niin hullu, että polttelee siltoja edessä ja takanaan.&#8221;
Missä mielipidevaino, siellä anonymiteetti.
Koko suomalainen mediakenttä haluaisi lokeroida itsensä yhteen ainoaan laatikkoon. Sellaiseen, jonka päällä lukee otsikko: &#8220;Luotettava ja puolueeton.&#8221; Tänään julkaistu nelikenttä vihjaa huumorin keinoin, että aatteellisia eroja saattaa kuitenkin löytyä. Valtionsalaisuuden paljastamisesta ei yleensä hyvä heilu.

Salaperäinen nimimerkki luokitteli suomalaiset toimittajat – Kuka on nössöin kommari? Entä kovin edgelord-lahtari?

Professori Vesa Kanniaisen Kanavassa julkaisema laaja maahan­muutto­kriittinen kirjoitus “heittää hyvästit biljoonalle dollarille”, väittää Must Readin sisältöjohtaja Heikki Pursiainen. Kanniainen osoittaa vastineessaan, että Pursiainen on väärässä: tutkimusnäyttö on yhtenäisten kansallisvaltioiden puolella.

Taloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/professori-kanniainen-kanavassa-hyvinvointi%C2%ADyhteiskunta-vapaa-maahanmuutto-kestamaton-yhdistelma-eika-ihmisoikeuksista-seuraa-oikeus-laittomaan-maahantuloon/">kyseenalaisti</a> Kanava-lehdessä lokakuun alussa lähestulkoon kaikki eliitille rakkaat opinkappaleet. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei voi yhteensovittaa nykyisen maahanmuuttopolitiikan kanssa, jokaisella maalla on oltava oikeus päättää, kuka saa astua sen kamaralle eikä valtioiden oikeus omiin rajoihinsa ole ristiriidassa ihmisoikeuksien kanssa, Kanniainen kirjoitti pitkässä <a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/professori-kanniainen-hyvinvointiyhteiskunta-ja-vapaa-maahanmuutto-ovat-kestamaton-yhdistelma/">esseessään</a>.
Must Read -julkaisualustan perustaja ja sisältöjohtaja Heikki Pursiainen kumosi ainakin omasta mielestään kaikki Kanniaisen argumentit omassa <a href="https://www.mustread.fi/artikkelit/essee-professori-kanniaisen-maahanmuuttokritiikki-heittaa-hyvastit-biljoonalle-dollarille/">esseessään</a>, joka ei pituudessa hävinnyt kohteena olevalle tekstille.
Pursiaisen pyrkimys lytätä emeritusprofessorin konservatiivinen yhteiskuntanäkemys ei olisi erityisen kiinnostava, jos Pursiainen olisi kirjoittanut aiheesta aiemman työpaikkansa <a href="http://www.libera.fi/author/heikki-pursiainen/">Liberan blogilla</a>. Pursiaisen pitkä kirjoitus linjaa, millaista journalismia tullaan näkemään konseptiltaan aivan uudenlaisessa mediassa, jota Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila kutsuu &#8220;<a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomeen-perusteilla-lobbauksen-helvetinkone-mustread-fi-kertoo-hapeilematta-yrittaa-maksua-vastaan-vaikuttaa-poliittiseen-paatoksentekoon/">lobbauksen helvetinkoneeksi</a>&#8220;.
<h4>Kieli kuin &#8220;Perussuomalaisten paikallisyhdistyksestä&#8221;</h4>
Pursiaisen teksti on osin jopa alatyylinen, eikä taloustieteellisesti perusteltu, kommentoi Suomen Pankissa uransa tehnyt taloustieteilijä Heikki Koskenkylä Suomen Uutisille.
Pursiainen ei näytä ymmärtävän esseen lajityyppiä, vaan arvostelee Kanniaisen kirjoitusta monin kohdin kriteereillä, joita voi perustellusti vaatia tieteelliseltä artikkelilta: jokaisen käsitteen tarkkaa määrittelyä ja kaiken journalistisen ilmaisun karsimista mahdollisimman neutraalien kielenkäytön hyväksi.
Pursiaisen mielestä Kanniaisen kielenkäyttö sopisi paremmin &#8220;Perussuomalaisten paikallisyhdistykseen&#8221;, ikään kuin kaikki tietäisivät, että Perussuomalaisten paikallisyhdistysten käyttämä kieli olisi sopimatonta.
Pursiaista häiritsee esimerkiksi Kanniaisen usein käyttämä ilmaisu ”turvapaikkaturismi”.
&#8211; Samoin hän puhuu kansainvälisten pakolaissopimusten soveltumattomuudesta ”kansainvaellusten” maailmaan. Kanniaisen mielestä pakolaisten oikeuksia ajavat järjestöt ovat ”lobbausjärjestöjä”, Pursiainen valittaa.
&#8211; Kanniainen kertoo, miten ”juristit ovat hyötyneet” pakolaisuudesta uusien asiakkaiden muodossa. Hän puhuu lainausmerkeissä ”’hyvistä ihmisistä&#8217;”, jotka ajavat ”’suvaitsevaisuutta&#8217;” myös lainausmerkeissä, Pursiainen jatkaa nuhteluaan.
Pursiaisen mukaan Kanniainen ei juuri käsittele maahanmuuttoa tai ihmisten liikkuvuutta koskevaa taloustieteellistä tutkimusta.
&#8211; Sen sijaan auktoriteetteina viitataan esimerkiksi Sauli Niinistöön, Pekka Haavistoon ja Osmo Soininvaaraan, Pursiainen väittää.
Pursiainen sotkee ilmeisesti tahallaan esseetyyliin normaalisti kuuluvan muiden poliittisten kannanottojen kommentoinnin ja tieteellisen lähdeviittauksen.
<h4>Äärimmilleen viritettyä globalismia</h4>
Pursiainen tapa hahmottaa maailmaa on niin globalistinen, että sitä on jo vaikea parodioida.
&#8211; Koska maahanmuutto tai pikemminkin ihmisten kansainvälinen liikkuvuus on maailmanlaajuinen kysymys, yksi luonteva lähestymistapa on tarkastella asiaa kaikkien maailman ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta, Pursiainen perustelee.
Jos tarkoituksena on pohtia, millainen politiikka on yleisesti ottaen hyvinvointimielessä hyvää, ei ole mitään syytä ajatella, että yhden ihmisen kärsimys tai hyvinvointi olisi vähemmän arvokasta kuin toisen, Pursiainen järkeilee. Sairaan lapsen parantuminen on siten yhtä arvokasta riippumatta siitä, kenen lapsi on kysymyksessä.
&#8211; Suomen ja muiden länsimaiden maahanmuuttopolitiikkaa arvioidessa tämä katsantokanta tarkoittaa luonnollisesti, että sekä muuttajien että vastaanottajien hyvinvointi katsotaan yhtä arvokkaiksi, Pursiainen kirjoittaa.
Tässä kohtaa Pursiainen siis oikeastaan sanoo, että viis siitä, paljonko huono maahanmuuttopolitiikka maksaa meille, jos se hyödyttää jotain maailman ihmistä. Tuskin suoremmin voisi muotoilla ajatusta, että Suomi on maailman sosiaalitoimisto, ja että niin sen tulee ollakin.
Ajatus, että ihmiset kokisivat samanlaista solidaarisuutta niin omia, naapurin kuin toisella puolella maailmaa eläviä lapsia kohtaan palauttaa mieleen myös sosialistisen yhteiskuntakokeilun. Se ei kaatunut ainoastaan markkinamekanismin puutteeseen, vaan myös epärealistiseen ihmiskuvaan.
Koskenkylän mielestä Pursiaisen globalismi on täysin teoreettista. Taloustieteellisissä malleissa voi tehdä kaikenlaisia oletuksia maailmanlaajuisesti täysin vapaista markkinoista, joiden vallitessa myös vapaa maahanmuutto saattaisi toimia hyvin.
Mutta ekonomistin märkää unta ei pidä verrata todelliseen maailmaan, vaan toiseen ekonomistin märkään uneen. Entä jos Afrikassa olisi toimivat markkinatalouden instituutiot? Talousteorian mukaan sen pitäisi johtaa talouskasvuun Afrikassa. Se voisi auttaa paljon suurempaa joukkoa nyt köyhyydessä eläviä ihmisiä kuin köyhien laivaaminen Eurooppaan.
Todellisessa maailmassa on verrattava keskenään realistisia politiikkavaihtoehtoja. Humanitaarinen maahanmuutto ei ole missään maassa hyödyttänyt vastaanottavan yhteiskunnan julkista taloutta, eikä turvapaikkajärjestelmä ole myöskään auttanut kuin pientä osaa niistä ihmisistä, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet jättämään kotinsa.
Suomessa humanitaarisen maahanmuuton kustannukset julkiselle taloudelle ovat Suomen Perustan julkaiseman <a href="http://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2015/04/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-osa-1-toteutuneet-julkisen-talouden-tulot-ja-menot.pdf">tutkimuksen</a> mukaan huomattavat, eikä kaikki työperäinenkään maahanmuutto tuota nettohyötyjä.
<h4>Määrä ratkaisee</h4>
Koskenkylän mielestä maahanmuutossa olennaista ovat määrät. Pienet määrät maahanmuuttajia sopeutuvat todennäköisemmin kuin suuret. Kun maahanmuuttajamäärät ovat suuret, koko kysymys muuttuu taloustieteellisestä sosiologiseksi ja viime kädessä arvosidonnaiseksi: keitä me olemme. Taloustiede ei periaatteessakaan voi vastata kysymykseen identiteeteistä.
Länsimaiden on mahdotonta auttaa kehitysmaiden köyhiä massamaahanmuuton avulla. Kysymys on määristä. Suuruusluokkia auttaa hahmottamaan yhdysvaltalaisen journalistin Roy Beckin tunnettu <a href="https://www.youtube.com/watch?v=LPjzfGChGlE&amp;ab_channel=NumbersUSA">purukumipalloesitys</a>.
<h4>Valtioilla on optimikoko</h4>
Kanniainen toteaa Must Readissa julkaistussa <a href="https://www.mustread.fi/artikkelit/vesa-kanniainen-vastaa-heikki-pursiaiselle-kylla-valtiolla-on-omistusoikeus/">vastineessaan</a>, että Heikki Pursiaisen uskomus rajattoman maailman optimaalisuudesta on ristiriidassa sekä taloustieteen arvostetun tutkimustuloksen, empiirisen todellisuuden että taloushistoriallisen tulkinnan kanssa.
Kanniainen viittaa Alberto Alesinan ja Enrico Spolaoren kirjaan ”<a href="https://mitpress.mit.edu/books/size-nations">The Size of Nations</a>”. Alesina kollegoineen osoittaa, että kansallisvaltioiden rajat tarvitaan, ja että valtioilla on optimaalinen koko. Sen määrää julkishyödykkeiden kustannustehokkaan tuotannon ja väestön heterogeenisuuden välinen jännite.
&#8211; Mitä heterogeenisempi alueen potentiaalinen väestö ominaisuuksiltaan, historialtaan ja kulttuuriltaan on, sitä pienemmäksi määräytyy kansallisvaltioiden optimaalinen koko, Kanniainen perustelee.
&#8211; Heikin argumentaatio maailmasta ilman kansallisvaltioiden rajoja on ristiriidassa Alesinan ja kollegoidensa tulosten kanssa.
<h4>Teknologian siirto puolitti köyhyyden, ei ihmisten</h4>
Maailman absoluuttinen köyhyys on puolittunut viimeisen 40 vuoden aikana, Kanniainen muistuttaa.
&#8211; Absoluuttisen köyhyyden puolittuminen globalisaatioon osallistuneissa maissa ei edellyttänyt sitä, että Kaukoidän maiden miljardit köyhät asukkaat Kiinasta, Intiasta tai muualta Aasiasta olisivat muuttaneet Eurooppaan tai USA:han, teollistuneisiin maihin. Tämä olisi ollut Heikin globaali politiikkasuositus, Kanniainen toteaa.
Ihmisten massasiirtymisen sijaan liikkui pääoma ja yritysten tuotantoyksiköt sekä teknologia.
&#8211; Teknologian siirron positiiviset globaalit hyvinvointivaikutukset edustavat viimeisten vuosikymmenten merkittävintä taloushistoriallista kehitystä ja tämän tuleva taloushistoria tulee kommunismin kaatumisen ohella noteeraamaan korkealle, Kanniainen uskoo.
Kanniainen viittaa vastineessaan myös Daron Acemoglun ja James Robinsonin kirjaan <a href="http://www.terracognita.fi/tc/product/miksi-maat-kaatuvat/">Miksi maat kaatuvat? Vallan, vaurauden ja varattomuuden synty</a>.
&#8211; Kirja korostaa instituutioiden ja oikeiden kannusteiden kehittämisen merkitystä yhteiskunnassa ja taloudessa. Keskeisenä mekanismina ei siis ole Heikin ehdotus vapaasta kansainvaelluksesta, Kanniainen toteaa.
<h4>Työperäisen maahanmuuton lisääminen on Suomen etu</h4>
Kanniainen totesi jo Kanava-lehdessä, että työperäisen maahanmuuton lisääminen on hänen mielestään Suomen etu.
&#8211; Tämä vahvistaisi työn tarjontaa ja sillä olisi positiivisia hyvinvointivaikutuksia. Ongelmana kuitenkin nykyisellään on turvapaikanhakijoiden määrä.
Kun Pursiaisen mukaan rajojen tulee olla auki, hyväksyisikö hän Suomeen vuosittain 100 000 turvapaikanhakijaa, Kanniainen ihmettelee.
&#8211; Kymmenessä vuodessa heitä olisi siis miljoona. Hyväksyisikö hän 200 000? Kymmenessä vuodessa heitä olisi kaksi miljoonaa.
Kanniaisen analyysin perusteella Pursiaisen maailmanparannusohjelma on epärealistinen.
&#8211; Kansa tuskin haluaisi vastaanottaa Heikin tarjoamaa biljoonan dollarin bonusta. Julkinen talous kärsisi, tulijoita ei ehdittäisi kouluttaa, työpaikkoja ei ehdittäisi luoda riittävä nopeasti ja tarpeeksi. Ihmisten sietokyky joutuisi koetukselle. Rasismi vahvistuisi. Seuraisi merkittävä poliittisen järjestelmän muutos.
Kanniainen arvelee, että Pursiaisen maahanmuutto- ja pakolaispolitiikan toteuttaminen sataisi suoraan Perussuomalaisten laariin, kun kansa pääsisi äänestämään.
Euroopan unioni neuvotteli vastoin Pursiaisen politiikkareseptiä sopimuksen Turkin kanssa, jossa maahanmuutto Eurooppaan pysäytettiin. Saksassa on esillä maahanmuutolle vuotuinen yläraja, jota ei saisi ylittää.
&#8211; Maailma ei toimi Heikin mallin mukaisesti. Heikin malli ei ole realistinen, Kanniainen tiivistää.

Must Read aloitti aggressiivisesti – Heikki Pursiainen yrittää lytätä professori Vesa Kanniaisen alatyylillä, olkiukoilla ja ohipuhumisella

Heikki Pursiainen

Salaperäinen nimimerkki luokitteli suomalaiset toimittajat – Kuka on nössöin kommari? Entä kovin edgelord-lahtari?

Must Read aloitti aggressiivisesti – Heikki Pursiainen yrittää lytätä professori Vesa Kanniaisen alatyylillä, olkiukoilla ja ohipuhumisella

Uusimmat

Rocklegenda USA:n vaaleista: Faneilleen äänestysohjeita jakavat muusikot käyttävät vaikutusvaltaansa väärin – ”Se ei edusta vapautta”

Mari Rantanen palaa sisäministeriksi perjantaina

Iranin islamistinen hallinto pidätti yliopisto-opiskelijan – nuori nainen vastusti siveyspoliisin voimakeinoja riisuutumalla

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Kun transkiihkoilu tieteen jyräsi: woke-aktivistilääkäri salasi tutkimustulokset, joiden mukaan murrosiän siirtäminen ei paranna nuorten mielenterveyttä

Vigelius tyrmää Arto Nybergin ohjelman lopettamisen Ylellä: ”Lypsävätkin lehmät viedään teuraaksi”

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024