harmaa talous

Monikulttuurisen yhteiskunnan kielteiset puolet on totuttu näkemään tukiriippuvaisuutena, väkivaltarikoksina tai jättäytymisenä yhteiskunnan ulkopuolelle. Pimentoon on jäänyt yhä syvemmälle yhteiskunnan rakenteisiin kurottava talousrikollisuuden musta käsi. Ruotsissa elinkeinoelämä korottaa äänensä jo hätähuutoon.

Harmaa talous tarkoittaa laillisista velvollisuuksista laistamista ja yhteiskunnan veropohjan kurjistamista. Laskun maksavat rehelliset ja yhteiskunnan pelisääntöjä noudattavat kansalaiset. Kurjasti menee pimeän työntekijöilläkin. Ainoa voittaja on ahne työnantaja ja hänen myötään erilaiset rikollisorganisaatiot.

Hallitus edistää harmaan talouden torjuntaa päivittämällä harmaan talouden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman. Toimenpideohjelmaan otetaan mukaan keskeisimmät harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan hankkeet. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen huomauttaa, että harmaan talouden torjunnassa tärkeitä ovat työperäiseen maahanmuuttoon tehtävät kiristykset.

Hallitus päätti budjettiriihessään ehdottaa sisäministeriön hallinnonalalle yhteensä 2,2 miljardia euroa vuoden 2025 talousarviossa. Hallinnonalan määräraha laskee ensi vuonna 372 miljoonaa euroa verrattuna tähän vuoteen. Säästöissä noudatetaan kuitenkin hallituksen päätöstä, jonka mukaan operatiivisissa tehtävissä eli kenttätyössä toimivien poliisien ja rajavartijoiden määrä ei vähene.

Suomen Yrittäjien mukaan tuhannet yrittäjät eivät saa avattua yritystilejä suomalaisiin pankkeihin. Tilien avaaminen on ongelmallista pienille ja keskikokoisille yrityksille. Aikaisemmin ongelma koski vain ulkomaalaistaustaisia yrityksiä, mutta nyt ongelma on laajentunut kaikille toimialoille ja myös kantasuomalaisten yrittäjien ongelmaksi. Valtiovarainministeriö on aloittanut ongelman selvittämisen ja työstää ratkaisua tilanteeseen.