halpatyövoima

Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo Helsingin Sanomissa tänään maanantaina julkaistavassa etusivun mainoksessaan "rajat auki" -politiikan jäävän historiaan katastrofaalisena kokeiluna. Kukaan ei enää pysty kiistämään niitä ongelmia, joista perussuomalaiset ovat jo vuosia varoitelleet.

Vielä 2010-luvun alkupuolella Suomen sosiaalidemokraatit edustivat työperäisessä maahanmuutossa linjaa, jossa ensisijaisesti pyrittiin varmistamaan se, että Suomessa oleva väestö työllistetään ennen kuin EU:n ulkopuolelta aletaan hakea työvoimaa. Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja SDP jopa syytti kokoomusta halusta tuoda Suomeen halpatyövoimaa. SDP:n linja työperäisessä maahanmuutossa on kuitenkin vuosien saatossa löysentynyt huomattavasti, ja viime hallituskaudella SDP pääministeriasemassa kiihkeästi edisti EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa työvoimapulaan ja väestön ikärakenteeseen vedoten.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tämänpäiväisen ulostulon mukaan ”maahanmuuton vaikutus julkiselle sektorille on positiivinen – vaikutus talouskasvuun riippuu siitä, nostaako maahanmuutto Suomen osaamistasoa ja innovatiivisuutta”. Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos pitää tuoreessa Facebook-kirjoituksessaan elinkeinoelämän lobbarien propagandaa avointen rajojen puolesta täysin häpeämättömänä.

Perussuomalaisten kansandustaja  Miko Bergbom toteaa, että uudella 1 600 euron tulorajalla pyritään puuttumaan siihen, että jatkossa ei enää harjoitettaisi sellaista työperäistä maahanmuuttoa, joka ei ole Suomen julkiselle taloudelle eikä suomalaiselle veronmaksajalle kannattavaa.

Keskustan talousvaihtoehdossa Suomeen tuotaisiin vuosittain 40 000 uutta maahanmuuttajaa. Kepu jopa antaisi yrityksien vapaasti poimia lisää halpatyövoimaa maailmalta, eikä poliitikoilla olisi sananvaltaa asiassa.

Valtiovarainministeri Riikka Purra torjuu sosiaaliturvaan nojaavan maahanmuuton myös, kun se tapahtuu työn nimikkeellä. Tilastotietojen valossa myös vasemmisto-oppositiolle pitäisi jo olla selvää, että ulkomailta Suomeen ei tarvita enää lisää halpatyövoimaa, joka aiheuttaa kustannuksia veronmaksajille.

Valtiovarainministeri Riikka Purra moittii SDP:n talouskritiikkiä epäuskottavuudesta sekä siitä, että demaripuheenjohtaja Antti Lindtmanin puheiden ja toimien välillä on jopa miljardien aukko. Eilisessä Ylen A-Talkissa Purra myös huomautti Lindtmanille hallituksen tekevän nyt rakenteellisia talousuudistuksia, jotka jäivät edelliseltä hallitukselta tekemättä.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreessa Ilmapuntari-tutkimuksessa on selvitetty suomalaisten suhtautumista työperäistä maahanmuuttoa kohtaan. Tutkimuksesta voidaan vetää johtopäätös, että enemmistölle suomalaisista kelpaa vain julkista taloutta vahvistava maahanmuutto. - Suomalaiset ymmärtävät, että puheet ”työvoimapulasta” maassa, jossa työttömiä on monta sataa tuhatta, eivät ole mielekkäitä, ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos arvioi tutkimusta Suomen Uutisille.

Harmaa talous tarkoittaa laillisista velvollisuuksista laistamista ja yhteiskunnan veropohjan kurjistamista. Laskun maksavat rehelliset ja yhteiskunnan pelisääntöjä noudattavat kansalaiset. Kurjasti menee pimeän työntekijöilläkin. Ainoa voittaja on ahne työnantaja ja hänen myötään erilaiset rikollisorganisaatiot.

Kattava hollantilainen tutkimusraportti osoittaa maahanmuuton aiheuttavan julkiselle taloudelle jopa miljardiluokan kulut vuositasolla. Amsterdamin yliopiston ja Amsterdamin kauppakorkeakoulun yhdessä tuottama tutkimus osoittaakin, että vapaa maahanmuutto ja hyvinvointivaltion tarjoamat verorahoitteiset palvelut ovat yhteensovittamaton yhtälö. Vuosina 1995-2019 maahanmuutosta on aiheutunut jopa 400 miljardin nettokustannukset Hollannin julkiselle taloudelle.

Hallitus edistää harmaan talouden torjuntaa päivittämällä harmaan talouden torjunnan strategian ja toimenpideohjelman. Toimenpideohjelmaan otetaan mukaan keskeisimmät harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan hankkeet. Perussuomalaisten kansanedustaja Mikko Polvinen huomauttaa, että harmaan talouden torjunnassa tärkeitä ovat työperäiseen maahanmuuttoon tehtävät kiristykset.

Hallituksen tuoreessa talousarvioesityksessä tehdään määrätietoisia panostuksia talouskasvulle. Tästä huolimatta elinkeinoministeri Wille Rydman ja puolustusministeri Antti Häkkänen saivat Ylen A-studiossa kuullakseen oppositiojohtajilta Antti Kaikkoselta ja Antti Lindtmanilta, ettei hallitus muka panosta tarpeeksi kasvutoimiin.

Avoimesta maahanmuuttopolitiikastaan tunnettu Kanada on päättänyt tiukentaa maahanmuuttopolitiikkaansa. Ensimmäiseksi rajoitetaan matalapalkkaisen kausityövoiman tuomista ulkomailta. Syksyllä on odotettavssa lisää rajoituksia maahanmuuton kokonaismäärään.

Perussuomalainen Nuoriso suhtautuu kielteisesti RKP:n esitykseen maahanmuuton tarveharkinnasta luopumisesta. Rajoittamaton maahanmuutto ei tuo Suomelle uusia veronmaksajia, vaan päinvastoin se mahdollistaa matalapalkkaisten alojen täyttämisen hyväksikäytölle alttiilla halpatyövoimalla.