Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

globaalit muuttoliikkeet

Suomen valtion budjetista on tänä vuonna varattu kehitysyhteistyöhön yhteensä huimat 1,27 miljardia euroa. Perussuomalaiset kuitenkin pitää nykyistä mallia epäonnistuneena. Perussuomalaiset linjaa, että Suomen 14 vuotta jatkuneen negatiivisen velkakehityksen vuoksi ei enää ole kestävää pitää kiinni nykyisestä kehitysavusta.

Tänään julkaistussa <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/ajankohtaista/psn-ulko-ja-turvallisuuspoliittinen-ohjelma-2022-on-julkaistu/">ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ohjelmassa</a> perussuomalaiset esittää nykyisestä kehitysapumallista luopumista.
&#8211; Malli, jota Suomi ja muu Eurooppa on harjoittanut toisen maailmansodan jälkeen, on osoittautunut epäonnistuneeksi. Valtavista summista huolimatta ei ole syntynyt positiivista kierrettä, jossa Afrikan sisäinen kauppa olisi lähtenyt toimimaan tai tuotantoketjut olisivat kehittyneet niin, että maanosan maat pystyisivät paremmin elättämään itseään, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoo.
Suomen valtion budjetista on tänä vuonna varattu kehitysyhteistyöhön yhteensä huimat 1,27 miljardia euroa. Purra kuitenkin huomauttaa rahanjaon leväperäisyydestä.
&#8211; Kehitysapurahoja on valunut huomattava määrä kehitysmaiden eliittien veroparatiiseissa sijaitseville tileille ja yleiseen korruptioon. Myöskään demokratiakehitys ei ole ollut toivotunlaista, vaan itsevaltiaat ovat käytännössä normi.
Toimintatavat laitettava uusiksi
Perussuomalaiset katsoo, että harjoitetun kehitysyhteistyöpolitiikan tulokset eivät ole vakuuttavia. Suomen 14 vuotta jatkuneen negatiivisen velkakehityksen vuoksi ei enää olekaan kestävää pitää kiinni nykyisestä kehitysavusta.
&#8211; Vaadimme, että kehitysapua tulee myöntää ainoastaan ylijäämäisestä budjetista, ja siihen on asetettava nykyistä huomattavasti tarkemmat mittarit ja seurantajärjestelmät kontrolloimaan, että annetusta avusta on aitoa hyötyä.
&#8211; Kaikilta kohdemailta pitää edellyttää, että ne ottavat vastaan Suomesta käännytettävät tai karkotettavat kansalaisensa ja suostuvat saumattomaan yhteistyöhön Suomen turvallisuusviranomaisten kanssa, Purra sanoo.
Humanitaariselle maahanmuutolle stoppi
Perussuomalaiset katsoo myös, että Suomen on lopetettava nykymuotoinen humanitaarinen maahanmuutto ja että maahanmuutosta säästyneistä rahoista voidaan osa ohjata YK:n ylläpitämien pakolaisleirien olojen kehittämiseen ja kriisinhallintaan. Kriisinhallinta ei kuitenkaan saa tukea ihmissalakuljetusta Välimerellä meritaksien muodossa.
Kehitysyhteistyössä tarvitaan perussuomalaisten mukaan keinoja, jotka edistävät ihmisten elinkeinomahdollisuuksia kotiseudullaan ja vähentävät Eurooppaan ja myös Suomeen kohdistuvaa maahanmuuttopainetta, sillä suuri haaste tulevaisuudessa on monien Afrikan maiden nopea väestönkasvu.
Jo tällä hetkellä Afrikassa on 400 miljoonaa 15–35-vuotiasta, joista monella on halu paeta kurjia yhteiskunnallisia oloja Eurooppaan. Väestön ikääntyminen Euroopassa yhdistettynä Afrikan ja myös Lähi-idän merkittävästi nuorempaan väestöön, toimimattomiin yhteiskuntiin ja näköalattomuuteen lisää edelleen laajamittaisten muuttoliikkeiden mahdollisuutta.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunti 16.8.2022 - Purra ja Luukkanen: ulko- ja turvallisuuspoliittisen ohjelman julkaisu" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/iFt5ENEmIXA?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
&nbsp;

Kehitysapu on tehotonta, veronmaksajilta kerättyjä miljardeja valuu korruptioon – perussuomalaiset vaatii nykyisestä kehitysapumallista luopumista

Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos pitää maahanmuuttoon ja väestöpolitiikkaan liittyviä kysymyksiä kohtalonkysymyksinä niin Espoossa, Suomessa kuin muuallakin länsimaissa seuraavien vuosikymmenien aikana. Espoon kaupunginvaltuustossa eilen puhunut Grönroos vaatii Espoota tunnustamaan, ettei maahanmuuttajien kotoutuminen nykyisellä politiikalla onnistu.

Suomen länsinaapurin Ruotsin tilanne osoittaa, minkälaisia ongelmia väärin hoidettu ja määrältään liian suuri maahanmuutto aiheuttaa lyhyellä aikavälillä, uskoo Espoon kaupunginvaltuutettu Simo Grönroos.
Amerikan intiaanien jääminen vähemmistöksi perinteisillä kotiseuduillaan Euroopasta viime vuosisatojen aikana tulleen muuttoliikkeen myötä taas käy esimerkkinä siitä, mitä on pitemmän päälle edessä myös eurooppalaisille, jos vallitsevalle kehitykselle ei aseteta loppua.
&#8211; Maahanmuuttajataustaisten osuus Espoon väestöstä on noussut lyhyessä ajassa 20 prosenttiin kaupungin väestöstä. Yksin Afrikan väestön on ennustettu nelinkertaistuvan miljardista neljään miljardiin ihmiseen kuluvan vuosisadan aikana, Grönroos kertoi.
&#8211; Muuttopaine paremman elämän perässä Eurooppaan, Suomeen ja Espooseen tulee jatkumaan niin pitkään kuin annamme kehityksen jatkua. Esimerkiksi Helsingin Sanomien tänään uutisoiman African Youth Survey -tutkimuksen mukaan puolet Afrikan nuorista harkitsee muuttoa ulkomaille.
Kotoutuminen ei nykyisellä politiikalla onnistu
Maahanmuuton tulee olla määrältään maltillista, laadultaan valikoitua ja kotouttamisen tulee toimia. Grönroos ei usko Espoon kaupunginvaltuustossa eilen käsittelyssä olleen kotouttamisohjelman edistävän näitä periaatteita ja teki siksi muutosesityksen seuraavien periaatteiden ottamiseksi Espoon kotouttamisohjelmaan:
&#8211; Espoo tunnustaa, että nykyinen vieraskielisen väestön kasvuvauhti ei mahdollista toimivaa kotoutumista. Espoo vaatii valtiovallalta tiukempaa ja valikoivampaa maahanmuuttopolitiikkaa, joka on edellytys onnistuneelle kotoutumiselle.
&#8211; Espoo pyrkii myös omin toimin poistamaan suomalaiselle yhteiskunnalle haitallisen maahanmuuton vetovoimatekijöitä sekä pyrkii määrätietoisesti hillitsemään maahanmuuttoon perustuvaa taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätöntä väestönkasvua, Grönroos vaati.
Maahanmuuttajien suosiminen lopetettava
Grönroos vaatii Espoota luopumaan myös monikultturistisesta politiikasta, jossa maahanmuuttajien oman kulttuurin ja kielen harrastamista tuetaan yhteiskunnan toimesta. Espoon ei pidä tarjota palveluita maahanmuuttajien omilla kielillä – maahanmuuttajan tulee sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan eikä päinvastoin. Grönroos pitää suomen kielen osaamista edellytyksenä suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiselle.
&#8211; Espoo ei harjoita maahanmuuttajien suosimista suomalaisten kustannuksella esimerkiksi palkkaamisessa, työllisyyspalveluissa tai opiskelupaikoissa. Kotoutuminen on ennen kaikkea maahanmuuttajan itsensä vastuulla oleva asia. Integraation suhteen ongelmallisten maahanmuuttajien suhteen Espoo harjoittaa ”positiivisen syrjinnän” sijaan paluumuuton edistämistä, Grönroos toivoi.
&nbsp;

Maahanmuutto ja väestöpolitiikka ovat koko Suomen kohtalonkysymyksiä – “Ruotsin tilanne osoittaa, minkälaisia ongelmia väärin hoidettu maahanmuutto aiheuttaa lyhyellä aikavälillä”

Eduskunnassa on käyty keskustelua sisäisen turvallisuuden selonteosta. Selonteon esitteli sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.). Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri ihmettelee sisäministerin tarkoitushakuisen ristiriitaisia puheita, joissa maahanmuuttovirrat toisaalta nähdään uhkakuvana, toisaalta ei.

&#8211; Ministeri Ohisalo kertoo, ettei maahanmuutto ole sisäiseen turvallisuuteen varsinaisesti liittyvä asia. Samalla hän sanoo uhkana olevan ilmastonmuutoksen aiheuttamat muuttoliikkeet. Eli ovatko maahanmuuttovirrat uhka vai ei? Ristiriita puheissa on merkittävä ja mielestäni tarkoitushakuinen, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri huomauttaa.
&#8211; Maahanmuuton ongelmia halutaan vähätellä, mutta samalla ilmastonmuutoksen nimissä maahanmuuttoon vaikuttaminen nähdään asiana, johon pitää vaikuttaa &#8211; pääasiassa kuitenkin verottamalla ja syyllistämällä suomalaisia.
Vakava rikollisuus ja terrorismi eivät jutustelemalla poistu
Hallituksen mukaan turvallisuudelle suurimpia uhkia ovat syrjäytyminen, sosiaalinen pahoinvointi ja moniongelmaisuus.
&#8211; Syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn pitää hallituksen mukaan panostaa. Tämä on totta, mutta vakava rikollisuus, kuten järjestäytynyt kansainvälinen rikollisuus, hallitsematon turvapaikkaturismi ja terrorismi, eivät pehmeällä sosiaalitoimen auttamisella ja jutustelulla poistu, Meri jatkaa.
Ulkomaille valuvat miljardit suomalaisten hyväksi
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Meri muistuttaa myös, että turvallisuuden ennaltaehkäisyä olisi puuttua ongelmien juurisyihin. Meri mainitsee keinoiksi panostamisen rajavalvontaan ja haitallisen maahanmuuton estämiseen sekä riittävien resurssien antamisen poliisille, oikeudenhoitoon ja vankeinhoitoon.
Lisäksi Meri huomauttaa, että rikoksista pitää seurata riittävän kovat rangaistukset ja maastakarkoittamiset, mikäli kyse on ulkomaalaistaustaisista rikoksentekijöistä.
&#8211; Rahaa kyllä löytyy EU:n elpymispakettiin ja kehitysapuun. Miljardit ovat silloin pikkurahoja. Tärkeimmät asiat ensiksi ja panostukset Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen, Meri vaatii.

Eduskunnassa keskusteltiin sisäisestä turvallisuudesta – Leena Meri: Terrorismi ja muu vakava rikollisuus eivät jutustelemalla poistu

Eduskunta käsitteli keskiviikkona valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Kansanedustaja Sakari Puisto peräänkuulutti pitämässään perussuomalaisten ryhmäpuheessa hallitukselta syvällisempää paneutumista muun muassa Suomen asemaan osana arktista aluetta, globaaleihin muuttoliikkeisiin sekä kansainvälisten sääntöjen mahdollisiin uudelleentulkintoihin.

&#8211; Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista, totesi kansanedustaja Sakari Puisto ja peräsi kysymyksenasettelua siitä, ovatko kaikki selonteossa luetellut tavoitteet täysin yhteensopivia Suomen kansallisen edun kanssa.
Perussuomalaiset kannattavat parlamentaarista yhteistyötä
Viime eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 2019 eduskuntaryhmiltä kysyttiin, ovatko ne valmiita tukemaan viimeisimmissä selonteoissa vahvistettua Suomen ulkopolitiikan linjaa.
Perussuomalaiset vastasivat silloisen hallitustunnustelijan, edustaja Antti Rinteen kysymykseen seuraavasti: ”Kannatamme ulko- ja turvallisuuspolitiikassa läheistä ja pitkäjänteistä parlamentaarista yhteistyötä ja olemme valmiita tukemaan selonteoissa vahvistettua ulkopolitiikan linjaa.”
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan jatkuvuutta
‒ Tavoite läheisestä ja pitkäjänteisestä parlamentaarisesta yhteistyöstä on hyvin kannatettava. Tänä päivänä se palvelee jatkuvuutta tilanteissa, joissa valta vaihtuu, koska Suomella tulee olla vain yksi, yhtenäinen ulkopolitiikka, Puisto sanoi.
‒ Aitoja menestystarinoita Suomen ulkopolitiikasta löytyy vuosien varrelta. Suomi itsessään on menestystarina. Vaihtuvien hallitusten myötä selonteoissa voi kuitenkin olla merkittäviä painotuseroja, ja näissä painotuksissa voi olla näkemyseroja.
Voimapolitiikka palannut kansainväliseen politiikkaan
Valtioneuvosto korostaa uusimmassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää ja sen instituutioita. Lähtökohtana on tunnusomaisesti arvopohjainen ulkopolitiikka, jossa korostuu tavoitteiden asettaminen ja julistaminen globaalin vastuun näkökulmasta.
‒ Kuitenkin kansainvälinen, monenkeskinen sopimusjärjestelmä on horjunut monin osin jo pidemmän aikaa, ja voimapolitiikka on palannut yhä voimakkaammin mukaan kuvaan. Myös Suomi itse on yhä enemmän tullut haalineeksi kansainvälistymisestä sen huonoja puolia, pitkälti omaa sinisilmäisyyttään, Puisto huomautti.
Realiteetit ja kansallinen etu pidettävä mielessä
‒ Selonteko herättää monia kysymyksiä. Ovatko menneisyydessä laaditut säännöt toimivia, vai ovatko ne etääntyneet realiteeteista? Mikä on oma todellinen vaikutusmahdollisuutemme kehityskulkuun yhdessä Pohjoismaiden ja muiden samanmielisten maiden kanssa ja osana EU:takin? Ovatko selonteossa asetetut tavoitteet kaikilta osin yhteensovitettavissa Suomen kansallisen edun kanssa? Sakari Puisto pohti.
‒ Jos kunnianhimon ja realiteettien välille muodostuu kuilu, saatamme ajautua ristiriitaan. Mitä enemmän ulkopolitiikkaa painotetaan ideologisista lähtökohdista, sitä enemmän kysymyksiä on asetettava realismin näkökohdista.
EU:sta muodostumassa yhä enemmän taakanjakounioni
YK-järjestelmää ei ole kyetty uudistamaan, suurvallat eivät suostu kansainvälisten tuomioistuinten tuomittaviksi ja asevalvontasopimuksia rikotaan toistuvasti. Vaikka monia myönteisiä kehityskulkuja on nähtävissä, on sekin seikka tunnustettava, että kansainväliset instituutiot voivat toimia kunnolla vain niin kauan kuin niistä on hyötyä vahvoille jäsenvaltioille.
‒ Olemme myös ilmaisseet huolemme siitä, että Euroopan unionin talous- ja arvoyhteisöstä on muodostumassa yhä enenevissä määrin fiskaali-, velka- ja taakanjakounioni. Meidän on varauduttava siihen, että sääntöjä niin EU:ssa kuin kansainvälisessä politiikassakin voidaan uudelleentulkita nopeastikin, Puisto muistutti.
Väestön demografiset muutokset jäivät liian vähälle huomiolle
‒ Keskeinen globaali kehityskulku, väestön demografiset muutokset, on jätetty selonteossa vähälle huomiolle. Väestön ikääntyminen Euroopassa yhdistettynä Lähi-idän ja Afrikan merkittävästi nuorempaan väestöön, toimimattomiin yhteiskuntiin ja näköalattomuuteen lisää edelleen laajamittaisten muuttoliikkeiden mahdollisuutta. Heikosti länsimaisiin yhteiskuntiin sopeutuvien ihmisten muuttovirtojen vaikutuksia olisi pitänyt pohtia selonteossa perusteellisemmin, Puisto peräänkuulutti.
‒ Selonteossa sivutaan arktisen alueen turvallisuuspoliittisia ja taloudellisia ulottuvuuksia osana suurvaltojen välistä kilpailua. On kuitenkin huomattava, että iso osa maatamme kuuluu arktiseen alueeseen ja on siten myös suoranaisena ulkovaltojen intressien kohteena. Tätä kehityskulkua ei ole kuvailtu riittävästi selonteossa.
Teknologian ja tieteen kehitys otettava myös huomioon
‒ Myös teknologian ja tieteen kehitys tulee vaikuttamaan moniin kehityskulkuihin käänteentekevästi. Silti selonteossa käsiteltiin varsin ohuesti näitä näkökulmia, toisin kuin esimerkiksi keväällä julkaistussa Britannian vastaavassa katsauksessa, jossa teema oli huomattavasti keskeisemmässä osassa, Puisto vertasi.
‒ Muun muassa näitä näkökohtia ja kysymyksenasetteluita olisi syytä punnita huolellisemmin ja pitää mielessä realiteetit sekä tietysti kansallinen etu, hän tiivisti.
&nbsp;

Perussuomalaiset ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta: Realiteetit ja kansallinen etu eivät saa jäädä idealismin varjoon