Finanssikriisi

Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Mikäli maahanmuutto aidosti toisi mukanaan näin valtavan positiivisia seurannaisvaikutuksia, ei Suomen ja muiden Länsi-Euroopan maiden käytännössä tarvitsisi tehdä mitään talouden kivuliaita sopeuttamis- tai uudistamistoimenpiteitä, vaan pelkästään kasvattaa muuttoliikettä, kirjoittaa perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra tuoreessa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.

Suomen kansantalous ei tunnetusti ole juurikaan kasvanut viimeisten 15 vuoden aikana finanssikriisin jälkeen. Tämä on heijastunut luonnollisesti suomalaisten ostovoimaan. Suomalaisten henkilöä kohden laskettu ostovoimakorjattu bruttokansantuote oli 28 500 euroa vuonna 2023. Suomalaisten ostovoima kasvoi kaksi prosenttia, eli 700 euroa, vuodesta 2012. VTT Pasi Holm arvioi, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet ostovoiman kehitykseen Suomessa viimeisten vuosien aikana.

Trump on asettanut presidenttikautensa alussa uusia tuontitulleja Kanadalle, Meksikolle ja Kiinalle. Mikäli Yhdysvallat asettaa tuontitulleja EU-maille, EU:n vastatullit Yhdysvalloille ovat todennäköisiä. Kehityskulku olisi myrkkyä Suomen kaltaisille pienille eurooppalaisille maille, jotka ovat riippuvaisia ulkomaankaupasta, sekä tuonnista että viennistä. Vienti vaikeutuisi, tuonti kallistuisi ja inflaatio kiihtyisi osin myös euron arvon heikkenemisen myötä. VTT Pasi Holm arvioi, voisiko kehitys johtaa asteittain uuteen eurokriisiin.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn 50-vuotisjuhlagaalassa 4.9. puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra uskoo vakaasti siihen, että vaalikauden lopussa julkisen velan kasvu on saatu taitettua ja Suomi on päässyt vakaamman talouskasvun uralle.

Euroopan maiden velkaantuminen, Suomi mukaan luettuna, on ollut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen kestämättömällä tolalla. Nykyinen hallitus on viimein korjaamassa Suomen taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla. Budjettia ei kuitenkaan saada tasapainoon pelkästään leikkaamalla, vaan tarvitaan myös laaja-alaista yritysvetoista talouskasvua.