PS Naiset 1/2025

Perussuomalainen 1/2025

Purra tylytti oppositiota: Te pelottelette ja huijaatte kansalaisia

Mauri Peltokangas: Ottawan sopimukseen liittyminen oli idioottimainen teko

Perussuomalaiset: Sote-toimia kohdistetaan sinne, missä tarve on suurin – ”Seisomme suomalaisten arjen puolella”

SDP jatkaa julkisen talouden sopeutuksien moittimista, mutta ei tarjoa vaihtoehtoa – Sara Seppänen: Edellisen hallituksen jäljiltä on pakko säästää joka paikasta

Purra Sahateollisuudelle: Perussuomalaisten lähtökohta on, että puun saatavuus tullaan huomioimaan kaikissa tehtävissä päätöksissä

Ruotsalaisprofessori: Oppilaiden valtaa on rajattava

Kaisa Garedew: Vieraskielisten oman äidinkielen opiskelua ei tulisi maksattaa suomalaisilla

Mäenpää tyytyväinen hallituksen aikeisiin esittää miinakieltosopimuksesta irtautumista: ”Vihdoinkin vuoden 2011 strateginen virhe korjataan”

Tavio tapasi Sambian presidentin – kehitysyhteistyö palvelemaan Suomen taloudellisia intressejä

Somessa leviävä tappolista ennustaa uutta jengisotaa Ruotsiin: ”Pidetään hylsyt kuumiina ja ruumiit kylminä”

Intia juhlii hiilenlouhinnan ennätystä – Suomi murehtii porojen röyhtäyksiä

Tynkkynen: “On vain ajan kysymys, milloin Li Anderssonin EU-varojen käyttö menee tutkintaan”

SDP jälleen turpo-kuutamolla – kun Lulu Ranne totesi, ettei suomalainen puolustusteollisuus välttämättä hingu työntekijöiksi venäläisiä, demarit menivät välittömästi epäkuntoon

Perussuomalaisten kuntavaaliehdokas Mika Merano: Miksi Helsinki päätti lähettää 350 000 euroa Gazaan? – ”Kaupunkilaisten rahaa heitetty täysin hukkaan kohteisiin, jotka eivät hyödytä veronmaksajaa”

Purra avasi Saabin puolustustarviketehtaan Tampereella: Suomen puolustusteollisuudella on suuri kasvupotentiaali

Saksan armeijaa halutaan varustaa sodan varalta – 1 000 miljardilla saa aseita ja ammuksia, mutta mistä sotilaita?

Antikainen: Elokapina tulee lakkauttaa

Purra Ylen puheenjohtajatentissä: Tärkeintä on turvallinen Suomi – ”Maahanmuuton aiheuttamat ongelmat ratkaistaan kiristämällä maahanmuuttopolitiikkaa”

Vigelius kyselytunnilla: ’’Yli 80 % hoitajista kuormittuu työkaverin kielitaidon puutteesta’’

Ruotsidemokraatit Narinkkatorilla: ”Rakkaat suomalaiset, älkää toistako Ruotsin tekemiä virheitä maahanmuuttopolitiikassa!”

Euroalueen talletussuoja

Euroalueen varavaltiovarainministerit ovat käyneet suljettujen ovien takana keskusteluja maiden yhteisestä talletussuojasta, <a href="https://www.politico.eu/article/eurogroup-halts-deposit-insurance-talks-germany-block/">Politico uutisoi</a>. Saksa haluaa pankkien riskien vähentämistä ennen talletussuojaa. Italia taas ei halua vähentää valtion ja omien pankkiensa välistä &#8220;kohtalonyhteyttä&#8221;. Etelässä toivotaan Saksan vaalien tuovan myötäsukaisemman hallituksen yhteiseen riskinkantoon.

Kuukausia kestäneet neuvottelut suljettujen ovien takana eivät ole tuottaneet tulosta. Yhteinen talletussuoja merkitsisi sitä, että euroalueen pankit keräisivät yhteistä talletussuojaa kansallisten talletussuojien ehdyttyä. Yhteistä talletussuojaa on pyöritelty vuodesta 2015 lähtien.
Talletussuoja esille loppuvuodesta
EU-virkamiehet kertoivat Politicolle, että yhteinen talletussuoja jäädytetään Saksan liittopäivävaalien yli. Vaalit pidetään syyskuussa.
Vaalitulosta on tavallista vaikeampaa ennakoida. <a href="https://hallinta.suomenuutiset.fi/saksan-vihreat-saattoivat-haaveilla-jopa-liittokansleriudesta-pari-kuukautta-sitten-nyt-puolue-vajoaa-kannatuskyselyissa/">Vihreät ovat alamäessä</a> ja liberaalidemokraattinen <a href="https://hallinta.suomenuutiset.fi/saksan-kannatusmittauksissa-historiallinen-tulos-sosiaali-ja-liberaalidemokraatit-tasoissa/">FDP ja nykyisen hallituksen pääpuolue CDU nosteessa</a>. Kannatusluvut ovat monelta osin täpärällä ja vaaka voi kallistua mihin suuntaan tahansa – myös talletussuojan suhteen.
Italiassa toivotaan, että riskinjako maistuisi Saksan tulevalle hallitukselle ja että talletussuojaa voitaisiin edistää vuoden loppumetreillä.
Saksa haluaa vähentää riskejä
Eurokriisin hurjimpina vuosina huomiota keräsi niin kutsuttu kohtalonyhteys. Ongelmiin ajautuneet velkaiset pankit ajoivat velkaisen emämaansa rahoitusvaikeuksiin.
Riski tällaiseen dominoefektiin muodostuu, kun huterat pankit ostavat emämaansa velkakirjoja. Italia on kohtalonyhteyden kyseenalainen mestari. Vahingollinen <a href="https://www.ifre.com/story/1502063/italian-doom-loop-bigger-than-during-2011-crisis-ksz1bzn3pq">kohtalonyhteys on Italiassa jopa vahvistunut</a> sitten eurokriisin hullujen vuosien.
Saksa vaatii, että kohtalonyhteyttä on vähennettävä ennen kuin maa suostuu yhteiseen riskinkantoon. Saksa ei halua saksalaisten pankkien keräävän varoja esimerkiksi italialaisten pankkikriisin hoitoon.
Italian ongelmana holtiton velkaantuminen
Italialla on täysin päinvastainen kanta. Maa on riippuvainen pankkiensa kiinnostuksesta Italian velkakirjoja kohtaan.
Italia pelkää, että kohtalonyhteyden vähentäminen voi johtaa maan lainakorkojen nousuun. Se olisi raskaasti velkaiselle Italialle myrkkyä.
Italian velkaongelma johtuu kuitenkin yksinkertaisesti velan määrästä.

Saksa ja Italia napit vastakkain euroalueen yhteisestä talletussuojasta – Etelä-Euroopassa toivotaan Saksan vaalien myötä yhteistä riskinkantoa

Euromaiden johtajat hätääntyivät eurokriisin alkuvuosina niin pahoin, että he alkoivat suunnitella pankkiunionia vuonna 2012. Tarkoituksena oli purkaa inha kierre, jossa eurovaltiot ja niiden pankit olivat molemmat vaarassa kaatua toisen horjuessa. Italian tilanne on kuitenkin suuri este pankkiunionille, kirjoittaa Financial Timesin taloustoimittaja Martin Sandbu <a href="https://www.ft.com/content/b9dea3b6-3384-11ea-a329-0bcf87a328f2">kolumnissaan</a>.

Pankkiunionin toimintaperiaate on tietysti hyvä: sillä pyritään välttämään veronmaksajien nurja kohtalo joutua pankkikriisien maksajiksi. Euromaiden erilainen tilanne on johtanut kuitenkin siihen, ettei pankkiunionin tärkeästä osasta ole päästy yksimielisyyteen. Kiistakapulana on euromaiden yhteinen talletussuoja.
Euromaille talouskahleita
Sandbu kirjoittaa pankkiunionin sisältävän merkittävän heikkouden. Euromaiden ja niiden pankkien välisen kohtalon silmukan purkaminen tarkoittaa, etteivät euromaat voi tarpeen vaatiessa rahoittaa budjettialijäämiään maansa omien pankkien velkasitoumuksilla.
Budjettialijäämien lisääntyvä tarve iskee useimmiten taantumien aikana, jolloin rahoitus on kiven alla. Jos samaan aikaan maan omat pankit eivät saisi myöntää velkarahoitusta valtiolle, ei valtio voisi toimia suhdanteiden tasoittajana.
Sandbu kertoo, etteivät euromaiden johtajat olisi edes ryhtyneet luomaan tällaista pankkiunionia, jos he olisivat tienneet sen vaikutukset.
Italia haluaa yhteisen talletussuojan
Italian pankit ovat myöntäneet Italialle velkarahoitusta rutkasti. Italiassa on muista euromaista poikkeuksellinen tilanne, sillä pankit ovat pilkkoneet miljardien eurojen velkakirjat pieniksi sijoituskohteiksi. Italian velasta on siten muodostunut hyvin yleinen kansalaisten sijoituskohde.
Italia pelkääkin, että euroalueen kriisirahasto EVM:n muuntaminen eurooppalaiseksi valuuttarahastoksi tietäisi velan maksuvaikeuksien kohdalla velkasaneerausta, mikä johtaisi kansalaisten sijoitustappioihin. Yhtä lailla pankkiunionin mekanismissa päätetään vaikeuksiin joutuneen pankin kohtalo, jossa sijoitustappiot voivat osua italialaisten kohdalle.
Italia haluaakin tästä syystä euroalueen yhteisen talletussuojan. Tämä tarkoittaa sitä, että muut euromaat huolehtisivat tarpeen vaatiessa siitä, etteivät italialaisten talletukset ole vaarassa italialaispankin ajauduttua vaikeuksiin. Tämä on luonnollisesti punainen vaate pohjoisille euromaille.
Pohjoiset euromaat vaativat yhteisen talletussuojan ehdoksi, ettei eurovaltiolla ja sen pankeilla ole poikkeuksellisen suurta velkojasuhdetta. Italian kohdalla kyse on myös mittaluokasta: maalla on velkaa yli kaksinkertainen määrä Maastrichtin kasvu- ja vakaussopimuksen rajaan nähden.
Italian hallituksen on vaikea myydä kansalaisilleen ajatusta siitä, ettei talletussuojaa ole perälautana. Pohjoisten euromaiden hallitusten on puolestaan vaikea myydä omille kansalaisilleen sitä ajatusta, että he voivat joutua kuittaamaan italialaisten säästötilien saldot talletuspankin kaatumishetkellä.

Taloustoimittaja Sandbu: Italia on suurin este euroalueen pankkiunionille