Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

EU:n perussopimus

Perussuomalaiset jättivät talousvaliokunnassa eriävän mielipiteen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman selontekoon sen lukuisten ongelmallisten kohtien vuoksi. Perussuomalaiset korostavat, että metsäpolitiikka kuuluu perussopimusten mukaan kansalliseen toimivaltaan eikä missään määrin EU:lle.

Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmaa on laadittu ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Sotatoimet ja niistä seuranneet pakotteet ovat muuttaneet monia suunnitelmaan liittyviä asioita.
Esimerkiksi lannoitteita on suunniteltu käytettäväksi metsien kasvuun. Perussuomalaisten talousvaliokunnan jäsen Veikko Vallin huomauttaa, että lannoitetuotanto on kuitenkin vähentynyt maakaasun niukkuuden vuoksi, hinnat ovat nousseet merkittävästi ja näin ollen vähäiset lannoitteet tuskin löytävät tietään enää metsiin. Myös päästöoikeuksien hinnat ovat lähteneet nousuun, ja suunnitelma nojaa vanhentuneisiin lukemiin.
– Ei voi olla niin, että koko maankäyttösektorin suunnitelma perustuu vanhentuneeseen mututuntumaan eikä tämän päivän realismiin. Tämä on tyypillistä, ettei Suomen erityispiirteitä huomioida eikä taideta edes haluta huomioida, Vallin epäilee.
Kustannukset huolettavat
Suunnitelmien kustannukset huolettavat perussuomalaisia, kun muutenkin kansalaisten ja yritysten kustannukset ovat nousseet jo laajalla rintamalla. Kustannusten nousu voi jatkua ripeänä.
Maankäyttösektorin lisäksi käsittelyssä on muitakin ilmastopoliittisia selontekoja.
– Monesta suunnasta tulee samaan aikaan painetta. Rinnakkaisten kustannuksia lisäävien toimien myötä muodostuu tikittävä kustannuspommi, jossa kustannukset käyvät kohtuuttomiksi, kansanedustaja Minna Reijonen huomauttaa.
Perussuomalaisten mielestä poliittisilla päätöksillä ei tulisi keinotekoisesti lisätä kustannuksia ajassa, jolloin inflaatio on laajaa ja voimakasta.
Kakku säästöön ja suuhun
Metsien niin sanottuja hiilinieluja pitäisi lisätä antamalla metsien kasvaa. Samaan aikaan puupohjaisten biopolttoaineiden käyttöä tulisi edistää tulevien jakeluvelvoitetasojen saavuttamiseksi.
– Hallitus haluaa sekä syödä että säästää kakun. Metsiin ei sovi koskea, jotta hiilinielut kasvavat. Metsistä pitäisi kuitenkin saada biopolttoaineiden raaka-aineita, kansanedustaja Juha Mäenpää taivastelee.
– Metsien talouskäyttöä rajoitettaessa on syytä muistaa, että puun tarjonta siirtyy muualle ja tilausten saaminen takaisin voi olla hyvin vaikeaa. Taloudellinen vahinko voi jäädä pysyväksi, ja merkittävä osa Suomen talouden selkärankaa hiipuu, Vallin lisää.
&nbsp;

Perussuomalaiset: Erinäiset kustannuksia lisäävät ”ilmastotoimet” eivät huomioi Suomen tarpeita – uhkana kustannuspommi

Viime heinäkuussa Euroopan komissio julkisti odotetun strategiapaperinsa EU:n uusi metsästrategia 2030. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen Teuvo Hakkarainen on Identiteetti ja Demokratia -ryhmänsä lailla huolissaan komission pyrkimyksistä astua jäsenmaiden tontille metsäpolitiikassa.

&#8211; Komissio ei kunnioita toissijaisuusperiaatetta eikä EU:n perussopimuksiin kirjattua toimivallan jakoa, ympäristövaliokunnan lausuntoa metsästrategiasta laatimassa oleva perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen toteaa.
Lausunto on jatkoa vaalikauden alkupuolella valmistuneelle oma-aloitemietinnölle, jossa Hakkarainen niin ikään toimi ID-ryhmän varjoesittelijänä.
&#8211; Olen puheissani ja mepin toimissani tuonut toistuvasti esiin Suomen asiaa: sitä, että metsät ovat maamme elinvoiman lähde, ja osaamme hoitaa ne itse! Hakkarainen painottaa.
Suomen metsiä ei saa sosialisoida EU:lle
Komissio katsoo unionin alueen metsiä lähinnä ilmastopolitiikan näkökulmasta ja osana yhteisiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Perussuomalaisille tämä ei käy: metsät ovat kansallisomaisuutta eivätkä miltään osin sosialisoitavissa EU:lle.
&#8211; Komission ei pidä nyt eikä tulevaisuudessa määritellä mitään metsänhoitotapoja kestäviksi tai kestämättömiksi ja siten kytkeä metsiämme osaksi EU:n säädöskehikkoa, Hakkarainen selvittää. Suomella on jo oma metsänkäyttösuunnitelmansa, joka huomioi myös ympäristönsuojelun.
&#8211; Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta, vaan EU tarvitsee metsiämme, meppi kiteyttää.
Metsäala ei kaipaa myöskään hallinnollista taakkaa
Hakkarainen aikoo puolustaa metsästrategianeuvotteluissa jäsenmaiden toimivallan lisäksi eurooppalaisen kilpailukyvyn säilyttämistä metsäsektorilla sekä tuoda esiin metsien monipuolisen käytön erilaisia myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan.
&#8211; Hallinnollista taakkaa metsäalalle ei myöskään tarvita, mutta juuri sitä EU osaa tuottaa parhaiten, komission suunnitelmista huolestunut europarlamentaarikko sanoo.
&nbsp;

Hakkarainen: Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta

Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi vastustaa jyrkästi EU:n kaavailemaa uutta sosiaalista ilmastorahastoa, jossa suomalaiset joutuisivat jälleen kerran maksamaan muiden EU-maiden laskuja omiensa lisäksi.

Kesäkuussa hallituspuolueiden ja kokoomuksen äänin hyväksytyn EU:n 750 miljardin euron elvytyspaketin piti olla ainutkertainen. Siitä Suomi maksaa 6,6 miljardia euroa ja saa enintään 2,7 miljardia.
Perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi kokee, että lupaukset kertaluonteisuudesta ollaan kuitenkin törkeästi pettämässä. Nyt komissio ehdottaa jo uutta pakettia, jolla on kaunis nimi: sosiaalinen ilmastorahasto. Siinä Suomen maksuosuus on laskelmien mukaan 840 miljoonaa euroa.
Suomi maksaa, muut saavat
Uudesta rahastosta on tarkoitus korvata vähävaraisille liikenteen ja asumisen kustannusten nousu, joka johtuu siitä, että EU on päättänyt laajentaa päästökaupan liikenteeseen ja rakennusten lämmittämiseen.
&#8211; Vähävaraiset joutuvat ahtaalle. Jotta kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei saa aikaan kapinointia, EU alkaa jakaa sosiaalitukea. Kun liikenteen ja asumisen kustannusten nousu on pysyvä, tuskin rahastokaan voi olla tilapäinen, Kankaanniemi huomauttaa.
&#8211; Suomen vähävaraiset eivät kuitenkaan saa tätä EU-tukea, sillä meillä on asumis- ja toimeentulotuki. Muun muassa Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa ei vastaavia tukia ole. Niiden vähävaraisille EU aikoo suoraan korvata energian hinnan nousun. Suomi maksaa, muut saavat! Kankaanniemi päivittelee.
Perussuomalaiset vastustaa jyrkästi
Päästökaupan laajennus ja sosiaalinen ilmastorahasto on kytketty yhteen. Jotta rajut päästöleikkaukset toteutuvat, päästökauppaa on laajennettava. Sanna Marinin hallitus, joka on sitoutunut EU:takin tiukempaan ilmastopolitiikkaan, on selkä seinää vasten. Se joutuu ratkaisemaan, luopuuko ilmastotavoitteestaan vai sitoutuuko maksamaan taas muiden maiden laskuja omiensa lisäksi.
Kokoomus on Kankaanniemen mukaan antanut avoimen valtakirjan maailman kunnianhimoisimmalle ilmastopolitiikalle.
&#8211; Eduskunta ratkaisee lopulta Suomen kannan. Uusi rahasto, joka vastoin EU:n perussopimusta laajentaa unionin toiminnan sosiaalipolitiikkaan, vaatii niin sanottujen omien varojen päätöksen muuttamisen. Siitä päättää eduskunta. Tähän me perussuomalaiset emme missään tapauksessa suostu, Kankaanniemi jyrähtää.
&nbsp;

Kankaanniemi EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta: Tuet muihin maihin, tuplalasku Suomelle

Puolan perustuslakituomioistuimen linjauksen mukaan maan perustuslaki sanelee Puolassa viimeisen sanan. EU-lait tunnustetaan korkeammaksi siinä tapauksessa, että tarkasteltu laki on nimenomaisesti ja selkeästi kirjattu EU:n perussopimukseen. Perustuslakituomioistuimen linjaus on lainvoimainen vasta Puolan hallituksen tiedonannon jälkeen.

Puolalaiset kriitikot, jotka haluavat nähdä maansa perustuslain alisteisena EU-lakien nähden, ovat väläyttäneet linjauksen tarkoittavan Puolan lainopillista EU-eroa. Väite on ennenaikainen kahdestakin syystä.
Ensinnäkin perustuslakituomioistuimen linjaus ei ole vielä Puolan virallistama. Toiseksi, Puolan hallituksen tiedottaja Piotr Müller kertoi maan tunnustavan EU-lakien korkeamman arvon, kunhan se on kirjattu tarkoin EU-perussopimukseen.
Linjaus on kiinnostava laajemmin juuri siitä syystä, että tällä haavaa EU-lakeja on tulkittu väljästi ja selektiivisesti. Löysällä tulkinnalla kun voi perustella minkä tahansa päätöksen sekä kumota samat päätökset erilaisella tulkinnalla. Esimerkiksi kreikkalaispoliitikoiden hövelit ja velalla maksetut eläkelupaukset rinnastettiin luonnonkatastrofiin.
Onko Puola itsenäinen valtio?
Puolan varapääministeri Jarosław Kaczyński kertoi perustuslakituomioistuimen linjauksen jälkeen, että toisenlainen linjaus olisi merkinnyt sitä, ettei Puola ole itsenäinen valtio.
Hänen mukaansa demokratia olisi &#8220;huiputusta ja puhdasta fiktiota&#8221;, jos EU voisi halutessaan muokata Puolan omia lakeja mielensä mukaan.
Maan apulaisoikeusministeri Sebastian Kaleta <a href="https://www.ft.com/content/145faead-055f-47d0-a138-f0f5dc66862e">totesi</a> tuomioistuimen linjauksen olevan vetoomus EU:lle lopettaa unionin omat sääntörikkomukset. Hänen mukaansa EU:lla ei ole toimivaltaa Puolan oikeudellisiin asioihin.
Syyllistämispeliä
Puolan ja EU:n välisen kiistan panokset ovat korkeat. Kumpikin osapuoli joutuu kuitenkin miettimään tarkoin seuraavaa liikettään, ettei kumpaakaan syytetä mahdollisesta vahingosta.
Osapuolet pyrkivät myös painostamaan vastapuolta perääntymään. Kiistassa kyse on pitkälti syyllistämispelistä. Vallalla on kylmän sodan ajoilta tuttu kauhun tasapaino.
Euroopan komissio joutuu miettimään toimivaa strategiaa niskuroivan Puolan ruotuun saamiseksi. Komissio ei tietenkään halua romuttaa EU-myönteistä ilmapiiriä. Toisaalta komissio ei voine ummistaa silmiään.
Komission keinot vähissä
Puolan hallitus on linjannut, ettei maa aio erota EU:sta. <a href="https://www.suomenuutiset.fi/puolan-vuoro-arahtaa-eu-jasenyydesta-jasenyys-on-hyva-asia-mutta-ei-hinnalla-milla-hyvansa/">&#8220;Polexit&#8221; kuitenkin roikkuu uhkana</a> komission yllä.
Komission päänsärky on, ettei sen <a href="https://www.ft.com/content/702365fb-067c-3082-9827-20c1eb8258e4">useasti toistunut painostuskeino</a> eli raha välttämättä toimi. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi aiemmin viikolla, <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2021-10-07/polish-court-rejects-primacy-of-eu-law-deepening-feud-with-bloc">ettei maa tarvitse EU:n pandemiarahoja</a>, koska maan talouspolitiikka on tukevalla pohjalla.
EU:lla ei ole myöskään keinoa antaa jäsenmailleen potkuja EU:sta. Puola voi Yhdistyneen kuningaskunnan tavoin käynnistää EU-eron parlamentin enemmistöpäätöksellä. Pallo on nyt Euroopan komission kenttäpuolella ja sen seuraava siirto vaatii ilmiömäistä luovuutta.

Puolan ja EU:n välinen oikeuslaitoskiista sai lisäkierroksia – uhkana EU-ero

Keskustelu EU-elvytyspaketista eduskunnassa on päättynyt ja ratkaisun aika on ensi viikolla. Elvytyspaketin eduskuntakäsittelyä Brysselissä tiiviisti seurannut Euroopan parlamentin jäsen Laura Huhtasaari kehottaa kaikkia kansanedustajia kiinnittämään huomiota tosiasioihin ja isoon kuvaan ennen äänestyspäätöksen tekemistä.

Perussuomalaiset on kutsunut elvytyspakettia kiristyspaketiksi. Laura Huhtasaari sanoo, että elvytyspakettia ei ole alun alkaenkaan tehty yhteistyössä tai sopimalla vaan pakon edessä.
Huhtasaari muistuttaa, että jo viime vuoden huhtikuussa Italian pääministeri varoitti EU:n romahduksesta esittäen verhotun uhkauksen.
&#8211; Samana päivänä Espanjan pääministeri varoitti EU:n olevan vaarassa, jos solidaarisuutta ei löydy. Näyttää siltä &#8211; ja myös on sitä &#8211; että isot maat Italia ja Espanja lähtivät kiristämään rahaa uhkana, että EU-liittovaltiokehitys ja samalla eurovaluutta vaarantuvat.
Paketti ei elvytä
Näillä näkymin kansanedustajat pääsevät äänestämään paketista ensi viikolla. Huhtasaari kehottaa kaikkia kansanedustajia kiinnittämään huomiota tosiasioihin ja isoon kuvaan ennen äänestyspäätöksen tekemistä.
&#8211; Kansanedustajien olisi ensinnäkin on syytä ottaa huomioon, että paketti ei elvytä, vaan se vain siirtää eurokriisiä jonkin matkaa eteenpäin. Toiseksi paketti ei edes vastaa koronahaasteisiin Euroopassa. Rahat ovat todennäköisimmin menossa kannattamattomiin julkisen sektorin hankkeisiin, Huhtasaari sanoo.
EU:n säännöt joustavat tarvittaessa
EU:n toimielimiä koskevat säännöt ja unionin päätöksentekomenettelyt on kirjattu unionin perussopimuksiin. EU:n taloudenpidossa keskeinen on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artikla 125 eli niin sanottu no-bailout-sääntö. Artikla kieltää jäsenmaita ottamasta vastuulleen muiden jäsenmaiden velkoja. Elvytyspaketti käytännössä tekisi merkityksettömäksi artiklan sisällön.
Huhtasaari korostaakin, että elvytyspaketti tarkoittaisi säännöistä luopumista ja siirtymistä mielivaltaiseen toimintaan.
&#8211; Kuka voisi enää luottaa unioniin, jonka säännöt venyvät ja joustavat aina tarpeen mukaan? Kansanedustajien olisikin syytä miettiä, voidaanko muihinkaan perussopimusten artikloihin enää jatkossa luottaa.
Nyt Suomesta pitäisi löytyä uskallusta
Elvytyspaketti perustuisi EU:n ottamaan velkaan, jota maksettaisiin takaisin jäsenvaltioilta kerätyillä korkeammilla jäsenmaksuilla sekä uusilla EU-veroilla vuosien 2028-2058 aikana.
Toteutuessaan elvytyspaketista seuraisi Suomelle vähintään neljän miljardin euron tappiot. Huhtasaari sanoo, että elvytyspakettia ei kuitenkaan pidä tarkastella pelkkänä laskuharjoituksena, koska pelissä ovat myös isommat asiat.
&#8211; Jos nyt hyväksytään se periaate, että EU voi periä veroja unionin kansalaisilta ja yrityksiltä, käytäntöä tullaan varmuudella laajentamaan tulevaisuudessa. Samalla elvytyspaketti sitoo unionin jäsenvaltiot yhteen yhteisellä velalla. Voidaan miettiä, mitä se on historiassa aikaisemmin tarkoittanut. Taatusti se ei johda mihinkään hyvään, Huhtasaari sanoo.
Toteutuessaan elvytyspaketin koko olisi 750 miljardia euroa, joista 390 miljardia jaettaisiin tukina ja 360 miljardia lainoina. Suomen osuus yhteisistä veloista olisi noin 6,5 miljardia. Huhtasaari sanoo, että juuri nyt Suomesta pitäisi löytyä uskallusta torjua elvytyspaketti.
&#8211; Jos Suomi nyt jää paketin ulkopuolelle, niin Tanskassa, Ruotsissa Hollannissa, Itävallassa ja monissa muissa maissa tulee valtava paine seurata Suomea.
Kokoomus mureni, perussuomalaisten linja pitää
Perussuomalaisilla on johdonmukaisesti kielteinen linja elvytyspakettiin ja muihinkin EU-tulonsiirtoihin. Elvytyspaketti näyttää sen sijaan repineen kokoomuksen kahtia. Elvytyspakettia kannattaa kokoomuksen puoluejohto Petteri Orpon ja Kai Mykkäsen tuella. Samalla myös kokoomuksen kaikki EU-parlamentaarikot kannattavat EU-elvytystä. Sirpa Pietikäisen mukaan Suomen jääminen ulos EU-elvytyksestä jopa olisi ”hirveä häpeä”.
Kuitenkin useat kokoomuksen kansanedustajat ovat ilmoittaneet äänestävänsä elvytyspakettia vastaan. Elvytyspaketti myös suututtaa monia kokoomuksen kuntavaaliehdokkaita ja laajemminkin kokoomuksen kenttäväkeä.
&#8211; Olen iloinen siitä, että kokoomus on osittain herännyt siihen, mitä elvytyspaketti tosiasiassa tarkoittaisi. Tiedän, että kokoomuksessa on paljon isänmaallista väkeä, joka ymmärtää, että EU on optimaalinen kauppa-alue, mutta epäoptimaalinen liittovaltioalue.
&#8211; Suomessa olisi tarvetta aidosti isänmaalliselle kokoomuslaiselle liikkeelle. Se olisi vain hyvä, jos Suomessa olisi muitakin isänmaallisia puolueita. Toki vaihtoehtona isänmaallisille on myös siirtyä perussuomalaisiin. Vihersosialismiin ja eurofederalismiin hurahtaneet kokoomuslaiset voisivat sitten mennä jonnekin muualle, Huhtasaari sanoo.

Huhtasaari: Elvytyspaketti tarkoittaa säännöistä luopumista ja siirtymistä mielivaltaan

Eduskunnan perustuslakivaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä koskien kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista. Mietinnössä valiokunnan enemmistö esittää kansalaisaloitteen hylkäämistä. Valiokunnan perussuomalaiset jäsenet Olli Immonen ja Jukka Mäkynen sekä varajäsen Jani Mäkelä jättivät mietintöön vastalauseen, jossa he esittävät kansalaisaloitteen hyväksymistä.

&#8211; Perussuomalaiset kannattavat kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista. Kansalaisaloite on keskeinen osallistavan demokratian väline, joka jälleen osoitti toimivuutensa. Vaadittavat 50 000 allekirjoitusta saatiin kokoon vajaassa viidessä päivässä. Kansanäänestyksen järjestäminen elpymispaketista on kansalaisille tärkeä asia, perussuomalaisten valiokuntavastaava Olli Immonen toteaa.
&#8211; Edustuksellista demokraattista järjestelmää on mahdollista täydentää välittömän demokratian keinoin kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi. Näin lisätään valtiojärjestelmän ja sen päätösten hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa. Demokraattisessa yhteiskunnassa on tärkeää, että kansalaisten mielipidettä kuullaan.
Kansalaiskeskustelu velkapaketista ollut niukkaa
Valtioneuvosto totesi kesäkuussa 2020 elpymispakettiin liittyen, että ”kysymyksessä on taloudelliselta ja poliittiselta merkitykseltään mittava kokonaisuus. Valtioneuvosto korostaa, että asian valmistelun yhteydessä on syytä käydä riittävästi julkista keskustelua (…). Päätösten legitimiteetin kannalta laaja kansalaishyväksyntä on tarpeellista”.
Immosen mukaan käytännössä laaja kansalaiskeskustelu on kuitenkin toteutunut niukasti.
&#8211; Eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo aiemmin kiinnittänyt lausunnossaan kriittistä huomiota valtioneuvoston kirjelmässä olleeseen sisällöllisesti ja ajallisesti laajaan vaiteliaisuuspyyntöön. Julkista keskustelua asiasta ei juurikaan käyty ennen kuin hallitus toi eduskuntaan esityksen omien varojen päätöksen hyväksymisestä, johon sisältyy myös elpymispaketin menoja ja rahoitusta koskevat säännökset.
Elpymispaketti merkitsee EU:n muutosta
Perussuomalaiset korostavat vastalauseessaan, että elpymispaketti merkitsee perustusvanlaatuista suunnanmuutosta EU:n kehityksessä, jota Suomessa ei voitu perussopimuksia ratifioidessa ennakoida.
&#8211; Unioni voi toimia vain jäsenvaltioiden sille perussopimuksilla antaman toimivallan mukaisesti. Sellainen toimivalta, jota ei anneta EU:lle perussopimuksissa, pysyy jäsenvaltioilla. Elpymispaketin rahoitus järjestettäisiin kuitenkin nyt unionin 750 miljardin euron velanotolla siitä huolimatta, että unionille ei sen perussopimuksissa ole annettu valtuuksia ottaa lainaa. Unionin valtuutus rahoittaa toimiaan velaksi ei näin ollen ole liitännäinen sille aiemmin siirrettyyn toimivaltaan vaan valtuus, jota sille nimenomaisesti ei ole annettu.
&#8211; Elpymispaketti muuttaa unionia myös sen toimintaa koskevien keskeisten periaatteiden osalta. Unioni ryhtyisi rahoittamaan toimintaansa velaksi, ja sen lainanoton määrä noin 14-kertaistuisi. Elpymisvälineessä rahaston varojen enemmistö myönnettäisiin tukina, ei lainoina, jolloin ne muodostavat unionin toimintaa koskevan kulun.
EU ottamassa vastuun heikompien jäsenmaiden taloudesta
Perussuomalaiset painottavat, että EU:n omat toimielimet ovat aina kesään 2020 saakka katsoneet perussopimusten kieltävän unionia rahoittamasta toimintaansa velalla ja unionia ja jäsenmaita ottamasta vastatakseen toisen jäsenmaan taloudellisia vastuita.
&#8211; Omien varojen päätös sisältää aikaisempaan käytäntöön nähden täysin uutta tulkintaa. Kyse on tältä osin perussopimusten tulkinnan niin mittavasta muuttamisesta, että se käytännössä vertautuu tilanteeseen, jossa unionille siirrettäisiin toimivaltaa perussopimusmuutoksella.
Vaikka unionin toimintaan onkin kuulunut heikompien alueiden tukemista, laajamittainen talouspoliittinen elvytys ei ole perinteisesti käytännössä kuulunut unionin ja sen rahoitus- ja budjettijärjestelmän tehtäviin. Nyt unioni kuitenkin ottaisi vastuulleen turvata heikompien jäsenvaltioiden taloudellisen kestävyyden kriiseissä.
&#8211; Samalla unionin rahoituksen käyttötarkoitus muuttuu unionin omien politiikkatoimien rahoittamisesta jäsenvaltioiden omiin politiikkatoimiin. Elpymispaketin rahoitus suunnataan sellaisiin jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluviin toimiin, jotka ilman elpymispaketin varoja rahoitettaisiin kansallisista budjettivaroista tai kansallisella velanotolla. Tämä muutos unionin toiminnassa on periaatteellisesti hyvin merkittävä, perussuomalaiset painottavat.
Paine EU:n velanotolle kasvaa tulevaisuudessa
Hallituksen esityksessä omien varojen päätöksen hyväksymisestä korostetaan elpymispaketin ainutkertaista luonnetta.
&#8211; Vaikka teknisesti elpymispaketti onkin vain nyt käsillä olevaa tilannetta koskeva ratkaisu, paine vastaavanlaiseen EU-velalla rahoitettavaan ja myös jäsenmaiden suhdannetilanteita tasoittavaan finanssipoliittiseen toimintaan on tulevaisuudessa kuitenkin merkittävän suuri. Nyt tehtävä tukijärjestely ja perussopimusten uusi tulkintakäytäntö vaikuttaisivat odotukseen siitä, miten tullaan toimimaan uusissa häiriötilanteissa, perussuomalaiset toteavat.
&#8211; Suurta tukea saavat velkaantuneet maat todennäköisesti luottavat vastaavan tuen saatavuuteen myös tulevaisuudessa, mikä vähentää maiden valmiutta toteuttaa niiden talouden- ja velanhoitokykyä parantavia uudistuksia. Tällöin on jatkossa entistä suurempi tarve nyt syntyneen kaltaisiin finanssipoliittisiin siirtoihin jäsenmaiden kesken uusien kriisien kärjistymisen estämiseksi.
Perussuomalaiset muistuttavat vastalauseessaan, että julkisessa EU-tason keskustelussa elpymispaketti onkin nähty fiskaaliunionin alkuna, joka edistää integraatiota pysyvästi. Elpymispaketti on alku uudelle tulonsiirtounionille, joka muuttaa talous- ja rahaliittoa ja sen sääntöjä pysyvästi ja ratkaisevasti. Elpymispaketti onkin ennakkotapaus, jolla tulee olemaan laajat vaikutukset unioniin ja sen kehitykseen tulevaisuudessa.
Elpymispaketti rajoittaa eduskunnan budjettivaltaa
Elpymispaketissa on kyse monikymmenvuotisesta järjestelystä, jonka vaikutuksia on vaikea määritellä. Rahoitusmalli tulisi olemaan voimassa aina vuoteen 2058 saakka, ja yhteinen laina olisi tarkoitus maksaa takaisin seuraavien 30 vuoden aikana.
&#8211; Elpymispaketin koko ja kesto tulevat rajoittamaan monien tulevien hallitusten toimintaa, joten kyseessä on merkittävä eduskunnan budjettivallan rajoite, vastalauseessa todetaan.
Myös perustuslakivaliokunta on lausunnossaan todennut elpymispaketissa olevan kyse Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon Euroopan unionille rinnastuvasta järjestelystä, jota koskeva ehdotus on hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut eduskunnassa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Perussuomalaiset painottavat vastalauseessaan, että elpymispaketilla on myös hyvin vähän tekemistä covid-19-kriisin aiheuttaman elvytystarpeen kanssa.
&#8211; Vain 30 prosenttia varoista jaetaan koronakriisin vaikutusten perusteella ja 70 prosenttia muiden kuin koronakriisistä aiheutuneiden kustannusten perusteella. Muutenkin elpymispaketin taloutta elvyttävä vaikutus EU:ssa on arvioitu pieneksi, eikä sen voida valtiovarainministeriön arvion mukaan odottaa juurikaan lisäävän Suomen vientiä.
Kansanäänestys on välttämätöntä järjestää
Perussuomalaiset korostavat, että kansanäänestyksestä keskusteltaessa on tärkeää ottaa huomioon se, ettei koronakriisiä ja elpymispakettia ollut mahdollista ennakoida vielä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa.
&#8211; Ennen näitä vaaleja puolueiden linjaukset yhteisestä velasta olivat sangen kielteisiä, ja tätä lähtökohtaa heijastaa myös hallitusohjelma sekä hallituksen tuore EU-selonteko. Siksi valtioneuvoston suoraan kansalta saama mandaatti elpymispaketin ilmentämään EU:n kehityssuunnan muuttamiseen ja yhteisvastuullisen velan hyväksymiseen on heikko.
&#8211; Ehdotamme, että eduskunta kehottaa valtioneuvostoa ryhtymään viivytyksettä toimenpiteisiin kansalaisaloitteessa tarkoitetun neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä koskevan lain valmistelemiseksi ja antaa asiaa koskevan lakiehdotuksen eduskunnan käsiteltäväksi mahdollisimman pian, perussuomalaiset toteavat vastalauseeseen sisältyvässä esityksessään.
&nbsp;

Perussuomalaiset tukee kansalaisaloitetta kansanäänestyksen järjestämisestä elpymispaketista: “Kansanäänestyksen järjestäminen on kansalaisille tärkeä asia”

Suomi voi rauhallisin mielin hylätä EU:n monivuotisen rahoituskehyksen eli budjetin ja elpymisvälineen kytkennän. Budjetin ulkopuolelle perustettava elpymisväline on luotu varta vasten muodostamaan budjettiunioni. Elpymisväline on osoitus lyhyen aikavälin solidaarisuudesta, minkä tavoite on jälleen kerran pelastaa vaikeuksissa olevaa euroa. Näin <a href="https://pelastusrahasto.fi/2021/03/09/eduskunnan-ryhtiliikkeesta-ei-seuraisi-katastrofia/">kirjoittaa</a> VTT Peter Nyberg.

Mikäli jokin EU:n jäsenmaa hylkää joko elpymisvälineen verotusoikeuksineen tai monivuotisen budjetin, niin kytkennän vuoksi molemmat jäävät tekemättä. Budjetin kaatuminen ei merkitse EU:n suistumista rahoituskriisiin. Siinä tapauksessa jatkettaisiin vain aiemmin hyväksytyllä budjetilla.
Esimerkiksi <a href="https://www.euractiv.com/section/elections/news/spain-passes-budget-in-boost-for-minority-government/">Espanja jäi ilman uusia budjetteja</a> parin viime vuoden ajan. Maa ei ole lakannut olemasta. Vastaavasti kytkennän hylkääminen ei johda EU-eroon, saati koko EU:n romahdukseen.
Hylkäämisen hyöty: luotettavuus säilyy
Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ex-ylijohtaja Peter Nyberg arvioi, että budjetin ja elpymisvälineen irroittaminen toisistaan toisi jopa pitkän aikavälin hyötyjä. Unioni pysyisi sääntöjään kunnioittavana ja luotettavana instituutiona.
Elpymisvälineen hyväksyntä helpottaisi lyhytaikaisia kiistoja, mutta samalla se romuttaisi perussopimuksen uskottavuutta ja hivuttaisi jäsenmaita liittovaltioon ja jäsenmaiden väliseen yhteisvastuuseen.
Tarkoituksellista sääntöjen kiertelyä
Nybergin mukaan EU:n jäsenmaat voisivat perustaa elpymisvälinettä vastaavan rahaston vapaaehtoispohjalta. EU:ssa on mahdollisuus muodostaa tällainen yhteisvastuullinen rahasto <a href="https://eur-lex.europa.eu/summary/glossary/enhanced_cooperation.html">tehostetun yhteistyömallin</a> mukaan.
– On nimenomaan vältetty ehdottamasta EU-perussopimuksen artiklojen (TFEU Art. 122,125,310) mukaista vaihtoehtoa. Tällainen vaihtoehto olisi esim. jäsenmaiden välinen vapaaehtoinen rahasto. Ehdotus on laadittu nimenomaan budjettiunionin synnyttämiseksi, Nyberg kirjoittaa.
On syytä miettiä elpymisvälineen todellista motiivia, jos vapaaehtoinen malli on haluttu varta vasten kiertää.
Komissio lienee varautunut hylkäämiseen
Elpymisväline vaatii jokaisen jäsenmaan hyväksynnän. Vaihtoehtoja on vain kaksi: joko ehdotus hyväksytään tai hylätään. Nybergin mielestä olisi omituista, mikäli Euroopan komissio ei olisi millään muotoa varautunut jonkun jäsenmaan kieltäytymiseen.
Se kielisi heikosta valmistautumisesta.
Nybergin mukaan komissiolla on varalla vaihtoehtoinen budjetti esitettävänä ilman elpymisvälinettä. Varaehdotuskin sisältäisi todennäköisesti liittovaltioon tähtäävät toimet, kuten esimerkiksi EU:n verotusoikeuden.
– Uudessakin ehdotuksessaan komissio varmaan säilyttäisi kaavaillut uudet maksut ja verot jotka ovat sille tärkeät budjettiunionin synnyn ja kehittämisen nopeuttamiseksi. Ne ehdotukset pitäisi siten eduskunnan hylkäämispäätöksessään mainita erikseen, jos se haluaa niistä eroon, Nyberg kirjoittaa.
Tällä tavoin Suomi voisi yksiselitteisesti viestiä, ettemme hyväksy liittovaltiotietä. On eri asia kailottaa suuressa salissa vastustavansa liittovaltiota ja äänestää puheidensa mukaan kuin puhua yhtä ja äänestää toisin.
Hylkäys selkeyttäisi läpinäkyvyyttä
Elpymisvälineen ja budjetin kytkennän hylkäys johtaisi unionin tehostettuun läpinäkyvyyteen. Mikäli komissio haluaa saada läpi liittovaltioon tähtäävät esityksensä, ne tulisi kertoa avoimesti kansalaisille ja kansallisille poliittisille päättäjille.
Laajalla tuella EU:sta voisi muodostua liittovaltio ja perussopimusta voisi päivittää. Viime vuosina EU:n perussopimukseen ei ole haluttu tehdä muutoksia, vaan sääntöjä on jouduttu kiertämään toistuvasti.
– Suomi edistäisi siten ehkä ratkaisevasti unionin tarvetta toimia avoimesti ja yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti. Myös meneillään oleva kehitys kohti budjettiliittoa ja liittovaltiota ainakin hidastuisi ja selventyisi, Nyberg kirjoittaa hylkäämisen seurauksista.
Pikaista, keskustelematonta ja sokeaa hyväksyntää on perusteltu usein sillä, että se aiheuttaisi vakavia markkinahäiriöitä. Nybergin mukaan näin tuskin kävisi.
– Arviot poliittisten päätösten vaikutuksista rahoitusmarkkinoihin ovat kuitenkin osoittautuneet merkittävästi joko ali- tai yliarvioiduiksi. Varsinkin vakavien markkinahäiriöiden sattuessa on EKP usein katsonut tehtäväkseen ryhtyä toimiin rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi, Nyberg toppuuttelee.

VTT Nyberg: Suomi voi hylätä EU:n elpymispaketin ja monivuotisen budjetin kytkennän – voisi olla koko EU:n etu pitkällä aikavälillä

<a href="https://areena.yle.fi/1-50330931">Ylen A-studiossa</a> käytiin eilen varsin omituinen keskustelu EU:n koronaelvytyspaketista. EU:n perussopimuksen tarkentaminen oli liian hidas menetelmä koronakriisin iskettyä. Toisaalta Suomi ei aio edes nostaa esille perussopimuksen avaamista. Kiireellä kyhättyjen apupakettien aika pitkin Etelä-Eurooppaa on tuskin loppumassa.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) ja kansanedustaja Sari Essayah (kd.) kävivät kipakan keskustelun EU:n 750 miljardin lahja- ja lainapaketista.
Ohjelman insertissä huomattiin, että jälleen kerran suomalaiset voivat arvioida tukipaketteja vasta sitten, kun kättä on jo lyöty päälle Eurooppa-neuvoston maratonkokousten päätteeksi. Toiminta oli samankaltaista Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV) ja Euroopan vakausmekanismi (EVM) luonnissa.
Insertissä esiintyi myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Ote hänen puheestaan suurlähettiläspäivillä oli napakka.
– Tulkinnasta onkin tullut sopimus, presidentti napautti.
EU:n perussopimus usvan peitossa
Tuppurainen toisti näkemyksensä elvytyspaketin sopimuksenmukaisuudesta. Sen ovat hyväksyneet lähes kaikki EU-instituutiot. Olisikin varsin hämmästyttävää, jos esimerkiksi EU:n komissio ehdottaisi jotain ja heti sen jälkeen toteasisi ehdotuksensa rikkovan EU:n perussopimusta.
Tuppuraisen mukaan EU-tuomioistuin on se taho, joka päättää paketin laillisuuden, eli onko paketti perussopimuksen mukainen vai ei. Tuppurainen kompastui tässä kohtaa, kun hän totesi Eurooppa-neuvoston todenneen paketin mahtuvan perussopimuksen raameihin.
Essayah ei halunut lähteä perussopimuksen luovalle tielle. Hän muistutti, että suomalaiset eivät sitoutuneet yhteiseen velkaan unioniin liityttäessä, sen enempää kuin toistuviin tulonsiirtoihin tai EU:n verotukseen. EU:n muoviveron on määrä alkaa tammikuussa.
– Kylvetäänkö seuraavan kuplan siemeniä? Essayah kysyi.
EU-budjetti ja elvytyspaketti sidottiin yhteen
Essayahin mielestä perustuslailliseen ongelmaan ajauduttiin siksi, että EU:n monivuotinen rahoituskehys eli EU-budjetti ja koronapaketti sidottiin yhteen.
Näin tehtiin, sillä budjetista piti päästä sopuun tämän vuoden puolella. Jos osat olisi käsitelty erikseen, niin elpytyspaketilla olisi ollut suurempi vaara kaatua vastustukseen – ja suomalaiset olisivat saaneet pitää rahansa.
Essayah kritisoi myös elvytyspaketin kriteerejä. Pakettia on ihmetelty laajalti siksi, että rahaa jaetaan sen mukaan, miten korkea työttömyys jäsenmaassa on ollut vuosia ennen koronavirusta.
Luovaa tulkintaa
Keskustelua heräsi perussopimuksen luovasta tulkinnasta. Tuppuraisen mielestä tässä ei ole ongelmaa. Hänen mukaansa sopimuksia tulkitaan aina. On vaikea kuvitella juridisen sopan määrää, jos esimerkiksi velalliset alkaisivat tulkita luovasti joukoittain asuntolainasopimuksiaan tai veroprosenttiaan.
Essayahia huolestutti luovan tulkinnan seuraukset. Kertaluontoiseksi kaavailtua apupakettia maksetaan seuraavat 40 vuotta. Hän huomautti, että pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus sitoo myös tulevien hallitusten kädet paketin myötä.
Ja taas maksetaan
Keskustelussa tuli ilmi Suomelle tasaisesti toistuva ongelma: apupaketit toisensa perään tehdään aina kiireellä. Tuppurainen kertoi, että koronakriisi iski niin nopeasti, ettei siinä kohtaa olisi ollut aikaa avata perussopimusta ja ratifioida uutta sopimusta.
Tässä Tuppurainen on oikeassa. Perussopimus olisi voitu avata vuosia sitten eurokriisin kovimman vaiheen hellitettyä.
Sitä ei ilmeisesti aiota tehdä vieläkään koronapaketin jälkeen, ainakaan jos se on Marinin hallituksesta kiinni. Seuraavan paniikin iskiessä suomalaiset valjastetaan taas teatraalisten ja ”vaikeiden” neuvottelujen jälkeen maksajiksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi elvytyspaketin kaatamisen olevan puolueen tärkein päämäärä tulevana syksynä.