Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

EU:n perussopimukset

Euroopan unionissa on jälleen alettu puhua uudesta yhteisvelasta ja elpymispaketin ongelmat on lakaistu maton alle. Kansanedustaja ja EU-vaaliehdokas Kaisa Garedew ei pidä yhteistä velanottoa millään tavalla hyväksyttävänä eikä EU:n perussopimusten mukaisena. Garedewin mielestä jokaisen maan tulee huolehtia omasta taloudestaan ja liittovaltiokehitykselle on laitettava stoppi.

Kokonaisuutena EU:n ja yhteisvaluutta-alueen jäsenyyksistä on ollut Suomelle enemmän haittaa kuin hyötyä. Suomi on ollut lähes koko jäsenyysaikansa nettomaksaja ja joutunut alistumaan lukuisiin suomalaisten kannalta kielteisiin päätöksiin.
&#8211; Kauas on tultu unionin alkuperäisestä tarkoituksesta. Euroopan parlamentista on kasvanut yhä kalliimpi ja hallitsevampi koneisto. Sen tavoitteena on yhä tiukempi kontrolli yhä yksityiskohtaisemmista asioista, mikä kaventaa kansallista päätösvaltaa ja kansalaisten yksityisyyttä sekä hankaloittaa elämää, toteaa Kaisa Garedew.
&#8211; Sen takia Suomelta vaaditaan nyt määrätietoisempaa ennakkovaikuttamista ja yhteistyötä samanmielisten maiden kanssa. Suomella on oikeus tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti toissijaisuusperiaatteeseen vedoten asioissa, jotka eivät kuulu EU:n toimivaltaan. Yksimielisyysvaatimusjärjestelmä on erityisesti pienen jäsenmaan etu. Tarvittaessa on oltava valmis äänestämään enemmistön kantaa vastaan sekä käyttämään veto-oikeutta.
Näpit irti Suomen metsistä
Esimerkiksi EU:n pähkähulluja ilmastotavoitteita ja sen myötä ympäristöpolitiikkaa on Garedewin mielestä vastustettava, sillä se tekee maataloudesta kallista, lisää turhaa byrokratiaa ja tuhoaa maatalouden toimintamahdollisuudet. Suomen metsien ja maatalouden erityispiirteet on huomioitava EU:ssa siten, että niiden toimintaedellytykset säilyvät. Suomen metsät kuuluvat suomalaisille.
&#8211; EU:n on pidettävä näppinsä erossa jäsenmaiden omasta talouspolitiikasta, sillä se lisää suomalaisille yrittäjille lisää hallinnollista työtä ja kustannuksia. Sijaintimme EU:n itälaidalla on haastava, ja yritystemme ja kuluttajien pääsy Euroopan yhteismarkkinoille on turvattava, koska Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta.
EU:n ulkorajat on turvattava
EU on epäonnistunut omien ulkorajojensa valvonnassa, joten nyt Garedew vaatii panostuksia siihen. Tämä koskee myös Suomen pitkää itärajaa. Venäjä käy yhä aggressiivisemmaksi ja on todellinen uhka Suomelle.
&#8211; Suomen kansallinen puolustus on kaikissa olosuhteissa puolustuksemme perusta. Nato-jäsenyys tukee tätä. EU:n rooli on vahvistaa kokonaisturvallisuutta ensisijaisesti jäsenmaiden omavaraisuutta ja huoltovarmuutta parantamalla.
&#8211; Erityisesti rajaturvallisuus, massasiirtolaisuus, terrorismi, kyber- ja hybridiuhkien torjunta sekä rikollisuus ovat alueita, joissa jäsenmaiden välinen yhteistyö on hyväksi, kuten myös EU:n yhteiset puolustushankinnat sekä yhteisten puolustustarvikemarkkinoiden luominen.
&#8211; Samalla tiukkoja Venäjä-pakotteita tulee jatkaa, ja Venäjän keskuspankilta jäädytetyt varat on käytettävä Ukrainan tukemiseen, Garedew sanoo.
Jos suunta ei muutu…
Suomen tavoitteena tulisi Garedewin mielestä olla unionin muuttaminen ensi sijassa itsenäisten valtioiden taloudelliseksi yhteistyöalueeksi Euroopan talousaluemallin mukaisesti.
&#8211; EU:n tulee panostaa toimivien sisämarkkinoiden luomiseen, ulkorajojen valvontaan ja taloudellisiin suhteisiin. Jos suunta ei muutu radikaalisti, ero eurosta tai koko EU:sta on tulevaisuudessa ajankohtaisempi. Tätä ennakoiden tulisi kehittää eurosta eroamiseen sekä yhteismarkkinoille pääsyyn liittyviä menettelytapoja, Garedew kirjoittaa.
&nbsp;

Eurovaaliehdokas Garedew vaatii suunnanmuutosta Euroopan parlamenttiin: Suomen itsenäisyyttä tulee puolustaa ja vahvistaa myös EU:ssa

Perussuomalaisten slogan EU-vaaleissa on ”Päätetään itse”. Puolueen istuva Euroopan parlamentin jäsen Pirkko Ruohonen-Lerner painottaa, että kysymys ei ole ainoastaan kauniista sanoista, vaan konkreettisesta periaatteesta, jonka mukaan päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaista.

– EU:ssa kiihtyvä keskustelu perussopimusten muuttamisesta haastaa Suomen kansallista päätösvaltaa omiin asioihinsa. Euroopan parlamentti äänesti viime marraskuussa kannastaan perussopimusten muuttamiseksi, jossa liittovaltiokehitystä pyrittiin kiiruhtamaan, varoittaa Euroopan parlamentin jäsenenä vuosina 2015-19 ja 2023-24 toiminut Pirkko Ruohonen-Lerner.
Ei yhtään enempää päätösvaltaa EU:lle
Täysistunnon hyväksymässä päätöslauselmassa mepit pyrkivät siirtämään ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden alat sekä ilmastonmuutoksesta käytävät neuvottelut EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Toisin sanoen jäsenmailla ei olisi jatkossa lainkaan itsenäistä toimivaltaa näillä aloilla.
Mepit halusivat EU:lle jaettua toimivaltaa seuraaville aloille, jotka tällä hetkellä kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen päätösvaltaan: kansanterveys (erityisesti rajat ylittävät terveysuhat sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys), pelastuspalvelu, teollisuus ja koulutus. Lisäksi nykyistä jaettua toimivaltaa olisi edelleen kehitettävä energian, ulkoasioiden, ulkoisen turvallisuuden ja puolustuksen, ulkorajapolitiikan sekä rajat ylittävän infrastruktuurin aloilla.
– Päätösvaltaa ei tule siirtää yhtään enempää unionin tasolle. Itsenäiset jäsenmaat tuntevat parhaiten oman tilanteensa, eikä EU:n tule sotkea lonkeroitaan jokaiselle politiikan alalle, sanoo Ruohonen-Lerner.
Liittovaltiokehitys on mahdollista pysäyttää
Mepit vaativat myös määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä monelta osin ja samalla luopumista yksimielisyysvaatimuksesta.
– Yksimielisyysvaatimuksesta luopuminen merkitsee Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan tapauksessa käytännössä sitä, että luovutamme oman päätösvaltamme kokonaan muille, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Ruohonen-Lerner kiinnittää huomiota siihen, että Euroopan parlamentin marraskuinen päätöslauselmateksti hyväksyttiin varsin täpärästi äänin 291 puolesta, 274 vastaan, 44 tyhjää.
– Tulevissa EU-vaaleissa on aito mahdollisuus pysäyttää EU:n liittovaltiokehitys, mutta tähän tarvitaan jokaisen ääntä. Omasta puolestani voin sanoa, että jokaista äänestyspäätöstäni ohjaa nimenomaan Suomen kansallinen etu, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Moni suomalaismeppi liittovaltion kannalla
Suomalaismepeistä perussopimusten muuttamiseen kehottavan päätöslauselman puolesta äänestivät Sirpa Pietikäinen (kok.), Petri Sarvamaa (kok.), Henna Virkkunen (kok.), Alviina Alametsä (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Niinistö (vihr.) ja Silvia Modig (vas.). Virkkunen äänesti alun perin tyhjää, mutta on korjannut pöytäkirjaan kannattaneensa esitystä.
Vastaan äänestivät Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Teuvo Hakkarainen (ps.), Elsi Katainen (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk.), Nils Torvalds (r.) ja Eero Heinäluoma (sd.).
Tyhjää äänesti Miapetra Kumpula-Natri (sd.).
&nbsp;

Vaaleissa on kysymys EU:n suunnasta – osa suomalaismepeistä kannatti huomattavaa kansallisen päätösvallan luovuttamista EU:lle

Perussuomalainen europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner piti avauspuheenvuoron Helsingissä järjestetyssä ECR-ryhmän kokouksessa. &#8211; ECR-kokous on viimeksi järjestetty Suomessa noin kymmenen vuotta sitten. Ehkä jotkut teistä olivat silloin paikalla. Kuinka moni on Helsingissä ensimmäistä kertaa? Ruohonen-Lerner kysyi toivotettuaan kokousvieraat tervetulleiksi Helsinkiin.

ECR-ryhmän kokouksessa järjestetään neljä keskustelupaneelia, joihin on saatu arvovaltaisia puhujavieraita. Keskiviikkona kuullaan alustuksia Suomelle erityisen tärkeästä metsäpolitiikasta, ydinvoimasta ja pienydinvoimasta sekä EU:n tulevaisuudesta, perussopimusten uudistamisesta ja EU:n mahdollisesta laajentumisesta.
&#8211; Huomenna keskustelemme arvaamattoman itänaapurin kanssa elämisestä, turvallisuustilanteesta EU:n pisimmällä, 1 340 kilometrin mittaisella itärajalla ja tarpeesta nostaa puolustuskapasiteettia aikana, jolloin Venäjä käy brutaalia hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan jo kolmatta vuotta. On tärkeää, että vankkumaton tukemme Ukrainalle ja sen kansalle jatkuu vahvana, kertoi europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner.
&#8211; Vierailemme myös Suomen parlamentissa eli eduskunnassa, jossa meidät ottaa vastaan puhemies Jussi Halla-aho, jonka osa teistä tuntee viime kaudelta hänen ollessaan meppinä ECR-ryhmässä. Vierailemme myös Merihaan väestönsuojassa, jossa tutustumme väestönsuojeluun Helsingissä sekä kuulemme kaupunkien roolista osana Suomen kokonaisvarautumista.
Järkeä ilmastopolitiikkaan ja maahanmuuttoon
ECR-ryhmän kokous pidetään Helsingissä, kun europarlamenttivaaleihin on enää kolme kuukautta aikaa. Jos ennusteisiin on uskominen, tulee ECR-ryhmä pärjäämään hyvin. Myös perussuomalaiset puolueena on nosteessa. Presidentinvaaleissa perussuomalaisten ehdokas, eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho, sai historiallisen hyvän 19 prosentin kannatuksen.
&#8211; Kansalaiset luottavat meihin. On tärkeää, että jatkamme samalla järkilinjalla kuin tähän asti ja pidämme kiinni Prahan julistuksen periaatteista. Ukrainan tukea on jatkettava, ilmastopolitiikkaa on järkevöitettävä, maahanmuuttoa on hallittava. Meidän on puolustettava kansallisvaltioiden suvereenisuutta ja vastustettava pyrkimyksiä kehittää EU:sta liittovaltio tai supervalta. Tässä on avaimet hyvään vaalitulokseen.
&#8211; Haluan vielä kerran toivottaa teidät tervetulleeksi Helsinkiin. Toivottavasti kokousmatkan ohjelma on teille antoisa, Ruohonen-Lerner sanoi ennen kuin antoi puheenvuoron perussuomalaisen puolueen puheenjohtajalle, Suomen varapääministeri ja valtiovarainministeri Riikka Purralle.
<iframe loading="lazy" title="ECR-ryhmä Suomessa - Purra, Ruohonen-Lerner, Legutko puhuvat" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/LD0drHjKX_g?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>

Ruohonen-Lerner: ECR-ryhmän on puolustettava kansallisvaltioiden suvereenisuutta ja vastustettava EU:n liittovaltiokehitystä – “Kansalaiset luottavat meihin”

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner nostaa Suomen Uutisissa esille EU:n perussopimuksiin kaavaillut <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eun-perussopimuksiin-kaavaillaan-suuria-muutoksia-pirkko-ruohonen-lerner-pyrkimys-on-luoda-eusta-supervalta-jossa-itsenaiset-jasenmaat-alistuisivat-eun-alueiksi/">suuret muutokset</a>. Hän arvioi, että pyrkimys on tehdä EU:sta eräänlainen liittovaltio. Siinä jäsenmaista tulisi EU:n supervallan alueita. Muutokset uhkaisivat kansallisvaltioiden suvereniteettia. VTT, Suomen Pankin ex-osastopäällikkö Heikki Koskenkylä analysoi Suomen Uutisille EU:n haasteita ja tulevaisuudennäkymiä.

Ruohonen-Lerner on kritiikissään täysin oikeassa. Perussopimukset luotiin 1990-luvun alussa, kun EU perustettiin Maastrichtin sopimuksella. Sopimusten muuttaminen on ollut vaikeata, koska se edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä. Nyt on käynnissä todella dramaattinen muutos perussopimuksiin. Euroopan parlamentin valiokunta ehdottaa mietinnössään yhteensä 267 tarkistusta perussopimuksiin.
Perussopimusten muuttamisyritys osuu hankalaan ajankohtaan, koska EU:lla on valtavia haasteita muutenkin. EU:n komissio tähtää EU:n merkittävään laajentumiseen, mikä toisi mukanaan suuria haasteita. Toiseksi EU:n sisämarkkinat eivät ole kehittyneet odotetusti. Tämä heijastuu myös EU:n huonoon taloudelliseen menestykseen. Kolmanneksi EU on lisännyt yhteisen velan ottoa ja tukien määrää. Komissio on ilman selkeätä päätöstä tekemässä EU:sta velka- ja tulonsiirtounionia. Myös jäsenmaiden valtioiden tuen maidensa yrityssektorille on sallittu kasvaa valtavasti.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on viime aikoina kannattanut voimakkaasti laajenemista itäänpäin. Hän perustelee laajenemista sillä, että EU:n geopoliittinen painoarvo kasvaisi. Hän pitää laajentumista jopa EU:n kohtalonkysymyksenä. Hän saattaa olla tässä pahasti hakoteillä. Jäsenyysneuvottelut ovat olleet jo pitkään käynnissä usean Balkanin alueen maan kanssa. Näitä ovat Albania, Bosnia-Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia. Neuvottelut on päätetty käynnistää Ukrainan ja Moldovan kanssa. Myös Georgia haluaa päästä jäsenmaaksi. Turkin kanssa neuvottelut eivät ole edenneet. Jos kaikki hyväksyttäisiin jäseniksi, niin EU kasvaisi peräti 35 maan yhteisöksi.
Laajentuminen muuttaisi olennaisesti unionin poliittista valtatasapainoa. Jäsenmaiden välinen heterogeenisuus kasvaisi valtavasti. Taloudelliset erot maiden välillä kasvaisivat ja samoin asukaskohtaisen kansantulon erot. Paine tulonsiirtoihin korkean elintason maista alemman tason maille kasvaisi suuresti. Kehittyneitä ja toimivia sisämarkkinoita olisi hyvin vaikea luoda. Poliittiset erimielisyydet kasvaisivat. Uusissa jäsenmaissa on myös paljon korruptiota ja osassa heikosti toimiva demokratia. Jäsenyyden ehdoissa ei saisi tinkiä lainkaan. Laajenemiseen pitäisi varata aikaa 10-20 vuotta. Ursula von der Leyenin kiirehtimistä uusien jäsenien ottamisessa on vaikeata ymmärtää. Se voisi johtaa pikemminkin EU:n hajoamiseen tai ainakin toiminnan halvaantumiseen sekä jatkuvaan riitelyyn päätöksenteossa.
Kun EU perustettiin 1990-luvun alussa, sen kantava idea oli sisämarkkinat. Ajatus oli lähtöisin ranskalaiselta poliitikolta ja Euroopan unionin komission puheenjohtajalta Jacques Delorsilta. Tavoitteena oli tehostaa tavaroiden ja palvelujen liikkumista maiden välillä, samoin myös pääoman ja työvoiman osalta. Esikuvana oli Yhdysvaltojen talousmalli. Eurokin perustettiin pitkälti samaa tarkoitusta varten. Ajatuksena oli pienentää valuuttariskejä maiden välisessä toiminnassa. Sisämarkkinat kehittyivätkin hyvin lähinnä teollisuuden osalta noin 20 vuoden ajan. Kansainvälinen finanssikriisi vuosina 2008-2009 johti kuitenkin pysähdystilaan integraatiossa. Sitten alkoi vuoden 2010 euroalueen kriisi. Useita maita jouduttiin tukemaan. Eurokin ajautui kriisiin ja pelastettiin EKP:n tuella.
Palvelujen integraatio ei ole juuri edennyt. Tavoitteeksi asetettu pääomamarkkinaunioni ei ole toteutunut. Yritysten ulkoisesta rahoituksesta on edelleen pääosa pankkiluottoja, pääomamarkkinoilta rahoitusta tulee vähemmän. Euroopan unionin sisämarkkinat toimivat heikosti verrattuna Yhdysvaltojen liittovaltion talouteen. Euroopan unionin arvokkain ydin sulaa. Helsingin Sanomien pääkirjoitus 13.11.2023 otsikolla ”Eurooppa näivettyy, kun maailma menee menojaan” on dramaattista tekstiä. Tavaroiden, palvelujen, pääomien ja ihmisten vapaan liikkuvuuden sisämarkkinat eivät ole edenneet. Unionin arvokkain ydin sulaa.
Vuosituhannen alussa rakennellun Lissabonin strategian mukaan EU:n tavoite oli olla vuoteen 2010 mennessä maailman kilpailukykyisin tietotaitopohjaan perustuva talous. Tämä on jäänyt haaveeksi. Yhdysvallat on ollut jatkuvasti paljon dynaamisempi ja innovatiivisempi talous kuin EU tai mikään sen jäsenmaa erikseen. Yhdysvaltain BKT:n kasvuvauhti on ollut viimeiset 15 vuotta kaksinkertainen EU:hun verrattuna.
EU:n kolmas ongelma on yhteisen velan ja tukipolitiikan kasvu. Näitä komissio suunnittelee lisää. Lisäksi komissio on antanut luvan lisätä jäsenmaiden suoria tukia yrityksille vuosi toisensa perään. Komissio löyhensi valtiontukien antamista ensin koronakriisissä, sitten Venäjän aloittaman Ukrainan sodan ja energiakriisin vuoksi. EU-maat antoivat poikkeustukia yrityksille vuosina 2020-2021 noin 700 miljardia euroa. Viimeisten vajaan kahden vuoden aikana tukia on myönnetty yli 700 miljardia euroa. Neljässä vuodessa tukia on annettu lähes 1 500 miljardia euroa.
Valtion tuet sotkevat markkinoiden toimintaa valtavasti. Resurssit eivät liiku maasta toiseen. Pienet valtiot, kuten Suomi, ovat häviäjiä. Tässä kilpailussa ne eivät pysy mukana. Vaikka Yhdysvalloissakin on lisätty tukia, toimii markkinaehtoinen talous edelleen hyvin. Siellä on hyvin tehokkaat sisä- ja pääomamarkkinat. Yrityssektori on voimissaan. Vuosituhannen alussa sadasta maailman suurimmasta yrityksestä 40 oli eurooppalaisia. Nyt niitä on enää 12. Lisäksi maailman markkina-arvoltaan kolmenkymmenen suurimman yrityksen joukossa on vain kolme eurooppalaista yritystä, joista kaksi on unionin jäsenmaissa ja yksi sveitsiläinen. Suurin osa on amerikkalaisia. EU:n osuus maailman bruttokansantuotteesta on laskenut selvästi. Vastaavasti Kiinan ja Yhdysvaltain osuus on kasvanut. Kiinalla on silti vielä pitkä tie Yhdysvaltain tasolle.
Euroopan unioni on ”taantuva suurvalta”. Laajeneminen 35 valtion yhteisöksi voisi olla katastrofi. EU hajaantuisi entistä enemmän hyvin eritasoiseksi maajoukoksi. Komission ja parlamentin tulisi lopultakin keskittyä sisämarkkinoiden eli integraation kehittämiseen ja syventämiseen. Mallia voisi ottaa Yhdysvalloista. Tehtävä on hyvin haastava ja vaativa. Se vie paljon aikaa. Laajentumista on syytä siirtää kauaksi tulevaisuuteen. Vallan keskittäminen komissiolle tulee pysäyttää. Se johtaa vain tehottomuuden kasvuun. Tukipolitiikan kasvattaminen tuhoaa markkinatalouden toiminnan ja vääristää resurssien allokoitumista. Kaiken kaikkiaan EU:n näkymät ovat nyt varsin sumuiset ja sekavat. Hallituksen on syytä arvioida Suomen linjaa EU:n muutoksiin ja kehittämiseen erityisen suurella huolella.
&nbsp;

Koskenkylä: EU on suurien haasteiden edessä – näkymät eivät ole hyvät

Euroopan parlamentti keskustelee ja äänestää ensi viikon Strasbourgin täysistunnossa kannastaan EU:n perussopimusten muuttamiseksi. Parlamentin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta AFCO ehdottaa mietinnössään yhteensä 267 tarkistusta EU:n perussopimuksiin. Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner (ps/ECR) pitää ehdotettuja muutoksia uhkana kansallisvaltioiden suvereniteetille.

Perussuomalaisten europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner näkee valiokunnan mietinnön monilta osin erittäin vahingollisena Suomelle ja aikoo äänestää esitystä vastaan.
– Pyrkimys on luoda EU:sta supervalta, jossa itsenäiset jäsenmaat alistuisivat EU:n alueiksi, kommentoi Ruohonen-Lerner valiokunnan mietintöä.
<h4>EU:lle huomattavasti lisää toimivaltaa</h4>
AFCO-valiokunta haluaa lisätä uusia politiikan aloja EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Näihin kuuluu ympäristö- ja biodiversiteettipolitiikat sekä ilmastonmuutoksesta käytävät neuvottelut. Jatkossa jäsenmailla ei olisi siis lainkaan itsenäistä toimivaltaa näillä aloilla.
Jaetun toimivallan politiikka-aloja halutaan laajentaa myös huomattavasti. Uusia jaetun toimivallan aloja olisi seitsemän: kansanterveyteen liittyvät kysymykset (ihmisten terveyden suojelu ja parantaminen sekä erityisesti rajat ylittävät terveysuhat, kuten lisääntymisterveys), rajat ylittävä liikenneinfrastruktuuri, ulkorajapolitiikka, ulkosuhteet, ulkoinen turvallisuus ja puolustus, pelastuspalvelu, teollisuus sekä koulutus.
Jaetun toimivallan tapauksissa EU:lla on ensisijainen päätösvalta. Jäsenmaat voivat säätää lakeja näillä aloilla vain, jos EU ei ole jo ehdottanut uutta lainsäädäntöä tai se on päättänyt, ettei se ehdotakaan sitä.
Alkuperäisessä valiokunnan esityksessä oli myös mukana metsäpolitiikan siirto unionin toimivaltaan, mikä olisi ollut myrkkyä Suomelle. Tämä kuitenkin kaatui valiokunnan äänestyksessä.
<h4>Veto-oikeus pois, euro pakolliseksi valuutaksi</h4>
Valiokunnan mietintöön kuuluu myös kehotus muuttaa neuvoston äänestysmekanismia. Käytännössä päätöksenteossa siirryttäisiin tapauksesta riippuen joko enemmistöpäätöksiin tai määräenemmistöpäätöksiin, mikä merkitsisi veto-oikeuden lopettamista.
– Suomen suvereniteetti murentuu entisestään, jos emme voisi halutessammekaan kaataa kannaltamme erittäin vahingollisia hankkeita, kommentoi Ruohonen-Lerner.
Mikäli valiokunnan mietintö tulisi sellaisenaan voimaan, tulisi eurosta pakollinen valuutta koko unionin alueella. Tällä hetkellä seitsemässä EU-maassa &#8211; Bulgariassa, Tšekissä, Tanskassa, Unkarissa, Puolassa, Romaniassa ja Ruotsissa &#8211; on käytössä omat kansalliset valuutat.
<h4>Päätöksentekojärjestelmän uudistus</h4>
Euroopan komissio nimettäisiin uudelleen Euroopan toimeenpanoelimeksi (”European Executive”) ja komissaarit unionin sihteereiksi (”Union Secretary”).
Mietinnössä esitetään, että komission puheenjohtaja kokoaisi 15-jäsenisen elimen poliittisten mieltymyksensä perusteella. Nykyisen käytännön mukaan jokainen jäsenmaa on voinut nimittää oman komissaarinsa.
Mietinnössä vaaditaan parlamentille lainsäädäntöaloiteoikeutta. Mietinnössä ehdotetaan myös EU:n laajuisia kansanäänestyksiä, joilla ohitettaisiin jäsenvaltioiden taso EU:n kannalta tärkeissä kysymyksissä.
Muita esitettyjä muutoksia perussopimuksiin ovat mm. miesten ja naisten tasa-arvon mainintojen korvaaminen ”sukupuolten” tasa-arvolla, lukuisten viittausten lisääminen sosiaalisiin kysymyksiin, Euroopan tason rikosten luettelon laajentaminen sekä muutos menettelyyn, jolla suojellaan oikeusvaltioperiaatetta ja muita EU:n arvoja.
<h4>Pyrkimys nopeaan ja radikaaliin muutokseen</h4>
Valiokunnan mietinnössä neuvostoa kehotetaan toimittamaan esitetyt muutokset ”välittömästi ja ilman keskustelua” Eurooppa-neuvostolle. Eurooppa-neuvostoa taas kehotetaan kutsumaan koolle ”mahdollisimman pian” valmistelukunta, jossa perussopimusten uudistus vietäisiin maaliin.
– Liittovaltiofanaatikkojen toiveena on, että perussopimusmuutokset saataisiin voimaan jo ennen EU-vaaleja. Tämä ei meille käy, kommentoi Ruohonen-Lerner.
<hr />
Päivitys 17.11.2023 klo 21:52 Täsmennetty komission nimestä annettavaa esitystä (ennen: Euroopan toimeenpaneva elin, nyt: Euroopan toimeenpanoelin), komissarien nimiä koskevaa esitystä (ennen: unionin ministeri/sihteeri, nyt: unionin sihteerit) sekä toimeenpanokohtaa- ennen: (tiedotteessa: ”välittömästi ja ilman epäröintiä”, nyt: &#8220;välittömästi ja ilman keskustelua&#8221;).

EU:n perussopimuksiin kaavaillaan suuria muutoksia – Ruohonen-Lerner: “Pyrkimys on luoda EU:sta supervalta, jossa itsenäiset jäsenmaat alistuisivat EU:n alueiksi”

Ranska ja Italia ovat ryhtyneet ajamaan EU:n perussopimusten muuttamista. Ne haluavat luopua yksimielisistä päätöksistä.

Ranska on nyt EU:n puheenjohtajamaa. Presidentti Emmanuel Macron aikoo ottaa perussopimusten avaamisen esille EU:n valtionpäämiesten kesäkuun huippukokouksessa (<a href="https://yle.fi/uutiset/3-12437638">Yle</a> ja <a href="https://www.spiegel.de/ausland/emmanuel-macron-wirbt-fuer-eu-verfassungskonvent-a-bb74c87e-8dc1-47f5-9c58-717375e9c750">der Spiegel</a>).
Taustalla on Saksan ja Unkarin vastustus EU:n energiapakotteisiin Venäjää kohtaan. Saksa vastustaa energiapakotteita erityisesti maakaasun tuontiin Venäjältä. Se vastustaa myös raakaöljyn hintakattoa. Unkari onnistui pysäyttämään öljyn tuontikiellon ja sekin vastustaa maakaasun pakotteita (<a href="https://www.spiegel.de/ausland/geplantes-eu-embargo-ungarn-will-nicht-auf-russisches-oel-verzichten-a-566f3321-7213-4391-80a2-ff6c38bdf628">der Spiegel</a>).
Italian pääministeri Mario Draghi ehdotti viime viikolla perussopimusten avaamista. Häntä ovat tukeneet Macron, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola. Kaikilla on taka-ajatuksena myös EU:n yhteisvastuiden lisääminen. Se tarkoittaisi lisää yhteisiä velkapapereita eli eurobondeja, yhteistä verotusta ja uusia elvytysrahastoja. Pienet jäsenmaat Suomi mukaan lukien eivät halua luopua yksimielisyyden vaatimuksesta EU:n päätöksenteossa.
EU:n perussopimusten muuttaminen olisi joka tapauksessa hidas ja vaikea prosessi. Sopimusten muuttaminen edellyttää kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Hallitusten välinen konferenssi valmistelee perussopimusten muutoksen. Uusin perussopimus on vuonna 2007 hyväksytty Lissabonin sopimus. Aloite siihen tehtiin jo vuonna 2000. Alkuperäinen sopimus kaatui ainakin kahdessa jäsenmaassa. Vuonna 2007 hyväksytty versio oli vesitetty versio alkuperäisestä ehdotuksesta.
Suomen on syytä vastustaa yksimielisyyden vaatimuksesta luopumista. Jos näin tehtäisiin niin neljä suurta maata Saksa, Italia, Ranska ja Espanja hallitsisivat täysin EU:n päätöksentekoa. Varsinkin Ranska, Italia ja Espanja ajavat voimakkaasti EU:n yhteisvastuiden kasvattamista. Saksakin saattaa taipua ainakin osin tälle linjalle. Suomella olisi tällöin pysyvä nettomaksajan rooli EU:ssa.

Italia ja Ranska ajavat EU:n perussopimusten muuttamista, luopuisivat päätösten yksimielisyydestä – tarkoittaisi lisää suomalaisille yhteistä velkaa, yhteistä verotusta, uusia elvytysrahastoja

Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen kirjoittaa <a href="https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=432181328272117&amp;id=100044407600222">Facebookissa</a> Puolan perustuslakituomioistuimen kohua herättäneestä päätöksestä ja kansallisen suvereniteetin suojaamisesta. Immonen pitää ennennäkemättömänä sitä, että EU reagoi itsenäisen tuomioistuimen päätökseen näin aggressiivisesti kohdistamalla hyökkäys nimenomaan Puolan hallitusta vastaan.

Puolan perustuslakituomioistuin linjasi tuoreessa päätöksessään osan EU:n perussopimuksen artikloista olevan Puolan perustuslain vastaisia. Ranskan eurooppaministeri Clement Beaune totesi perustuslakituomioistuimen linjauksen olevan ”hyökkäys EU:ta vastaan”.
&#8211; Puolan pääministeriä on myös uhkailtu sillä, että jos tuomioistuimen päätöstä ei kumota, maa on hyvin lähellä EU-eroa. EU-parlamentti on mennyt vielä astetta pidemmälle todetessaan päätöslauselmassaan, että Puolan perustuslakituomioistuin laillistaa laittomia toimia, eikä se siksi ole päätösvaltainen tulkitsemaan maan perustuslakia, kirjoittaa kansanedustaja Olli Immonen.
Eri maiden tuomarinimityksissä eri käytäntöjä
Immonen myöntää Puolan tuomioistuinjärjestelmän sisältäneen myös sellaisia piirteitä, jotka eivät objektiivisesti katsoen näytä hyvältä. Siitä esimerkkinä hän mainitsee korkeimman oikeuden kurinpitolautakunnan, jonka Puola on sittemmin ilmoittanut lakkauttavansa.
&#8211; On niin ikään asia erikseen, miten Puolan perustuslakituomioistuimen tuomarit on nimitetty. Suurimpana ongelma pidetään tuomareiden nimityselintä, tuomarineuvostoa, jonka katsotaan haastavan tuomareiden riippumattomuutta, Immonen pohtii.
&#8211; Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä muistaa, että eri maissa on käytössä tuomarinimityksissä erilaisia käytäntöjä: Yhdysvalloissa liberaalipresidentti nimittää liberaalituomareita korkeimpaan oikeuteen, eikä sitä ole pidetty &#8220;tiedostavissa&#8221; piireissä oikeusvaltioperiaatteen vastaisena.
Tuomarit ovat itsenäisiä lainsäätäjistä
Immosen mielestä on perusteltua kysyä, olisiko tällaista kohua ylipäänsä syntynyt, jos Puolassa olisi vallassa kansalliskonservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen sijaan jokin liberaali poliittinen voima. Hänen mielestään on varsin ennennäkemätöntä, että itsenäisen tuomioistuimen päätökseen reagoidaan näin aggressiivisesti kohdistamalla hyökkäys nimenomaan maan hallitusta vastaan.
&#8211; Jos Yhdysvaltain korkeimmassa oikeudessa Trumpin nimittämät konservatiivituomarit tai Bidenin nimittämät liberaalituomarit pääsevät jossakin kysymyksessä ”niskan päälle”, ei kukaan ole ensimmäisenä hyökkäämässä Yhdysvaltain hallitusta tai presidenttiä vastaan. Vaikka tuomareilla on oma taustansa ja viiteryhmänsä, ratkaisutoiminnassa he ovat itsenäisiä toimeenpanovallasta ja lainsäätäjästä.
&#8211; EU-oikeuden ensisijaisuus on valitettavasti EU-oikeuden keskeinen periaate. Liian vähälle huomiolle on jäänyt kuitenkin se, että EU-oikeuden ensisijaisuus pätee vain niiltä osin kuin jäsenvaltiot ovat halunneet luovuttaa suvereniteettiaan EU:lle, Immonen kirjoittaa.
EU laajentaa itse omaa toimivaltaansa
Annetun toimivallan periaatteen mukaan EU voi toimia ainoastaan jäsenmaiden sille perussopimuksissa antaman toimivallan rajoissa. Suhteellisuusperiaatteen mukaan EU:n toiminta ei voi ylittää sitä, mikä on tarpeen perussopimuksissa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toissijaisuusperiaatteen mukaan taas aloilla, joilla sekä EU että jäsenmaat ovat toimivaltaisia, EU toteuttaa toimia vain, jos se on tehokkaampaa kuin kansallisesti, alueellisesti tai paikallisesti toteutettuna.
&#8211; EU:n ei periaatteessa pitäisi pystyä oma-aloitteisesti laajentamaan toimivaltaansa. Tosiasia kuitenkin on, että EU:ssa luovatkin perussopimusten tulkinnat saattavat silti mennä läpi. EU:n elimet pyrkivät päätöksenteossaan aina edistämään EU:n institutionaalista etua.
&#8211; Puolan perustuslakituomioistuimen ”vastahanka” kansallisen suvereniteettinsa suojaamiseksi ei ole niin ennennäkemätöntä kuin viime aikojen reaktioista voisi päätellä. Esimerkiksi Saksan perustuslakituomioistuin punnitsi kriittisesti eurobondien EU:n perussopimustenmukaisuutta.
Toiminta on oikeusvaltioajatuksen vastaista
Tšekin perustuslakituomioistuin totesi EU-tuomioistuimen ylittäneen toimivaltansa tapauksessa Marie Landtová (Asia 399/09). Tanskan korkein oikeus jätti noudattamatta EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua tapauksessa Dansk Industri (Asia 441/14).
&#8211; Tarvittaessa kansalliset tuomioistuimet voivat tulkita EU:n perussopimuksia kansainvälisoikeudellisesta näkökulmasta eli punnita sitä, mihin oikeastaan onkaan sitouduttu. Erityisesti kansallisella tasolla on arvioitava tarkkaan, johtaako jokin EU-sääntely valtion täysivaltaisuuden kannalta merkittävään toimivallan siirtoon EU:lle. Näin toimi myös Suomen perustuslakivaliokunta arvioidessaan esitystä EU:n elvytysrahastosta.
&#8211; Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen vuoksi, että sen perustuslakia tulkitseva korkein tuomioistuin on tehnyt ”väärän päätöksen” on viime kädessä oikeusvaltioajatuksen vastaista.
&nbsp;

Immonen: Puolan hallitusta vastaan hyökkääminen sen perustuslakia tulkitsevan itsenäisen tuomioistuimen tekemän “väärän päätöksen” vuoksi on oikeusvaltioperiaatteen vastaista

Perussuomalaiset ovat tällä viikolla eduskunnan suuressa salissa vyöryttäneet esille kattavasti EU-elvytyspaketin ongelmia sekä näyttäneet, että elvytyspaketti on Suomelle haitallinen. Kansanedustaja ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan jäsen Olli Immonen on erittäin huolissaan siitä, että elvytyspaketti rikkoo räikeästi EU:n perussopimuksia. Samaan asiaan on aiemmin kiinnittänyt huomiota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
 
Perussuomalaisten pitkä eduskuntakeskustelu EU-elvytyspaketista päättyi viime yönä. Perussuomalaiset vyöryttivät eduskunnan suuressa salissa esille kattavasti elvytyspakettiin liittyvät ongelmat ja osoittivat juurta jaksain, miksi elvytyspaketti on suomelle monella tavalla haitallinen.
Mediassa perussuomalaisten päivä- ja yökausia jatkunut, useiden satojen puheiden myllytys leimattiin jarrutukseksi tai viivytystaisteluksi. Kansanedustaja Olli Immonen kuitenkin toteaa, että perussuomalaisten tarkoituksena oli yksinkertaisesti vain tuoda tosiasiat esille ja samalla viimeiseen saakka vedota muiden puolueiden kansanedustajiin, jotta he harkitsisivat äänestyspäätöstään vielä kerran. Eduskunta äänestää elvytyspaketista ensi viikolla.
&#8211; Yleinen fiilis on ainakin itselläni hyvä. Koko perussuomalaisten eduskuntaryhmä antoi aivan kaikkensa, ja niinpä kaikki keskeiset argumentit saatiin nostettua esille. Käsitykseni mukaan muissa eduskuntaryhmissä on ollut useita kansanedustajia, jotka eivät ole täysin sisäistäneet, kuinka merkittävästä muutoksesta elvytyspakettikokonaisuudessa on kyse niin EU:n kuin Suomenkin kannalta. Sinänsä harmi, että muiden ryhmien edustajia ei salissa paljoa näkynyt, toivottavasti ovat kuitenkin kuunnelleet puheitamme, Immonen sanoo.
Elvytyspakettia puoltavat argumentit heikkoa tekoa
Elvytyspakettia on aiemmin puolusteltu vaihtelevilla argumenteilla, kuten Suomen viennin tukemisella tai Suomelle EU:ssa aiheutuvan mainehaitan välttämisellä. Perussuomalaisten kansanedustajien salipuheissa viimeistään onnistuttiin osoittamaan elvytyspaketin puolesta esitetyt perustelut kestämättömiksi ja heikoiksi.
&#8211; Taloudelliset argumentit elvytyspaketin puolesta eivät kestä lähempää tarkastelua, sehän on todettu jo aiemmin eduskunnan valiokunnille annetuissa asiantuntijalausunnoissakin.
Kansanedustaja toteaa, että elvytyspaketista olisi muutenkin pitänyt käydä laaja ja avoin kansalaiskeskustelu jo paljon aiemmin.
&#8211; Suomen päättäjät ja hallitus eivät ole halunneet kertoa Suomen kansalle, mistä elvytyspaketissa on oikeasti kyse. Keskustelua olisi pitänyt käydä laajasti aiemmin myös eduskunnassa. Mutta onhan se hankalaa, kun muut puolueet eivät halua lähteä keskusteluun mukaan, kun valtamediakaan ei lähde. Koska näin on, perussuomalaisten tehtävä on tehdä laajoja keskustelunavauksia, että edes jossain määrin saadaan jaettua tietoa kansalle.
Omien perussopimusten arviointi EU:ssa retuperällä
Eduskunnassa Immonen toimii perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Elvytyspakettikeskustelussa Immonen toikin painokkaasti esille elvytyspaketin oikeusperustan epämääräisyyden.
Immonen muun muassa esitti, että elvytyspaketin EU-perussopimuksen mukaisuuden arviointi on erittäin hankalaa, sillä EU-tuomioistuimen oikeusvaltiollinen kontrolli on jälkikäteistä eikä ennakollista, kuten Suomessa, jossa etukäteisen normikontrollin suorittaminen on eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävä.
Elvytyspaketin perussopimuksen mukaisuutta on aiemmin pyritty perustelemaan EU:n neuvoston oikeuspalvelun puoltavalla lausunnolla, minkä merkitys on kuitenkin hyvin kyseenalainen.
&#8211; Neuvoston oikeuspalvelu ei ole verrattavissa perustuslakivaliokuntaan tai tuomioistuimeen, vaan se on vain virkamieselin, jonka tehtävä on palvella EU:n etuja. Meillä perustuslakivaliokunnassakin asiantuntijakuulemisissa on käynyt täysin selväksi se, että oikeuspalvelun lausunto ei ole valtiosääntöoikeudellisesti merkittävä asiakirja, Immonen sanoo, ja lisää että omien perussopimuksien arviointi on EU:ssa ylipäätään muutenkin ”retuperällä”.
&#8211; EU:ssa ei ole minkäänlaista ennakollista normikontrollia, vaan vasta jälkikäteen EU-tuomioistuin katsoo, onko päätökset tehty perussopimuksien raameissa. Jos ennakollista EU-normikontrollia ei suoritettaisi kansallisella tasolla, tässä oltaisiin entistäkin heikommalla jäällä.
Sääntöperusteisuus murenemassa EU:ssa
Immonen sanoo edelleen olevansa erittäin huolissaan siitä, että elvytyspaketti rikkoo räikeästi EU:n perussopimuksia. Samaan asiaan on kiinnittänyt aiemmin huomiota myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
EU-perussopimuksiin kirjatun yhteisvastuullisen velan kieltävän no-bailout-periaatteen piti olla yksiselitteinen, mutta tosiasiallinen tilanne näyttää hyvin erilaiselta, mikäli elvytyspaketti hyväksytään.
Immonen katsoo, että EU:n sääntöperustaisuus on selvästi murenemassa.
&#8211; Viime vuoden kesään eli vuoteen 2020 saakka on ollut kaikille täysin selvää, että yksikään jäsenvaltio ei ota vastatakseen toisen jäsenvaltion velkoja. Täysin ennennäkemätöntä olisi siis yhteisvastuullinen velanotto ja rahojen jakaminen ei lainoina vaan tukina toisille jäsenvaltioille.
Useissa asiantuntija-arvioissa elvytyspaketin on katsottu rikkovan myös perussopimuksien tasapainoisen budjetin periaatetta.
&#8211; Budjettitasapainon periaatetta rikotaan velanotolla. Jos EU-perussopimuksien keskeisistä artikoista tehdään täysin mielivaltaisia tulkintoja, herää kysymys, onko perussopimuksilla ylipäätään enää mitään merkitystä. Voidaanko siis muitakin perussopimuksien artikloja tulkita täysin sen mukaisesti, mitä EU-eliitti haluaa, Immonen kysyy.
Kamppailu Suomen itsemääräämisoikeuden puolesta
Immonen painottaa, että jos EU:sta halutaan rakentaa velka- ja tulonsiirtounioni ja sitä kautta liittovaltio, se pitäisi tehdä laajan kansalaiskeskustelun kautta ja perussopimuksia muuttamalla eikä EU:n omien sääntöjen radikaalilla uudelleentulkinnalla.
&#8211; Tämä on täysin yksiselitteinen asia. EU:ssa vain ei näytä olevan haluja lähteä perussopimusten muuttamisen tielle.
Immonen katsoo, että eduskunnassa käytiin tällä viikolla raskas kamppailu Suomen itsemääräämisoikeuden puolesta.
&#8211; Velka- ja tulonsiirtounioniin siirtyminen tarkoittaisi Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa EU:lle. Tätä kehitystä en voi hyväksyä. Päätösvaltaa tulisi päinvastoin ryhtyä palauttamaan EU:lta takaisin kansallisvaltioille. Mitä lähempänä päätökset tehdään kansaa, sitä paremmin päätökset vastaavat kansan todellista tahtoa.

Immonen: Päätösvaltaa tulisi ryhtyä palauttamaan EU:lta takaisin kansallisvaltioille – ”Mitä lähempänä päätökset tehdään kansaa, sitä paremmin päätökset vastaavat kansan todellista tahtoa”