Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Rintamäki: Suomalaisten ei tule ummistaa silmiään suvaitsevaisuuden nimissä

Kymen piirin ensimmäiset aluevaaliehdokkaat valittu

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

EU:n metsästrategia

Ruotsidemokraatit kantaa ylpeästi kansallisvaltion lippua ja haluaa sen näkyvän myös EU:n vallan kammareissa. Päätökset on tehtävä siellä, missä niiden kohteetkin sijaitsevat. Valta kuuluu kansalle ja unionin isot päätökset pitää mittauttaa kansanäänestyksissä.

Ruotsidemokraatit ovat perinteisesti suhtautuneet kriittisesti Euroopan unioniin ja ennen kaikkea sen keskusjohtoiseen vallankäyttöön. Oman maan kansalaisia koskevia päätöksiä tehdään unionissa ja siksi siellä kuitenkin on paree olla mukana.
Ainakin niin kauan, kun siitä on hyötyä omille kansalaisille ja se on poliittisesti mahdollista. EU:n <a href="https://sd.se/wp-content/uploads/2024/05/valmanifest2024.pdf">vaikutusvalta</a> ei saa kasvaa kansallisvaltioiden kustannuksella. On hyvä pitää mielessä, että pöydästä voi nousta, jos tarjoilu ei maistu.
&#8211; Jos yhteistyö EU:ssa menee niin pitkälle, että ehdot käyvät meille mahdottomiksi. Perussopimuksen muutokset vaikka, jotka johtavat kohtuuttomaan vallansiirtoon; verotusoikeus esimerkiksi on sellainen punainen viiva, <a href="https://www.dn.se/sverige/jimmie-akesson-vill-ha-folkomrostningar-om-klimatpolitiken-skulle-starka-var-forhandlingsposition/">määrittelee</a> ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson keskusvallan rajoja Dagens Nyheterin haastattelussa
Metsään meni
Ylikansallinen päätöksenteko on se, jota ruotsidemokraatit vastustavat. Kyse ei ole siitä, etteikö yhteisistä asioista voisi neuvotella. Kyse on EU-tason lainsäädännöstä, joka Åkessonin mielestä on ”pohjimmiltaan erittäin ongelmallista”.
Esimerkkinä EU:n känsäkourien näpelöinnistä Åkesson ottaa unionin metsäasetuksen, joka mitä suuremmassa määrin tunkeutuu kansallisvaltion perinteiselle itsemääräämisalueelle. Ruotsilla on itsellään paras tieto siitä, miten metsiä hoidetaan kestävästi.
&#8211; Mielestäni on piinallista, että Brysselin byrokraatit tulevat kertomaan meille, miten meidän tulisi käyttää omia metsiämme.
Kansanäänestykset käyttöön
Ilmastonmuutokseen liittyvä EU-lainsäädäntö hiertää erityisesti Åkessonin mieltä. Ruotsi on saanut liian paljon kantaakseen ja maan neuvottelijat ovat hoitaneet hommansa huonosti.
Jotta näin ei tapahtuisi uudelleen Åkesson haluaa, että Ruotsi järjestää kansanäänestyksen EU:n ilmastopolitiikasta, sillä kansanäänestykset vahvistaisivat maan neuvotteluasemaa Brysselissä.
&#8211; Se voisi koskea ilmastotavoitteita tai koko suurta Fit for 55 -ilmastopakettia.
&#8211; Kansanäänestykset olisivat paikallaan kaikesta, jossa on kyse EU:n budjetin kasvattamisesta tai vallan siirtämisestä jäsenmailta unionille.
&#8220;Eurooppa on täynnä&#8221;
EU:n maahanmuuttopaktin ja taakanjaon hyväksyminen on aiheuttanut sitä suurempaa tyytyväistä hyrinää mitä vasemmalle ja vihreämmälle laidalle puoluekentässä mennään.
Ruotsidemokraatit ovat toista mieltä, sillä Eurooppa on jo ”täynnä” ja turvapaikkaprosessi on siirrettävä maanosan ulkopuolelle.
&#8211; On täysin kestämätöntä, että muiden maiden poliitikot saavat päättää siitä, kuka saa luvan asettua Ruotsiin ja millä ehdoilla.
Nyt on vain saatava nukkuvat äänestäjät<a href="https://www.svd.se/a/OoQ9Pl/akesson-hoppas-fa-upp-sd-valjarna-ur-soffan"> liikkeelle</a> puolustamaan omia etujaan.
Muurit Euroopan rajoille
&#8211; Ratkaisun pitäisi olla se, että pääsemme yksimielisyyteen rajojen varmistamisesta eli siitä, ettei tänne pääse kukaan, jonka ei kuulu olla täällä.
Vaalilauseenaan ruotsidemokraateilla on napakasti ”Minun Eurooppani rakentaa muureja”. Åkessonilla on konkreettinen näkemys asiasta:
&#8211; Pitäisi aloittaa Suomen ja Venäjän välisestä rajasta. Baltiaan ja Puolaan pitäisi sinnekin saada muuri. Venäjä on tehnyt tuolla hybriditoimiaan lähettämällä pakolaisia lisäämään painetta rajoille. Myös Kreikan ja Turkin väliselle rajalle pitäisi rakentaa esteitä.

Jimmie Åkesson vaatii kansanäänestystä EU:n ilmastopolitiikasta – ja muuri pystyyn unionin Venäjän vastaiselle rajalle

Puoluehallituksen kokouksessa selonteon europarlamentin kuluneesta vaalikaudesta antanut perussuomalaisten eurokansanedustaja Teuvo Hakkarainen aikoo asettua ehdolle myös ensi kesän eurovaaleissa. Perussuomalaisten mepit Hakkarainen ja Pirkko Ruohonen-Lerner vastustavat parhaillaan käsiteltävänä olevaa ehdotusta meppien määrän lisäämisestä ja ylikansallisten vaalilistojen mahdollistamisesta Suomen edun vastaisena.

Perussuomalaisten eurokansanedustaja Teuvo Hakkarainen kertoi selonteossaan kesällä 2021 parlamentin käsittelyyn otetusta 55-ilmastopaketista, joka käsittää toistakymmentä ilmasto- ja energiapolitiikan lakiesitystä, joilla halutaan saavuttaa EU:n ilmastolain tavoitteet. Hakkarainen jätti muutosesityksiä lähes kaikkiin mietintöluonnoksiin päästökaupasta maankäyttösektoriin ja uusiutuvasta energiasta ilmastorahastoon, joissa hän yritti tarjota maltillisempia ratkaisuja ja lisätä joustoa toteutukseen.
&#8211; Parlamentti hyväksyi syksyn aikana myös yhteisen maatalouspolitiikan jättipaketin, joka sekin valjastettiin vihreän siirtymän työkaluksi. Budjetiltaan se on kolmannes EU:n kokonaisbudjetista, josta noin 40 % käytetään ilmastotoimien edistämiseen, Hakkarainen kertoi.
EU:n metsästrategia ohjaa komission työtä metsäpolitiikassa. Komissio haluaa metsät osaksi EU:n säädöskehikkoa, luoda puitteet metsänhoidolle ja päättää metsien hoidosta ja suojelusta jäsenmaiden puolesta.
&#8211; Lähdin siitä, että metsät ovat jäsenmaiden kansallisomaisuutta: osaamme hoitaa ne itse. Äänestyksessä parlamentin punavihreä enemmistö kuitenkin jyräsi, ja aika näyttää, oliko siinä Suomen metsävarojen kohtalon hetket.
Venäjän hyökkäys ja energiakriisi
Kevättä 2022 leimasivat Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energia-asiat. Kun kaasun tuonti Venäjältä katkesi, ja sähkön tukkuhinta on sidottu kaasun hintaan EU:n sisämarkkinoilla, myös sähkön hinta lähti nousukiitoon. Jäsenmaat joutuivat turvautumaan kansallisiin ratkaisuihin, kun komissio ei uskaltanut kajota EU:n sähkömarkkinamalliin sähkön hinnan madaltamiseksi.
&#8211; Paperitiikeri sai kyllä aikaan paljon päätöslauselmia Venäjästä ja riiteli sisäisesti kaasuputkista. Pakotepolitiikka ja Ukrainan tukeminen on jatkunut näihin päiviin, kuten tiedämme, Hakkarainen totesi.
Keväällä jatkui myös 55-paketin käsittely, jossa perussuomalaismepit Hakkarainen ja Laura Huhtasaari yrittivät puolustaa Suomen kansallista etua, toimivaltaa, elinkeinorakennetta ja kilpailukykyä. Kesän yllätyksenä ilmastopaketin kivijalka, päästökauppauudistus, kaatui parlamentin äänestyksessä. Myös EU:n ilmastorahasto ja hiilitullit jumiutuivat hetkeksi, mutta uuden kompromissin jälkeen nekin hyväksyttiin.
&#8211; Myös uudet polttomoottoriautot vuodesta -35 kieltävä esitys ja maankäyttösektoria säätelevä LULUCF hyväksyttiin.
EU:ssa puu ei uusiudu
Syksyllä 2022 parlamentti alkoi käsitellä ennallistamisasetusta. Esitys herätti alusta asti suurta huomiota, sillä se antaa aikaan sidottuja, velvoittavia tavoitteita ennallistaa suuri määrä taantuneita luontotyyppejä EU:ssa. Hakkarainen jätti valiokunnassa jälleen muutosesityksiä kohtuuttomiin tavoitteisiin ja aikatauluun, kustannuksiin, kansalliseen päätösvaltaan ja liikkumavaraan liittyen.
&#8211; Samaan aikaan ilmastopaketista käytiin jo trilogeja eli loppuneuvotteluja. Vielä viimeisiä parlamentin kantoja muodostettiin: esimerkiksi puuta ei katsottu uusiutuvaksi parlamentin äänestyksessä. Näin vähällä järjellä EU-päätöksiä tehdään! Hakkarainen hämmästeli.
Poliittinen ryhmä vaihtui
Kevään eduskuntavaaleissa Huhtasaari palasi Suomeen ja Pirkko Ruohonen-Lerner nousi varapaikalta mepiksi. Samalla perussuomalaiset vaihtoivat poliittista ryhmää ID:stä ECR-ryhmään osan ID-ryhmän jäsenistä suhtautuessa turhan kepeästi Venäjän sotatoimiin Ukrainassa. Ruohonen-Lerner sai paikan työllisyysvaliokunnassa. Hakkarainen sai jatkaa ympäristövaliokunnassa, mutta menetti varapaikan maatalousvaliokunnassa, jonka merkitys on koko ajan kasvanut.
&#8211; Kesäkuussa ennallistaminen kaatui valiokunnassa, mutta parlamentin kanta hyväksyttiin lopulta ilman mietintöä. Vaikka kanta on esitystä parempi ja taloudellisiin ja sosiaalisiin huoliin saatiin osin vastattua, pääongelmat ovat yhä olemassa.
&#8211; Myös EU:n yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa on päästy trilogeihin. Uudet säännöt tulevat muuttamaan sitä, miten tulijoita kohdellaan rajoilla, sijoitetaan EU:ssa ja palautetaan, Hakkarainen kertoi.
Latinalaisen Amerikan ja Keski-Amerikan EU-suhteista vastaavissa valtuuskunnissa Hakkarainen on matkustanut koronasulun päätyttyä Argentiinaan, Meksikoon, Costa Ricaan ja Dominikaaniseen tasavaltaan.
&nbsp;

Europarlamentin asialistalla meppien määrän lisääminen ja ylikansalliset vaalilistat – Hakkarainen: Vastustimme ehdotusta Suomen edun vastaisena

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta (ENVI) äänesti torstaina EU:n metsästrategiasta. Komission julkaiseman strategian tavoitteena on alistaa jäsenmaiden metsät hiilivarastoiksi, määritellä ja ohjata metsien kestävää käyttöä ja suojella kiireellisesti unionin alueen vanhat metsät ja ikimetsät.

Valiokunnan jäsen ja ryhmänsä varjoraportoija Teuvo Hakkarainen (ps., ID-ryhmä) pitää kehitystä monella tapaa huolestuttavana.
&#8211; ENVI-valiokunta luovuttaa mielihyvin vallan metsäasioissa komissiolle, vaikka EU ei omista yhtäkään puuta: metsät ovat jäsenmaiden omaisuutta, Hakkarainen napauttaa.
EU ujuttautuu jäsenmaidensa tontille
EU:lla ei ole toimivaltaa metsäpolitiikkaan ja kansallisiin metsänhoitokäytäntöihin, mutta ympäristötoimivallan kautta se ujuttautuu jäsenmaiden tontille.
&#8211; Jäsenmailla on paras tieto ja osaaminen metsäasioissa, omat perinteensä, aluepolitiikkansa ja metsänkäyttöstrategiansa, joihin kuuluu myös ympäristöpuoli, Hakkarainen toteaa.
Tämä ei kuitenkaan riitä komissiolle, joka on luomassa muun muassa uusia kynnysarvoja metsänhoidolle. Harmonisointia seuraa luonnollisesti lisääntyvä valvonta ja byrokratia.
&#8211; Taas pyritään kuihduttamaan EU:n kilpailukykyä ja metsäisten maiden taloutta, vaikka samaan aikaan ollaan muka huolissaan energia- ja raaka-aineriippuvuudesta ja heikommista ympäristönormeista kolmansissa maissa, Hakkarainen kummastelee.
Peli puhallettava poikki nyt
Myöskään investointi- ja oikeusvarmuus eivät EU:n arvoissa paina, sillä vanhat metsät ja ikimetsät halutaan suojella kiireellisesti ilman, että niistä on luotu yhteistä määritelmää.
Myös biotalouden roolin osalta ENVI:n lausunto jäi hyvin ohueksi.
&#8211; Valiokunnassa ei ole todellista ymmärrystä ja pyrkimystä kehittää metsäpohjaista biotaloutta, Hakkarainen harmittelee.
Tästä kertoo sekin, ettei metsiä haluta nähdä uusiutuvana energianlähteenä ENVI:n tuoreen kannanoton mukaan.
&#8211; Metsistä elävien maiden olisi viimeistään nyt puhallettava komission peli poikki ennen kuin niiden kansallisomaisuus, tuottavat metsät, alistetaan EU:n yhteiseksi omaisuudeksi.

EU-parlamentin ympäristövaliokunta luovuttaa vallan metsäasioissa komissiolle, vaikka EU ei omista yhtäkään puuta – Hakkarainen protestoi: “Metsät ovat jäsenmaiden omaisuutta! Peli vihellettävä poikki”

Viime heinäkuussa Euroopan komissio julkisti odotetun strategiapaperinsa EU:n uusi metsästrategia 2030. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsen Teuvo Hakkarainen on Identiteetti ja Demokratia -ryhmänsä lailla huolissaan komission pyrkimyksistä astua jäsenmaiden tontille metsäpolitiikassa.

&#8211; Komissio ei kunnioita toissijaisuusperiaatetta eikä EU:n perussopimuksiin kirjattua toimivallan jakoa, ympäristövaliokunnan lausuntoa metsästrategiasta laatimassa oleva perussuomalaisten europarlamentaarikko Teuvo Hakkarainen toteaa.
Lausunto on jatkoa vaalikauden alkupuolella valmistuneelle oma-aloitemietinnölle, jossa Hakkarainen niin ikään toimi ID-ryhmän varjoesittelijänä.
&#8211; Olen puheissani ja mepin toimissani tuonut toistuvasti esiin Suomen asiaa: sitä, että metsät ovat maamme elinvoiman lähde, ja osaamme hoitaa ne itse! Hakkarainen painottaa.
Suomen metsiä ei saa sosialisoida EU:lle
Komissio katsoo unionin alueen metsiä lähinnä ilmastopolitiikan näkökulmasta ja osana yhteisiä ratkaisuja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Perussuomalaisille tämä ei käy: metsät ovat kansallisomaisuutta eivätkä miltään osin sosialisoitavissa EU:lle.
&#8211; Komission ei pidä nyt eikä tulevaisuudessa määritellä mitään metsänhoitotapoja kestäviksi tai kestämättömiksi ja siten kytkeä metsiämme osaksi EU:n säädöskehikkoa, Hakkarainen selvittää. Suomella on jo oma metsänkäyttösuunnitelmansa, joka huomioi myös ympäristönsuojelun.
&#8211; Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta, vaan EU tarvitsee metsiämme, meppi kiteyttää.
Metsäala ei kaipaa myöskään hallinnollista taakkaa
Hakkarainen aikoo puolustaa metsästrategianeuvotteluissa jäsenmaiden toimivallan lisäksi eurooppalaisen kilpailukyvyn säilyttämistä metsäsektorilla sekä tuoda esiin metsien monipuolisen käytön erilaisia myönteisiä vaikutuksia yhteiskuntaan.
&#8211; Hallinnollista taakkaa metsäalalle ei myöskään tarvita, mutta juuri sitä EU osaa tuottaa parhaiten, komission suunnitelmista huolestunut europarlamentaarikko sanoo.
&nbsp;

Hakkarainen: Suomen metsät eivät tarvitse EU:ta