Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

EU:n elpymisrahasto

Eduskunnassa järjestettiin tämän vaalikauden viimeinen suullinen kyselytunti. Perussuomalaiset tenttasi hallitusta sen saavutuksista, jotka eivät varsinaisesti imartele.

&#8211; Valtionvelka on räjähtänyt käsiin ja lainaa pitää ottaa, jotta edes koroista selvitään. Kotitalouksien ostovoima on ennätysalhaalla. Kaikki maksaa liikaa. Terveydenhuollossa on valtavia ongelmia.
&#8211; EU:n elpymisrahastoon hallitus – ja kokoomus – laittoivat miljardeja suomalaisten rahoja. Samaan aikaan suomalaisten huoltosuhde heikkenee ja hallitus kertoo, että on kohtalonkysymys saada maahanmuuttoa kehitysmaista, vaikka tämä heikentää taloudellista huoltosuhdetta entisestään, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra luetteli hallituksen saavutuksia.
Marin on tyytyväinen
&#8211; Arvoisa pääministeri, Suomi vajosi virallisesti taantumaan, vienti ei vedä ja ihmisten rahat ovat vähissä. Tämä on kautenne tulos. Kertokaa nyt rehellisesti, oletteko tyytyväinen tuloksiin? Purra kysyi.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) luonnollisesti kehui hallituksen selviytymistä vaalikauden aikana nousseista kriiseistä. Marin lisäsi, että samaan aikaan hallitus on vienyt läpi muun muassa sosiaaliturvan parannuksia, oppivelvollisuuden pidentämisen ja soteuudistuksen.
Mistään ei ole tingitty
Purra huomautti, että hän halusi vastauksia erityisesti talouteen liittyviin kysymyksiin, joihin Marin ei vastannut.
&#8211; Ongelma on juuri siinä, mitä pääministerikin kuvasi, että edes näissä kriisioloissa te ette ole luopuneet teidän yksittäisistä puolueiden tavoitteista, jotka kirjattiin hallitusohjelmaan – edes kriisioloissa te ette ole niin tehneet, Purra totesi.
Tärkeysjärjestys kuntoon
Purran mukaan perussuomalaiset peräänkuuluttaa asioiden tärkeysjärjestystä: suomalaisten rahat suomalaisten hyvinvointiin ja pois turhista, haitallisista ja toissijaisista menoista.
&#8211; Tämä on tärkeysjärjestys, jota haluamme noudattaa, Purra linjasi.
Vasemmalta halutaan lisää veroja
Purra korosti, että vasemmalla olevat puolueet haluavat silti lisää veroja ja edelleen samanlaista maailmanparannuspolitiikkaa kuin tähänkin asti.
&#8211; Ettekö todella koe, että olisi pitänyt priorisoida menoja? Suomen ja suomalaisten lompakot tyhjenevät lopullisesti, jos tällainen meno jatkuu, Purra ennusti.
Hallitukselta ei tunnu saavan vastauksia
Pääministeri Marin edelleen luetteli mielestään hyviä hallituksen saavutuksia, muttei vastannut Suomen tai suomalaisten taloustilannetta koskeviin vastauksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas arvostelikin hallitusta siitä, että koko kauden aikana hallitus on silmiinpistävästi vältellyt vastaamasta varsinaisiin kysymyksiin kyselytunneilla. Tätä palautetta Peltokankaan mukaan tulee kansalaisilta paljon.
Märkä rätti kansalaisten kasvoille
&#8211; Ministerit eivät ole vastanneet opposition kysymyksiin kuluneella kaudella. Pyöritellään kyllä mantraa ja selitellään asian vierestä, muttei suoraan vastata suoraan oppositiopoliitikon kysymyksiin, Peltokangas arvosteli.
&#8211; Toistuvat vastausten laiminlyönnit ovat olleet märkä rätti Suomen kansalaisten kasvoille. Mihin parlamentaariseen tai perinteiseen tapaan tämä uudeksi normaaliksi muodostunut härskiys perustuu? Peltokangas hämmästeli.
&nbsp;

Hallituskauden karu tilinpäätös: Valtionvelka räjähtänyt, ostovoima ennätysalhaalla, suomalaisten miljardeja EU:n pakettiin ja huoltosuhde heikkenee entisestään maahanmuuttopolitiikan vuoksi

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi Helsingissä ”lahjoittamassa” Suomelle 2,1 miljardia euroa EU:n elpymispaketin varoja. Komission virallisessa tiedotteessa todettiin, ettei miljardeja tarvitse maksaa takaisin. Perussuomalaiset pitävät tällaista harhautusta naurettavana, sillä suomalaiset ovat maksaneet elpymisrahastoon 6,6 miljardia euroa. Nettotappiota tulee Suomelle siis 4,5 miljardia euroa.

&#8211; Ursula Von der Leyen kävi kiittämässä suomalaisia kuuliaisuudesta EU:n velkapaketin maksumiehinä. Median mukaan hänen ja pääministeri Sanna Marinin (sd.) henkilökemiat toimivat. Ihmehän se olisikin, jos kemiat eivät toimisi edes yli neljällä miljardilla veronmaksajien rahaa! perussuomaisten kansanedustaja Jani Mäkelä veisteli kyselytunnilla.
&#8211; Ymmärrättekö te, mitä voisimme tehdä yli 4,5 miljardilla, joka tässä tulee takkiin? Samaan aikaan yritätte nipistää poliisilta kymmeniä miljoonia ja joudutte perääntymään siitä nolosti – Euroopassa asiansa huonosti hoitaneille maille lähetätte tuhansia miljoonia!
Tarkkarajainen ja kertaluontoinen?
EU:n suurista vaikuttajamaista on kuultu, että elpymispaketin kaltaisista yhteisvelkaan perustuvista paketeista halutaan EU:ssa pysyvä mekanismi. Tätä on esittänyt muun muassa EKP:n pääjohtaja <a href="https://www.kansalainen.fi/?s=lagarde" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable" data-linkindex="1">Christine Lagarde</a>. On arvioitu, että paketteja on tulossa lisää.
&#8211; Kysynkin pääministeriltä, aikooko hallitus suostua uusiin paketteihin, koska viime keväänä luvattiin, että EU:n elpymispaketti on ainutkertainen? Mitä sanotte, jos tulee uusia? Mäkelä kysyi.
Pääministeri toisti sen, mitä hallitus on kertonut ennenkin, että elpymisväline on ainutkertainen ja poikkeuksellinen väline. Moni muu EU-maan päättäjä on kuitenkin ennustanut toista.
Sadat miljoonat katosivat
Mäkelä huomautti, että vielä keväällä valtiovarainministeriö vakuutteli Suomen osuudeksi elpymisvälineestä 2,7 miljardia euroa. Nyt komissio ja hallitus yhdessä toteavat, että tulossa on vain 2,1 miljardia eli kuusisataa miljoonaa vähemmän.
&#8211; Kuinka tässä näin kävi? Puhuttiinko eduskunnalle muunneltua totuutta? Mäkelä epäili.
Ottiko EU yhteisvelkaa?
Edellisellä kyselytunnilla valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) myönsi, että paketti perustuu yhteisvelkaan. Yhteisvelkaa ei kuitenkaan EU:ssa pitänyt voida ottaa.
&#8211; Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mielestä se ei käy, ja entisen pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä yhteisvelasta pitäisi järjestää kansanäänestys, Mäkelä muistutti.
&#8211; Kuitenkin näyttää käyneen, eikä kansanäänestystä kuulu.
Yhteislaina satsataan vihreään teknologiaan
&#8211; Onko EU nyt ottanut yhteisvelkaa? Miten Suomi on voinut suostua sellaiseen, jonka EU:n säännöt kieltävät ja päähallituspuolueiden vaikuttajat ovat sanoneet mahdottomaksi? Ja mihin katosi 600 miljoonaa suomalaisten rahaa keväästä? Mäkelä halusi tietää.
Marin myönsi, että yhteistä lainaa otetaan, ja se satsataan muun muassa vihreän teknologian investointeihin. Marin lisäsi, että Suomen ansiosta pakettiin olisi neuvoteltu tarkkarajaisuus ja että kullakin jäsenmaalla olisi vastuu vain omasta osuudestaan.
&nbsp;

Perussuomalaiset kyselytunnilla: Suomi ottaa 4,5 miljardia takkiin – hallitus hehkuttaa ”ilmaista rahaa”

Perussuomalainen Nuoriso esittää, että eduskunta hylkäisi nyt käsittelyssä olevan olevan elpymisratkaisun. Paketti muuttaa perustavanlaatuisella tavalla Euroopan unionin luonnetta kohti liittovaltiota ja fiskaaliunionia. Ei voi olla oikein, että Suomi joutuu maksajan rooliin vain siksi, että Etelä-Euroopan maat eivät suostu huolehtimaan omasta taloudestaan.

Perussuomalainen Nuoriso katsoo, että esitetyssä elpymisrahastossa on useita ongelmia, joista keskeisimpiä ovat paketin periaatteellinen linjanmuutos EU:n perussopimusten tulkintaan sekä paketin erittäin kyseenalainen elvyttävä vaikutus.
&#8211; Tämän paketin käsittely on ollut historiallisen nolo suoritus hallitukselta. Valtioneuvosto on pyrkinyt jatkuvasti lamaannuttamaan kriittisen keskustelun asiasta, vaikka se itse esitti, että ratkaisu vaatii laajaa kansalaiskeskustelua, toteaa järjestön puheenjohtaja Miko Bergbom.
Kriittiset äänet vaiennettu
&#8211; Suomalaisten kriittiset äänet on vaiennettu (kansalaisaloite) ennennäkemättömän törkeällä väheksynnällä, ja toisaalta erimieliset on niputettu yhteen Venäjän ja Kiinan kanssa. Neuvottelutulos, jonka Sanna Marin paketin osalta saavutti, on täysin vastoin sitä, mitä perustuslakivaliokunta ennen neuvotteluja asiasta ilmaisi.
&#8211; Juuri mikään ennalta esitetty ei vaatimuksien osalta toteutunut. Katson, että pakettia kannattavat edustajat halveksivat Suomen itsemääräämisoikeutta. Pääministerin kansliasta on vuodettu tietoja, joiden perusteella voidaan tulkita, että Suomea painostetaan hyväksymään elpymisratkaisu. Laissa asiasta todetaan selvästi (ks. Suomen itsemääräämisoikeuden vaarantaminen, RL, luku 12, 1 §), Bergbom sanoo.
Suora isku kansalaisdemokratiaa vastaan
Perussuomalainen Nuoriso on pettynyt siihen, että perustuslakivaliokunta päätyi vastustamaan kansanäänestystä paketista, vaikka olosuhteet sen järjestämiseksi olisivat olleet enemmän kuin suotuisat. Lausunnossaan PEV kuitenkin totesi ratkaisun olleen luonteeltaan poliittinen.
Nuorisojärjestö pitää tätä suorana iskuna kansalaisdemokratiaa vastaan. Nyt jos koskaan olisi ollut oikea hetki kysyä mielipidettä myös eliitin ulkopuolisilta ihmisiltä. Nyt nähty sopimusten tulkinta on myös huolestuttava linjaus tulevaisuuteen, jossa mikä tahansa sopimus voidaan tästä lähtien tulkita mielivaltaisesti uudelleen.
&#8211; Eurooppa-päivänä muun muassa eurooppaministeri Tytti Tuppurainen peräänkuulutti kansalaisvaikuttamisen lisäämistä EU:ssa, mutta hän ei kuitenkaan kannata kansanäänestystä elpymispaketista. Onko kansan mielipiteellä väliä vain silloin, kun se palvelee omaa etua? kysyy hallituksen jäsen Lauri Laitinen.
&#8211; Nykypäivän nuoret tulevat maksamaan tätä lystiä vielä keski-ikäisinäkin. Olisi kohtuullista, että edes äänioikeutetut saisivat ilmaista kantansa elpymispakettiin kansanäänestyksellä.
&nbsp;

Perussuomalaisen Nuorison avoin vetoomus kansanedustajille: “Hylätkää elpymispaketti”

Keskustelu Euroopan unionin elvytyspakettiin osallistumisesta on käynnissä eduskunnassa. Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen ihmettelevät, miksi edelleen monissa puolustuspuheenvuoroissa väitetään elvytyspakettia kertaluontoiseksi.

Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis ja Espanjan pääministeri Pedro Sánchez <a href="https://www.politico.eu/article/greek-spanish-pms-see-joint-eu-debt-as-precedent/" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://www.politico.eu/article/greek-spanish-pms-see-joint-eu-debt-as-precedent/&amp;source=gmail&amp;ust=1620843633383000&amp;usg=AFQjCNEI47B_oeYi_SExXCV-SaQeK-PrpQ">olivat eilen yhtä mieltä siitä</a>, että elpymispaketin kautta otettavan yhteisvelan tulisi johtaa syvempään eurooppalaiseen fiskaalisen integraatioon.
&#8211; Elvytyspaketti on tasan yhtä ainutlaatuinen kuin sitä edeltävät ja sitä seuraavatkin tukipaketit. Väite kumottiin eilen taas kerran. Monestako suusta tämä tulee maailmalla kertoa, ennen kuin suomalaiset eurofiilit sen uskovat, kysyvät Mari Rantanen ja Jari Ronkainen.
Dombrovskis twiittaa yhtä ja sanoo toista
Talouskomissaari, latvialainen Valdis Dombrovskis <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7fd43a15-b005-4c03-a1cc-dc1f8ad1ff2c" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7fd43a15-b005-4c03-a1cc-dc1f8ad1ff2c&amp;source=gmail&amp;ust=1620843633383000&amp;usg=AFQjCNFfguULXbsdbdgwvr11J4VuAd2PYQ">peruutteli tänään suomenkielisessä twiitissään</a> aiempaa kantaansa elpymisrahastosta pysyvämpänä ratkaisuna.
&#8211; On aivan naurettavaa ja päälle liimattua, että latvialainen komissaari Dombrovskis twiittaa suomeksi täysin päinvastaista kuin puhuu englanniksi EU:n ja muiden jäsenmaiden suuntaan, Ronkainen kuvailee.
Seuraava tukipaketti odottaa jo nurkan takana
Kansanedustajakaksikko uskoo, että seuraava tukipaketti odottaa jo nurkan takana <a href="https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1389397" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.1389397&amp;source=gmail&amp;ust=1620843633383000&amp;usg=AFQjCNF0QsarA4Y2rMM6AXUU4Ev1oyvNfA">valtiovarainvaliokunnan mietintöön tehdyistä lausumakirjauksista huolimatta</a>. <a href="https://www.reuters.com/article/us-eu-recovery-idUSKBN2CR1D9" data-saferedirecturl="https://www.google.com/url?q=https://www.reuters.com/article/us-eu-recovery-idUSKBN2CR1D9&amp;source=gmail&amp;ust=1620843633383000&amp;usg=AFQjCNHrdg3dOcL3eVE8aBChriEvu8Ydug">EU:n virkamiesjohto kaavaileekin</a> elpymisrahastosta pysyvämpää työkalua erityisesti ilmasto- ja digitalouden kasvattamisessa.
&#8211; Kauankohan menee, kun tänään kuullut puheenvuorot vanhenevat ja uusi paketti on oven takana? Bryssel ei välitä tuon taivaallista suomalaisten valiokuntien lausumista. Suoraan sanottuna kansaa kusetetaan, Rantanen luonnehtii.

PS-kansanedustajat elpymispaketista: ”Kertaluontoisuus on kumottu jo monesta suusta, miksi Suomessa väitetään muuta?”

Kokoomuksen mepit ottivat tänään voimakkaasti kantaa elpymisrahaston hyväksymisen puolesta. Argumentteina olivat tyypilliset syytökset &#8220;populismista&#8221;, jos Suomi ei elpymisrahastoa hyväksyisi. Rahasto tuo Suomelle miljardien vastuut vuoteen 2058 asti, ja Suomi häviää rahastossa eri arvioiden mukaan vähintään 3-4 miljardia euroa.

– Kokoomuksen ulostulo osoittaa, kenen joukoissa se seisoo. Kokoomusmepit haluavat voimistuvaa EU-liittovaltiota, vuosikymmenien velkavankeutta ja lisää maksettavaa veronmaksajille, toteaa Laura Huhtasaari.
Kiristykselle ja uhkailulle näytettävä kaapin paikka
Eduskunnan perustuslakivaliokunta ottaa tänään kantaa siihen, millaisella menettelyllä (yksinkertainen enemmistö vai 2/3) eduskunnan hyväksyntä tulee saada. Lisäksi Ylen mukaan Suomi on tiedustellut EU:n elimiltä, millaisia seuraamuksia elpymisrahaston hylkäämisellä olisi.
– Mallioppilas-Suomi kyselee pelokkaana Brysselin byrokraateilta, mitä sen tulisi tehdä. Oikea ratkaisu olisi näyttää kaapin paikka tällaiselle mafiatyyliselle kiristykselle ja uhkailulle ja hylätä koko elpymisrahasto suoralta kädeltä, vaatii Teuvo Hakkarainen.
Uusia elpymispaketteja tulossa lisää
Kummatkin PS:n mepit korostavat, että sekä kokoomuksen että hallituksen linja on vastuuton ja nöyristelevä eikä ota huomioon Suomen kansallista etua.
– Elpymisrahasto on kokonaisuutena suuri askel kohti EU-liittovaltiota, ja uusia elpymispaketteja on tulossa lisää. Tähän ei pidä mennä, korostavat sekä Huhtasaari että Hakkarainen.
&nbsp;

PS-mepit Huhtasaari ja Hakkarainen: Eduskunnan tulee hylätä elpymisrahasto

Italia on päättänyt käyttää EU:n koronatuesta saamansa rahat muun muassa maan alhaisen syntyvyyden nostamiseksi samaan aikaan kun Espanja käyttää oman osuutensa teollisuuden parantamiseen ja nelipäiväisen työviikon kokeiluun. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen ihmettelee, eikö myös Suomessa olisi lapsiperheitä, joille tukirahat kelpaisivat.

Italian pääministeri Mario Draghi hyväksyi tukiasetuksen, jossa hahmotellaan EU:n koronatuen käyttämiseen liittyvät suunnitelmat. Italia käyttää tukea muun muassa alhaisen syntyvyyden nostamiseksi ja on hyväksynyt lain, jonka turvin Italian valtio maksaa jokaisesta lapsesta vanhemmille 250 euroa kuukaudessa raskauden seitsemännestä kuukaudesta aina 21. ikävuoteen asti.
Uudistus on merkittävä, sillä tuen arvo on yli 63 000 euroa lasta kohti. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposen mukaan myös Suomessa olisi lapsiperheitä, joille tällainen summa kelpaisi.
— Onko meillä Suomessa tosiaan asiat tällä hetkellä niin hyvällä mallilla, että voimme olla mukana tällaisessa hulluudessa? Olisiko Suomessa lapsiperheitä, joille kelpaisi 250 euron lisä joka kuukausi? Me maksamme veroja ja kärsimme, jotta nämä jo pitkään huonosti talouttaan hoitaneet maat saavat jatkaa tätä hulluutta.
Suomalaiset jälleen maksumiehinä
Italia on EU:n historiallisen suuren koronatukipaketin suurin vastaanottaja, sillä se on saamassa tukipaketista yli 200 miljardia euroa. Italian saama budjettituki ja lainat muodostavat yhteensä yli kymmenen prosenttia maan koko vuoden bruttokansantuotteesta. Tämä johtuu siitä, että Italian talous oli jo ennen koronaa todella huonossa kunnossa.
Myös Espanja vastaanottaa elvytysrahastosta merkittävän summan. Espanja on käyttämässä tukirahoja muun muassa teollisuuden parantamiseen ja neljän päivän työviikon pilotoimiseen. Pilottihanketta rahoitetaan EU-elvytysrahastosta.
Suomi taas on tukipaketissa nettomaksajan roolissa 6,6 miljardilla eurolla, eli käytännössä Italiassa syntyvyyttä nostetaan ja Espanjassa lomaillaan suomalaisten piikkiin.
— Tämä saattaa kuulostaa suomalaisten korvaan todella omituiselta, sillä myös Suomessa väestökehitys on ollut rajussa laskussa jo pitkään. Sen lisäksi, että suomalaiset pääsevät maksamaan italialaisista lapsista, pääsemme maksamaan myös espanjalaisten kokeilua nelipäiväisestä työviikosta. Tunnolliset suomalaiset joutuvat raatamaan, ja meidät pakotetaan maksamaan Etelä-Euroopan maiden huonosta taloudenhoidosta, Koponen ärähtää.
&nbsp;

Suomalaiset rahoittavat Italian lapsitalkoot ja Espanjan lyhennetyn työviikon – Koponen: “Miksi hallitus tekee tämän meille?”

Perussuomalainen Nuoriso seuraa huolellisesti puoliväliriihen päätöksentekoa ja siinä mahdollisesti syntyviä vastuuttomia päätöksiä. &#8211; Jotta voisimme jättää lapsille ja nuorille ehjän ja taloudellisesti kestävän hyvinvointivaltion nimeltä Suomi, on tärkeää, että tänään tehdyt päätökset ovat sekä vastuullisia että oikein kohdennettuja rajallisten resurssien maailmassa, nuorisojärjestöstä kerrotaan.

Perussuomalainen Nuoriso nostaa esiin kolmen kohdan kokonaisuuden, josta järjestö toivoo hallituksen ammentavan myös omat päätöksensä. Ensimmäinen kohta nuorisojärjestön kokonaisuudessa liittyy nuorten hyvinvointiin ja koulutukseen.
&#8211; Korona on aiheuttanut massiivisia tuhoja, ei pelkästään sairastavuudessa, vaan myös sivuvaikutuksineen. Nuoret ovat yksi niistä ryhmistä, jotka ovat erityisesti kärsineet viimeisen reilun vuoden aikana. Etäopetuksen turvin koulua on kyetty jatkamaan sen kaikilla asteilla, mutta Perussuomalaisen Nuorison mukaan olisi kiinnitettävä erityistä huomiota opetuksen tavoitteellisuuden, laadun ja oppimistulosten varmistamiseksi.
&#8211; Etäopetus on tullut jäädäkseen varsinkin korkeakouluopiskeluun, ja sen sijaan, että odotettaisiin paluuta ”normaaliin”, etäopetukseen ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin tulisi nyt panostaa, jotta jokainen nuori voisi opiskella paikkakunnasta riippumatta ja täydentää osaamistaan myös päästyään työelämään, Perussuomalainen Nuoriso toivoo.
Nuorten mielenterveys koetuksella
Perussuomalaisten nuorisojärjestö pitää kiistatta selvänä, että nuorten mielenterveys on vakavasti koetuksella, eikä tilanteeseen ole nähtävissä nopeaa parannusta. Perussuomalainen Nuoriso vaatii nopeita kohdennettuja toimia mielenterveyspalvelujen resurssien sekä palvelujen saatavuuden turvaamiseen. Jokainen päivä ilman ammattiapua on massiivinen riski ongelmien pahentumiselle, josta kärsii ensisijaisesti ihminen itse, mutta myös koko yhteiskunta.
&#8211; Koska Suomi velkaantuu nopeasti, vaadimme, että hallitus peruu toisen asteen pakollisuus ja maksuttomuus -hankkeen ja kohdentaa varat nuorten mielenterveyden kohentamiseen sekä opetuksen laadun varmistamiseen.
&#8211; Oppilaat ja opiskelijat tarvitsevat lisää lähipäiviä, laadukasta opetusta ja aitoa kohtaamista, eivät avoimia luokkatiloja ja muita aikamme surkeimpia innovaatioita. Rahojen soisikin nyt menevän seinien, matkojen ja opetusmateriaalien sijasta opetuksen laatuun ja yksilöllisten tarpeiden tunnistamiseen.
&#8211; Rajalliset resurssit on kohdennettava oikein. Panostetaan niihin osa-alueisiin, joissa ongelmia esiintyy, eikä niin, että lisätään jokaiseen osa-alueeseen vähän ja jopa tarpeettomasti. Täsmätoimet nuorten oppimistulosten heikkenemiseen on tehtävä jo varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa, Perussuomalainen Nuoriso vaatii.
Valtion tuhlailulle loppu
Toisena kohtana tavoitekokonaisuuttaan Perussuomalainen Nuoriso vaatii hallitusta lopettamaan holtittoman rahankäytön jokaisella sektorilla. Verovarat ovat rajalliset, eikä velkaantuminen ole kestävä tie. Epärealistinen hiilineutraaliuustavoite tappaa toimivat yritykset ja pakottaa investoimaan ylihinnoiteltuun ja keskeneräiseen teknologiaan.
&#8211; Tällä hetkellä Suomi käyttää yli 1,1 miljardia euroa mm. kehitysapuun, kun samaan aikaan maamme omille yrityksille ei rahaa löydy, vaikka eduskunta on heiltä lailla kieltänyt perusoikeuden liiketoiminnan harjoittamiseen. On perusteltua kysyä, miksi Suomen hallitus vihaa omaa maatansa näin paljon? Perussuomalainen Nuoriso ihmettelee.
Täyskäännös talouspoliittiseen keskusteluun
Nuorisojärjestö esittää talouspoliittiseen keskusteluun täyskäännöstä vaatimalla hallitusta laittamaan politiikassaan Suomen ja suomalaiset etusijalle. Kehitysavusta on leikattava kovalla kädellä, kiintiöpakolaisjärjestelmästä luovuttava ja turvapaikanhakijoita on kotoutettava Tanskan mallin mukaisesti.
Ideologiset hankkeet ja positiivinen syrjintä on lopetettava. Valtion on keskityttävä sen ydintehtäviin, ja turhasta hankehumpasta niin valtio- kuin kuntatasollakin on luovuttava.
Lisäksi Ylen rahoituksesta on leikattava puolet pois ja peruttava polttoaineiden veronkorotukset. Kotimaista teollisuutta sekä pien- ja keskisuuria yrityksiä (erityisesti MARA-alalla ja tapahtumateollisuudessa) on tuettava koronakriisin yli. Suomen kilpailukykyä on vahvistettava suhteessa verrokkimaihin.
Työnantajamaksuja on tarkasteltava, sivukuluja systemaattisesti alennettava, eläkejärjestelmää kehitettävä, henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuus selvitettävä ja ulosottojärjestelmää rukattava inhimillisemmäksi, jotta tavalliset ihmiset pääsevät ulos velkakierteestä.
Ei EU:n elpymisrahastolle, kyllä kotimaiselle elvytykselle
Perussuomalainen Nuoriso pitää EU:n elpymisrahastoa luonteeltaan poliittisena ratkaisuna, jonka elvyttävä vaikutus perustuu Etelä-Euroopan alisuoriutujien pelastamiselle, eikä tämä paketti tule siihen edes riittämään, vaan uusia paketteja suunnitellaan jo.
Tässä ratkaisussa Suomen linjaksi on pedattu maksajan rooli, ja vähäiset Brysselin kautta kierrätetyt rahat käytetään paikkailemaan hallitusohjelmaa. Tavoitekokonaisuuden kolmannessa kohdassa nuorisojärjestö vaatii Suomea irtautumaan paketista välittömästi.
&#8211; Toteutuessaan paketti avaa tien kohti uusia paketteja ja yhteisvelkaantumisen tietä ja lopulta liittovaltiota. Suomen tulee irtaantua paketista välittömästi eduskunnan ilmoituksella ja aloittaa kohdennetut elvyttävät toimet oman maan kilpailukyvyn vahvistamiseksi sekä sisämarkkinoiden elvyttämiseksi. Emme ole vastuussa Etelä-Euroopan virheistä emmekä Saksan ja Ranskan pankkisektorista, eikä meidän tule niistä syyllisyyttä kantaa, vaatii Perussuomalainen Nuoriso.
Nuorisojärjestön mukaan Suomi voi olla kokoaan suurempi EU:ssa sanomalla ei elpymisrahastolle ja kyllä kotimaiselle elvytykselle.
&nbsp;

Perussuomalaisen Nuorison terveiset hallitukselle: ”Loppu haihattelulle – nyt on kohennettava tavallisten suomalaisten elämää”

Espanjassa alkaa syksyllä kokeilu, jossa halukkaat yritykset voivat siirtyä nelipäiväiseen työviikkoon. Työntekijöiden palkat pysyvät ennallaan, sillä rahat hankkeeseen tulevat EU:n elpymisrahastosta.

Syyskuussa 2021 Espanjasta tulee Euroopan ensimmäinen valtio, joka aloittaa 32-tuntisen työviikon kokeilun koko maan mittakaavassa. Hankkeen <a href="https://www.theguardian.com/world/2021/mar/15/spain-to-launch-trial-of-four-day-working-week">takana</a> on The Guardianin mukaan vasemmistolainen Más País -puolue, jonka tekemän ehdotuksen maan hallitus hyväksyi. Kokeilun piirissä on aluksi 200 yritystä ja niiden arviolta 3 000–6 000 työntekijää. Kokeilu on kolmivuotinen.
Espanjalaisten nelipäiväinen työviikko <a href="https://www.vg.no/nyheter/utenriks/i/x32Vnn/tusenvis-av-spanjoler-faar-tredagers-helg-paa-eus-regning">rahoitetaan</a> EU:n elpymisrahastosta ja yritysten saaman tuen määrä on 50 miljoonaa euroa. Aikoinaan nelipäiväistä työviikkoa esitti myös nykyinen pääministeri Sanna Marin ja hanke nousi tuolloinkin <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000006364254.html">uutiseksi</a> maailmalla.
Työnantajat nuivina
Nelipäiväinen työviikko ei ole saanut pelkästään hurmioituneita kommentteja. Espanjan elinkeinoelämän kattojärjestö CEOE on pitänyt hanketta ”hulluutena” tänä aikana, jolloin Espanjan talous on vapaassa pudotuksessa.
&#8211; Päästäksemme ulos kriisistä meidän täytyy työskennellä enemmän eikä vähemmän, <a href="https://www.heraldo.es/noticias/aragon/2020/12/05/la-patronal-aragonesa-rechaza-la-ocurrencia-de-reducir-a-cuatro-dias-la-jornada-laboral-1408746.html?autoref=true">sanoo</a> järjestön edustaja Ricardo Mur.
Hankkeen takana olevan Más País -puolueen Iñigo Errejón puolestaan kiistää epäilyt, joiden mukaan EU pistetään nyt rahoittamaan espanjalaisten lisääntyvää vapaa-aikaa:
&#8211; Kyse ei ole siitä, että espanjalaiset voisivat työskennellä vähemmän EU:n rahoilla, vaan siitä, voimmeko näin toimien <a href="https://www.suomenuutiset.fi/saksalainen-nakemys-eun-elvytysrahasto-on-askel-tulonsiirtounioniin/">parantaa</a> yrityksiemme tuottavuutta ja kilpailukykyä.
&nbsp;