Hallitus vastasi keskiviikkona vihreiden, vasemmistoliiton ja sosiaalidemokraattien välikysymykseen hallituksen luonto- ja ilmastopolitiikasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila ojensi vihervasemmistoa ja muistutti, että suomalaisesta metsästä huolehtivat parhaiten suomalaiset itse. Junnila kiinnitti huomiota myös metsänhoidon välttämättömyyteen.  Lue lisää >

Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtaja, eurovaaliehdokas Lauri Laitinen pitää keskustan välikysymystä tekopyhänä silmänkääntötemppuna oman EU-politiikkansa peittelemiseksi.  Lue lisää >

Euroopan unionissa on jälleen alettu puhua uudesta yhteisvelasta ja elpymispaketin ongelmat on lakaistu maton alle. Kansanedustaja ja EU-vaaliehdokas Kaisa Garedew ei pidä yhteistä velanottoa millään tavalla hyväksyttävänä eikä EU:n perussopimusten mukaisena. Garedewin mielestä jokaisen maan tulee huolehtia omasta taloudestaan ja liittovaltiokehitykselle on laitettava stoppi.  Lue lisää >

Kreikan avustamisesta liikkeelle lähteneiden ”kertaluonteisten ja tarkkarajaisten” EU-tukipakettien sarjan viimeisin näytös oli alkujaan koronapakettina lanseerattu, mutta nykyään elpymisvälineenä tunnettu vuonna 2021 hyväksytty paketti, joka rahoitettiin jäsenmaiden yhteisvelalla. Tukipaketin suurin avustusten saaja on ollut Italia, jonka tukeminen oli suunnitteilla jo ennen koronan rantautumista Eurooppaan.  Lue lisää >

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että alkukesän EU-vaalien jälkeen Euroopan unionissa on tehtävä suunnanmuutos. Kehitys kohti liittovaltiota ja syvenevää tulonjakounionia on Koskelan mukaan Euroopan yhtenäisyyden kannalta vaarallista.  Lue lisää >

Valtiovarainministeri Riikka Purra sivaltaa edellistä hallitusta holtittomasta velanottopolitiikasta. – Keinotekoinen nollakorkomaailma on utopiaa, mutta edellinen hallitus taisi tuudittautua siihen. Kun raha oli halpaa, olisi ollut vastuullista pohtia tulevaisuutta myös korkojen näkökulmasta.  Lue lisää >

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sivalsi ryhmäpuheenvuorossaan, että ennallistamisasetus on Suomelle pöyristyttävin, kallein, EU:n toimivaltaa aiheettomasti laajentavin, vaikutusarviot laiminlyövin ja suvereniteettiamme eniten kaventava esitys, mitä Marinin hallituksen aikana EU:sta on Suomelle lähetetty.  Lue lisää >

Komission ehdotuksesta muodostuu vaikutelma, että se pyrkii määräämään yhden jäsenmaan maksamaan toisen jäsenmaan energiapoliittiset virheet ja energiauudistukset, suuren valiokunnan perussuomalaiset toteavat.  Lue lisää >

Perussuomalainen vaihtoehto lähtee Suomen oikeudesta tehdä itsenäisiä päätöksiä kansalaistensa parhaaksi ja mahdollisuudesta kieltäytyä Suomen edun vastaisesta sanelusta. Kansallinen etu on perussuomalaisille tärkein.  Lue lisää >

EU:ssa puuhaillaan niin sanottua sosiaalista ilmastorahastoa, jossa jäsenmailta kerättäisiin reilut 72 miljardia euroa jaettavaksi eri maiden kesken. Suomelle tämä tarkoittaisi laskelmien mukaan sitä, että Suomi maksaa 840 miljoonaa euroa muiden maiden ilmastotoimien vaikutusten kuittaamiseen. Suomi siis olisi jälleen reilusti nettomaksajan roolissa.  Lue lisää >

Eduskunnassa käytiin keskiviikkona keskustelu valtioneuvoston selonteosta EU-politiikkaa koskien. Perussuomalaisten kansanedustaja Olli Immonen nosti salikeskustelussa esiin, kuinka liittovaltiokehitystä ja vallan keskittämistä on vaivihkaa ajettu EU:ssa eteenpäin kriisien varjolla.  Lue lisää >

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kävi Helsingissä ”lahjoittamassa” Suomelle 2,1 miljardia euroa EU:n elpymispaketin varoja. Komission virallisessa tiedotteessa todettiin, ettei miljardeja tarvitse maksaa takaisin. Perussuomalaiset pitävät tällaista harhautusta naurettavana, sillä suomalaiset ovat maksaneet elpymisrahastoon 6,6 miljardia euroa. Nettotappiota tulee Suomelle siis 4,5 miljardia euroa.  Lue lisää >

Perussuomalaiset moitti suullisella kyselytunnilla hallituksen verotusratkaisuja ja vaati kertomaan, onko veronkorotuksia tulossa lisää. Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne huomautti, että tuloista jää yhä vähemmän käteen, kun lämmitysöljyn, bensan ja dieselin verotusta kiristettiin hallituksen toimesta. Yritykset taas joutuvat lisäämään kuluja hintoihin, joka vähentää asiakkaita ja investointikykyä.  Lue lisää >