Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Demarivetoiset hallitukset ja elinkeinoelämän patruunat ovat vuosikaudet toitottaneet, kuinka maahanmuutto ratkaisee pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan polttavat ongelmat. Ruotsidemokraatit ovat nyt vetäneet yhteen tutkimustiedon vaietusta aiheesta. Maahanmuutto maksoi ruotsalaisille veronmaksajille 1 051 miljardia kruunua vuosina 2014–2021.

Ruotsidemokraatit ovat vaalitaistelun tuoksinassa julkaisseet raportin maahanmuuton todelllisista kustannuksista vuodesta 2014 vuoteen 2021. Raportti <a href="https://via.tt.se/pressmeddelande/invandringen-och-de-offentliga-finanserna---15-ar-senare?publisherId=3236128&amp;releaseId=3328305">Invandringen och de offentliga finanserna – 15 år senare</a> perustuu Jan Ekbergin, Joakim Ruistsin ja Lina Aldénin sekä Mats Hammarstedtsin selvityksiin ja laskelmiin maahanmuuton kokonaiskustannuksista vuosien 2007–2050 välillä.
Puolueen laskelmien mukaan pakolaisuuteen liittyvän maahanmuuton kustannukset olivat vuodesta 2014 vuoteen 2021 yhteensä 1 051 miljardia kruunua (99 miljardia euroa).
Tukiviidakkoa on raivattava
&#8211; Koska maahanmuutto maksaa näin paljon sillä täytyy olla poliittisia seurauksia, sanoi ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson raportin julkaisun yhteydessä.
Åkessonin mukaan tukiviidakkoa sekä etuja on raivattava, <a href="https://www.aftonbladet.se/nyheter/a/0Gegv2/sd-asylinvandringen-kostar-93-miljarder-per-ar">tulkitsee</a> Aftonbladet. Ruotsidemokraatit vaatii säästöjä jo ensi vuoden budjettiin:
&#8211; Meille on tärkeätä, että miten budjettiteknisistä syistä vain on mahdollista, niin uusi hallitus rajoittaa ensimmäisessä budjetissaan asumisperäisiä tukia ja etuja muille kuin Euroopan talousalueen kansalaisille.
Edellä mainituilla leikkauksilla budjettisäästöt olisivat jo 7–8 miljardia kruunua vuodessa, laskee puolueen talouspoliittinen asiantuntija Oscar Sjöstedt.
Ruotsidemokraattien kannatus jyrkässä kasvussa
Kokoomus on jäänyt kirkkaasti ruotsidemokraattien taakse gallupeissa ja puolue lähestyy vauhdilla jo mittausten ykköspaikkaa, joka vielä toistaiseksi on laskevan kannatuksensa kanssa kamppailevan sosialidemokraattisen puolueen hallussa.
Vaaleihin on aikaa vajaat kolme viikkoa.
Ruotsidemokraatit keskustelevat mahdollisesta hallitusyhteistyöstä kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kanssa. Ruotsidemokraatit ovat <a href="https://www.svt.se/datajournalistik/val2022/valjarbarometer-dag-for-dag/">gallupmenestyksen</a> myötä nostamassa panoksia neuvotteluissa. Kysymys lienee myös pääministerin paikasta.
Maahanmuutolle EU:n minimirajat
Ruotsidemokraatit haluavat rajoittaa tukien äärelle pääsyä siten, että Ruotsin kansalaisuuden voisi saada vasta kymmenen vuoden kuluttua oleskeluluvan myöntämisestä. Maahanmuuttoa sinänsä pitäisi rajoittaa voimakkaasti siten, että se täyttäisi ainoastaan EU:n minimivaatimukset.
Pakolaisuuteen liittyvä maahanmuutto pitäisi saada nollaan tai mieluiten miinusmerkkiseksi. Yhä useamman tulisi mahdollisuuksien mukaan palata lähtömaahansa.
Åkessonin mielestä henkilöt, jotka eivät pysty vahvistamaan identiteettiään ja jotka eivät ole saapuneet suoraan Ruotsiin, on karkotettava maasta välittömästi. Ruotsilla on EU-lainsäädännön mukaan mahdollisuus rajoittaa myös perheiden yhdistämistä ja muutenkin tiukentaa omaisten maahanmuuttoa huoltajan toimeentulovaatimuksia kiristämällä.
&nbsp;

Maahanmuuton kulut ovat biljoonaluokkaa kansankodin veronmaksajille – ruotsidemokraattien mukaan tuki- ja etuviidakkoa on pakko raivata

Jihadististen terrori-iskujen määrä on kaksinkertaistunut vuonna 2020 edeltäviin vuosiin verrattuna Euroopassa. Useimmiten tekijä on yksittäinen henkilö aseenaan puukko tai auto.

Europol julkaisee vuosittain <a href="https://ct-morse.eu/resource/european-union-terrorism-situation-and-trend-report-2021-tesat/">raportin</a>, joka antaa tilannekuvan terrorismista ja sen kehityssuunnista EU:n alueella, Isossa-Britanniassa sekä Sveitsissä (EU Terrorism Situation and Trend Report 2021).
Terrori-iskujen kokonaismäärää on pysynyt ennallaan vuoteen 2018 ja 2019 verrattuna. Iskuja tehtiin EU:n alueella kaikkiaan 57 ja niissä kuoli 21 ihmistä. Isossa-Britanniassa iskuja tehtiin 62 ja Sveitsissä kaksi. Isiksen ja al-Qaidan kannattajien tekemien iskujen määrä kuitenkin kaksinkertaistui koko Euroopassa.
Toteuttamiseen asti vietyjä iskuja oli enemmän kuin viranomaisten keskeyttämiä suunnitelmia ja tekijä oli lähes poikkeuksetta yksittäinen henkilö, ”yksinäinen susi”. Poliisi ja turvallisuusviranomaiset pystyivät estämään tuloksellisesti sellaisia iskuja, joiden suunnittelussa oli mukana useampia rikollisia. Terrorismista epäiltyjen pidätykset ovat kuitenkin vähentyneet voimakkaasti pandemian aikana.
Puukko tai auto aseena
Vuonna 2020 EU:n alueella tehtiin 10 jihadistista terrori-iskua. Iskuissa menehtyi 12 ja loukkaantui 47 ihmistä. Rikoksen tekovälineenä on useimmiten <a href="https://www.dw.com/en/germany-3-people-killed-in-w%C3%BCrzburg-knife-attack/a-58052076">puukko</a>, auto tai tarvikkeet tulipalon sytyttämiseksi.
Rikollisten taustat ja syntymäpaikat vaihtelevat, tavallisimmin tekijä oli turvapaikanhakija tai laiton maahanmuuttaja. Neljä kymmenestä jihadistiterroristista oli jonkun EU-maan kansalainen, ja lähes kaikki olivat viettäneet useampia vuosia unionin alueella.
Europolin mukaan muu kuin jihadistinen terrorismi on vähentynyt tai pysynyt entisellä tasolla Euroopassa. Vuonna 2020 Italiassa raportoitiin 24 äärivasemmistolaista terroritekoa ja Saksassa yksi äärioikeistolainen terroriteko. Separatistinen motiivi oli 14 terrori-iskun takana (IRA, ETA).
&nbsp;
&nbsp;

Europol: Jihadististen terrori-iskujen määrä tuplaantui vuonna 2020 – tekijä useimmiten ”yksinäinen susi”

ETA