Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

eristäminen

Reilu viikko sitten pääministeri Sanna Marin (sd.) totesi, että Suomessa on kyetty poikkeuksellisen yksituumaiseen yhteistyöhön. Esimerkiksi valmiuslain käyttöönotosta neuvoteltiin kaikkien puolueiden kesken yhdessä. Kuitenkin Uudenmaan sulku poistettiin yksipuolisesti. Hallitus vain ilmoitti asiasta muille eduskuntapuolueille.

Eduskunnan kyselytunnilla perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila pyysi pääministeriltä selvitystä.
&#8211; Eduskunnalle on kerrottu, että nyt viedään eteenpäin vain kriisin hoitamiseen liittyviä välttämättömiä lakiesityksiä. Kuitenkin meille on tuotu esitys, joka pakottaisi taloyhtiöt hankkimaan sähköautojen latauspisteitä ja ministeriössä valmistellaan henkilötunnusten muuttamista sukupuolineutraaleiksi, Junnila kuvaili tilannetta.
Junnilan mukaan vastaavat lakiesitykset kuulostavat politikoinnilta, koska samaan aikaan oppositiolta on edellytetty lähes varauksetonta tukea hallitukselle.
&#8211; Keskitytäänkö koronakriisin hoitoon jatkossa yhdessä vai erikseen, ja aikooko hallitus vetää poliittisesti värittyneet esitykset takaisin ja keskittyä suomalaisten terveyden ja toimeentulon turvaamiseen, yhdessä, Junnila kysyi pääministeriltä.
Pääministeri myönsi ongelmat
Pääministeri Sanna Marin tukeutui Uudenmaan osalta perustuslakivaliokunnan mietintöön. Marin kuitenkin myönsi ongelmat lakiesitysten kanssa ja kertoi käyneensä keskustelua puhemiehistön kanssa.
&#8211; Olenkin tästä asiasta keskustellut eduskunnan puhemies Matti Vanhasen kanssa, ja meillä on yhteinen käsitys siitä, että ei tuotaisi sellaisia asioita eduskunnan käsiteltäväksi, jotka herättäisivät ehkä ristiriitaisuuksia ja keskustelua salissa, koska myös edustajat ovat pidättäytyneet osallistumasta tänne salikeskusteluun, Marin vastasi.
Suurempaa vastuuta pääministeri ei kuitenkaan halunnut asiassa ottaa.
&#8211; Katson, että tämä on myös eduskunnan asia, enkä lähde sen enempää siihen sörkkimään, Marin päätti.

Eduskunnan keskityttävä vain välttämättömiin lakiesityksiin – sähköautojen pakolliset latauspisteet tai henkilötunnusten sukupuolineutraalius eivät ole sellaisia

Hallitus tiedottaa tänä aamuna, jatkuvatko Uudenmaan liikkumisrajoitukset vai loppuuko sulku. Uusimaa eristettiin 28. maaliskuuta muusta Suomesta tarkoituksena estää koronaviruksen leviäminen Uudeltamaalta muualle maahan. Kansanedustaja Riikka Purra pelkää, että rajoitusten purkaminen johtaa vain viruksen leviämisen kiihtymiseen. &#8211; Olemme nyt tekemisissä poikkeuksellisen epidemian kanssa.
 
Perussuomalaisten 1.varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra ei kannata Uudenmaan eristyksen lopettamista, sillä sululla ei ole saavutettu toivottua lopputulosta.
&#8211; Ymmärrän asian juridisen ja perusoikeuspuolen, mutta nyt olemme tekemisissä poikkeuksellisen epidemian kanssa. Epidemia ei ole talttunut muutamassa viikossa niin, että rajoituksia voitaisiin alkaa purkaa.
Sairaanhoitopiirit vastustavat sulun purkamista
Purra huomauttaa, että mikäli rajoitukset puretaan, Uudeltamaalta lähtee suuri joukko ihmisiä muualle Suomeen, esimerkiksi mökeilleen.
&#8211; Kaikki Uudenmaan ympärillä olevat sairaanhoitopiirit vastustavat sulun purkamista, mikä on ymmärrettävää, sillä niiden kapasiteetti ei kestä suurta sairastuneiden ja hoitoa tarvitsevien joukkoa, Purra sanoo.
Rajoituksia pitäisi lisätä
Purran mukaan rajoituksia pitäisi lisätä.
&#8211; Kaikki ihmiset eivät toimi riittävän vastuullisesti. Pääsiäisenä ihmettelin, miten täynnä olivat valtaväylien isojen kauppojen parkkipaikat. Ainakin Uudenmaan sisällä monet käyvät edelleen shoppailemassa, siis muutakin kuin välttämättömyyksiä, kuten ruokaa, Purra sanoo.
Hän korostaa, että mikäli rajoitustoimet olisivat olleet nopeampia ja tiukempia, viruksen tukahduttaminen olisi yksinkertaisempaa.
&#8211; Silloin myös exit-vaiheeseen voitaisiin nopeammin siirtyä. Nyt pelkään, että rajoitusten purkaminen johtaa vain viruksen leviämisen kiihtymiseen ja yhteiskunnan aukeamisen merkittävään viivästymiseen.
Ristiriitaisia asiantuntijalausuntoja
Tänä aamuna Purra ihmetteli MTV-kanavan haastattelussa, miten liikkeellä osin ristiriitaista asiantuntijatietoa, esimerkiksi suojaavien kangasmaskien käytöstä.
THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kehottaa suomalaisia pukemaan kangasmaskin julkisilla paikoilla liikkuessaan. Toisaalta taas sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoi Ylen A-studiossa, että ministeriö ei suosittele kansalaisia pitämään kasvosuojaimia.
&#8211; Oma uskoni erilaisiin asiantuntijoihin on saanut kolauksen, Purra sanoi.

Purra ei kannata Uudenmaan eristyksen purkamista: ”Epidemia ei ole talttunut muutamassa viikossa”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kertoo blogissaan, että perussuomalaiset ehdotti hallitukselle kirjallisesti jo 12.3. kattavampia koronarajoituksia kuin mitä Suomessa on vieläkään tehty.
&#8211; Ajatuksena oli sallia lähinnä kaupassa ja apteekissa käynti. Emme julkaisseet ehdotusta, jotta hallitus ei torjuisi sitä sillä perusteella, että esittäjänä ovat perussuomalaiset. Nyt asian voi nähdäkseni kertoa jo historiankirjoituksenkin kannalta, Ville Tavio kirjoittaa.
Lääke ei saa olla tappavampi kuin sairaus
Tavio arvioi, että ihmisten olisi helpompaa noudattaa 2-3 viikon kattavaa karanteenia kuin määräämättömän pituisia varotoimia. Kattavan karanteenin hyötynä olisi Tavion mukaan, että yhteiskunta voisi sen jälkeen jälleen käynnistyä nopeammin normaalitilaa kohti.
&#8211; Kuukausia tai jopa vuosia kestävän yhteiskunnan sulkemisen seuraukset saattavat olla haitallisemmat kuin itse koronavirus. Lääke ei saa olla tappavampi kuin sairaus, Tavio <a href="https://blogit.perussuomalaiset.fi/ville-tavio-2/ikava-totuus-koronasta/">kirjoittaa</a>.
Tuhoisaa olla jäljessä
Koronaviruksen levitessä nopeasti olisi Tavion mielestä loogista ottaa yhteiskunnassa ensin käyttöön tiukimmat toimenpiteet ja sitten tilanteen parantuessa purkaa rajoituksia asteittain.
Tavion mukaan on mahdollista, että kaikesta jo tehdystä huolimatta joudutaan edelleen ryhtymään tiukkaan karanteeniin.
– Käykö nyt silti niin, että kattavampi karanteeni joudutaan yhä lopulta tekemään? Hallitus ei ehkä tahtonut tehdä sellaista aiemmin, mutta onko peruste, ettei sitä kannattaisi tehdä vielä nyt? Nopeasti leviävän viruksen torjunnassa on tuhoisaa olla aina askeleen jäljessä, Tavio pohtii.

Kattavan karanteenin hyötynä olisi, että yhteiskunta voisi sen jälkeen jälleen käynnistyä nopeammin

Suomalaiset ovat huolissaan terveydestään, turvallisuudestaan ja taloudestaan. Monet pelkäävät tartuntaa, joka on maailmalla ja meillä johtanut kuolemaan. Monet ovat huolissaan läheisistä ja ystävistä. Yhtä lailla kansalaiset ovat huolissaan toimeentulostaan ja yhteiskunnan tuottamien palveluiden saatavuudesta. Elämme poikkeustilanteessa, jossa tavallinen elämä on vaarantunut, muistuttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila.
&#8211; Siksi onkin käsittämätöntä, miten kaikenlaiset someprofessorit oikein kilpailevat, miten voivat vaikeuttaa taudin torjuntatoimia lain soveltamisperiaatteilla. Esimerkiksi professori Martin Scheinin on todennut, että näin ison alueen kuin Uudenmaan eristäminen on perustuslain näkökulmasta kyseenalaista. En tiedä, ovatko kaikki twiitti-professorit vielä huomanneet, mutta koronaviruksen aiheuttama kriisi on maailmanlaajuinen ja Suomessa kolme neljäsosaa todetuista tartunnoista sijaitsee täällä Uudellamaalla, Vilhelm Junnila sanoo.
Uudenmaan eristäminen on paikallaan
Scheinin on taustamateriaalissa vedonnut kuntakohtaisiin rajoituksiin.
&#8211; On kuitenkin hyvin vaikea kuvitella, että resurssien saatavuus olisi tällä hetkellä sillä tasolla, että viranomaiset voisivat valvoa ulkona liikkumista kylä kerrallaan, sen sijaan, että tehostetusti valvotaan keskeisiä ulosmenoteitä. Jopa työvelvoitetta pidetään jonkin nyanssin vastaisena, vaikka se on täysin välttämätöntä, jotta potilaiden tehohoito saadaan turvattua, Junnila ihmettelee.
&#8211; Scheinin arvostelee hallitusta myös toimenpiteistä, joiden ennakoitavissa olevana seurauksena joku menettää henkensä. Scheinin toteaa, että laipioinnin vuoksi taudin eteneminen Uudellamaalla tulee kiihtymään. Tämä varmasti pitää kaikessa karmeudessaankin paikkansa. On kuitenkin parempi pyrkiä ongelman alueelliseen eristämiseen kuin antaa taudin vellota koko maassa. Valtaosa väestöstä elää jossakin muualla kuin täällä. Hallituksen esitys Uudenmaan eristämisestä on siten perusteltu ja paikallaan. Rajoitukset ovat ennenkin koskettaneet. Vuonna 1989 edustaja Harkimo totesi seuraavaa: ”Naurusta ei ole tulla loppua, kun kerron niistä rajoitteista, joita tielleni on kasattu.”
Suomen toimet Etelä-Koreaa tehottomampia
Junnila antaa myös kiitosta hallitukselle sen tekemistä toimenpiteistä, mutta toimien ajantasaisuus ei enää vastaa kriisin akuuttia tilannetta. Eri maiden väestösuhteutettu vertailu kertoo viruksen leviämisnopeudesta ja hallituksien toimien tehokkuudesta.
&#8211; Sen mukaan Suomen toimet ovat jopa Etelä-Koreaa tehottomampia. Miksi tämä sitten on niin vaikeaa? Mikä poikkeustilanne on sellainen, jossa vain byrokratia ei jousta? Junnila kysyy.
&#8211; Olen jostakin samaa mieltä someprofessori Scheininin kanssa, ehkäpä ensimmäistä kertaa. Hänen mukaansa Uudenmaan liikkumisrajoitus tulisi laittaa välittömästi voimaan. Myös hallitus on tullut tälle linjalle. Lentokentälle on kuitenkin saapunut matkustajia taudin leviämisalueilta. Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole omien sanojensa mukaan ollut niistä tietoinen. Ulkoministeriössä tiedetään, mutta eivät ole vaivautuneet jakamaan tietoa muille. Siellä tiedetään myös, että Finavia on syyllinen, vaikka sillä ei ole edes viranomaisvaltuuksia. Nyt siellä jaetaan infolehtisiä – voi hyvää päivää! Alan epäillä johtajuusongelmaa.
Maahan pääsee edelleen mahdollisia taudinkantajia
Junnila muistuttaa edesmenneen kirjailija Paavo Haavikon sanoista: &#8220;Kun päätökset ovat tärkeitä, ei niitten tekijöitä voi olla monta.&#8221;
&#8211; Maahan pääsee edelleen mahdollisia taudinkantajia lentokentän kautta ja Uudenmaan eristämisen toteutus on kestänyt niin kauan, että moni suomalainen on jo hypännyt autoonsa ja ajanut pitkin kuoppaisia teitämme maamme joka kolkkaan. Olemme auttamattomasti myöhässä.
&#8211; Ihmisten hätä on todellinen. Nyt tarvitaan päätöksiä. Nopeasti. Ja näin sanoessamme puhumme päivistä, emme viikoista. Valmiuslaki ei selkeästi ole valmis kriiseihin.

Junnila: “On käsittämätöntä, miten kaikenlaiset someprofessorit oikein kilpailevat, miten voivat vaikeuttaa taudin torjuntatoimia”