Valtiovarainministeri Purra kyselytunnilla: Keskustan kannattaa tarkistaa verolinjaansa eikä ehdottaa enemmän veroja

Koponen koulutuksen rahoituksesta: Hallitus palauttaa uskon tulevaan ja tekee koulutuksen kunnianpalautuksen

Lehtinen pitää rangaistusten koventamista perusteltuna: “On jo ajauduttu väärälle polulle, kun kouluissa tarvitaan poliiseja”

Antikainen vaatii Koneen Säätiön toimintaa tutkittavaksi – toteutuvatko yleishyödyllisen säätiön kriteerit?

Purralta merkittävä avaus listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kokonaisuudistuksesta – Finnwatch kannattaa aloitetta lämpimästi

Valtiovarainministeri Purra Keskuskauppakamarin veropäivillä: Uusia veronkorotuksia ole enää tulossa tällä vaalikaudella

Vasemmistoliiton piirin puheenjohtajiston Esa Annala: ”kuolema persuille”

Demari tuuttasi A-studiossa niin paksua höpöä, että Purra puuskahti: “You can’t make this shit up”

”Kuolemaa persuille” lietsonut vasemmistoliiton kuntapoliitikko: ”Olen huono esimerkki siitä, miten väkivaltaretoriikka on yleistynyt ja normalisoitunut poliittisessa diskurssissa”

Espoossa ja Vantaalla kohta jo lähes puolet työttömistä vieraskielisiä – silti vihervasemmisto vaatii yhä lisää työperäistä maahanmuuttoa

Antikainen: Vasemmistoliitto jälleen terroristijärjestön puolella

energiaverotus

Eduskunnassa keskusteltiin tällä viikolla teollisuuden toimintaedellytyksistä, kun hallitus elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) johdolla esitteli uuden lain teollisuuden sähköistämistuesta.

Perussuomalaisten mielestä edeltäneen päästökauppakompensaation lakkauttaminen korvaaminen teollisuuden sähköistämistuella on virhe. Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan kyseessä on eräänlainen yritysten lisäverotus.
&#8211; Uuden sähköistämistuen enimmäismäärä on liian matala. Näin maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa väkisin ajava hallitus esittää keinojaan, miten huonontaa suomalaisten yritysten toimintaa ja kilpailukykyä, Purra sanoi eduskunnassa.
Kilpailijamaissa pienempi verotus
Kyseessä on selvä muutos vanhaan. Keskusta on väittänyt, että ainoa muutos on tuen nimi, mutta tämä ei Purran mukaan pidä paikkaansa.
&#8211; Käytännössä Suomessa teollisuutta energiaverotetaan enemmän kuin kilpailijamaissa. Hallitus haluaa, että näin tapahtuu myös jatkossa. Jatkossa myös päätetään yritysten puolesta, mihin tuki tulee käyttää. Tukijärjestelmä on vaikeampi ennakoida, ja tukiprosentti on matalampi, Purra selvitti.
Tuen tason tulisi perussuomalaisten mielestä Suomessa seurata Saksan tasoa. Jo ennestään tuki on selvästi alemmalla tasolla.
&#8211; Esitys siis nostaa merkittävästi teollisuuden sähkönkäytön kustannuksia Suomessa.
EU:lle ojennetaan verotusoikeus
Purran mukaan toinen esityksen ongelma on siinä, että sillä annetaan Euroopan unionille lisää päätäntävaltaa. Kansallisen teollisuuspolitiikan liikkumavaraa supistetaan tulevillekin hallituksille.
&#8211; Päästökauppa on käytännössä rinnastettavissa verotukseen, eli EU:lle ojennetaan hopealautasella verotusoikeus mutta kiertoteitse. Lopputulema on oveluudesta huolimatta kuitenkin se, että isot maat vievät ja Suomi vikisee. EU:lle tulee oikeus päättää päästöoikeuksien tarjottava lukumäärä sekä ne liiketoiminta-alueet, joilla päästöoikeuksia edellytetään. Perussuomalaiset ei voi hyväksyä tällaista suuntaa, Purra sanoi.
&#8211; Esitetty sähköistämistuki ei ole Suomen tai suomalaisten yritysten kannalta muutos parempaan.
Päästökauppatulot suomalaisten hyväksi
Viime vuonna kertyi Suomelle tuloa päästöoikeuksien huutokaupoista yhteensä noin 409 miljoonaa euroa, lähes kaksinkertaisesti edellisvuoteen verrattuna. Muutos johtuu päästöoikeuksien huutokauppahinnan noususta. Kuluvalle vuodelle odotetaan vielä huomattavasti suurempaa myyntituloa.
Perussuomalaiset on esittänyt, että lisääntyviä päästökauppatuloja pitää korvamerkitä kompensoimaan nousua ja helpottamaan liian kunnianhimoisesta ilmastopolitiikasta kärsivien tahojen ahdinkoa, Purra muistutti.
&#8211; Päästökauppatulot on ohjattava suomalaisten hyväksi, ei Euroopan unionille, ei ilmastososiaalirahastoon eikä mihinkään muuhunkaan ylikansalliseen kitaan. Suomessa valmistetut tuotteet ovat ilmastoystävällisempiä kuin useimpien kilpailijamaiden tuotteet. Suomalainen teollisuustuotanto on siten ilmastoteko muiden etujen, kuten työllisyyden ja verotulojen, ohella, Purra sanoi.
Teollisuus pidettävä Suomessa
Teollisuuden pysyminen Suomessa on Purran mukaan myös turvallisuusteko.
&#8211; Erityisesti nykyisessä maailmanajassa meidän tulee kyetä pohtimaan myös tuotantoketjujen varmuutta ja luotettavuutta myös turvallisuusnäkökulmasta. Hiilivuodon estäminen ja teollisuuden pysyminen Suomessa, jopa palauttaminen tänne, on myös turvallisuuspolitiikkaa.

Purra: Teollisuuden pysyminen Suomessa on myös turvallisuusteko

Keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen on vastustanut oman puolueensa johdon linjaa näkyvästi monissa asioissa. Hän vaatii, että keskustan pitäisi nyt terästäytyä ja ruveta puolustamaan oikeita elämänarvoja. Hoskonen ei aio äänestää EU:n elvytyspaketin hyväksymisen puolesta tulossa olevassa välikysymysäänestyksessä. 
Kansanedustaja Hannu Hoskonen oli tiistaina <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=87880604">Dosentti</a>-ohjelmassa Arto Luukkasen haastateltavana. Hoskonen on usein mediassa esitetty kapinallisena, joka käy yhden miehen sotaansa keskustan johtoa vastaan. Hän kuitenkin kieltää olevansa &#8220;kapinallinen&#8221;, vaikka onkin useissa asioissa asettunut eri kannalle kuin puolueensa johto. Hannu Hoskonen pitää aivan kohtuullisena sitä, että hallituspuolueen jäsen puolustaa hallitusohjelmaa ja sitä, mitä siinä on asioista sovittu.
&#8211; Minä olen puolustanut johdonmukaisesti hallitusohjelmaa ja sitä, että kun teemme eduskunnassa päätöksiä, niiden pitää perustua lakiin, Hoskonen sanoo.
&#8211; Ei eduskunta ole osto- ja myyntiliike, jonne tuodaan sellaisia asioita, jotka pitäisi viedä läpi, vaikka niistä ei ole mitään sovittu.
<h4>Äänesti ministeri Haaviston luottamusta vastaan</h4>
Äskettäin Hoskonen on näkyvästi asettunut puolueensa linjaa vastaan kahdessa asiassa: toinen on turpeen energiakäytön alasajo ja toinen on ulkoministeri Pekka Haaviston luottamusäänestys.
&#8211; Pekka Haavisto rikkoi lakia ministerinä ja jatkaa edelleen, Hoskonen toteaa.
Hänn muistuttaa, että esimerkiksi Ilkka Kanerva ja Katri Kulmuni pyysivät eroa ministerin tehtävästään paljon vähäisempien syiden takia. Hoskonen kertoo äänestäneensä ainoana keskustalaisena Haaviston luottamusta vastaan, koska ministeri rikkoi ministerinvalansa.
&#8211; Jos ministeri rikkoo lakia, se on jo sen verran vakava juttu. Ihmettelen erittäin suuresti, että tässä maassa on menossa valtava &#8220;valkopesu&#8221;, että Pekka pestään puhtaaksi lainrikkomuksista.
&#8211; Kansanedustajan ja ministerin työ perustuu ehdottomaan luottamukseen ja lainkuuliaisuuteen. Mutta se ei näytä olevan enää muotia.
&#8211; Tällä on vakavia vaikutuksia, kun tavallinen suomalainen huomaa, että lakia saa rikkoa ja silti kova palkka juoksee ja mustan auton takapenkillä istutaan, Hoskonen ennustelee.
<h4>Seuraava erimielisyys tulossa</h4>
Keskustan eduskuntaryhmällä oli <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000007753972.html">kokous</a> tammikuussa, mutta Hoskoselle ei ainakaan julkisesti määrätty mitään rangaistusta. Mutta seuraava erimielisyys oman puolueen kanssa on tulossa hyvin pian: Hoskonen kertoo Dosentti-ohjelmassa, että ei aio äänestää tulossa olevassa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-jatti-sanna-marinin-hallitukselle-valikysymyksen-eun-750-miljardin-euron-elvytyspaketista-tavio-vertaa-hanketta-tuhopolttoon-kaikkien-aikojen-huonoin-diili/">välikysymysäänestyksessä</a> EU-elvytyspaketin hyväksymisen puolesta.
&#8211; Jos tähän ensimmäiseen pakettiin panemme nimemme alle &#8211; itse en sitä ole laittamassa enkä laita &#8211; sitten sieltä tulee seuraavia paketteja ja suomalaisten rahat lähtevät Etelä-Euroopan maihin. On perustettu tulonsiirtounioni, mikä on täysin vastuutonta politiikkaa.
&#8211; Tästä ei hallitusohjelmassa ole mainittu sanaakaan. Tämä on täysin laiton homma. Tällaiset paperit pitää kylmästi lyödä Suomessa roskakoriin ja sillä sipuli, Hoskonen sanoo.
<h4>Uusi elvytyspaketti tulossa heti syksyllä</h4>
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) painotti aiemmin, että kyseessä on ainutkertainen järjestely ja tällaisia elvytyspaketteja ei tule enää jatkossa. Nyt tiedetään kuitenkin jo, että ensi syksynä on tulossa kaksi kertaa näin iso elvytyspaketti.
&#8211; Saksassa puhutaan jo aivan avoimesti, että tämä on pysyvä järjestely EU:ssa, Hoskonen kertoo.
&#8211; Yksikään Suomen ministeri ei ole uskaltanut sanoa tätä ääneen.
Hoskonen sanoo ymmärtävänsä sen, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron iloitsee löydettyään EU:n pysyvästä velanottomekanismista maksajan ranskalaispankkien sijoitusseikkailujen epäonnistumiselle, mutta pitää kummallisena sitä, että eurooppaministeri Tytti Tuppurainen on huolissaan jonkin ranskalaisen pankin menestyksestä sen sijaan, että ajaisi Suomen asioita.
<hr />
Hoskosen haastattelu katseltavissa <a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=87880604">Alfa-Tv:n Permannossa</a>:
<a href="https://www.permanto.fi/fi/web/alfatv/player/vod?assetId=87880604"><img decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-73303" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen.png" alt="" width="100%" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen.png 1217w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-300x160.png 300w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-1024x549.png 1024w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-768x411.png 768w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-100x54.png 100w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2021/02/dosentti_hoskonen-60x32.png 60w" sizes="(max-width: 1217px) 100vw, 1217px" /></a>
Permanto.fi, 39 min, 38 sek.

Keskustan Hoskonen ei hyväksy EU-elvytyspakettia, ei turpeen alasajoa eikä anna Haavistolle luottamusta – kyse ei ole kapinoinnista vaan hallitusohjelman ja laillisuuden puolustamisesta

Rauman paperitehtaan työntekijöillä on nyt edessään yt-neuvottelut, joissa lähes joka kolmas saa lähtöpassit. Uuden työpaikan löytyminen tulee olemaan varsinkin vanhemmille työntekijöille vaikeaa. Suomen hallitus ei pysty vaikuttamaan paperin laskevaan kysyntään maailmanmarkkinoilla, mutta voisiko se tehdä jotain saadakseen Suomesta houkuttelevamman paikan uusille paperikoneinvestoinneille?

UPM ilmoitti viime viikolla sulkevansa pysyvästi aikakauslehtipaperikoneensa Raumalla ja myyvänsä Chapellen sanomalehtipaperitehtaan Ranskassa. UPM:n tiedotteen mukaan nämä paperikoneet ovat kustannuskilpailukyvyltään UPM:n heikoimpia. Rauman PK2 aiotaan sulkea vuoden 2019 loppuun mennessä. Kahden jäljelle jäävän paperikoneen tuotanto jatkuu Raumalla normaalisti.
Arvioitu henkilöstön vähennys yt-neuvotteluissa on <a href="https://www.upm.com/fi/tietoa-meista/medialle/tiedotteet/2019/09/upm-aikoo-vahentaa-paallystamattoman-paperin-tuotantokapasiteettia-varmistaakseen-kilpailukykynsa-euroopassa/">yhtiön tiedotteen</a> mukaan 179 henkilöä.
Tehtaalla tunnelmat ovat apeat. Työntekijöiden mietteet liikkuvat siinä, kuka saa jäädä tehtaalle. Ja mikä sitten eteen, jos ei saakaan jäädä.
&#8211; Kyllä sitä pelätty on, mutta tuli se silti puolittain yllättäen, kertoo Suomen Uutisten haastattelema Tomi Vainio, jolla on takanaan jo 22 vuoden työura Rauman paperitehtaalla.
<h4>Aikakauslehtipaperin tuotannossa on ylikapasiteettia</h4>
Tiistaiaamu viikko sitten alkoi töissä aivan normaalisti. Sitten kuulin, että tehtaan intranetiin on tullut jotain juttua sisäisestä tiedotustilaisuudesta, Tomi Vainio kertoo.
&#8211; Siitä sitten pelko ahterissa mentiin neukkariin, Vainio sanoo.
Työntekijöille lyötiin eteen kylmät faktat: kapasiteettitilanne on se, että enemmän valmistetaan kuin pystytään myymään, joten nyt on sitten Rauman kakkosen vuoro.
&#8211; Sitä on vähän pelättykin, koska kone ei ole oikein ollut kulullaan, Vainio kertoo.
Pohjimmainen syy ei kuitenkaan ole koneen vanheneminen vaan maailmanmarkkinatilanne. Aikakauslehdissä käytetyn SC-paperin tuotannossa on ylikapasiteettia, jota on purettu jo vuosia. Raumalla ylikapasiteettia purettiin jo vuonna 2013 sulkemalla PK3. Yhä harvemmat ihmiset lukevat paperilehtiä.
&#8211; Itsekin sitä ampuu omaan nilkkaan, kun katsoo tabletista Iltalehteä tai tuotekatalogeja, Vainio naurahtaa.
SC-paperille ei ole menekkiä, se on kylmä fakta.
Yt-neuvottelut koskevat kaikkia työntekijöitä
Syksyn mittaan Rauman paperitehtaan kuudesta sadasta työntekijästä 179 joutuu lähtemään.
&#8211; Irtisanomisen uhka koskee kaikkia, Vainio kertoo.
Hän arvelee, että yt-neuvotteluissa käytetään samaa systeemiä kuin silloin, kun PK3 suljettiin muutama vuosi sitten. Silloin jokainen työntekijä pisteytettiin.
Vainio oli nuorempana putkihommissa ja konepajalla, ennen kuin pääsi vuonna 1997 UPM:n omaan teollisuusoppilaitokseen, Valkeakosken Lotilaan. Kahden vuoden koulutuksen jälkeen Vainio vakinaistettiin. Elokuussa tuli täyteen 22 vuotta UPM:n palveluksessa.
Vainio kertoo, että valtaosa hänen ikäluokkansa työntekijöistä on mennyt 80-luvulla suoraan ammattikoulusta paperitehtaaseen. Joillakin on takanaan jopa 35-40 vuoden työhistoria tehtaalla.
&#8220;Haikealta tuntuu&#8221;
Nyt suljettava paperikone on tullut Vainiolle läpikotaisin tutuksi vuosien varrella.
&#8211; Olen itse ollut 13 vuotta kakkosella töissä kunnossapidossa. Keväällä siirryin muihin hommiin.
&#8211; Haikealta tuntuu. Ihminen on hassu, kun melkeinpä &#8220;kiintyy&#8221; tuollaiseen kylmään materiaan. Kun olet ollut 13 vuotta sitä konetta kunnostamassa ja koneen joka lävessä on tullut koluttua, Vainio kertoo.
&#8211; Miksi ei edes harkittu kartonkikoneeksi muuttamista? Esimerkiksi Stora Enso on viime vuosina muuttanut hienopaperikoneita kartonkikoneiksi.
Mikä eteen, jos tulee potkut?
Tehtaalla on luonnollisesti nyt kovat spekulaatiot siitä, kuka saa jäädä ja kuka ei. Kun lähes kolmannes porukasta pistetään pois, lähtevien joukossa on väkisinkin läheisiä ystäviä.
&#8211; Jos ei itselle kolahda, niin vierelle osuu joka tapauksessa, Vainio sanoo ja kertoo, että tehtaalla työskentelee toistakymmentä hänen lapsuudenystäväänsä ja molempien tyttärien kummisedät.
Vainio arvelee, että jos irtisanominen osuu omalle kohdalle, se ei olisi hänelle maailmanloppu, mutta kirpaisisi kovasti.
&#8211; Ei maailma siihen kaatuisi, mutta aikamoinen lommo tulisi henkisesti ja taloudellisestikin. Olen sen verran vanhoillinen, että uskon ja luotan siihen, että jos ei ole liian kranttu, niin kyllä tekevällä vielä töitä löytyy Suomesta.
Kaikilla työntekijöillä tilanne ei ole yhtä hyvä. Varsinkaan eläkeikää lähestyvillä.
&#8211; Paperiteollisuuden prosessityöntekijän työnkuva on niin spesiaali, että jos on 30 vuotta tehnyt paperitehtaalla prosessityötä, niin ei sillä ammattitaidolla ja tietotaidolla valitettavasti tehtaan verkkoaidan ulkopuolella ole paljoakaan käyttöä.
&#8211; Sähkö- ja kunnossapitoporukalla on huomattavasti paremmat saumat, jos ikä on semmoinen, että vielä kelpaa työmarkkinoille, Vainio arvioi.
Mahtikäsky tuli ulkomailta?
UPM on suomalainen yritys, mutta sen <a href="https://www.upmpaper.com/about-us/our-paper-mills/">paperiliiketoiminnan</a> pääkonttori on Saksassa, jossa konsernilla on enemmän paperitehtaita kuin Suomessa. Yrityksellä on seitsemässä eri maassa kaikkiaan 15 paperitehdasta, jotka työllistävät yhteensä 8000 paperityöläistä.
Vainio arvelee, että suomalaisten työntekijöiden etu otettaisiin paremmin huomioon, jos paperiliiketoiminnan pääkonttori olisi yhä Suomessa.
&#8211; Mahtikäsky on tullut Suomen rajojen ulkopuolelta, ei meidän tehtaanjohtaja näille mitään voi, Vainio puuskahtaa.
Kaupunginjohtaja ei ole huolestunut
Kaupunginjohtaja Kari Koski ei vaikuta kovin huolestuneelta paperitehtaan yt-neuvotteluista. Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006233723.html">haastatteleman</a> Kosken mukaan &#8220;töitä Raumalla on vaikka muille jakaa ja lisää on tulossa&#8221;.
Rauman kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Pasi Mäenranta (ps.) ei jaa kaupunginjohtajan huolettomuutta.
&#8211; Irtisanomiset vaikuttavat verokertymiin ja moneen muuhunkin asiaan. Kun teollisuus pysähtyy, se on vain jäävuoren huippu, jolla on heijastusvaikutuksia kaikkialle, Mäenranta toteaa.
Paperikoneen sulkeminen tulee näkymään esimerkiksi Rauman satamassa, jossa Mäenranta työskentelee koneahtaajana.
&#8211; En osaa sanoa, montako sataa tonnia vienti vähenee, mutta se on ollut tärkeätä rullaa meillekin, Mäenranta sanoo.
Hän korostaa, että paperikoneen lakkauttaminen on huono signaali Raumalle, joka oli STX:n telakan lakkauttamisen jälkeen äkillisen rakennemuutoksen alue vuosina 2013-16.
&#8211; Ollaan käyty jo pohjalla ja pinnistetty takaisin. Nyt paperikoneen sulkeminen tuli ikävänä yllätyksenä.
Kilpailukyky on monen asian summa
”Kustannuskilpailukyvyttömyys on aina monen asian summa”, sanoo Helsingin Sanomien <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006233723.html">haastattelema</a> johtaja Anu Ahola sanoo. UPM:n sanomalehtipaperitoimintaa johtava Ahola muistuttaa, että Suomi on kaukana markkinoilta ja kuljetuskustannukset ovat suuret. Ahola mainitsee myös keskustelun hakkuiden rajoituksista ja energian verotukseen liittyvän epävarmuuden. Myös yksikkötyökustannukset ovat paperiteollisuudessa Suomessa huipputasolla.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen yritti äskettäin herätellä hallitusta parantamaan Suomen kilpailukykyä investointikohteena.
&#8211; Keskeisiin kilpailijoihin verrattuna Suomessa on korkeat energiaverot, lyhyet työajat ja jäykät työsopimukset, Pesonen kirjoitti Lännen Median kolumnissaan.
Lisäksi polttoaineiden verotusta aiotaan kiristää entisestään. Pesonen antoi konkreettisen esimerkin siitä, miten suuresti logistiikkakustannukset vaikuttavat kaukana markkinoista olevan maan kilpailukykyyn.
&#8211; Kuuden ja puolen sentin korotus dieselin litrahintaan tarkoittaa UPM:lle neljän miljoonan euron suuruista lisäkulua. Se on suurin piirtein sama kuin Suomessa toimivan paperikoneen liikevoitto, Pesonen kirjoitti.
Suomen viimeisin uusi paperikone käynnistyi vuonna 1998 nimenomaan UPM:n Rauman tehtaalla. Seuraavat paperikoneinvestoinnit ovat vasta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10095863">harkintavaiheessa</a>. Suomen hallitus ei pysty vaikuttamaan paperin laskevaan kysyntään maailmanmarkkinoilla, mutta se voi tehdä paljonkin saadakseen Suomesta houkuttelevamman paikan uusille investoinneille.
Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen arvostelee erillisessä jutussa kovin sanoin Antti Rinteen ja Katri Kulmunin ilmastopolitiikkaa, joka ajaa suomalaiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/putkonen-rinteen-ja-kulmunin-ilmastopolitiikka-ajaa-suomalaiset-duunarit-kilometritehtaalle/">teollisuusduunarit</a> kilometritehtaalle.

Rauman paperitehtaalla haikeat tunnelmat: Paperikoneeseenkin voi “kiintyä”

&#8211; Ensin suomalainen työ ja yrittäminen, koska tie kansankunnan menestykseen käy työn kautta. Jokaisen nuoren ja aikuisen on taisteltava paikastaan auringon alla, jotta pääsee leivän syrjään kiinni, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Laura Huhtasaari. 

Poliitikot eivät valitse voittajia, mutta poliitikon velvollisuus on luoda otollinen toimintaympäristö, jossa suomalainen voittaa, muistutti perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari vappupuheessaan.
Kemin tehdashanketta ei tule sössiä
Huhtasaari haluaa rohkaista erityisesti nuoria uskomaan itseensä.
&#8211; En olisi 20 vuotta sitten arvannut, että joku voisi elättää itsensä tubettamalla. On ollut myös mielenkiintoista havaita, kuinka datasta on tullut uusi öljy. Tekoäly kykenee jatkuvasti yhä vaativampaan kognitiiviseen ajatteluun, data on tekoälyn polttoaine. Mitä on odotettavissa seuraavan 20 vuoden aikana? Vain aika näyttää.
&#8211; Suomi kuitenkin elää yhä perinteisistä tukijaloistamme kuten metsäteollisuudesta. Suomen maapinta-alasta on metsän peitossa yli 70 prosenttia &#8211; onkin sanottu, että Suomi on metsäläinen. Metsäteollisuuskonserni Metsä Group ilmoitti suunnittelevansa 1,5 miljardin euron tehtaan rakentamista Kemiin, lopullinen rakentamispäätös syntyy 2020. Seuraavan hallituksen ei tule sössiä tätä korottamalla esim. logistiikkakustannuksia.
Korkeat energiaverot heikentävät kilpailukykyä
Huhtasaari muistuttaa, että logistiikkakustannukset ovat Suomessa noin kaksinkertaiset verrattuna Euroopan keskisiin maihin.
&#8211; Korkeat energiaverot heikentävät Suomessa yritysten kilpailukykyä avoimilla markkinoilla. Jos Suomen energiaverot olisivat EU:n minimitasolla, leikkuria ei tarvittaisi. Ei ole tarkoituksenmukaista nostaa energiaverot ensin kansallisesti huippuunsa, ja sitten yritystukien muodossa kompensoida sitä. Suomella ei ole varaa ilmastohihhulointiin, Huhtasaari sanoo.
&#8211; Kaiken sääntelyn tulee olla alueellisesti ja globaalisti tasapuolista. Biotalous tarvitsee paljon raaka-ainetta. Tarvitsemme uusia tehtaita seuraavan sukupolven puutuotteiden hautomoiksi. Tehtaanpiippu Suomessa on ympäristöteko.
Väestöräjähdys suurin uhka ympäristölle
Huhtasaaren mielestä ympäristösääntelyn kehittämisessä on mahdollistettava teollisuuden toimintaedellytykset erityisesti maissa, joissa vientiteollisuus on tuotantotonnia kohden maailman puhtaina, kuten Suomessa.
&#8211; EU-päätösten on oltava tasapuolisia myös EU:n sisäisessä kilpailussa ja EU:n on vaadittava WTO:lta ryhtiliikettä, jotta Kiina ja muut vapaamatkustajat saadaan kuriin. EU:n ei tule jatkaa yksipuolista päästökauppaa. Tässä kohtaa on hyvä muistuttaa, että maapallomme suurin ongelma ilmaston ja ympäristön kannalta on väestöräjähdys.
&#8211; Suomeen kohdistuu lähivuosikymmeninä monimuotoisia kansainvälisiä uhkatekijöitä räjähdysmäisen väestönkasvun, kansainvälisen islamistisen terrorismin ja Aasian geopoliittisen voimistuminen muodoissa. Nämä kaikki kehityskulut alleviivaavat edelleen sen tärkeyttä, että Suomessa on jatkossa oltava sellainen maataloussektori, joka pystyy turvaamaan Suomen elintarvike- ja ruokahuollon kriisitilanteissakin, Huhtasaari painottaa.
EU rokottamassa lisää maataloutta
Huhtasaari sanoo, että Suomen olisi pitänyt tiukasti vaatia EU:lta täyttä kompensaatiota Venäjän vastaisten pakotteiden seurauksista Suomen maataloudelle.
&#8211; Suomella on sanottu olevan runsaasti luottamuspääomaa EU:ssa, koska aina ennen neuvotteluja Brysselissä antaudumme jo valmiiksi. Odotamme vieläkin ensimmäistä näytettä siitä, että tämä maaginen luottamuspääoma EU:ssa realisoituisi jonain päivänä?
EU:n komissio on esittänyt 2021-2027 väliselle rahoituskaudelle ankaria leikkauksia maatalouden rahoitukseen.
&#8211; Samaan aikaan EU haluaa jatkaa anteliasta rahan kylvämistä Itä- ja Etelä-Eurooppaan usein hyödyttömiin koheesiohankkeisiin, jotka lähinnä ruokkivat korruptiota.
Perussuomalaiset ei hyväksy sitä, että Suomessa maatalouden harjoittaminen käy vuosi vuodelta yhä vaikeammaksi.
&#8211; Pelkästään ekologisesti on kestämätöntä, jos tulevaisuudessa yhä enemmän lihaa, kasviksia ja muita maatalouden tuottamia hyödykkeitä tuodaan laiva- ja rekkarahtina Suomeen kaukomailta, Huhtasaari huomauttaa.
Isänmaalliset puolueet nousemassa
Huhtasaari uskoo, että tuleva Euroopan parlamentti tulee suurella todennäköisyydellä olemaan kokoonpanoltaan nykyistä isänmaallisempi.
&#8211; Rauha ja sisämarkkinat eivät vaadi nykyisenkaltaista poliittista liittovaltioita. Isänmaalliset puolueet tulevat yhdistymään suureksi ryhmäksi ja ajamaan isänmaiden Eurooppaa, jossa itsenäiset kansakunnat tekevät yhteistyötä. Sana on jälleen vapaa, eikä EU enää ole painostamassa Euroopan valtioita tekemään taloudellista ja kansallista etuaan vastaan olevaan maahanmuuttopolitiikka.
&#8211; On aika aloittaa hallittu EU:n integraation purkaminen. Aion puolustaa kristillistä ja kansallista Eurooppaa, Huhtasaari sanoo.
&nbsp;

Huhtasaari: Suomella ei ole varaa ilmastohihhulointiin

Eduskunnassa keskusteltiin eilen oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista vuodelle 2019. Tänä vuonna kaikkien eduskuntaryhmien vaihtoehtobudjeteissa nousivat vahvasti esiin ympäristökysymykset.

Perussuomalaisten kansanedustajien ja ympäristövaliokunnan jäsenten Olli Immosen ja Rami Lehdon mielestä perussuomalaisten tarjoama vaihtoehto ympäristöpolitiikassa nojaa hallitusta ja muita oppositiopuolueita enemmän realismiin.
&#8211; Perussuomalaisten vaihtoehtobudjetti kattaa kaikki politiikan osa-alueet. Ympäristöpolitiikassa perussuomalaiset tähtäävät suomalaisen työn puolustamiseen, kansalaisten oikeudenmukaiseen kohteluun sekä kansallisomaisuuden ja ympäristön suojeluun, Immonen ja Lehto toteavat.
&#8211; Emme keskity ympäristöpolitiikassa pelkkään julistamiseen, vaan esitämme konkreettisia, vaikuttavia ja realistisia vaihtoehtoja useille politiikan sektoreille, jotka ovat yhteydessä ympäristöteemaan.
Suomalainen työ on ympäristöteko
Perussuomalaisten mukaan suomalainen työ itsessään on ympäristöteko. Teollisuuden, yritysten ja työpaikkojen säilyttäminen Suomessa on tärkeää, koska Suomessa tuotteet tuotetaan puhtaasti ja ympäristöä kunnioittaen.
&#8211; Ei ole ympäristön eikä ilmaston etu, jos tuotanto ajetaan Suomesta maihin, joissa ei noudateta vastuullisia ympäristönormeja, ja tämän lisäksi ympäristönormeja polkien valmistettuja tuotteita kuljetetaan vielä maapallon toiselta laidalta Suomen markkinoille, Immonen toteaa.
&#8211; Suomalaisten yritysten ja teollisuuden kilpailukykyä on tuettava suojaamalla markkinoita saastuttajamaiden tuonnilta sekä madaltamalla kotimaisten toimijoiden energia- ja kuljetuskustannuksia. Nostetaan paikallistaloudet kunniaan ja suositaan suomalaista.
Ilmastotullit saastuttajamaille
Perussuomalaiset esittää ilmastotullien käyttöönottoa tuotteille, jotka on valmistettu maissa, jotka eivät noudata eurooppalaisia ympäristönormeja. Tullien tuotoilla voitaisiin pienentää EU-jäsenmaiden maksuosuuksia EU:n budjetista ja samalla ohjata saastuttajamaiden tuotantoa vähemmän saastuttavaan suuntaan.
Perussuomalaiset näkee, että Suomen energiaintensiivisen vientisektorin kilpailukyky on turvattava alentamalla energiaverotusta.
&#8211; Sähkö- ja muut energiaverot tulee seuraavan kahden vaalikauden aikana laskea EU:n minimitasolle. Teollisuutemme rakenne on koko EU:n energiaintensiivisin. Vastaavasti maksettavia energiatukia ja sähköveron kompensaatioeriä tulee poistaa. Energiaverot ovat tasaveroja, joiden laskeminen tukee ennen kaikkea pienituloisten ostovoimaa, Lehto sanoo.
Yritystukijärjestelmä remonttiin
Perussuomalaiset haluaa luopua vuodesta toiseen samoille yrityksille maksettavista automaattituista ja rajata tuet sellaisiin yrityksiin, jotka tuottavat Suomeen uusia työpaikkoja ja investointeja sekä luovat innovaatioita.
&#8211; Haluamme uudistaa yritystukijärjestelmän. Yritystuilla tulee olla selkeä taloudellinen ja yhteiskunnallinen tavoite. Lisäksi tuen on kohdistuttava sellaisiin tarkoituksiin, joilla korjataan markkinoiden toimintapuutetta, Lehto avaa.
&#8211; Suomessa on maksettu jo vuosikausia esimerkiksi tuulivoimatukea, mutta alalle ei ole syntynyt juuri lainkaan uusia tuotannollisia työpaikkoja. Haluamme rajata yritystuet niihin yrityksiin, joiden alkutaivalta ja investointeja tukemalla yritys voi työllistää ja innovoida palveluita. Erityisesti energiasektorilla on siirryttävä tuotannon jatkuvasta tukemisesta innovaatiotukiin. Tuulivoiman tuotantotuki tulee poistaa, ja eri energiamuotoja on kohdeltava tasavertaisesti.
Hiiltä käytetään vielä pitkään muualla
Perussuomalaisten mielestä uusiutuvien energialähteiden tuotantotukia tärkeämpää on panostaa tuotekehitys- ja tutkimusrahoitukseen sekä investointitukiin.
&#8211; Näin voidaan kehittää edelleen teknologisia ratkaisuja, jolla hiiltä ja öljyä raaka-aineenaan käyttävien voimalaitosten ominaispäästöt olisivat minimoitavissa. Muualla Euroopassa hiiltä käyttäviä laitoksia ei tulla ajamaan alas vielä kymmeniin vuosiin. Myös Suomen tulee ylläpitää näitä laitoksia huoltovarmuuden nimissä, Immonen sanoo.
Liikennepolttoaineiden verotusta alennettava
Perussuomalaiset kannattavat liikennepolttoaineiden verotuksen alentamista. Hallitus korotti liikennepolttoaineiden veroa vuonna 2016 reilulla kahdella sentillä litralta.
&#8211; Täytyy muistaa, että hallitus linjasi tässä yhteydessä, että veronkorotusta tarkastellaan uudelleen, jos raakaöljyn hinta nousee yli 80 dollariin tynnyriltä. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet korkealle tasolle, mutta siitä huolimatta lupausta uudelleentarkastelusta ei ole pidetty, Lehto hämmästelee.
&#8211; Kasvukeskusten ulkopuolella oman auton käyttö on käytännössä välttämätöntä työ-, asiointi- ja koulumatkoilla. Lisäksi harvaan asutussa Suomessa polttoaineen hinnalla on suuri merkitys kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta tuotteiden hintoihin sekä viennin osalta maamme kilpailukykyyn. Vaadimme liikennepolttoaineiden verotuksen perumista, Immonen toteaa.
Tieverkostoon panostettava
Perussuomalaiset katsoo, että pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maassa hyväkuntoinen tieverkosto on edellytys elinkeinoelämän toiminnalle sekä kansalaisten tasa-arvoiselle kohtelulle.
&#8211; Tällä luodaan toimintaedellytyksiä yrityksille, jotta ne pystyvät toimimaan myös maamme reuna-alueilla. Samalla pidetään koko Suomi asumiskelpoisena, Immonen sanoo.
Suomen liikenneväylien korjausvelka on noin 2,5 miljardia euroa, ja vuonna 2019 se kääntyy kasvuun. Korjausvelan kasvu tarkoittaa sitä, että rahatalouden velkaa on siirretty reaalitalouden velaksi, mikä tarkoittaa käytännössä tieverkon rappeutumista.
Perussuomalaiset näkevät, että nykyinen budjettirahoitusmenettely on tiensä päässä. Perussuomalaiset esittää, että eduskunta säätää lain liikennerahastosta, johon jokainen työeläkevakuutuslaitos velvoitetaan sijoittamaan 5 prosenttia rahastojensa varoista.
&#8211; Esittämämme mallin myötä liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranisi. Eläkkeen saajien asemaan ja eläketurvaan menettely ei vaikuttaisi lainkaan. Kun suuret liikennehankkeet rahoitettaisiin rahastosta, valtion vuosittaisista budjettivaroista nykyistä suurempi osa voitaisiin käyttää koko liikenneverkon kunnossapitoon.
Tienkäyttömaksut ulkomaisille kuljetusyrittäjille
Perussuomalaiset kannattavat tienkäyttömaksuja ulkomaisille kuljetusalan yrityksille. Euroopan unionissa kerätään erilaisia tienkäyttömaksuja kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
&#8211; Tieliikenneverkon ylläpidosta huolehtii suomalainen veronmaksaja, eivätkä ulkomaiset yritykset ole osallistuneet teiden kunnossapitoon. Tienkäyttömaksun avulla ulkomaiset kuljetusalan yritykset saadaan osallistumaan liikenneinfrastruktuurimme ylläpitoon ja pelaamaan samoilla säännöillä kuin suomalaiset yritykset. Tämä parantaa huomattavasti suomalaisten yritysten asemaa. Lisäksi tienkäyttömaksut tuovat valtiolle kaivattuja lisätuloja nykyisessä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, Lehto toteaa.
Asumiskustannuksia alennettava
Perussuomalaisten asumisohjelma sisältää useita toimia hillitsemään asumisen kustannuksia. Perussuomalaisten tavoitteena on, että jatkossa asumiskustannukset eivät vie yli kolmannesta kotitalouksien tuloista.
&#8211; Monilla vuokralla asuvista henkilöistä ei ole mahdollisuutta muuttaa edullisempiin vuokra-asuntoihin, kun sellaisia ei ole edes tarjolla. Kohtuuhintaisen vuokra-asuinrakentamisen kiihdyttämiseen on keksittävä uusia keinoja muun muassa kaavoituksen ja rahoitusratkaisujen kautta, Immonen sanoo.
Perussuomalaiset näkevät, että vuokra-asuntotuotannossa on panostettava nykyistä enemmän kunnallisiin vuokra-asuntoihin.
&#8211; Jatkossa ei voi olla niin, että kantaväestöön kuuluvia on ilman asuntoa, mutta turvapaikanhakijoille asunnot etsitään hinnalla millä hyvänsä. Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto. Ensisijaisesti olemme vastuussa omien kansalaistemme perustarpeiden hoitamisesta kuntoon, Immonen sanoo.
Sähkön siirtohinnoitteluun puututtava
Suurehko osa kuluttajan sähkölaskusta muodostuu sähkön siirrosta. Sähkön siirron kustannustason laskeminen on perussuomalaisille tärkeä tavoite.
&#8211; Esitämme, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että sähkön siirron osuus kuluttajan sähkölaskusta pystytään laskemaan kohtuulliselle tasolle. Sähkön korkeaan siirtohinnoitteluun on puututtava, Lehto vaatii.
Perussuomalaiset eivät halua korottaa lämmityspolttoaineiden verotusta, kuten hallitus on tekemässä. Lehdon mukaan hallituksen kaavailema polttoaineveron korotus iskee pahiten juuri ihmisiin, joilla ei ole varaa investoida moderneihin lämmitysratkaisuihin ja jotka asuvat vanhemmissa asunnoissa.
&#8211; Lämmityspolttoaineiden veronkorotus on peruttava. Lisäksi esitämme asumiskustannusten laskemista kiinteistöverorasitusta oikeudenmukaistamalla. Esitämme kiinteistöveroprosenttien laskemista vuoden 2015 tasolle.
Hallittu maahanmuuttopolitiikka on ympäristöteko
Perussuomalaisten mielestä muuttoliike kehitysmaista Suomeen tulee lopettaa muun muassa siksi, että asuminen ja eläminen kuluttavat pohjoisessa enemmän energiaa kuin lämpimissä maissa. Kehitysavussa tulee puolestaan korostaa naisten aseman parantamista ja väestönkasvun hillitsemistä.
&#8211; Mahdollistamalla massiiviset väestösiirtymät kolmansista maista länsimaihin kasvatetaan ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Ihmisen ekologinen jalanjälki on korkeamman elintason ja kulutuksen länsimaissa moninkertaisesti suurempi kuin kolmansissa maissa. Nykyisenlaiset väestösiirtymät ovat ympäristön ja maapallon kantokyvyn kannalta yksiselitteisesti tuhoisia, Immonen sanoo.
&#8211; Haittamaahanmuuttoa pystytään rajoittamaan poliittisen päätoksenteon keinoin. Maahanmuutto ei ole mikään luonnonvoima &#8211; se voidaan pysäyttää, Lehto painottaa.
Kansallisomaisuus ei ole kaupan
Perussuomalaiset näkevät, että puhdas vesi, ilma ja luonto ovat suomalaisten kansallisomaisuutta, jota ei tule yhtiöittää tai myydä ulkomaille.
&#8211; Suomen maaperän luonnonvarojen ei tule olla kenen tahansa hyödynnettävissä niin, että esimerkiksi kaivosyhtiö hyödyntää malmiesiintymiä ja pilaa ympäröivän luonnon, mutta kaivosten ehtyessä yhtiö laitetaan konkurssiin ja jätetään ympäristövahinkojen korjaaminen suomalaisten veronmaksajien harteille, Immonen ja Lehto toteavat.

Immonen ja Lehto: Perussuomalaiset ajavat realistista ympäristöpolitiikkaa

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio on jättänyt eduskunnassa kirjallisen kysymyksen dieselin käyttövoimaverosta luopumisesta tai veron alentamisesta.

Tavion mukaan Suomeen on muodostunut autoilijoita syrjivä tilanne, jossa korkea verotus haittaa merkittävästi niin kuljetusalan kuin yksityisautoilijoidenkin elämää.
Dieselillä ajaminen kalliimpaa
Viimeaikaiset muutokset polttoainehinnoissa ovat aiheuttaneet sen, että dieselauton käyttäjä maksaa dieselistä usein yhtä suurta tai jopa korkeampaa hintaa kuin bensiinistä.
Tavion mukaan nykyään ei enää ole voimassa vanha pääsääntö, että dieselajoneuvon käyttäjä saa merkityksellisesti edullisempaa polttoainetta.
Tasapuolisempaa energiaverotusta
Uusien autojen polttoainekulutus on pienempi kuin vanhempien, mikä tarkoittaa, että dieselauton käyttäjältä vaaditaan yhä suurempi määrä ajokilometrejä ennen kuin käyttövoimavero suhteessa bensiinikäyttöisen auton kustannuksiin kompensoituu, vaikka diesellitra olisikin muutaman sentin edullisempi kuin bensiini.
&#8211; Hallituksen pitää varmistaa, että pyrkimys tasapuoliseen energiaverotukseen toteutuu dieselin hinnan noustessa sekä vähempipäästöisten autojen yleistyessä, Tavio vaatii.

Taviolta kirjallinen kysymys dieselverosta – “Suomessa on autoilijoita syrjivä tilanne”

Perussuomalaisten kansanedustajan ja ympäristövaliokunnan jäsenen Olli Immosen mukaan hallitus on jälleen kurittamassa kansalaisia korottamalla energiaveroja useilla eri osa-alueilla.

&#8211; Perussuomalaiset ei voi tätä hyväksyä. Energia on välttämätön hyödyke, jonka kallistuminen rankaisee kaikista eniten nimenomaan pienituloisia kotitalouksia ja tavallisia sähkönkäyttäjiä, Immonen toteaa.
&#8211; Hallitus syö suomalaisen kuluttajan ostovoimaa ja nakertaa teollista kilpailukykyämme. Hallituksen esityksellä on tarkoituksena kerätä lisää verotuottoja, mutta minkä kustannuksella &#8211; tavallisen suomalaisen, jolla ei ole tosiasiassa mahdollisuuksia vaihtaa kotinsa energianlähdettä ympäristöystävällisemmäksi tai käyttökustannuksiltaan edullisemmaksi.
Asumiskustannukset nousseet nopeasti
Immosen mukaan energiaveron korotusten arvioinnissa ei ole otettu huomioon jatkuvaa asumiskustannusten nousua, joka on ollut jatkuva trendi jo pitkään.
&#8211; Asumiskustannusten nousun vuoksi asumismenot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin käytettävissä olevat tulot.
Kotimaisella energialla työpaikkoja
Immosen mielestä kotimaisten energianlähteiden, kuten turpeen ja pienpuuenergian, asemaa tulee vahvistaa nykyisestä.
&#8211; Kotimaista energiaa monipuolisesti hyödyntämällä sekä kehittämällä siihen pohjautuvaa vientiteollisuutta voimme oikaista kauppatasettamme paremmaksi.
&#8211; Energiantuotannon kotimaisuusasteen merkittävällä nostolla luotaisiin maahamme uusia työpaikkoja sekä edistettäisiin Suomen ja suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Energiantuotannon omavaraisuus on lisäksi erittäin tärkeä huoltovarmuustekijä, Immonen sanoo.
Immonen muistuttaa, että perussuomalaiset tulevat vielä loppuvuodesta omassa vaihtoehtobudjetissaan nostamaan esiin useita keskeisiä toimenpiteitä, joilla muun muassa asumisen kustannuksia voidaan alentaa.