Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

energiatehokkuusdirektiivi

Rakennusalan yrittäjä Jorma Piisinen nousi 7 118 äänen rytinällä eduskuntaan Uudeltamaalta. Osana laajempaa perussuomalaisten vaalikampanjaa Piisinen rakensi oman vaalityönsä kolmen t:n varaan, eli talous, terveys ja turvallisuus. Myös EU-parlamentin päätöksestä asettua tukemaan energiatehokkuusdirektiivin uudistamista puhuttiin paljon vaaliteltoilla.

Jorma Piisinen sanoo, että ottaa vastaan kansanedustajan paikan nöyrän kiitollisena. Hän muistuttaa, että eduskuntaan nouseminen vaatii kuitenkin kovaa jalkatyötä jokaiselta ehdokkaalta.
&#8211; Aiemmasta televisiotyöstä minulla oli jonkin verran tunnettavuutta, mutta vaalikampanjan eteen olen tehnyt todella paljon. Melkein joka viikonloppu olen ollut jossain päin Uudenmaan alueella tapaamassa äänestäjiä. Kenttätyötä siis ja myös somea, sen verran kuin sitä osaan. Äänestäjiltä saatiin nyt puolueelle huikea luottamuksen osoitus.
EU-asioissa pitäisi olla ajoissa hereillä
Piisinen rakensi oman kampanjoinnin kolmen t:n varaan, eli talous, terveys ja turvallisuus. Näiden lisäksi maaliskuussa mukaan puheenaiheeksi tuli myös EU-parlamentin päätös asettua tukemaan energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta.
&#8211; Siitä olen saanut puhua oikeastaan koko ajan, eli mitä päätös merkitsee kotimaiselle omakotitaloasujalle ja ylipäätään suomalaisille, Piisinen sanoo.
Hän pitää EU-parlamentin hyväksymää ehdotusta järjettömänä muun muassa siksi, että ehdotus merkitsisi toteutuessaan aivan valtavia pakkoremontteja sellaisillekin rakennuksille, joille ei jatkossa ole mitään käyttöä.
&#8211; Näissä asioissa pitäisi olla tarkempana ja hereillä oikeaan aikaan. Viestiä pitäisi viedä reippaammin EU-parlamenttiin Suomen mepeille, että he paneutuisivat paremmin asioihin ja ajattelisivat suomalaisten etua. Ettei kävisi aina niin, että suomalaisille epäedulliset päätökset hyväksytään kauniisti hymyilemällä.
Ympäristövaliokunta kiinnostaisi
Piisinen on jo Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu sekä myös Järvenpään valtuuston jäsen. Kansanedustajan tehtävä on uusi. Piisinen ei ole miettinyt tulevaa eduskunnassa muuten kuin että toiminta ympäristövaliokunnassa kiinnostaisi häntä.
&#8211; Omaa vahvaa osaamisaluettani on tietenkin rakentamiseen ja remontointiin liittyvät asiat. Asiat kuitenkin selviävät ajallaan, ja nähtäväksi myös jää, onko perussuomalaiset mukana hallituksessa vai jäämmekö oppositioon. Jos jäämme hallituksen ulkopuolelle, sitten aletaan vääntämään hallituksen esitysten sisällöstä.

Jorma ”Remontti-Reiska” Piisinen: ”Äänestäjiltä saatiin huikea luottamuksen osoitus”

Pääministeri Sanna Marin ja valtiovarainministeri Annika Saarikko esiintyivät eilisessä puoluejohtajien vaalitentissä yllättäen EU-velkapakettien vastustajina, mikä ei välttämättä näyttäydy kovin uskottavana äänestäjille. Perussuomalaisten Riikka Purra moitti EU-keskustelun tasoa heikoksi ja huomautti puheiden ja tekojen ristiriidasta.

Eduskunta hyväksyi pääministeri Sanna Marinin (sd) johdolla kesällä 2021 EU:n elvytyspaketin, jonka väitettiin muun muassa nostavan EU-alueen taloutta ja vahvistavan Suomen vientiä. Yhteisvelasta Suomen maksuosuus on 6,6 miljardia, mutta Suomelle itselleen tuleva osuus on pienentynyt useamman kerran. Järjestelystä kertyy suomalaisille tappiota ainakin 4 miljardia euroa korkoineen.
Helsingin Sanomien eilisessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalitentissä Marin esiintyi kuitenkin yllättäen EU-kriitikkona ja ilmoitti topakasti vastustavansa uusia EU-tason yhteisvelkapaketteja.
&#8211; Olen ollut aika tiukka Eurooppa-neuvoston kokouksissa ja olen ilmoittanut, että Suomi ei tule hyväksymään minkäänlaista uutta yhteisvelkapakettia. Olemme valmiita käyttämään nykyisiä järjestelyjä, katsomaan, mitä siellä voitaisiin tehdä fiksummin niin, että kaikki maat suoriutuvat, Marin väitti.
Myös keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ilmoitti vastustavansa uutta EU-yhteisvelkaa.
Kepu kuittaa kaiken mitä eteen tuodaan
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti puoluejohtajakollegoilleen tekojen ja puheiden ristiriidan heikentävän uskottavuutta.
&#8211; Keskustelu EU:sta on surkeaa. Samat ihmiset täällä ovat sitä mieltä, että EU:n tulee olla vahva ja tehdä vahvoja toimia, mutta ei kuitenkaan yhteisvelkaa tai tulonsiirtoja eikä kansallisen päätösvallan murenemista, vaikka koko ajan juuri näitä asioita tapahtuu.
&#8211; Nyt päätösvallan heikentämistä ja tulonsiirtoja tullaan tekemään erityisesti vihreä siirtymä edellä ja valtiontukisääntöjen löysennykset tulevat johtamaan siihen, että eteläisen Euroopan maat haluavat uusia tulonsiirtoja ja yhteistä velkaa. Kaikki täällä kertovat vuorotellen vastustavansa tällaista kehitystä, mutta eivät ole valmiita tekemään sille mitään. Se ei vain ole uskottavaa, Purra sanoi.
Saarikko <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kokoomus-ja-sdp-sumuttivat-taas-aanestajia-molempien-puolueiden-mepit-aanestivat-eussa-suomalaiskotien-pakkoremonttien-puolesta/">yritti puolustautua</a> sillä, että keskustan mepit hiljan vastustivat EU-parlamentissa energiatehokkuusdirektiiviä, joka on johtamassa suomalaiskotien pakkoremontteihin.
Purra kuitenkin huomautti Saarikolle, että hallituksessa kepu on antanut tukensa kaikille hallituksen viherhankkeille.
&#8211; Teidän hallitusohjelmanne alkaa sanalla ilmastonmuutos ja te olette kuitanneet kaiken sen mitä Euroopan unionista tulee.
Nasan mukaan Suomi on hiilinielu
Liike nytin Harry Harkimo moitti Marinin hallitusta siitä, että Suomen kansallinen edunvalvonta EU:ssa on hoidettu huonosti, muun muassa metsäpolitiikan osalta.
&#8211; Kyllä me osataan hoitaa omat metsämme, Harkimo sanoi.
Marin vastasi tutun kuuloisilla lauseilla, joissa hän toisti, että päästöt pitää saada alas ja totesi myös, että hiilinieluista on Suomessa pidettävä huolta.
&#8211; Kun me katsomme tätä päästömäärää, mikä ilmakehään on pumpattu, niin se lämmittää maapalloa tulevaisuudessa. Jos meillä ei ole hiilinieluja, olemme kaikki pulassa, Marin sanoi.
Purra huomautti Marinille, että USA:n avaruushallinnon Nasan tuoreen satelliittimittauksen mukaan Suomi kuitenkin on hiilineutraali jo nyt, eli Suomi sitoo enemmän hiiltä kuin tuottaa päästöjä. Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas kehotti äskettäin <a href="https://eur03.safelinks.protection.outlook.com/?url=https%3A%2F%2Fhallinta.suomenuutiset.fi%2Fmaailman-ilmatieteen-jarjeston-paasihteeri-petteri-taalas-kehottaa-luottamaan-nasan-tutkimukseen-suomi-on-sitonut-enemman-hiilta-kuin-tuottanut-paastoja%2F&amp;data=05%7C01%7C%7Cd12fa04cfb6c4c0a1e9508db2fcdd564%7C852af8e638fc4d39b76c7d725c400bf4%7C0%7C0%7C638156333309541622%7CUnknown%7CTWFpbGZsb3d8eyJWIjoiMC4wLjAwMDAiLCJQIjoiV2luMzIiLCJBTiI6Ik1haWwiLCJXVCI6Mn0%3D%7C3000%7C%7C%7C&amp;sdata=vKCj8wmIQFfl4UI71g19CFlglHMB9prfKgx0zMxDm88%3D&amp;reserved=0">luottamaan</a> Nasan mittauksen tuloksiin. Myös Taalas on korostanut, että suomalainen metsäteollisuus ei aiheuta metsäkatoa.
Ei suuria vaikutuksia ilmastoon
Nasan satelliittimittauksessa Suomi erottuu kartalla vaaleanvihreänä <a href="https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa-space-mission-takes-stock-of-carbon-dioxide-emissions-by-countries">hiilinieluna</a>. Suurimpien hiilipäästöjen maita ovat mittauksen mukaan Kiina ja Yhdysvallat. Odotetusti myös Intian, Brasilian ja eräiden Afrikan maiden valtioalueet on kuvattu tummemmalla värillä.
&#8211; Hiilidioksiditonneja kannattaa vähentää siellä, missä vähentäminen on järkevää. Juuri tätä perussuomalaiset on pitkään tuonut esille, Purra sanoi.
Hän korosti, että ilmastonmuutos on globaali ongelma
&#8211; Globaalille tasolle sillä ei ole vaikuttavuutta, että Suomi yrittää suorittaa ilmastotoimia nopeammin kuin muut maat. Sen sijaan näillä ilmastotoimilla on suuria vaikutuksia kotitalouksien ostovoimaan ja esimerkiksi vientiteollisuuden kilpailukykyyn. Parhaiten Suomi voi vaikuttaa viemällä ympäristöteknologiaa muualle.

Sanna Marin ilmoitti topakasti vastustavansa EU-yhteisvelkapaketteja – Purra: ”Ei ole uskottavaa”

EU-parlamentissa äänestettiin eilen rakennusten energiatehokkuutta koskevasta direktiiviehdotuksesta. Kanta hyväksyttiin äänin 343 puolesta, 216 vastaan ja 78 tyhjää. Direktiivin puolesta äänestivät kokoomuksen ja SDP:n mepit, vaikka molempien puolueiden johdosta direktiiville näytettiin viime viikolla punaista valoa.

Direktiiviehdotuksen tavoitteena ovat vihreän siirtymän hankkeet: energiankulutuksen ja kasvihuonepäästöjen vähentäminen sekä asumusten peruskorjausten lisääminen.
Käytännössä energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa pahimmillaan jopa kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin entistä tiukempien energiatehokkuusvaatimusten takia.
Kiinteistöliiton arvion mukaan mukaan direktiivi tarkoittaisi, että määräaikaan mennessä Suomessa olisi tehtävä energiaremontti noin 1,5 miljoonaa asuntoon.
Eri ääni kellossa viime viikolla
Vihreiden mepit Heidi Hautala, Ville Niinistö ja Alviina Alametsä luonnollisesti äänestivät direktiivin puolesta, mutta kantaa tukivat myös kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja SDP:n Miapetra Kumpula-Natri.
Kokoomus- ja demarimeppien äänestyskäyttäytyminen on yllättävää, sillä aiemmin molempien puolueiden johdosta direktiivi on tyrmätty selvin sanoin. Vielä <a href="http://viikolla https://www.is.fi/politiikka/art-2000009445788.html">viime viikolla</a> kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto lausui, että kokoomus ei hyväksy ehdotettua direktiivia. Autto myös ilmoitti pitävänsä sääntelyä epätarkoituksenmukaisena.
Demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman puolestaan sanoi pitävänsä mallia toteuttamiskelvottomana ja arkielämälle vieraana.
Perussuomalaiset vastustaa kaikkea sekä EU:sta tulevaa että kansallista ylikunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Perussuomalaisten edustaja EU-parlamentissa Teuvo Hakkarainen äänesti direktiivia vastaan.
Seuraavan hallituksen ei ole pakko hyväksyä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ottaa jyrkän torjuvan kannan uudelle EU-sääntelylle ja toteaa, että seuraavan hallituksen ei tule hyväksyä pakkoremontteja. Tavion mielestä EU:n energiatehokkuusvaatimus on sekä kohtuuton että oikeudellisesti kyseenalainen.
Tavio huomauttaa, että vaikka jatkossa EU velvoittaisikin remontteihin, Suomessa voidaan jättää tekemättä remonttien toteutumisen valvonta.
&#8211; Suomessa on liian pitkään noudatettu pilkuntarkasti EU:n vaatimuksia. Seuraavan eduskunnan tulee tarkastella EU-asioita Suomen edun näkökulmasta. Pakkoremonttivaatimuksen pitää jäädä kuolleeksi kirjaimeksi vähän samaan tapaan kuin nykyään asuntojen myynti-ilmoituksissa todetaan usein, että lain vaatimaa energiatodistusta ei ole.

Kokoomus ja SDP sumuttivat taas äänestäjiä – molempien puolueiden mepit äänestivät EU:ssa suomalaiskotien pakkoremonttien puolesta

EU-parlamentti äänesti tiistaina energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta. Uudistusehdotus hyväksyttiin selvin lukemin ja myös osa suomalaismepeistä äänesti direktiivin hyväksymisen puolesta.

&#8211; Tätä täytyy ihmetellä, sillä jo keväällä 2022 Suomi antoi ehdotukseen vastauksensa, jossa korostettiin tarvetta päättää asiasta kansallisella tasolla eikä kaikkia jäsenmaita samoin velvoittavalla direktiivillä, kirjoittaa rakennusalan yrittäjä, perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Jorma Piisinen.
&#8211; Syntyy väkisinkin sellainen kuva, että arvon meppimme eivät nyt ole ihan kartalla – tai sitten on vain ollut pakko äänestää muun ryhmän mukana ideologisin perustein. Näin EU-parlamentti ampuu meitä kaikkia omaan jalkaan. Ideologia ei saa mennä terveen järjen edelle.
Ehdotus on pähkähullu
Piisisen mielestä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on lähtökohtaisesti hyvä asia.
&#8211; Parlamentin nyt hyväksymä ehdotus on kuitenkin pähkähullu. Energiatehottomin kolmannes rakennuskannasta olisi korjattava hyvin pian, muutamassa vuodessa jopa kahta energialuokkaa paremmaksi, muista korjaustarpeista riippumatta.
&#8211; Tutkimuksissa on kuitenkin todettu moneen kertaan, että esimerkiksi ikkuna- ja julkisivuremontit pelkän energiatehokkuuden parantamiseksi eivät ikinä ole kannattavia. Parlamentin hyväksymä ehdotus merkitsisi toteutuessaan aivan valtavia pakkoremontteja sellaisillekin rakennuksille, joille ei jatkossa ole mitään käyttöä. Mistä rahat, mistä tekijät &#8211; ja ennen muuta minkä ihmeen vuoksi? Hölmöläisten hommaa! Piisinen lataa.
Piisinen muistuttaa, että huonoinkin kolmannes suomalaisesta rakennuskannasta peittoaa energiatehokkuudessa muun EU:n jäsenmaiden suuren osan kaikki talot.
&#8211; Niissä on kehnot ikkunat ja kehnot eristykset. Lämmitykseen ja varsinkin jäähdytykseen tuhlataan yleisesti ottaen paljon energiaa. Kyllä parannettavaa riittää, mutta ei meillä niinkään.
Toimitaan nyt järkevästi!
Suomessa viranomaiset ovat ajaneet linjaa, jonka mukaan energiatehokkuutta on parannettava, jos rakennusta muutenkin korjataan. Tämä on Piisisen mielestä järkevää.
&#8211; Silloin energiakorjausten hinta asettuu tasolle, jossa niiden takaisinmaksuaika – siis aika jossa korjauksen tuoma energiansäästö on niin suuri, että se kattaa kustannukset – mitataan vuosissa, eikä sadoissa vuosissa.
&#8211; Onneksi parlamentin äänestyspäätös ei vielä merkitse direktiivin toteutumista sellaisenaan. Voi toivoa, että kun EU:n komission on joka tapauksessa otettava huomioon jäsenmaiden antamat vastaukset ja sovitettava direktiivi niihin, lopputulema olisi sentään järkevä, Piisinen toteaa.
Piisinen huomauttaa, että kansanedustajien – ja tulevien sellaisten – on nyt syytä olla tarkkana.
&#8211; Jos kyse olisi ns. täysharmonisoivasta direktiivistä, sellainen ei juuri jätä kansallista liikkumavaraa soveltamiseen. Jos liikkumavaraa on eli kyse on ns. vähimmäissääntelystä, kaikki pitää hyödyntää. Ihan kaikki.

Jorma “Remontti-Reiska” Piisinen tyrmää EU:n suunnitelmat rakennusten pakollisista energiaremonteista: “Hölmöläisten hommaa”

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio linjaa, että seuraavan hallituksen ei tule hyväksyä EU:n pakkoremontteja.

EU-parlamentin hyväksymä energiatehokkuusdirektiivi uhkaa pakottaa jopa kahden miljoonan suomalaisen kodit ennenaikaisiin korjauksiin entistä tiukempien energiatehokkuusvaatimusten takia.
Jätettävä kuolleeksi kirjaimeksi
Ville Tavio huomauttaa, että vaikka EU velvoittaisi remontteihin, Suomessa voidaan jättää tekemättä remonttien toteutumisen valvonta.
&#8211; Suomessa on liian pitkään noudatettu pilkuntarkasti EU:n vaatimuksia. Seuraavan eduskunnan tulee tarkastella EU-asioita Suomen edun näkökulmasta, Tavio linjaa.
&#8211; EU:n pakkoremonttivaatimuksen pitää jäädä kuolleeksi kirjaimeksi vähän samaan tapaan kuin nykyään asuntojen myynti-ilmoituksissa todetaan usein, että lain vaatimaa energiatodistusta ei ole.
Asia ei edes kuulu EU:lle
Tavion mielestä EU:n energiatehokkuusvaatimus on sekä kohtuuton että oikeudellisesti kyseenalainen. Eduskunta jätti jo aiemmin toissijaisuusilmoituksen osaan direktiivistä.
&#8211; Tämä asia ei edes kuulu EU:lle. Energiatehokkuusvelvoite on samaa jatkumoa kuin taannoin metsäpolitiikassa nähty yksityiskohtainen käskytys siitä, miten metsiä saa hyödyntää. EU astuu toistuvasti jäsenmaiden varpaille, Tavio sanoo.

Tavio: Suomen ei tule hyväksyä EU:n pakkoremonttivaatimuksia

Kriisien uhka leijuu yllämme kuin joukko ukkospilviä: korkea inflaatio, työttömyys, korkojen nousu ja lama. Siinäkö Euroopan kohtalo? PS-meppi Laura Huhtasaari puntaroi ”Peruslinjalla”-haastattelussa, mitä meillä oikein on edessämme. 

Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta. Ovelle kolkuttavat pankki-, energia- ja ruokakriisi, – kaikki yhtä aikaa.
– Anarkia on vain kolmen lämpimän ateria päässä, pohdiskelee Laura Huhtasaari.
Katso Peruslinjalla-haastattelu (juttu jatkuu videoikkunan alla):
<iframe loading="lazy" title="Laura Huhtasaari: Anarkia on vain kolmen lämpimän aterian päässä" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/EU-saFk-WSs?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Toimittaja Maria Asunnan haastattelussa europarlamentaarikko Laura Huhtasaari. Kuvattu sunnuntaina 29.5. Youtube, 25 min 25 sek. 
<h4>Laittaako EU meidät pakkoremontoimaan kotimme?</h4>
Vihreä siirtymä on kaikessa kunnianhimossaan tiputtamassa monta pommia suomalaisten niskaan. On puhuttu <a href="https://www.suomenuutiset.fi/puisto-eun-sosiaalinen-ilmastorahasto-on-torjuttava-emme-voi-lahtea-mukaan-eurooppalaisen-sosiaaliturvan-maksamiseen/">sosiaalisesta ilmastorahastosta</a> ja kättä väännetään <a href="https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/valiokuntien-julkiset-kuulemiset-ja-avoimet-kokoukset/19112021_suv">hiilitullirajamekanismista</a>. EU-valiokunnan mukaan <a href="https://www.mtk.fi/-/metsaenergia">metsäenergia ei olisikaan uusiutuvaa</a> ja tämä tulisi huomioida maankäytön ilmastotavoitteissa.
EU:n suurenmoinen visio on myös <a href="https://www.suomenuutiset.fi/eun-energiatehokkuusdirektiivi-ajaa-suomalaiset-kotitaloudet-taloudelliseen-ahdinkoon-tata-on-eun-niin-sanottu-vihrea-siirtyma/">energiatehokkuusdirektiivi</a>. Se tarkoittaisi, että suomalaisten olisi pakko remontoida jopa arvottomia kiinteistöjä. Moinen älyttömyys tulisi erittäin kalliiksi suomalaisille ja velkaantuneille kunnille. Lue: se ajaisi maamme kiihtyvällä nopeudella kohti katastrofia.
– Rakennusten peruskorjauksiinkaan ei aina saa lainaa, miten tähän sitten, Huhtasaari kysyy ja pitää pakkoremonttiprojektia toistaiseksi varsin epäselvänä ja mielivaltaisena ideana.
<h4>Kokoomus on komission taskussa</h4>
Laura Huhtasaari on nuuhkinut EU-tunnelmia meppinä kolmisen vuotta, vuodesta 2019.
– Me ei enää kumarreta itään, onneksi, mutta me kumarramme länteen. Toki yhteistyötä tulee tehdä, mutta yhteistyö ei ole sanelua, Huhtasaari sanoo ja harmittelee sitä, että Suomen etua lähestytään toistuvasti jonkun muun edun kautta, mutta ei ikiomista lähtökohdista.
Vuosi sitten perussuomalaiset <a href="https://www.youtube.com/watch?v=53LQkWiuMTo">varoittivat</a> miljardien Eu-elvytyspaketista, ja siinä he olivat <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/d35de296-5f2a-41cd-b5fa-15352cee2775">kaukaa viisaita</a>. Suomen oikeistopuolueita kuitenkin määritteli epäyhtenäisyys asiassa. Miksi esimerkiksi Kokoomus ei ottanut vaaria perussuomalaisten varoituksista?
– Kokoomus on komission taskussa, Huhtasaari sanoo ja miettii, johtuuko moinen ideologisesta halusta vahvistaa liittovaltiokehitystä vai jopa painostuksesta.
<h4>Tyynenä hulluuden keskellä</h4>
Koti-Suomeen pian palaava, eduskuntavaaliehdokkaaksi pyrkivä Laura Huhtasaari on kuvannut Euroopan Unionia ”hulluuden katedraaliksi”.
Miten ihmeessä hän on kestänyt sellaisen todellisuuden keskellä, edelleen iloisena ja tyynenä? Huhtasaari korostaa kristinuskon ja Jumala-suhteen merkitystä itselleen.
– Rauhasta käsin tulee tehdä päätöksiä, hän sanoo ja toivottaa kaikkien elämään paitsi rauhaa myös iloa.

Laura Huhtasaari videohaastattelussa: “Kun kaaos tulee, ei kukaan enää puhu ilmastonmuutoksesta”

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset jäsenet Petri Huru, Mauri Peltokangas ja Sheikki Laakso jättivät eriävän mielipiteen ympäristövaliokunnassa, kun valiokunta käsitteli rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin uudistamista. Perussuomalaiset eivät innostu esityksestä, joka tulisi todella kalliiksi suomalaisille eläkeläisille ja muille vähävaraisille omakotitaloasujille.

Direktiiviehdotus sisältää uudisrakentamiselle ja olemassa oleville rakennuksille vaatimuksia energiatehokkuuteen ja päästöttömyyteen liittyen sekä lisävaatimuksia energiatodistuksille. Asentamisvelvoitteita lisättäisiin myös sähköajoneuvojen latauspisteisiin liittyen sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmille.
Esitys lisäisi byrokratiaa merkittävästi
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä ei innostu laisinkaan nyt tehdystä esityksestä.
&#8211; Esitys lisäisi byrokratiaa sekä hallintoa merkittävästi. Jotta ohjelma olisi missään määrin toteutuskelpoinen, jouduttaisiin laatimaan ns. kansallinen rakentamisen perusparannussuunnitelma sekä ottamaan käyttöön rakennusten perusparannuspassi, mikä maksaa rahaa. Myös energiakorjauksiin olisi lisäksi kannustettava rahoituksella ja muilla tukitoimilla, ja nämäkin toimet maksavat rahaa, toteaa kansanedustaja, valiokuntavastaava Petri Huru.
Direktiiviesitys edellyttäisi myös lukuisia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön sekä uutta kansallista lainsäädäntöä.
&#8211; Merkittävimmät taloudelliset vaikutukset aiheutuvat rakennuksia koskevasta velvoitteesta saavuttaa ehdotuksen mukaiset energiatehokkuuden vähimmäistasot ehdotetulla aikataululla, joka on erittäin tiukka. Muutoinkaan tuollaisella aikataululla ei rakennuksia voisi korjata normaalisti niiden todellisen elinkaaren mukaan. Tätä emme myöskään pidä hyvänä tai kannatettavana, jatkaa puolestaan kansanedustaja, valiokunnan jäsen Sheikki Laakso.
Velvoite aiheuttaisi tähtitieteelliset korjauskustannukset
Komissio ehdottaa lisäksi esityksessään, että voimassa olevaan direktiiviin tehtäisiin muutoksia uusien rakennusten energiatehokkuuden vaatimuksiin siten, että viranomaisten käytössä olevien tai omistamien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä vuoden 2027 alusta alkaen ja kaikkien uusien rakennusten vuoden 2030 alusta.
Edellä mainittuihin määräaikoihin asti kaikkien uusien rakennusten on oltava vähintään lähes nollaenergiarakennuksia. Lähes nollaenergiarakennuksia koskevien vaatimusten tulisi olla alemmat kuin mitä jäsenvaltioiden vuonna 2023 raportoimien vaatimusten kustannusoptimaalinen taso on.
Asiantuntijoiden arvioiden mukaan velvollisuus ryhtyä korjaamaan rakennusta pelkästään energiatehokkuuden vuoksi koskisi 35 % rakennuskannasta eli noin 516 000 rakennusta. Velvoitteesta aiheutuvat rakennusten korjauskustannukset olisivat arvion mukaan tähtitieteelliset 13,7 miljardia vuoteen 2033 mennessä eli noin 1–1,5 miljardia euroa vuodessa.
Tulee kalliiksi yhteiskunnalle ja sen asukkaille
&#8211; Ehdotuksen arvioidaan parantavan rakennusten energiatehokkuutta ja vähentävän rakennusten energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä. Kuitenkin ehdotukseen sisältyvien epävarmuuksien vuoksi ei energiansäästö- ja päästövaikutuksia tässä vaiheessa pystytä arvioimaan täsmällisesti. Tämä on niin tätä EU:n touhua, jyrähtää kansanedustaja, puolueen varapuheenjohtaja Mauri Peltokangas.
Valiokuntaryhmä toteaa, että ei voi olla esityksen takana, johon liittyy paljon epävarmuuksia ja joka maksaa yhteiskunnalle ja sen asukkaille paljon. Perussuomalaiset eivät myöskään halua vauhdittaa ns. vihreää siirtymää edellä olevilla keinoilla, koska sen maksajiksi joutuvat esimerkiksi eläkeläiset ja muut sellaiset kansalaiset, jotka asuvat vanhoissa taloissa ja joilla ei ole varaa kunnostaa taloaan.
&nbsp;

Ympäristövaliokunnan perussuomalaiset: Euroopan unioni kurittaa taas suomalaisia omakotiasujia

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää jätti kirjallisen kysymyksen Suomen kannasta ja toimista EU:n komission direktiiviehdotukseen rakennusten energiatehokkuudesta. Lähes joka seitsemäs talonomistaja on joutumassa poikkeuksellisella tavalla energiaremonttilaskun maksajaksi Suomessa.

Helsingin Uutiset kertoi alkuvuodesta, että EU:n komissio on vaatimassa suomalaisilta asunnonomistajilta energiatehokkuutta parantavia remontteja. Ehdotus vaatisi toteutuessaan sadoiltatuhansilta suomalaisilta toimia.
Uutisoinnin mukaan Omakotiliitto pelkää, että merkittävä osa suomalaisista ei selviydy remonttikustannuksistaan, jos EU:n komission direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta toteutuu.
Omakotiliitossa ollaan syystä huolissaan
Ehdotuksen mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus. Nykyiset energiatodistusluokitukset voidaan heittää roskakoriin, ja heikoin 15 prosenttia rakennuskannasta iskettäisiin uudessa järjestelmässä G-luokkaan. G-luokasta olisi komission ehdotuksen mukaan pakko ponnistaa ylös määräaikaan mennessä. Uusi tehokkuusluokittelu vaikuttaisi asunnonomistajiin ja sitä kautta myös vuokralaistenkin tilanteeseen.
Helsingin Uutisille aihetta kommentoinut Omakotiliiton talous- ja kehityspäällikkö Katja Keränen on <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4430436">huolissaan asiasta</a>. Oma asunto on noin 350 000 suomalaisella, jotka kuuluvat kolmeen alimpaan tuloluokkaan. Tuloluokat on jaettu kymmeneen osaan. Keräsen mukaan EU:n komission ehdotus pakollisista investoinneista energiatehokkuuden parantamiseksi olisi todennäköisesti erityisen vaativa alimpiin tuloluokkiin kuuluville. Hän on huolissaan mahdollisesti aiheutuvista yksityistaloudellisista haitoista.
Kuntaliiton energia-asiantuntija vierastaa vaatimuksia
Myös Kuntaliiton energia-asioiden erityisasiantuntija Vesa Peltola kertoi joulun alla Kuntalehdessä näkemyksiään <a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">ehdotetusta direktiivistä</a>. Hän pitää sinänsä hyvänä, että energiatehokkuuteen kiinnitetään huomiota. Peltola kuitenkin hieman vierastaa kategorisia päätöksiä, joilla kaikki jäsenmaat laitetaan tekemään saman sapluunan mukaan toimenpiteitä, vaikka lähtökohdat ovat erilaiset.
Kuntaliiton linjauksen mukaan EU:n rooliin sopisi parhaiten tavoitteiden asettaminen ja niihin liittyvät tukitoimet sekä toteutumisen seuranta ja arviointi. Peltola korostaa, että kustannustehokkaiden ja teknologianeutraalien keinojen valinta pitäisi jättää jäsenmaille.
Mäenpää vaatii hallitukselta vastauksia
Kansanedustaja Juha Mäenpään mielestä esitetyt huolet ovat sen verran painavia, että hän päätyi kysymään kirjallisesti:
&#8211; Ottaako hallitus tosissaan Omakotiliiton huolet rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksista erityisesti alimmissa tuloluokissa ja haja-asutusalueilla ja aikooko Suomen hallitus vastustaa EU:n aiheuttamaa energiaremonttilaskua suomalaisille?

Mäenpää: Aikooko hallitus vastustaa EU:n aiheuttamaa energiaremonttilaskua suomalaisille?

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio pitää EU-komission esitystä asuntojen energiaremonteista epäoikeudenmukaisena ja kohtuuttomana. Komission esitys pakottaa kodinomistajia jo lähivuosina kalliisiin remontteihin, joilla energiatehokkuusluokitusta muutetaan.

– Komissio ei piittaa tavallisille asunnonomistajille koituvista kustannuksista, vaan ainoastaan omasta moraaliposeerauksestaan vihreyden nimissä, Ville Tavio moittii.
Milloin hallitus alkaa puolustaa suomalaisia?
Tavio myös huomauttaa, että komissio ei näe tärkeitä eroja eri EU-maiden tilanteissa. Jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannan energiatehokkuudessa heikoin 15 prosentin osuus, jonka tehokkuusluokitusta on nostettava uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa.
– Suomi pakotetaan samalle viivalle Etelä- ja Itä-Euroopan maiden kanssa, vaikka olemme kylmien sääolosuhteiden maa, Tavio ihmettelee.
– EU:n mallioppilaana olemisesta ei ole Suomelle mitään hyötyä. Milloin Suomen hallitus alkaa puolustaa suomalaisia?
&nbsp;

EU käy asunnonomistajien kimppuun – Tavio: “Suomi pakotetaan samalle viivalle Etelä- ja Itä-Euroopan maiden kanssa”

Kansanedustaja Jukka Mäkynen on tyrmistynyt EU-komission direktiiviehdotuksesta rakennusten energiatehokkuudesta, joka toteutuessaan ajaisi suuren joukon suomalaisia asunnonomistajia köyhyyteen ja taloudelliseen ahdinkoon.

Omakotiliiton mukaan merkittävä osa suomalaisista ei selviydy remonttikustannuksistaan, jos EU-komission direktiiviehdotus rakennusten energiatehokkuudesta toteutuu. Valmisteilla olevan direktiivin mukaan jokaisen EU-maan on määriteltävä rakennuskannastaan energiatehokkuudeltaan heikoimmin suoriutuva 15 prosentin osuus. Tämä koskee kaikkia EU:n jäsenmaita samalla tavalla. Asiasta uutisoi <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4430436">Helsingin Uutiset</a>.
Näin syntyy tilanne, jossa jokaiseen EU-maahan kohdistuvat yhtäläiset ponnisteluvaatimukset asuntokannan energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennusten energiatehokkuutta luokitellaan asteikolla A–G. Huonoimpaan G-luokkaan kuuluvat julkiset rakennukset tulisi kunnostaa vähintään tasolle F vuoteen 2027 mennessä. Asuinrakennusten osalta aikaa olisi vuoteen 2030 asti.
Direktiivi pakottaa kalliisiin remontteihin
Kansanedustaja Jukka Mäkynen on tyrmistynyt EU:n energiatehokkuusdirektiivin vaikutuksista suomalaisille kotitalouksille:
&#8211; EU:n direktiivillä on jälleen kerran kiireinen aikataulu, ja se pakottaa suomalaiset kalliisiin remontteihin, joista suurin osa ei tule selviytymään taloudellisesti. Tätä on EU:n niin sanottu vihreä siirtymä, jossa EU:n ilmastopolitiikan ja ilmastonmuutoksen pysäyttämisen nimissä ajetaan iso joukko suomalaisia asunnonomistajia köyhyyteen.
&#8211; Tällaisen hankkeen voisi hyväksyä ainoastaan siinä tapauksessa, että nämä tulevat remonttikustannukset korvattaisiin täysimääräisesti esimerkiksi EU:n yhteisestä kassasta, johon Suomi on jo laittanut miljardeja, Mäkynen pohtii.
Rajut seuraukset myös kunnille
<a href="https://kuntalehti.fi/uutiset/eun-ehdotukset-panevat-kunnatkin-tiukan-paikan-eteen-tarkoittaisi-kunnille-noin-36-miljardin-euron-lisainvestointeja-vuosittain/">Kuntalehden</a> mukaan EU:n energiatehokkuusdirektiivi tuo rajuja kustannuksia myös kunnille. Toteutuessaan tämä direktiivi velvoittaisi jokaisen jäsenvaltion julkisen sektorin saneeraavan kolme prosenttia kaikista omistamistaan kiinteistöistä vuosittain. Velvoite tarkoittaisi Suomen kunnille noin 3,6 miljardin euron lisäinvestointeja vuosittain nykytasoon verrattuna:
&#8211; Suomessa on valtava määrä kriisikuntia, joilla on suuria vaikeuksia selviytyä lakisääteisistä velvollisuuksistaan. Monella kunnalla on edessään yt-neuvotteluita ja palveluiden karsimista jo nykytilanteessa.
&#8211; Tähän yhtälöön kun lisätään EU:n energiatehokkuusdirektiivin miljardien kustannukset joka vuosi, niin syntyy tilanne, jossa kunnat ajautuvat taloudelliseen katastrofiin. On selvää, että EU:n energiatehokkuusdirektiivi on pysäytettävä ja sanottava iso EI tälle mielivaltaiselle direktiiville, Mäkynen vaatii.
Keskustan passiivisuus ihmetyttää
&#8211; Sanna Marinin punavihreä hallitus pyrkii kuitenkin hallitusohjelmassaan tekemään maailman kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa, joten siltä on turha odottaa tämän direktiivin torppaamista, Mäkynen varoittaa.
Mäkynen ihmettelee myös hallituspuolue keskustan passiivisuutta vihreän siirtymän vaikutuksista Suomen taloudelle:
&#8211; EU:n energiadirektiivi iskee voimakkaasti maaseudun asukkaiden elämään, esimerkiksi omakotitaloasukkaisiin. Aikooko keskusta olla mukana hallituksessa, joka ajaa suomalaiset omakotitaloasukkaat taloudelliseen kurjuuteen EU:n energiatehokkuusdirektiivin myötä? Mäkynen tivaa.
&nbsp;