Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

energiakustannukset

Kansanedustaja Jussi Wihonen (ps.) on jättänyt hallitukselle <a href="https://jussiwihonen.fi/blogs/blogi/kirjallinen-kysymys-sahkon-hinnan-noususta-ja-kansalaisten-tukemisesta-tulevana-talvena">kirjallisen kysymyksen</a> sähkön hinnan noususta ja kansalaisten tukemisesta tulevana talvena.

&#8211; Venäjän aloittaman sodan ja sen seurauksena tehtyjen pakotteiden seurauksena ympäri Eurooppaa on jouduttu heräämään todellisuuteen, jossa joudutaan tulemaan toimeen ilman Venäjältä tuotua energiaa. Erityisesti muualla Euroopassa, jossa käytetään enemmän maakaasua, on tulevana talvena edessä varmasti ankaria aikoja, kansanedustaja Jussi Wihonen kuvaa tilannetta.
Suomessa maakaasun osuus ei ole yhtä merkittävä, mutta vaikutukset ovat näkyneet täälläkin ja erityisesti sähkön hinnan osalta on nähty huomattavia korotuksia. Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto tuo toivottavasti hieman helpotusta tilanteeseen, mutta sähkön tuonnin osalta voi olla edessä vaikeita aikoja.
<h4>Lisäkustannuksia voi tulla jopa tuhansia euroja</h4>
Inflaatio on nostanut hintoja ja elämisen kustannuksia. Esimerkiksi ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet huomattavasti viime vuosista. Wihosen mukaan uhkana on nyt, että lisälaskua tulee sähkön hinnan noususta:
&#8211; Erityisesti sähkölämmitystä hyödyntävissä kotitalouksissa pelätään pahinta ja lisäkustannuksista puhutaan sadoissa, jopa tuhansissa euroissa.
&#8211; Ylhäältä voidaan antaa vinkkejä energiasäästöön ja varautumiseen, mutta konkreettista apua se ei kotitalouksille tarjoa. Jokainen ymmärtää, että yhtäkkinen, monen sadan euron lisäys menoihin ei voi olla vaikuttamatta muuhun elämään ja menoihin, Wihonen toteaa.
<h4>Kansalaiset tarvitsevat apua nyt</h4>
&#8211; Kansalaiset tarvitsevat apua ja turvaa nyt eikä kuukausien päästä, seuraavalla vaalikaudella.
Kirjallisessa kysymyksessään Wihonen kysyy hallitukselta, miten se aikoo kompensoida hintojen moninkertaistumisen palkansaajille ja asuntovelallisille, joiden käyttövara ei riitä yllättäen ja täysin hallitsemattomasti nousseisiin energiakustannuksiin, joihin ei ole voinut varautua ennalta. Hän haluaa tietää myös, mitä konkreettisia tukitoimia hallitus aikoo esittää tulevan talven energiakriisistä selviämiseksi ja aikooko hallitus toteuttaa niitä ennen vaalikauden loppua.

Kotitalouksien ahdinko jatkuu – Kansanedustaja Jussi Wihonen: Saadaanko sähkön hinnan nousuun konkreettista apua nyt, vai katsellaanko vaalien jälkeen?

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt kirjallisen kysymyksen kansalaisten liikkumisen tukemisesta energiakustannusten noustessa.

Polttoaineen varsin nopea hinnannousu on ajamassa monia kansalaisia ahdinkoon. Varsinkin maakunnissa moni joutuu jo laskemaan työssä käymisen taloudellista järkevyyttä. Vaikutus näkyy lisäksi kuljetuksissa ja kerrannaisvaikutus tuntuu kansalaisten lompakoissa.
&#8211; Bensan hinnan uutisoidaan olevan jo Euroopan unionin kalleinta. Monissa EU-maissa on kansalaisille tuotu verohuojennuksia, joilla polttoaineen hintaa pyritään hillitsemään. Esimerkiksi Saksassa bensiinin hinnan arvioidaan laskevan noin 30 senttiä per litra verohuojennuksen jälkeen. Suomen linja on tuntunut olevan, ettei verohuojennuksiin ole varaa, toteaa kansanedustaja Jussi Wihonen.
&#8211; Jakeluvelvoitteeseen tuotiin helpotusta, mutta kansalaiset toivovat lisää apua. Erityisesti kuljetusalalla, maataloudessa ja teollisuudessa olisi tarvetta avulle tilanteen helpottamiseksi.
&#8211; Kuljetusalan ammattidieselmallia ollaan tuomassa, mutta esimerkiksi Rakennusteollisuus on huomauttanut, että työkonealalle ei olla saamassa juuri minkäänlaisia tukia. Kuljetusalan polttoainetuen hakeminenkin on ajoitettu vasta marraskuulle, joten yritykset joutuvat sinnittelemään pitkään, Wihonen kuvaa tilannetta.
”Koettakaa kestää ja vähentäkää kulutusta”
Kansalaiset kokevat olevansa vaikeassa tilanteessa sijaiskärsijöitä, ja Wihosen mukaan apua ei juuri ole tullut.
&#8211; Kansalaisia neuvotaan vähentämään kulutusta ja siirtymään joukkoliikenteen ja vähäpäästöisempien kulkuyhteyksien käyttäjiksi. Isoimmissa kaupungeissa tämä saattaa olla mahdollista, mutta polttoaineen kustannusten nopea kasvu vaikuttaa myös joukkoliikenteen vuoroihin ja kustannuksiin. Pienimmillä paikkakunnilla joukkoliikenteen resurssit ovat jo nyt varsin rajalliset ja vuoroja on vähän, eivätkä ne usein palvele työssäkäyviä.
Valtio veronmaksajia vai veronmaksajat valtiota varten?
Wihosen mukaan elämä kallistuu lähes jokaisella sektorilla.
&#8211; Suurituloisille sadan euron lisämeno kuukaudessa voi olla taskurahaa, mutta pienituloisille hinnannousut vaikuttavat jo merkittävästi elämiseen. Ylhäältä voidaan neuvoa vähentämään kulutusta ja muuttamaan tottumuksia, mutta kansalaisen elämää se ei helpota. Kun valtio lisää velkaantumistaan ja lisämenojaan, niin kansalaisten näkökulmasta on kestämätöntä, että valtion omien menojen suhteen ei tunnuta tekevän vähennyksiä, Wihonen toteaa.
&#8211; Kovan veropaineen alla kansalaiset pohtivat, onko valtio veronmaksajia varten vai veronmaksajat valtiota varten.
Kysymyksessään Wihonen tiedustelee, ymmärretäänkö hallituksessa energian korkean hinnan aiheuttamia huolia ihmisten elämässä ja miten kansalaisia aiotaan tukea ja kannustaa tilanteessa. Wihonen kysyy myös, miten eriarvoistumista alueiden ja kansalaisten välillä aiotaan hillitä energiakustannusten kasvaessa ja miten hallitus aikoo vähentää kulutusta valtion omissa toiminnoissa.
&nbsp;

Wihonen: Kansalaisia vaaditaan mukautumaan hintojen nousuun – mukautuuko valtio?

Eduskunta käsitteli tiistaina hallituksen esitystä vuoden 2022 toiseksi lisätalousarvioksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela pitää lisätalousarviossa esitettyjä määrärahoja enimmäkseen perusteltuina, mutta on huolissaan jatkuvasta menojen siirtämisestä kehysten ulkopuolelta ja hallituksen kyvyttömyydestä tehdä minkäänlaisia taloutta tasapainottavia toimia.

Lisätalousarvio sisältää määrärahoja 2,3 miljardin edestä ja nostaa tämän vuoden nettolainanoton tarpeen noin 9 miljardiin. Valtion velka on vuoden lopulla kokonaisuudessaan näillä näkymin ainakin 138 miljardia.
&#8211; Lisätalousarvion tulopuolella on noin yksi miljardi, joka koostuu yhteisö- sekä ansio- ja pääomatuloverojen arvioitua suuremmasta saannosta. Tämä nousu on kuitenkin väliaikaista. Kasvanut verokertymä kertoo menneestä, ei nykyhetkestä saati tulevasta, huomauttaa Jari Koskela.
Energiakriisi suurena huolenaiheena
Lisätalousarviossa esitetään määrärahoja energian hintojen nousun takia tehtäviin toimiin. Kansaneläkeindeksiin sidottuihin etuuksiin ollaan tekemässä ylimääräinen indeksitarkistus. Esimerkiksi kansaneläke nousee 24 euroa kuukaudessa ja toimeentulotuen perusosa 18 euroa kuukaudessa. Samanaikaisesti päivittäistavarakaupan hinnat ovat 6,4 prosenttia korkeammat kuin vuosi sitten, ja lisää nousua on luvassa viimeistään syksyllä.
&#8211; Esitetyillä indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia. Kotitalouksilla on vastassaan ruoan hinnan nousun lisäksi samaan aikaan myös liikkumisen ja asumisen hinnan nousuja sekä energiatehokkuutta lisääviä asuntojen pakkoremontteja. Mistä pieni- ja keskituloisilla riittää raha tähän kaikkeen? Koskela kysyy.
Yhdessä asiassa Suomi ei seuraa muuta Eurooppaa
Muualla Euroopassa tehdään mittavia veronalennuksia polttoaineille. Veroja lasketaan EU:n sallimalle minimitasolle. Koskelan mielestä on todella erikoista, että Suomi ei seuraa tässä muuta Eurooppaa. Poikkeava linja haittaa vain Suomen omaa kilpailukykyä.
&#8211; Nousevat energiakustannukset joudutaan joka tapauksessa ainakin osittain kattamaan kasvavilla toimeentulotukimenoilla. Järkevämpää olisi tehdä tuki suoraan veronalennuksilla, joilla olisi myös talouteen ja elinkeinoelämään kohdistuvia dynaamisia vaikutuksia, ja ne helpottaisivat muidenkin kuin toimeentulotukea hakemaan pakotettujen elämää, Koskela huomauttaa.
Hyvinvointialueuudistus parantaa vain puolueiden asemaa
Lisätalousarviossa esitetään myös rahoitusta hyvinvointialueiden valmisteluun. Esimerkiksi ICT-kustannuksiin on ehdotettu 150 miljoonaa euroa. Hyvinvointialueuudistus näyttää lisäävän kustannuksia paljon enemmän kuin uudistusta suunniteltaessa ajateltiin.
&#8211; Miten tämä uudistus lopulta muuttaa sote-palveluita paremmiksi? Nyt nimittäin näyttää siltä, että uudistus on vain loputon rahareikä ja ainoat voittajat ovat puolueiden piirijärjestöt, joille valuu uutta puoluetukea. Miten tämä uudistus parantaa hoidon määrää ja laatua? Ei mitenkään. Tätä on syytä miettiä ja virheistä ottaa opiksi myös tulevia uudistuksia suunniteltaessa, Koskela ehdottaa.

Lisätalousarvioesitys ei vastaa kasvaviin elinkustannuksiin – Kansanedustaja Jari Koskela: “Indeksikorotuksilla ei ratkaista kustannusten noususta johtuvia ongelmia”

Eduskunnassa keskusteltiin siitä, mihin hallitus laittaa tänä vuonna lisää rahaa. Perussuomalaisten kansanedustajat vaativat hallitukselta toimia suomalaisten ostovoiman parantamiseksi, kun kasvavat energiakustannukset ja ruuan hinta vievät yhä isomman osan ihmisten rahoista. Hallituspuolueiden edustajien suhtautuminen oli totutun ylimielinen.

&#8211; Sieltä hallituspuolueiden edustajat totesivat, että opposition elämä on vaikeaa. Kyllä minä sanoisin, että pääasiassa ihmisten elämä on vaikeaa. Vaikka myönnettäköön, että kyllä hetkittäin teidän arvovalintojen ja päätöksien kanssa on hankala elää myös täällä oppositiossa, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja Leena Meri totesi eduskunnassa ja jatkoi:
&#8211; Älkää viitsikö olla ylimielisiä. Suomalaisten puolesta ja suomalaisten ongelmista me täällä puhumme. Ministeri Saarikko ei vastannut puheenjohtaja Purran eikä edustaja Tavion kysymyksiin siitä, miten te aiotte auttaa tavan ihmisiä bensa-, sähkö- ja ruokalaskujen kanssa. Se, että te neuvotte kiristämään vyötä, ei auta, kun ei ole enää, mistä kiristää.
<h4>Keskituloistenkin pärjääminen on koetuksella</h4>
Meri kertoi saavansa kansalaisilta koko ajan enemmän viestejä, joiden mukaan keskituloistenkin palkansaajien pärjääminen on koetuksella.
&#8211; Ihmiset miettivät, onko kohta enää varaa tai kannattavaa käydä töissä. Perussuomalaiset haluaa tukea ihmisten ostovoimaa ja auttaa suomalaisia arjessaan. Olisin toivonut ratkaisuja näiden ongelmien korjaamiseksi, mutta sellaisia ei hallitus pysty tarjoamaan eikä ministeri Saarikko vastauksessaan luvannut.

Hallitus ylimielisenä opposition huolesta suomalaisten pärjäämisen suhteen – Meri: “Ei oppositiolla ole vaikeaa, vaan kansalla”

Eduskunnassa keskusteltiin tänään yritysten sähköistämistuesta, jolla korvattaisiin yrityksille aikaisemmin maksettu päästöoikeuksien kompensaatiotuki. Päästöoikeuksien hinta on moninkertaistunut, ja samaan aikaan uusi tuki olisi aikaisempaa paljon pienempi. Sähköistämistuen käyttö ja saaminen on hallinnollisesti järjettömän vaikeaa.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne antoi hallituksen kuulla kunniansa:
&#8211; Loppukädessä yksityiset kansalaiset kuluttajina ja veroalamaisina maksavat kaiken, mitä yritykset ja julkinen hallinto tekevät. Jos valtio lisää yrityksille veroja ja maksuja, ne maksaa kuluttajakansalainen. Jos valtio lisää yritystukia, ne maksaa veronmaksajakansalainen.
Kuluttaja maksaa, kun ei muuta voi
Ranne toteaa, ettei yrityksien sinänsä tarvitse piitata niille sälytettävistä lisävelvoitteista niin kauan, kun ne voivat siirtää lisäkustannukset hintoihin. Ripeimmin ns. vihreä siirtymä eteneekin luonnollisten monopolien ja välttämättömyyshyödykkeitä myyvien yritysten toiminnassa, joiden kysyntä ei juuri jousta hintojen noustessa. Joillekin monopoleille turhat, ylimitoitetut ja ennenaikaiset investoinnit ovat jopa erittäin kannattavia. Kuluttaja maksaa, kun ei muuta voi.
&#8211; Kilpailluilla markkinoilla kuluttaja maksaa hyödykkeen hänelle tuottamasta lisäarvosta. Jos yritys joutuu investoimaan välttääkseen veron tai maksun, kuluttajalle ei synny mitään lisäarvoa. Yritykselle ei synny euron euroa todellista, asiakkaan lisäarvoon perustuvaa kassavirtaa investoinnin maksamiseen. Väite, että tällaiset investoinnit luovat kestävää kasvua, on yksinkertaisesti väärä.
&#8211; Elinkeinoministeri Mika Lintilä väitti keskustelussa, etteivät yritykset investoi välttääkseen veroa, jollainen päästöoikeusmaksukin luonteeltaan on. Totta kai investoivat, sitä vartenhan päästöoikeuskauppa on rakennettu, että se tekee fossiilisten polttoaineiden käytön kannattamattomaksi yrityksille ja ohjaa niitä tekemään uusia investointeja kesken vanhojen taloudellista pitoaikaa, Ranne puuskahtaa.
Kulutus pitää nykyiset väestömäärät hengissä
Ranne tunnistaa, että toisinaan sääntelyä ja markkinoiden ohjailua tietenkin tarvitaan. Kyse on järkevän tasapainon löytämisestä. Yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta ei-välttämättömät verot, maksut ja tuet leikkaavat aina kansalaisten ostovoimaa ja valinnaista kulutusmahdollisuutta, heikentäen talouskasvua. Lisäksi hinnat nousevat nyt nopeammin kuin palkat muun muassa energiakustannusten takia, eivätkä hallituksen päätökset helpota palkansaajien ostovoimaa millään lailla.
&#8211; Jotkut peräävät kulutuksen dramaattista leikkaamista. Kulutusta on tietenkin kehitettävä kestävämmäksi, mutta kulutus on se yhteiskunnan jakelumekanismi, joka pitää nykyiset väestömäärät hengissä.
Suomi sääntelee itsensä ulos markkinoilta
Ranteen mukaan EU:n ja Suomen heikko talouskehitys eivät ole sattumaa. Suomi sääntelee itseään sekä ulos markkinoilta että hengiltä kohti Pohjois-Korean jakelumekanismia. Kun kulutus heikkenee, yhä useampi on tukien varassa, viljelee itse, näkee nälkää tai kaikkia näitä.
&#8211; Luulette, ettei sellainen ole Suomessa tai Euroopassa enää mahdollista. On parhaillaankin, ja kaikki voi käydä todella nopeasti.
&#8211; Järjettömintä on luoda epäonnistuneita vero- ja lisämaksujärjestelmiä ja sitten joutua paikkailemaan niitä tukijärjestelmillä. Päästökauppajärjestelmä on viimeistään nyt muuttunut turhaksi rasitteeksi, koska riittävät kannusteet luopua fossiilisista polttoaineista ovat muutenkin olemassa. Kyse ei olekaan ympäristöstä, vaan EU:n tavoitteista rahoittaa itseään ohi jäsenvaltioiden yksimielisen päätöksenteon.
Kuluttajien rankaisemisessa ei ole järjen hiventä
Ranne arvioi EU:n toiminnan olevan kuitenkin sen omista vääristyneistä lähtökohdista katsoen jollakin lailla käsitettävää. Täysin käsittämätöntä sen sijaan on Suomen oman hallituksen halu kokoomuksen tuella rankaista kuluttajia ja veronmaksajia paljon kovempaa kuin mitä edes EU-säännökset edellyttävät. Siinä ei ole Ranteen mielestä etäisintäkään järjen hiventä.
&#8211; Kun lukee tämän sähköistämistuen saamisen, toteuttamisen, seurannan ja maksatuksen ehtoja, olemme kasvattamassa lisälonkeroa paisuvaan hallinnolliseen olioon, joka kuluttaa järjettömästi sekä julkisia että yksityisiä resursseja.
Tällaiseen sääntelyyn meillä ei ole varaa
Ranne laskee, että valtion henkilöstömäärä on kasvanut Antti Rinteen / Sanna Marinin hallituksen aikana merkittävästi. Turpoava kymmenien tuhansien työntekijöiden ja eritasoisten pomojen armeija suunnittelee, koordinoi, toteuttaa, valvoo, tarkastaa ja päsmäröi toistensa töitä ja tehottomia prosesseja, joita ei pitäisi tehdä lainkaan. Ja kansalaiset ja yritykset raatavat syöttäen tätä kasvavaa ameebaa.
&#8211; Sen sijaan, että nämä hyvinkoulutetut ihmiset houkutellaan valtiolle yksityissektoria paremmilla palkoilla pyörittämään vahingollista byrokratiaa, tarvitsemme heidät tuottamaan kansalaisille elintärkeitä peruspalveluja tai tekemään yksityissektorilla jotain, jonka Suomi voi myydä.
&#8211; Tällaiseen sääntelyyn meillä ei ole varaa, vaan sitä on lähdettävä määrätietoisesti purkamaan, Ranne päättää.
&nbsp;

Ranne: EU ja Suomi sääntelevät itseään kohti Pohjois-Korean elintasoa – “Loppukädessä yksityiset kansalaiset kuluttajina ja veroalamaisina maksavat kaiken”