PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

Ely-keskus

Kansanedustaja Jussi Wihonen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen tiestön kunnossapidon tulevaisuudesta.

Kansanedustaja Jussi Wihosen mukaan tiestön epäkohdat ovat jatkuvasti esillä, ja varsinkin talven aiheuttamien routavaurioiden jälkeen huoli tiestön huonosta kunnosta nousee pintaan. Toisaalla tehdään merkittäviä parannuksia, kun taas toisaalla teitä joudutaan muuttamaan asfaltoiduista takaisin sorateiksi.
Vuosille 2021–2032 laaditun valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkoituksena on lisätä liikennepolitiikan pitkäjänteisyyttä. On haluttu luopua ns. siltarumpupolitiikasta ja tehdä johdonmukaisempaa liikennepolitiikkaa.
Riittäviin korjausmääriin ei olla päästy vuosiin
Koronapandemia ja varsinkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat muuttaneet maailmantilannetta merkittävästi, ja Ukrainan sodan seurauksena tapahtuneet hinnannousut ovat vaikuttaneet myös tiestön ylläpitokustannuksiin. Väylien ylläpito- ja huoltokustannuksiin varattu raha on pysynyt samana, vaikka kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Esimerkiksi tämän kesän huoltotavoite tiputettiin 2 700 kilometristä 2 300 kilometriin.
&#8211; Kun korjausvelan kasvun estävä päällystysmäärä on 3 500–4 000 kilometriä, niin on selvää, että ollaan kaukana tavoitteista. Vuonna 2020 päästiin päällystysmäärässä 4 000 kilometriin, mutta viime vuosikymmenellä on jääty toistuvasti jälkeen 3 500–4 000 kilometrin rajasta, Wihonen kuvaa tilannetta.
Korjausvelka kasvanut jo 1,5 miljardiin euroon
Keväällä hallituksen kevätriihessä leikkaukset kohdistuivat liikennehankkeiden investointeihin. Varojen puute näkyy toiminnassa. Esimerkiksi Pohjois-Savon Ely-keskuksen Tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa 2022 todetaan:
”Valtion julkisen talouden suunnitelman valmistelun perusteella Liikenne 12 -suunnitelmassa esitetyt väylänpidon vuotuiset tavoiteltavat rahoitustasot eivät ole lähivuosina toteutumassa. Kun samalla ostovoima heikkenee, on väylänpitäjällä edessään haastavia vuosia.”
&#8211; Tilanne on siis se, että korjausvelka jatkaa kasvuaan ja tämän vuoden lopussa Suomessa huonokuntoisia päällysteteitä löytyy 8 000 kilometriä. Vuonna 2011 luku oli vielä 3 000 kilometriä. Suomen tieverkon korjausvelka on kasvanut Väyläviraston selvityksen mukaan jo 1,5 miljardiin euroon, Wihonen sanoo.
Noidankehä rapistuttaa syrjäseutuja
Wihosen mukaan varojen puutteessa priorisoidaan vilkkaimpia suurempien liikennemäärien väyliä. Vähemmän käytetyillä väylillä huonot tiet rapistuvat entistä huonompaan kuntoon.
&#8211; Joudutaan ikävään noidankehään, jossa tiestö rapistuu, jolloin niitä myös käytetään vähemmän, jolloin niiden asema prioriteettilistalla vähenee entisestään. Ongelma on erityisen suuri vähemmän asutuilla alueilla, kuten Itä-Suomessa.
&#8211; Kun rakennetaan uutta infraa sähkö- ja kaasuautoilulle, niin oletettavasti lataus- ja tankkauspaikkoja priorisoidaan valtaväylien varrelle, jolloin vaarana on, että syrjäisemmät tienpätkät menettävät entisestään merkitystään, Wihonen kuvaa ongelmallista tilannetta.
Wihonen kysyy hallitukselta, miten muuttunut maailmantilanne on otettu huomioon liikennepolitiikassa ja miten hallitus aikoo toimia, ettei korjausvelka jatka kasvamistaan. Lisäksi Wihonen tiedustelee, miten hallitus aikoo tukea kuntia ja alueita, jotta tieväylien huono kunto ei tuhoa alueiden elinvoimaa. Hän nostaa esiin myös kysymyksen, onko nykymenolla edes realistista odottaa, että korjausvelkaa saadaan pienennettyä ja syrjäisempiä teitä ylläpidettyä.
&nbsp;

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen kalasääksin pesäpuun Lapissa. Pesä olisi estänyt viiden tuulivoimalan rakentamisen alueelle. Voimaloista ainakin kaksi tulisi epäillyn tai hänen lähisukulaisensa maille. Keskusta ajaa Suomen kunnissa voimakkaasti tuulivoimaa välittämättä tuulivoimaloiden haittavaikutuksista luonnolle ja ihmisille.

Lapin piirin kansanedustaja Kaisa Juuso ei hyväksy tällaista villin lännen meininkiä.
&#8211; On virhesatsaus rakentaa maatuulivoimaloita. Metsää kaatuu, tiet tehdään, sähkön hinta vaihtelee. Kunnat kuvittelevat rikastuvansa. Lapin liitto vasta kartoittaa tuulivoimalle sopivia alueita, silti monen kunnan alueelle on jo vireillä isoja hankkeita, Tornioonkin suunnitellaan yli 130 voimalaa. Torniossa väitetään, että alueelle tulee vety- ja akkuteollisuutta, jos on tarjolla tuulivoimaa. Tuulivoimayhtiöiden vedätys on melkoinen, hän sanoo.
Keskustalainen ”aavistushakkuu”
Kunnanhallituksen keskustalaisen puheenjohtajan isän epäillään kaataneen maallaan sijaitsevan sääksen pesäpuun suunnitellulla tuulivoima-alueella. Tapahtuneen huomasi 80-luvun lopulta saakka kalasääksen pesiä Helsingin yliopistolle tarkastanut Matti Suopajärvi.
&#8211; Täällä ei kovin paljon sääksen pesiä ole. Olin liikkeellä sielläpäin, ja puuta ei näkynyt. Menin katsomaan, oliko myrsky sen kaatanut, ei ollut. Moottorisahalla oli vedetty poikki. Viime ja edellisvuonna pesä oli lintujen käytössä, kertoo Suopajärvi.
Hänen mukaansa todennäköisin kaataja oli maanomistaja. Yhtiöiden pitää tehdä hakkuusuunnitelma, ja pesäpuu oli tiedossa Metsäkeskuksen ja Ely-keskuksen rekisterissä. Yhtiö ei olisi sitä hakannut.
&#8211; Jos käytetään kahden kilometrin suojaetäisyyttä ja piirretään ympyrä, niin sen ympyrän sisään on hankkeessa suunniteltu viisi voimalaa. Kaksi niistä olisi tullut hyvin lähelle, yksi ilmeisesti tämän maanomistajan palstalle ja toinen hänen tai hänen poikansa maille.
Suopajärvi on tehnyt pesäpuun kaadosta rikosilmoituksen.
Ympäristövaikutusarviota eli YVA:ta ei ole alueella vielä edes tehty.
&#8211; Hanke on vasta varhaisessa vaiheessa. Taisi tämä olla sellainen ”aavistushakkuu”, arvioi Suopajärvi.
Kuviteltua rikastumista
Kansanedustaja Kaisa Juuso ihmettelee tuulivoimarakentamisen kiirettä ja etenemisjärjestystä.
&#8211; Monen kunnan alueella on vireillä isoja tuulivoimahankkeita, vaikka Lapin liitto vasta kartoittaa sopivia alueita. Tuulivoimatoimijat tekevät ensin sopimukset maanomistajien kanssa ja tuovat sitten vasta asian kuntaan. Outoa on se, että eikö esimerkiksi Tornio voi itse miettiä, mihin tuulivoima-alue sopii ja sitten pyytää tarjouksia?
Suomessa kuntien valtuustot hyväksyvät helposti tuulivoimaloiden osayleiskaavat.
&#8211; Kunnat hakevat kiinteisöverotuloja, mutta unohtavat, että kun valtionosuuksia määritellään, otetaan huomioon kunnan verotulopohja. Jos verotulopohja kasvaa, tuulivoimaloiden kiinteistöverot vähentävätkin kuntien valtionosuuksia. Kunnat kuvittelevat rikastuvansa.
Eläimet reservaattiin
Matti Suopajärveä harmittaa sääksen pesäpuun kaato, mutta enemmän häntä huolettaa metsäalueiden rakentaminen, tuulivoimaloiden siivistä maastoon irtoavat mikromuovit ja eläinten elintilan rajoittaminen.
&#8211; Hillitön rakentaminen johtaa siihen, että tulee olemaan perskuleen kauheasti myllyjä. Pakotetaan sääksi pysymään kahden kilometrin säteellä pienessä reservaatissa. Ei ole tutkimuksia metsien pirstoamisesta, teiden rakentamisesta ja siitä, mitä se kaikki merkitsee koko pesivälle linnustolle viiden, kymmenen tai 30 vuoden kuluessa. Ei ole tutkimuksia myöskään kuulolla saalistavista linnuista, kuten pöllöistä. Tuulivoimalat kaventavat koko ekosysteemin toimintaa. Suurempia vaikutuksia luontoon on liian vähän tutkituttu.
Suopajärvi paheksuu myös sitä, että vaikka sähkön tarve on isointa Etelä-Suomessa, sinne ei tuulivoimaloita haluta.
&#8211; Tornion pohjoisraja on suunniteltu ihan täyteen myllyjä. Ja niiden pohjoispuolelle suunnitellaan kaivosta.
Myös muualla Suomessa petolintujen on ruvennut käymään huonosti, kun tuulivoiman suunnittelu alkaa. Pohjanmaalla merikotkan pesiä on hävitetty ja maakotkien pesien hävittämisestä on epäilyjä. Hävitykset tehdään salassa, joten näyttöä on vaikea saada. Pohjanmaalla merikotkia on myös hiljattain ammuttu.
&nbsp;

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen tuulivoimahankkeen tiellä olleen sääksen pesäpuun

Lähes joka kuntaan kaupataan nyt tuulivoimaloita ja valtaosaan ”Suomen suurimpia”. Ongelmina kunnissa ovat hankkeiden yksityiskohtien pimittäminen, rakennuslupien salaperäinen kasvattaminen, turvaetäisyydet ja kuntapäättäjien vihamielinen suhtautuminen kriittisesti hankkeisiin suhtautuviin. Monessa kunnassa perussuomalaiset ovat ainoana tuulivoimaa vastaan ja yrittävät toimia järjen äänenä.

Vaikka tuulivoimalat tuovat tuloja kuntaan ja maanomistajille, niin voimaloiden varsinainen tuotto katoaa ulkomaisille omistajille, mutta haitat ja tuleva voimaloiden purku jäävät paikallisille. Ulkomaille myytävien maanvuokrasopimusten myötä ulkomaiset tahot pääsevät hallinnoimaan suomalaisia metsiä, mikä on myös turvallisuusriski.
Tuulivoimarakentamisen myötä sähkön hinta on noussut kaikissa maissa, joihin sitä on rakennettu.
Lestijärvellä painostettiin kuntalaisia
Keski-Pohjanmaalla Lestijärvellä isoin hanke käsittää 69 voimalaa.
&#8211; 200 voimalaa piti olla, mutta Ely-keskus puuttui asiaan. Ne olisivat tulleet liian lähelle asutusta. Pahimmillaan ne olisivat olleet 500 metrin päässä asutuksesta. Hanke on pienentynyt, voimalat ovat sen sijaan kasvaneet, kertoo perussuomalaisten kunnanvaltuutettu Juha Salminen.
Hän ei ole tuulivoimavastainen, mutta ei pidä siitä, miten tuulivoimaa on ajettu kuntaan.
&#8211; Alusta lähtien tämä on ollut vilpillinen hanke. Kuntalaisia on painostettu ja peloteltu, että pitää olla voimaloiden puolesta.
Voimaloita on tulossa varsinkin kuntapäättäjien ja heidän lähisukulaistensa tai lähipiirinsä maille.
Teho kasvaa
Kunta on myöntänyt rakennusluvat tehokkaammille ja korkeammille voimaloille kuin mitä osayleiskaava sallii.
&#8211; Jokaista voimalaa on korotettu 210 metristä 240 metriin. Voimaloiden piti olla 3,5 megawattisia teholtaan. Nyt myönnetyissä luvissa ei lue mitään tehosta, mutta olemme kuulleet, että tänne tulisi 6,6 MW. Kyllä tällaisiin muutoksiin olisi pitänyt olla kaavamuutos tai uusi kaava, sanoo Salminen.
Kun asiasta valitettiin, kunta ilmoitti, että kyseessä ei ole merkittävä muutos.
&#8211; Ongelma on se, että kaavaa muutettiin kuntalaisilta salassa. Rakennusluvassa ei sanota mitään tehon kasvusta. Kaavasta ei kukaan ole voinut edes valittaa. Tämä on uitettu läpi valtuustosta ja teknisestä lautakunnasta kaavan vastaisena, vaikka hakemuksessa väitetään, että tehdään kaavan mukaisesti, lisää Lestijärveltä Kaj Granlund.
Osa voimaloista on tuulivoimakaava-alueen ulkopuolella. Joku metrin, toiset kymmeniä metrejä.
&#8211; Tekninen lautakunta on myöntänyt luvat. Siinäkin on omat intressit olleet kyseessä, että saadaan omille tai sukulaisten maille. Ely-keskukseen on otettu yhteyttä, turhaan. Riippuu niin, kuka henkilö siellä on vastassa. Ely-keskuksen henkilöistä yksi on julkisesti ilmoittanut olevansa tuulivoimarakentamisen puolesta, kertoo Salminen.
Hinta pudotettiin hetkeksi
Lestijärven hankkeessa on Salmisen mukaan muitakin omituisuuksia. Se lienee normaalia, että konsultti ilmestyy jostain, kerää maanvuokrasopimukset ja myy ne sitten eteenpäin maanomistajien tietämättä.
Outoa on se, että tuulivoimaloiden rakennuslupamaksu oli ennen 8 000 euroa. Se alennettiin hankkeen alla tuhanteen euroon ja nostettiin taas takaisin normaaliin. Tilintarkastajakin puuttui asiaan.
Ihmetellä sopii, miksi kunta luopui puolen miljoonan euron tuloista.
&#8211; Toholampi sai yli 500 000 euroa rakennusluvista, Lestijärvi yli 70 000 euroa, vaikka täällä oli 20 voimalaa enenmmän. Ilmeisesti halusivat hankkeen niin kovasti, että hintoja laskettiin sopivasti, ihmettelee Salminen.
Vastustajia haukuttiin
Kunnan asukaskyselyssä 45 prosenttia kuntalaisista oli voimaloita vastaan, 15 prosenttia kannatti niitä ja loput eivät halunneet ottaa kantaa. Loma-asukkailta ei asiasta kysytty.
Salminen itsekin mietti ensin, että voisi vaikka vuokrata maitaan. Tuulivoimatilaisuuksissa heräsi epäily.
&#8211; Tuntui oudolta, että kantaa ei saanut ottaa eikä esittää kunnon kysymyksiä.
Epäilystä vahvisti se, että kritiikkiä ei saanut esittää kunnassa. Kunnanjohtaja haukkui valtuustossa ja jopa lehdessä kuntalaisia, jotka vastustivat tuulivoimaloita.
&#8211; ”Vanhukset eivät tule hoidettua, jos ei tuulivoimaloita tule”, sellaisin väittein mustamaalattiin tuulivoimakriittisiä ihmisiä.
Vastustajia jäävättiin mielivaltaisesti kokouksissa, eikä kokouspöytäkirjojen virheitä suostuttu korjaamaan.
Rehellisyyden ja läpinäkyvyyden puute ajoi Salmisen vastustamaan hanketta. Myös Granlund toivoisi rehellistä toimintaa.
&#8211; Haluaisin, että Suomessa toimittaisiin kuten on sovittu ja samat määräykset koskisivat kaikkia. Pahinta on tämä kiertely ja salailu kuntalaisilta. YVA:ssa tehtiin melu-, linnusto-, maisema- ja muut selvitykset. Kukaan ei ole kysynyt, miten 30 metrin nosto vaikuttaa meluun, lintujen muuttoreitteihin tai ilmavoimiin. Isännille koetin korostaa, että maanvuokraussopimuksen myötä he menettävät kaikki oikeutensa omiin maihinsa. Isot yhtiöt heiluttelivat isoa setelitukkoa edessä, kertoo Granlund.
Ylimääräinen muutoksenhaku edessä
Rakennustarkastaja ei vastannut Salmisen kysymykseen sähköaseman koon kasvattamisesta kolminkertaiseksi alun perin suunniteltuun verrattuna. Lestijärveltä Alajärvelle kulkevan sähkönsiirtolinjan rakentaminen käynnistyi, kun rahoittaja löytyi.
&#8211; Linjan alle jääville maille on myönnetty lunastuslupa. Onko koko linjalle edes lupaa tai sähköasemalle rakennuslupaa? kyselee Salminen.
Linja on 58 kilometriä pitkä. Helmikuussa ruvetaan tekemään varsinaisten voimaloiden pohjia. Koska asiassa on paljon epäselvyyksiä, Salminen ja muutamat muut suunnittelevat hakevansa korkeimmalta hallinto-oikeudelta ylimääräistä muutoksenhakua.
&#8211; Sellaisen voi tehdä, vaikka päätös on jo lainvoimainen ja valitusaika on ohi, jos huomataan jälkeenpäin laiminlyöntejä tai muita. Mukana pitää olla asianajaja. Jos nyt löydettäisiin sellainen asianajaja, joka katsoisi asiakirjat läpi ja veisi asian oikeuteen.
Ylimääräisen muutoksenhaun lestijärveläiset tekisivät kunnan rakennusvalvonnan laiminlyöntien ja kuntapäättäjien luottamusaseman väärinkäyttöjen perusteella. Pienessä kunnassa kuntapäättäjinä ovat samat ihmiset, jotka ovat myös vuokraamassa maitaan. Osayleiskaava jaettiin kolmeen osaan, jotta pystyttiin kiertämään jääviysongelmat. Pahimmillaan kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenen maille saattaa tulla jopa toistakymmentä voimalaa ja sähköasema.
Juha Salmisella on kaksi toivetta.
&#8211; Kun päätöksenteko olisi rehellistä, ja olisi joku tolkku voimaloiden määrässä.
&nbsp;

Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja

Lapin ELY-keskuksen mukaan ulkomaisen raskaan liikenteen kaluston huonot renkaat aiheuttavat suuria ongelmia valtatiellä 21. Keskuksen tiedon mukaan liian kuluneilla renkailla liikkuvat ovat pääsääntöisesti ulkomaalaisia kuljetusajoneuvoja. 

Tieliikennekeskuksen mukaan liukkaalla tiellä on toisinaan kiinni useita raskaita ajoneuvoja ja tie on suljettuna tuntien ajan. Raskaita ajoneuvoja voi olla suistuneina poikittain tielle tai tieltä sivuun.
&#8211; Ajoneuvoja takaisin tielle nostettaessa on suljettava koko tie. Lapissa etäisyydet ovat pitkiä, jonka vuoksi nostokaluston saaminen paikalle vie runsaasti aikaa. Toisinaan nostokalustoa on jouduttu tilaamaan myös Norjan puolelta. Tie voi olla suljettuna hyvin pitkään ja kun liikenne on pysähdyksissä, se aiheuttaa ongelmia muille tienkäyttäjille, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Juuso.
Ammattikuljettajat valittavat teiden kunnosta
Lapin ELY-keskuksen mukaan tien kunnossapito tapahtuu ohjeiden mukaan ja ongelmat ja sattuneet onnettomuudet eivät ole seurausta tien kunnossapidosta. Keskuksen mukaan valtatie 21 on korkeimmassa talvihoitoluokassa eli ensimmäisessä luokassa Torniosta napapiirille saakka. Siitä pohjoiseen tie on seuraavaksi korkeimmassa eli IB-hoitoluokassa. Kolari-Kilpisjärvi tieosuudella liikkuu paljon raskasta kuljetuskalustoa, noin 130-270 rekkaa päivässä.
&#8211; Ammattikuljettajien kertoman mukaan suurin ongelma on nimenomaan tien kunnossapito, mikä on olennaisesti huonontunut sen jälkeen, kun tienhoito kilpailutettiin. Ongelmia aiheuttaa myös runsas ulkomaalaisten kuljettajien määrä, jotka aikataulupaineissa ja talviolosuhteisiin tottumattomina käyttävät liian suuria tilannenopeuksia, Juuso toteaa.
Norjassa tiukempi valvonta
Norjan puolella tienhoito ja valvonta on hoidettu huomattavasti paremmin. Auraus ja lämpimällä hiekalla hiekoitus aloitetaan lähes heti lumisateen alkaessa, jolloin lumi ei pääse tiivistymään tien pintaan eikä polanteita muodostu. Norjassa myös rengasvaatimukset raskaalle kuljetuskalustolle ovat tiukemmat kuin Suomessa.
&#8211; Norjan tulli tekee rengasvalvontaa raja-asemalla, ja teiden varsilla valvontaa suorittaa Statens Vegvesen. Norjan tiukemmat määräykset ja tehokas valvonta ovat johtaneet siihen, että Norjaan menevät rekat vaihtavat usein Suomen puolella vetoautoon, jossa on paremmat renkaat ja Norjan viranomaisten vaatimat ketjut. Palattuaan Suomen puolelle kuljettajat vaihtavat takaisin huonommilla renkailla varustettuun vetoautoon.
&#8211; Olen tehnyt kirjallisen kysymyksen, jonka tavoitteena on saada tilanteeseen parannusta. Liikenneministerille osoitetussa kysymyksessä tiedustelen, aikooko hallitus ryhtyä toimenpiteisiin parantaakseen ulkomaisen raskaan kuljetuskaluston valvontaa Suomessa ja erityisesti valtatiellä 21, ja aikooko hallitus tiukentaa raskaan kuljetuskaluston talvirengasvaatimuksia ja myös selvittää mahdollisuutta nostaa talvihoitoluokkaa valtatiellä 21 napapiiriltä pohjoiseen, Juuso kertoo.

Juuso vaatii teiden tehostettua valvontaa ja parempaa talvikunnossapitoa

Yrittäjiltä tulee nyt paljon valituksia Business Finlandin toiminnasta. Häiriötilanteen kehittämisavustusten hakuohjeiden mukaan liitteitä ei lähtökohtaisesti tarvita. Hakemuksia oli 1.4. mennessä tullut Business Finlandille ja ely-keskuksille yhteensä yli 20 000 kappaletta, mikä kertoo yritysten valtavasta hädästä, perussuomalaisten kansanedustaja, diplomi-insinööri Lulu Ranne listaa.
&#8211; Vaan mitä tekee Business Finland hakuvyöryn edessä? Alkaa tehdä useitakin lisätietopyyntöjä yrityksille, Lulu Ranne puuskahtaa.
&#8211; Pienyrityksiltä tivataan esimerkiksi tilintarkastajan lausuntoa, vaikka niillä ei tilintarkastuslain mukaan sellaista tarvitse edes olla. Näitä yrityksiä on valtavasti.
Hakemuksen on riitettävä
Ranteen mukaan toinen ongelma on kriisin ajoitus. Tähän aikaan vuoden 2019 tilinpäätös on useimmilla vasta valmisteilla. Jos hakemuksen käsittelijä hakee yrityksen viimeisen vahvistetun tilinpäätöksen kaupparekisteristä, sieltä löytyy vuoden 2018 tilinpäätös. Siitä ei nyt paljoa iloa ole.
&#8211; Tässä kohdin hakemuksen tai enintään kirjanpitoajon vuodelta 2019 on riitettävä. Tämä olisi pitänyt ohjeistaa ennen kuin otetaan sisään yli 20 000 hakemusta, joista aletaan sitten kysellä lisää. Käsittelijä näkee kaupparekisteristä, jos tilintarkastajaa ei ole. Tilintarkastajan lausunnon vaatiminen ei ole tästä maailmasta, Ranne ihmettelee.
Kohtuutta selvityksiin
Ranne huomauttaa, että yrittäjillä on nyt vaikeuksia pelastaa yrityksensä.
&#8211; Siihen he tarvitsevat oikeaa apua, eivätkä lisää kierroksia byrokratian oravanpyörässä. Ohjeet laveista tulkinnoista eivät nyt riitä, työ- ja elinkeinoministeriön pitää välittömästi ohjeistaa Business Finland ja ely-keskukset lopettamaan älyttömät byrokratian kiemurat, muuten koko valtavan hakemusmassan käsittelyyn ei mikään aika riitä, Ranne vaati kyselytunnilla elinkeinoministeri Mika Lintilältä.
&#8211; Kysehän ei ole hakukriteereistä lipeämisestä, vaan siitä, että yrittäjien tilanne selvitetään sellaisilla tiedoilla, jotka he kohtuudella pystyvät antamaan.

Ranne: Byrokratia pois koronakriisin tukihakemuksista

Stora Enso käynnistää yt-neuvottelut ja aikoo keskittää tuotantonsa Varkauteen. Tämä uhkaa Kiteen sahan sulkemista.

&#8211; Globaali markkinatalous iskee tällä kertaa lujasti Keski-Karjalaan. Sahatavaran kansainvälisen kysynnän hyydyttyä Kiteen sahaa uhkaa lopettaminen. Kuten aina, kysynnän hiipuessa kapasiteettia pyritään vähentämään kannattavuuden parantamiseksi, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Wihonen.
Vientiyrityksen pidettävä kiinni kilpailukyvystä
Wihosen mukaan itäsuomalaisittain ikävässä asiassa on kuitenkin positiivinen näkökulma, kun Varkauden sahaa kehitetään kahdellakymmenellä henkilötyövuodella.
&#8211; Kannattaa ymmärtää, että vientiyrityksen on pidettävä kiinni kansainvälisestä kilpailukyvystä. Valtiovallan ja kuntien tulee tukea kaikin keinoin Suomelle elintärkeää vientiteollisuutta.
Tukipaketti työllisyystoimenpiteisiin
Wihonen sanoo, että hallituksen tulisi määrittää Kitee pikaisesti kriisikunnaksi.
&#8211; Pidän välttämättömänä erillisen tukipaketin luomista työllisyystoimenpiteisiin ja koko elinvoimapolitiikan uudelleen arvioimiseksi, Wihonen sanoo.
&#8211; Pohjois-Karjalan Ely-keskus ja kaikki alueen toimijat varmasti mielellään myötävaikuttavat Kiteen ja Keski-Karjalan alueen elinvoiman kehittämistä, Wihonen uskoo.

Ely-keskus

Wihonen: Tiestön korjausvelka kasvaa – onko tiestöä tarkoituskaan saada kuntoon?

Keskustalaisen metsänomistajan epäillään kaataneen tuulivoimahankkeen tiellä olleen sääksen pesäpuun

Perussuomalaiset vaativat avoimuutta – kunnissa pimitetään tuulivoimaloihin liittyviä tietoja

Juuso vaatii teiden tehostettua valvontaa ja parempaa talvikunnossapitoa

Ranne: Byrokratia pois koronakriisin tukihakemuksista

Wihonen: Kitee julistettava kriisikunnaksi

Uusimmat

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

Viikon suosituimmat

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Toimitus suosittelee

Omalääkärimalli toteutuu tällä hallituskaudella – ministeri Juuso: “Kyseessä on suomalaisille aivan valtava muutos”

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024