Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Merkittäviä verohyvityksiä suurille teollisille investoinneille – valtiovarainministeri Purra: ”Hallitus tukee suomalaista työtä ja teollisuutta”

Media jatkaa Trumpin demonisointia toisen salamurhayrityksen jälkeenkin – Trump: “En luovuta ikinä!”

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Aamulehden ex-päätoimittaja: Ylen piikkiin rakastajansa kanssa matkustanut uutispomo Riikka Räisänen pitäisi siirtää syrjään

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

elinkautinen

Epäilty on 19-vuotias. Häntä syytetään New Yorkin poliisien kimppuun hyökkäämisestä viidakkoveitsellä. Teko tapahtui lähellä Times Squarea uudenvuodenaattona. Mies on pidätetty.

NYPD:n mukaan poliisi tutkii epäiltyä mainelaista Trevor Bickfordia kahdesta poliisin murhan yrityksestä ja kahdesta pahoinpitely-yrityksestä.
Etukäteen suunniteltu teko
Epäillyn repusta löytyi päiväkirja. Se päättyy CNN:n mukaan viimeiseen tahtoon. Joulukuun 31. päivänä päivätty viimeinen merkintä alkaa sanoilla:
&#8220;Tämä on todennäköisesti viimeinen merkintäni ja sen jälkeen saatte ohjeet omaisuuteni jakamisesta perheen kesken sekä ohjeet hautaamisestani.”
Epäillyn nimi oli lisätty FBI:n <a href="https://www.cbsnews.com/news/times-square-new-years-eve-nypd-officers-injured-suspect-shot-2023-01-01/">tarkkailtavien henkilöiden</a> listalle jo ennen hyökkäystä.
Uhkana elinkautinen vankeus
Bickfordia ammuttiin olkapäähän lauantai-illan riehumisen aikana. Hän käytti kaarevaa 18 tuuman kukri-veistä huutaessaan &#8220;Allahu akbar&#8221;.
Jos Bickford todetaan syylliseksi, häntä uhkaa elinkautinen vankeusrangaistus.

New Yorkin uudenvuodenjuhlassa kahden poliisin murhayritys – viidakkoveitsellä riehunut mies huusi ”Allahu akbar”

Viime kuukausina on uutisoitu vuosien ajan naisiin kohdistuneisiin rikoksiin syyllistyneestä Mika Moringista, jonka epäillään myös surmanneen kaksi naista. Rikosoikeuden professori, emerita Terttu Utriainen on peräänkuuluttanut Iltalehden haastattelussa lakiin muutosta, jonka avulla olisi mahdollista estää vaarallisten väkivaltaisten henkilöiden vankilasta vapautuminen.

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri muistuttaa perussuomalaisten kriminaalipoliittisessa ohjelmassa ehdotetusta niin sanotusta varmuusvankeudesta. Varmuusvankeuden avulla väkivaltariskiarviossa vaarallisiksi arvioidut vangit voidaan pitää tarvittaessa pysyvästi lukkojen takana.
Suomessa on sekä elinkautisen että määräaikaisen vankeusrangaistuksen saaneita vaarallisiksi arvioituja ihmisiä, jotka tulevat vapautumaan ja muodostamaan turvallisuusuhan muille.
&#8211; On järjetöntä, että henkilö, joka on syyllistynyt vakaviin henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin toistuvasti ja jonka arvioidaan olevan edelleen vaaraksi muille ihmisille, pääsee lopulta aina vapaaksi. Lakiin tarvitaan keinoja vaarallisten vankien vapautumisen estämiseen, Meri toteaa.
Mallia Norjasta ja Tanskasta
Perussuomalaisten ehdotuksen mukaan vankilasta ei tule vapautua alkuperäisen tuomion päätyttyä, mikäli vangin arvioidaan olevan edelleen vaaraksi muiden terveydelle. Mallia voidaan ottaa esimerkiksi Norjasta ja Tanskasta, missä vakavaan rikokseen syyllistynyt henkilö voidaan vankeusrangaistuksen suorittamisen jälkeen tuomita väkivaltariskiarvion perusteella varmuusvankeuteen, jonka jatkamisen tarpeellisuutta arvioidaan säännöllisin väliajoin tuomioistuimen toimesta.
&#8211; Nykyisin jopa vaarallisia elinkautisvankeja vapautetaan vankeudesta esimerkiksi sen perusteella, että vanki on ollut päihteetön vankeuden aikana, opiskellut itselleen ammatin tai luonut hyvät perhesuhteet. Näillä sinänsä myönteisillä seikoilla ei saa olla mitään merkitystä, vaan nimenomaan vaarallisuuden muiden hengelle ja terveydelle tulee olla ratkaiseva peruste, Meri esittää.
Lakia on muutettava
Aikaisemmin Suomessa oli käytössä pakkolaitosjärjestelmä, jonka avulla erityistä vaarallisuutta osoittavaan rikokseen syyllistynyt henkilö voitiin pitää rangaistuslaitoksessa määrittelemättömän ajan vielä tuomitun rangaistuksen suorittamisen jälkeenkin. Tästä mahdollisuudesta luovuttiin 2000-luvun alkupuolella, jolloin ajateltiin, että vaaralliset rikolliset tuomittaisiin pakkohoitoon.
&#8211; Kuten Terttu Utriainenkin on muistuttanut, niin ihminen voi olla väkivaltainen, mutta ei lain kriteerien mukaan mielisairas, jolloin pakkohoitoon ei voida määrätä. Lakia on tästä syystä muutettava. Siinä on vaarallisten rikollisten mentävä aukko, Meri toteaa.
&nbsp;

Laissa vaarallisten rikollisten mentävä aukko – Meri: Vaarallisiksi arvioidut rikolliset pidettävä tarvittaessa pysyvästi lukkojen takana

Perussuomalaisten eduskunta on jättänyt toimenpidealoitteen, jossa vaaditaan muun muassa väkivalta- ja seksuaalirikosten rangaistusten koventamista, niin sanotuista paljousalennuksista luopumista, ehdonalaiseen vapauttamisen edellytysten kiristämistä, vaarallisten vankien vapautumisen estämistä ja rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentamista.

Toimenpidealoite pohjautuu perussuomalaisten tuoreeseen kriminaalipoliittiseen ohjelmaan.
&#8211; Lisäksi ohjelmassa vaaditaan ulkomaalaisten rikollisten poistamista maastamme. Kysymys on suomalaisen rikos- ja seuraamusjärjestelmän kokonaisvaltaista uudistamisesta, johon tarvitaan nyt ryhtiä. Järjestelmämme ei tällaisenaan vastaa kansan oikeustajua, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kommentoi.
Rangaistusten koventaminen
Tavio huomauttaa, että monista vakavista rikoksista tuomitaan Suomessa huomattavasti lievempiä rangaistuksia kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi törkeästä ryöstöstä tai törkeästä raiskauksesta tuomitaan Ruotsissa vankeutta aina vähintään viisi vuotta, kun Suomessa vastaavista teoista voi selvitä kahden vuoden vankeusrangaistuksella.
&#8211; Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa tuomitaan lisäksi poikkeuksellisen paljon ehdollisia vankeusrangaistuksia. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa raiskaajat ja vakaviin väkivaltarikoksiin syyllistyneet henkilöt tuomitaankin huomattavasti useammin ehdottomaan vankeuteen, kun Suomessa vain noin joka toinen raiskaaja joutuu vankilaan. Tämä on käsittämätöntä, Tavio toteaa.
Paljousalennuksista luopuminen
&#8211; Lepsujen rangaistusten lisäksi suuri epäkohta liittyy tuomioihin, joissa samalla kertaa tuomitaan yhteinen rangaistus kahdesta tai useammasta rikoksesta. Järjetöntä mutta totta, niin mitä enemmän rikoksia tekee, sitä suhteellisesti lievemmän tuomion nykyään saa, Tavio kuvailee tilannetta.
Voimassa olevan lainsäädännön mukaan useammasta rikoksesta annettavaa yhteistä rangaistusta mitattaessa lähtökohdaksi otetaan siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan tulee tuomita ankarin rangaistus.
&#8211; Tämä järjetön rangaistuksen mittaamistapa vaikuttaa tietyissä tilanteissa myös myöhemmin annettaviin tuomioihin. Esimerkiksi raiskaustuomiota alentavana seikkana onkin otettu huomioon rikoksentekijälle jo annettu tuomio hänen aiemmin tekemästään raiskauksesta, Tavio kertoo.
Ehdonalaisen edellytysten kiristäminen
&#8211; Sen lisäksi, että rikoksentekijä saa alennusta tuomioonsa rangaistuksen pituutta määrättäessä, saa hän nykyään vielä extra-alennuksen, mikäli tuomittu rangaistus on ehdotonta vankeutta, Tavio kuvailee.
&#8211; Vangin kun ei juuri koskaan tarvitse suorittaa koko rangaistustaan vankilassa, vaan rikoksentekijä päästetään lähtökohtaisesti aina vapauteen ennen aikojaan. Voidaankin puhua rikosten kaksoisalennuksista.
Vangin vapauttaminen sen jälkeen, kun hän on suorittanut tuomiostaan tietyn määräosan, on Suomessa pääsääntö, josta voidaan poiketa vain laissa määritellyissä rajatuissa tapauksissa. Näin ollen hyvinkin törkeästä rikoksesta tuomittu vanki yleensä vapautuu vankilasta ennen kuin tuomittu rangaistus on suoritettu kokonaisuudessaan loppuun. Järjestelmä on poikkeuksellisen höveli verrattuna muiden maiden vastaaviin järjestelmiin.
&#8211; Ehdonalaisen vapauttamisen edellytyksiä olisikin syytä kiristää Suomessa siten, ettei vakavasta rikoksesta, kuten henki-, väkivalta- tai seksuaalirikoksesta, tuomittuja vankeja koskaan päästetä ehdonalaiseen vapauteen, Tavio esittää.
Vaarallisten vankien vapautumisen estäminen
Erityisesti kansalaisten oikeustajua koetellaan silloin, kun vaaralliseksi arvioitu elinkautisvanki, jolla on korkea riski syyllistyä väkivaltaisiin rikoksiin vankilan ulkopuolella, päästetään kulkemaan vapaalla jalalla.
Elinkautista vankeusrangaistusta suorittavat vangit ovat tavallisesti murhaajia. Heidän vapauttamisestaan vankilasta päättää Helsingin hovioikeus ja ennen vapauttamispäätöksen tekemistä arvioidaan vangin riski syyllistyä väkivaltarikokseen. Kysymys on oikeuspsykiatrisesta arviosta, mutta käytännössä kuitenkin myös hyvin vaarallisia vankeja päästetään vapauteen.
&#8211; Vaarallisiksi arvioitujen vankien kohdalla elinkautisen vankeusrangaistuksen pitää nimensä mukaisesti olla elinkautinen, eli heidät on pidettävä vankilassa tarvittaessa koko loppuelämänsä ajan.
&#8211; Lainsäädäntöämme on muutettava lisäksi siten, että määräaikaisen vankeusrangaistuksen kestoa voitaisiin tuomioistuimen päätöksellä pidentää, mikäli esimerkiksi henki-, väkivalta- tai seksuaalirikoksesta tuomittua vankia on tuomitun rangaistuksen määräajan päättyessä pidettävä vaarallisena muille ihmisille, Tavio toteaa.
Malli on käytössä Norjassa ja Tanskassa, missä vakavaan rikokseen syyllistynyt henkilö voidaan vankeusrangaistuksen suorittamisen jälkeen tuomita varmuusvankeuteen. Kysymyksessä on pituudeltaan määrittelemätön rangaistus, joka voidaan tuomita, jos vangin arvioidaan olevan vaaraksi muille ihmisille.
Rikosoikeudellisen vastuuikärajan alentaminen
Nuorten tekemät vakavat rikokset ovatkin lisääntyneet viime vuosina hurjaa vauhtia. Erityisesti 12–14-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on poliisin tuoreen selvityksen mukaan kasvanut merkittävästi.
&#8211; Pienet lapsetkin ymmärtävät esimerkiksi puukolla lyömisen vaarallisuuden, mutta jostain syystä lähes 15-vuotiaita nuoria syyllistyy tällaisiin tekoihin yhä useammin.
&#8211; Ongelma on, että nuoret rikoksentekijät jäävät usein kokonaan vaille rangaistusta, koska alle 15-vuotiasta ei voida tuomita rikosoikeudelliseen seuraamukseen edes vakavan rikoksen perusteella.
Ulkomaalaisten rikollisten maastapoistaminen
Suhtautumista ulkomaalaisten tekemiin rikoksiin on Tavion mielestä välttämätöntä kiristää muun muassa siksi, että järjestäytynyt ulkomaalaistaustainen rikollisuus on Suomessa yhä yleisempää. Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien vankien määrä on kasvussa.
&#8211; Ulkomaalaistaustaiset tekevät muutenkin suomalaisia enemmän rikoksia. Maahanmuuttajataustaiset henkilöt korostuvat ylivoimaisesti niin sanotussa katujengirikollisuudessa ja esimerkiksi vuonna 2018 Helsingissä ilmoitetuista raiskauksista peräti 54 prosenttia oli ulkomaalaisten tekemiä. Lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä epäillyistä joka neljäs oli ulkomaalaistaustainen vuonna 2020, Tavio luettelee.
&#8211; Suomeen ei kaivata ulkomailta ihmisiä, jotka tekevät täällä rikoksia, vaarantavat toiminnallaan kanssaihmisten turvallisuutta ja syövät veronmaksajien rahat. Tilanteeseen onkin puututtava välittömästi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esittää, että kaikki ulkomaalaiset vangit ensinnäkin siirrettään suorittamaan rangaistustaan suomalaisista vankiloista kotimaidensa vankilohin. Lisäksi kaikki vakavaan rikokseen, kuten henki-, väkivalta-, terrorismi- tai seksuaalirikokseen, syyllistyneet ulkomaalaiset olisi poikkeuksetta karkotettava Suomesta ja heille olisi määrättävä pysyvä maahantulokielto.
&#8211; Lisäksi, koska vakaviin rikoksiin syyllistyneet henkilöt eivät nauti Suomessa ulkomaalaiselta edellytettävää yhteiskuntaluottamusta, olisi heille jo mahdollisesti myönnetty Suomen kansalaisuus lisäksi määrättävä aina menetettäväksi, Tavio sanoo.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmältä toimenpidealoite rangaistusjärjestelmän uudistamisesta: ”Ei nykyisellään vastaa kansalaisten oikeustajua”

Perussuomalaiset esittää uudessa kriminaalipoliittisessa ohjelmassaan useita työkaluja ja uudistuksia henki-, väkivalta- ja seksuaalirikosten torppaamiseksi ja ulkomaalaisperäisen rikollisuuden kitkemiseksi. Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri huomauttaa, että jopa pohjoismaisessa vertailussa vakavien rikosten rangaistukset Suomessa ovat löperöitä.

Perussuomalaiset vaatii järkeä rangaistuksiin, ja haluaa, että jatkossa vakavista rikoksista tulee tuomita tuntuvia seuraamuksia.
&#8211; Tämä on perusteltua myös kansainvälisen vertailun perusteella, sillä Suomessa rangaistukset ovat lievempiä kuin muissa Pohjoismaissa. Suomessa esimerkiksi raiskauksesta tai törkeästä pahoinpitelystä, josta aiheutuu vakava ruumiinvamma tai jopa hengenvaarallinen tila, minimirangaistuksena on vain yksi vuosi vankeutta, Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Leena Meri sanoo.
Hän esitteli perussuomalaisten uutta kriminaalipoliittista ohjelmaa tänään Tuumaustunnilla.
Naapurimaihin verrattuna, esimerkiksi törkeästä ryöstöstä ja törkeästä raiskauksesta tuomitaan Ruotsissa aina vähintään viisi vuotta vankeutta, siinä missä Suomessa vastaavasta teosta voi selvitä kahden vuoden rangaistuksella. Norjassa vankeutta voidaan määrätä jopa 21 vuotta.
Meri katsoo, että vakavien rikosten rangaistukset Suomessa ovat liian löperöitä.
&#8211; Perussuomalaisten mielestä vakavista rikoksista, kuten henki- ja väkivaltarikoksista ja seksuaalirikoksista tuomittavien rangaistusten tulee poikkeuksetta olla erittäin ankaria.
Eroon paljousalennuksista
Lepsujen rangaistusten lisäksi lainsäädännön eräs epäkohta liittyy tilanteisiin, joissa samalla kertaa tuomitaan yhteinen rangaistus kahdesta tai useammasta rikoksesta. Järjetöntä mutta totta, mitä enemmän rikoksia tekee, sitä suhteellisesti lievemmän tuomion nykyään saa. Tällöin vain pohjarangaistuksena oleva ankarin rangaistus mitataan täysimääräisenä, ja muiden rikosten osalta tuomioistuin antaa alennusta.
&#8211; Perussuomalaisten maailmankuvassa sen seikan, että henkilö on syyllistynyt useisiin rikoksiin, tulee vaikuttaa tuomittavaa rangaistusta ankaroittavasti, eikä suinkaan toisin päin. Mielestämme rangaistusten automaattisista, niin sanotuista paljousalennuksista olisikin luovuttava, Meri sanoo.
Vankilasta pääsee pois liian helposti
Perussuomalaiset haluaa myös lopettaa vankien vapauttamisen ennenaikaisesti, jolloin lähtökohtana tulee olla, että vankilatuomio istutaan kokonaisuudessaan loppuun vankilassa. Ehdonalaisen vapauttamisen edellytyksiä tulee siis kiristää
&#8211; Vankilasta pääsee nykyään melko nopeasti pois. Lähtökohtaisesti, kun on istunut kaksi kolmasosaa ajasta tai on ensikertalainen, pääsee nopeammin pois. Tällöin rikoksesta voi saada jopa kaksoisalennuksen, ensin tuomion mittaamisessa, jos on tuomittu useasta rikoksesta, ja sen jälkeen alennusta vankilassa istumisesta, Meri sanoo.
Perussuomalaiset katsoo, että ehdonalaisen vapautumisen tulee olla mahdollista vain harkinnanvaraisesti, eikä vakavista rikoksista tuomittuja vankeja pidä koskaan päästää ehdonalaiseen vapauteen. Vapauttamisharkinnassa olisi asianmukaisella tavalla otettava huomioon tuomion perusteena olevan rikoksen laatu, todennäköisyys syyllistyä uusiin rikoksiin sekä tuomitun yleinen vankila-aikainen käyttäytyminen.
&#8211; Yleisestikin Euroopassa lähtökohtana on, että vankeja ei vapauteta ehdonalaiseen vapauteen, ellei vangin yksilöllinen kokonaisarvio vapautusta puolla. Esimerkiksi Islannissa vankia ei voida vapauttaa, jos hän on taparikollinen. Belgiassa ehdonalaista vapautta ei myönnetä tuomitulle, joka voi esimerkiksi häiritä rikoksen uhreja, Meri sanoo.
Ei vaarallisia vankeja ihmisten ilmoille
Erityisesti kansalaisten oikeustajua koetellaan silloin, kun vaaralliseksi arvioitu elinkautisvanki, jolla on korkea riski syyllistyä väkivaltaisiin rikoksiin vankilan ulkopuolella, päästetään kulkemaan vapaalla jalalla.
Perussuomalaiset ei halua päästää vaarallisia murhaajia, kuten sarjakuristajia ihmisten ilmoille, ja uudessa ohjelmassa linjataan, että vaaralliset vangit on pidettävä lukkojen takana.
&#8211; Me tiedämme, että Suomessa on vaarallisia vankeja, jotka ovat vapauduttuaan vaaraksi toisten hengelle ja terveydelle. Perussuomalaisten mielestä tällaisia vankeja ei pidä vapauttaa. Täytyy ymmärtää, että yksikin lapsenraiskaus tai tappo on liikaa, Meri sanoo.
Elinkautista vankeusrangaistusta suorittavat vangit ovat tavallisesti murhaajia. Heidän vapauttamisestaan vankilasta päättää Helsingin hovioikeus. Ennen vapauttamispäätöksen tekemistä arvioidaan vangin riski syyllistyä väkivaltarikokseen.
<iframe loading="lazy" title="Kriminaalipoliittisen ohjelman julkaisu, Riikka Purra ja Leena Meri - Tuumaustunti 10.10.2022" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/Yy-_hp0qPJE?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Käytännössä hyvin vaarallisia vankeja päästetään vapauteen, jolloin vapauttavaa päätöstä tuomioistuin perustelee usein vetoamalla esimerkiksi siihen, että vanki on ollut päihteetön vankilassaoloaikana, opiskellut itselleen ammatin, osallistunut työtoimintaan ja luonut hyvät perhesuhteet. Toisin kuin väkivaltariskiarvio, tällaiset sinänsä myönteiset seikat eivät kuitenkaan tosiasiassa kerro mitään siitä, kuinka vaarallinen vanki on ja minkälaisen riskin hänen vapauttamisensa aiheuttaa muiden ihmisten hengelle ja terveydelle.
Perussuomalaisten mielestä elinkautisvangin vapauttamista harkittaessa olisi ratkaiseva merkitys annettava muiden seikkojen sijasta nimenomaan vangin vaarallisuusarvioinnille. Vaarallisiksi arvioitujen vankien kohdalla elinkautisen vankeusrangaistuksen pitää nimensä mukaisesti olla elinkautinen.
Ulkomaalaiset vangit kotimaidensa vankiloihin
Perussuomalaiset katsoo, että raskaita rikoksia tehneet turvapaikanhakijat eivät ansaitse Suomen tarjoamaa turvaa, vaan päin vastoin: suomalaiset ansaitsevat turvaa rikoksentekijöitä vastaan.
Kriminaalipoliittisessa ohjelmassa linjataan, että ulkomaalaiset vangit on siirrettävä suomalaisista vankiloista kotimaidensa vankiloihin. Vakavaan rikokseen syyllistyneet ulkomaalaiset on karkotettava, heille on määrättävä pysyvä maahantulokielto ja heille mahdollisesti myönnetty Suomen kansalaisuus on määrättävä menetettäväksi.
Meri huomauttaa, että ulkomaalaisista vangeista aiheutuvat kustannukset suomalaiselle yhteiskunnalle ovat merkittävät ottaen huomioon, että yksi vuosi suljetussa vankilassa maksaa yli 80 000 euroa per vanki. Vuosi avovankilassa kustantaa sekin yli 60 000 euroa.
&#8211; Suomeen ei kaivata ulkomailta ihmisiä, jotka tekevät täällä rikoksia, vaarantavat toiminnallaan kanssaihmisten turvallisuutta ja syövät veronmaksajien rahat. Ulkomaalaisista rikollisista onkin hankkiuduttava eroon ennen kuin palavat autot ja katuammuskelut ovat meillä arkipäivää kuten Ruotsissa, Meri sanoo.
Laissa edelleen Isis-vaimojen mentävä aukko
Eduskunnassa on käsitelty aiemmin terrorismilainsäädännön tiukennuksia, mutta Suomen laissa on edelleen Isis-vaimojen mentävä aukko.
Meri sanoo, että perussuomalaiset kuitenkin haluaa kaikki terroristit tuomiolle
&#8211; Tilanne on nyt se, että rangaistavana ei pidetä esimerkiksi työskentelyä Isis-leirillä, eli jos sinne on mennyt vapaaehtoisesti tekemään kotitaloustehtäviä ja vaikka hoitamaan lapsia, niin sitä ei katsota rikolliseksi toiminnaksi, vaikka leirille menneiden naisten tehtävänä on nimenomaan synnyttää lapsia ja kasvattaa uusia taistelijoita.
&#8211; Kyseessä ei siis ole marttakerho, vaan koko järjestelmä toimii siksi, jotta voidaan terrorisoida ja aiheuttaa kauhua. Meidän mielestämme rikoslainsäädäntöä on muutettava niin, että terroristijärjestöä palvelevaa toimintaa pidetään yksiselitteisesti rangaistavana. Myös esimerkiksi Norjassa lakia tulkitaan näin.
Tutustu perussuomalaisten uuteen kriminaalipoliittiseen ohjelmaan kokonaisuudessaan <a href="https://www.perussuomalaiset.fi/wp-content/uploads/2022/10/KriminaaliOhjelmaIsoVerkko.pdf">tästä</a>.
&nbsp;

Perussuomalaiset vaatii järkeä rangaistuksiin: Sarjakuristajat pidettävä lukkojen takana, taparikolliset vankilaan, Isis-vaimot tuomiolle – ”Suomalaiset ansaitsevat turvaa rikoksentekijöitä vastaan”

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa valmistunut opinnäytetyö tutki ensi kertaa vanginvartijaopiskelijoiden puoluekantoja ja heidän yhteiskunnallisia näkemyksiään. Lähes puolet, 46 prosenttia opiskelijoista, ilmoitti äänestävänsä perussuomalaisia, jos eduskuntavaalit olisivat nyt. Noin kahdeksan kymmenestä vanginvartijaopiskelijasta kokee ulkomaalaisten lisääntyvän määrän ongelmaksi Suomessa.

Lähes puolet, 46 prosenttia kyselyyn vastanneista vanginvartijaopiskelijoista, ilmoitti äänestävänsä perussuomalaisia, jos eduskuntavaalit olisivat nyt (kysely toteutettiin maaliskuussa 2021). Vastanneista 17 prosenttia ei osannut kertoa puoluekantaansa. Puoluekantansa ilmoittaneista toiseksi suosituin oli kokoomus 13 prosentin osuudella.
Punavihreiksi luokiteltavat SDP, vasemmistoliitto ja vihreät saivat yhteensä vain 12 prosentin kannatuksen. Samalla kysyttiin myös ”inhokkipuoluetta”. Vartijaopiskelijoiden selkeät inhokkipuolueet olivat vihreät (44 prosenttia) ja vasemmistoliitto (23 prosenttia). Perussuomalaisia suurimpana inhokkinaan piti kymmenen prosenttia vastanneista.
Pakolaisia otettava nykyistä vähemmän
Kyselyssä udeltiin myös monia muita asioita. Seitsemän kymmenestä hyväksyisi joissakin tilanteissa sellaisen elinkautisen, josta ei ole mahdollisuutta vapautumiseen. Yhdyskuntaseuraamuksia haluaisi lisää vain neljä prosenttia vastaajista. Vartijaopiskelijoista vain 13 prosenttia luopuisi huumeiden käytön rangaistavuudesta.
Noin kahdeksan kymmenestä haluaa Suomen ottavan pakolaisia nykyistä vähemmän. Ulkomaalaisten lisääntyvän määrän Suomessa kokee ongelmaksi 77 prosenttia vastaajista.
Valvontapuolen kokee kärsivän kuntoutustoimien edistämisen vuoksi 63 prosenttia. Vartijaopiskelijoista 77 prosenttia haluaa, että vartijoiden nimikylteistä luovuttaisiin. Noin kahdeksan kymmenestä ei näe hyvänä, että kaikkien vartijaopiskelijoiden tulisi jatkaa AMK-tutkintoon. Vain kymmenen prosenttia oli sitä mieltä, että Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinnon ja Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen yhteistyö toimii hyvin.
Kuusi kymmenestä kertoi kokevansa stressiä rikosseuraamusalan tutkinnon opiskeluissaan, mutta samalla kaksi kolmasosaa kertoi tutkinnon laajuuden olevan sopiva.
Vanginvartijoiden puoluekantoja ei ennen ole selvitetty
Niin vartijaopiskelijoiden kuin vankiloissa työskentelevien vanginvartijoidenkaan puoluekantaa tai mielipiteitä yhteiskunnallisiin kysymyksiin ei ole aiemmin selvitetty. Vartijaopiskelijoiden mielipiteitä kysyttiin sähköisellä kyselylomakkeella.
Kyselylomakkeeseen vastasi 48 rikosseuraamusalan tutkinnon opiskelijaa, jotka ovat aloittaneet opiskelunsa Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksessa syyskuussa 2020. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 96, joka on hyvin korkea vastausprosentti. Vain kaksi opiskelijaa päätti olla vastaamatta kyselyyn.
Opinnäytetyön ovat tehneet Teemu Saintula ja Topias Sarin. He opiskelevat rikosseuraamusalan perustutkinnossa kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden tavoin.

Lähes puolet vanginvartijaopiskelijoista äänestää perussuomalaisia – vanginvartijaopiskelijat haluavat vähemmän maahanmuuttoa ja vakavista rikoksista todellisia elinkautisia

Perussuomalaiset kansanedustajat, lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri sekä jäsen Mari Rantanen vaativat kiristyksiä vaarallisia vankeja koskevaan lainsäädäntöön ja vapauttamismenettelyyn.

Oikeusministeriössä on laadittu arviomuistio elinkautisvankien vapauttamismenettelyn kehittämiseksi.
Leena Meri ja Mari Rantanen ovat tyytymättömiä siihen, että muistiossa ei esitetä väkivaltariskiarvion lisäämistä rikoslakiin. Lisäksi he vaativat, että riskiarvio tehdään elinkautisvankien lisäksi kaikille vaarallisille väkivaltarikollisille ja että riskiarvion painoarvoa lisätään hovioikeuden päätöksenteossa.
&#8211; Yhteiskunnan tehtävänä on varmistaa, että rikoksen tehnyt henkilö ei ole vapautuessaan vaaraksi kenenkään hengelle tai terveydelle. Tällä hetkellä väkivaltariskiarvio on ainoastaan eräänlaista vapauttamisharkinnan tausta-aineistoa. Riskiarvion pitäisi kuitenkin olla aivan keskeisessä asemassa vapauttamista harkittaessa, jotta muiden ihmisten turvallisuus ei vaarannu, Rantanen toteaa.
&#8211; Riskiarvio tehdään vain elinkautisvangeille, vaikka heidän rikoksen uusimisriskinsä on muihin väkivaltarikollisiin verrattuna matala. Siksi arvio tulisi laajentaa myös määräaikaisen tuomion saaneille vangeille.
Hovioikeus vapauttaa vaarallisia vankeja
Erityisen huolissaan kansanedustajat ovat sellaisten henkilöiden vapauttamisesta, joiden osalta väkivaltariski on arvioitu korkeaksi. Useissa tällaisissa tapauksissa Rikosseuraamuslaitos ei ole puoltanut vangin vapauttamista, mutta hovioikeus on siitä huolimatta päätynyt vapauttavaan ratkaisuun.
Vaarallisiksi arvioitujen vankien vapauttaminen vastoin Rikosseuraamuslaitoksen kantaa ihmetyttää edustajia.
&#8211; Hovioikeudella ei voi olla yhtä hyvää käsitystä näiden henkilöiden vaarallisuudesta kuin niillä ihmisillä, jotka ovat heidän kanssaan päivittäin tekemisissä. Hovioikeuden tulisi antaa vankilan ja RISE:n lausunnoille selvästi enemmän painoarvoa. Esimerkiksi julkisuudessa esillä ollut sarjakuristaja, joka ei ole saanut elinkautista, on jatkuvasti uusinut rikoksensa. Voisiko riskiarvion tekeminen myös muista kuin elinkautisvangeista ennaltaehkäistä näitä rikoksia? kysyy Meri.
Painopiste siirrettävä väkivaltariskiarvioon
Myös hovioikeuden perustelut vapauttamispäätöksissä aiheuttavat usein kummastusta.
&#8211; Rikosoikeuden emerita professori Terttu Utriainen on ottanut useasti kantaa näihin asioihin. Olen hänen kanssaan samoilla linjoilla siinä, että vapauttamispäätökset perustuvat usein vääriin seikkoihin, kuten parisuhteeseen, päihteettömyyteen tai opiskeluun ja työntekoon. Ei näillä asioilla ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka vaarallinen henkilö on! Siksi painopistettä on siirrettävä väkivaltariskiarvioon, Meri perustelee.