PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

Eläketurvakeskus

Eläketurvakeskus (ETK) julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan maahanmuutto vahvistaisi tulevaisuudessa eläketurvan rahoitusta. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen kummastelee päätelmiä. &#8211; Perusidea ETK:n raportin taustalla on se, että maksettujen eläkemaksujen kokonaissumma nousee, kun työikäisten henkilöiden lukumäärää lisätään maahanmuutolla. Ongelmana kuitenkin on, että useimpien maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset jäävät negatiivisiksi ja maksetut eläkevakuutusmaksut alhaisiksi.

ETK:n raportin taustalla on myös se tunnettu tosiasia, että syntyvyyden lasku on pitkällä aikavälillä aiheuttamassa voimakkaan korotuspaineen eläkemaksuihin. ETK:n raportin mukaan maahanmuuton lisäys helpottaisi eläkkeiden maksussa.
Tilastokeskuksen syyskuussa julkistaman väestöennusteen mukaan Suomen väkiluku lähtee nykyisellä kehityksellä laskuun jo vuonna 2031. Vuonna 2050 väkiluku olisi noin 100 000 nykyistä pienempi.
ETK tosin raportissaan myöntää, että oletetun vaikutuksen suuruus riippuu eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisestä, ja että maahanmuuton kokonaisvaikutukset julkisen talouden kestävyyteen on rajattu laskelmien ulkopuolelle.
Tulisi kalliiksi Suomen taloudelle
Käytännössä ETK:n raportista esittämä johtopäätös tarkoittaisi maksettujen työeläkemaksujen kokonaissumman kasvattamista tuomalla lisää työikäisiä maahanmuuttajia Suomeen. ETK:n logiikan mukaan maahanmuutto vahvistaisi eläketurvan rahoitusta siis sillä perusteella, että koska maksettujen työeläkemaksujen kokonaissumma oletetusti kasvaa, niin työeläkemaksujen osuus palkoista voidaan pitää pienempänä.
Ajatuspaja Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ihmettelee ETK:n päätelmiä.
&#8211; Perusidea ETK:n raportin taustalla on se, että maksettujen eläkemaksujen kokonaissumma nousee kyllä, kun työikäisten henkilöiden lukumäärää lisätään maahanmuutolla. Ongelmana kuitenkin on, että useimpien maahanmuuttajaryhmien keskimääräiset julkisen talouden nettovaikutukset jäävät negatiivisiksi ja maksetut eläkevakuutusmaksut alhaisiksi.
&#8211; Maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissumman kasvattaminen kasvattamalla heikosti pärjäävien maahanmuuttajien henkilölukumäärää on julkisen talouden kestävyyden kannalta huono idea. Tämä on eräs versio siitä argumentista, että työikäisiä maahanmuuttajia on saatava syystä tai toisesta lisää seuraaviksi vuosikymmeniksi – vaikka se tulisi hyvin kalliiksi Suomen julkiselle taloudelle, Salminen toteaa.
Maahanmuuton kustannuksia arvioitava pitkällä aikavälillä
Suomen Perusta on julkaissut kaksiosaisen, erittäin kattavan tutkimuksen maahanmuuton vaikutuksista Suomen julkiseen talouteen. Tutkimuksen toinen osa julkaistiin keväällä. Siinä on laskettu maahanmuuttajien elinkaarivaikutukset, eli julkisen talouden nettovaikutukset Suomeen muuttamisen hetkestä kuolemaan tai lopulliseen poismuuttoon.
Tutkimuksesta ilmenee muun muassa, että Somaliasta Suomeen muuttavan 20-24-vuotiaan henkilön elinkaarikustannukset Suomen julkiselle taloudelle ovat kaiken kaikkiaan 951 000 euroa. Jos huomioidaan somalialaisen henkilön lapset, nousee summa yli 1,3 miljoonaan euroon.
Salminen esitti jo keväällä kritiikkiä ETK:n nyt toistamalle näkemykselle siitä, että maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissummaa nostettaisiin tuomalla Suomeen työikäisiä maahanmuuttajia.
Salmisen mukaan ETK:n esitys olisikin taloudellisesti huono ratkaisu Suomelle.
&#8211; Työllisten kokonaismäärä toki nousee, vaikka sadasta huonosti työllistyvän maahanmuuttajaryhmän henkilöstä työllistyisi vain 20. Nämä 20 työllistä korottavat toki maksettujen eläkevakuutusmaksujen kokonaissummaa. Mutta ymmärrettävästi tämä kuitenkin tulee huomattavan kalliiksi julkisen talouden kannalta, kun tarkastellaan koko tämän esimerkkiväestön julkisen talouden vaikutuksia, jossa kahtakymmentä työllistynyttä kohtaan on kahdeksankymmentä henkilöä jotka eivät ole työssä.
Maahanmuuttajien maksama työeläkekertymä jää pieneksi
ETK:n esittämällä tavalla karttuneiden eläkemaksujen kokonaissumma kyllä nousee heikosti pärjäävien maahanmuuttajien määrän kasvaessa, mutta ymmärrettävästi samalla nousisivat kokonaisuudessaan tämän ryhmän julkiselle taloudelle tuomat nettokustannukset.
Salminen huomauttaa myös, että maahanmuuttajien maksamat työeläkemaksut jäävät pieniksi kantaväestöön verrattuna – pitkälläkin aikavälillä.
&#8211; Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että keskimääräiset eläkevakuutusmaksut jäävät maahanmuuttajaryhmillä vielä paljon kantaväestön keskiarvosta noin 20 vuoden maassaoloajan jälkeen. Myös ETK:n raportista on pääteltävissä, että eläkemaksujen keskiarvot jäävät kantaväestöä pienemmiksi pitkänkin maassaoloajan jälkeen, sillä työllisyysasteet ja keskiansiot jäävät kantaväestön tasosta — erityisesti parhaina työnteon ikävuosina.

Suomen Perustan tutkija kritisoi Eläketurvakeskuksen raporttia: Maahanmuuton lisääminen ei todellakaan helpota eläketurvan maksupainetta

Yhteiskuntatieteiden tohtori, sosiaaliturvapolitiikan dosentti ja vakuutusmatemaatikko Olli Pusa kummastelee Iltalehden näkökulmassa Eläketurvakeskuksen laskelmia eläkejärjestelmän kestävyydestä tulevaisuudessa.
ETK ennustaa järjestelmän ajautuvan vaikeuksiin 2050 jälkeen.
&#8211; Pari vuotta sitten tehdyssä ennusteessa arvioivat järjestelmän rahastojen kasvavan loputtomiin, vaikka eläkeindeksiksi olisi otettu ns. puoliväli-indeksi. Millaisenhan tuloksen arpovat parin vuoden päästä? Olli Pusa kysyy Iltalehden <a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/62418597-fdf5-49fc-bf3c-e7c63a43f273">näkökulmassa</a>.
&#8211; En tiedä mitään muuta maata maailmassa kuin Suomi, jossa tuollaisilla 60-70 vuoden päähän ulottuvilla ennusteilla päätetään esimerkiksi seuraavan vuoden indeksikorotuksista. Se on röyhkeä tapa sivuuttaa normaali päätöksenteko. Teknokraatit julistavat heillä olevan kristallipallon, joka yksin tietää totuuden ja sen mukaan pitää kaikkien toimia.
Vaatimus pienentynyt Kataisen möläytyksestä
Erityisesti Pusa kyseenalaistaa Helsingin Sanomien ja ETK:n näkemykset massamaahanmuuton tarpeellisuudesta eläkejärjestelmän ylläpitämiseksi.
&#8211; Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006043490.html">tarttui</a> ETK:n ennusteeseen ja julisti, että Suomeen tarvitaan 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa 30 vuodessa. Vaatimus oli hieman pienentynyt Jyrki Kataisen möläytyksestä 2008, jossa vaadittiin 1,8 miljoonaa maahanmuuttajaa vuoteen 2020 mennessä. Sylttytehdas ja motiivit molemmille lienevät sama.
&#8211; Maahanmuuton ongelmana on Suomen talouden kompurointi. Ei pystytä pitämään edes omia koulutettuja nuoria Suomessa kilpailukykyisten työpaikkojen puuttuessa. Lukumäärätappiota paikataan tuomalla halpatyövoimaa ulkomailta. Eläkejärjestelmän rahoituksessa kuitenkin ratkaisevaa on eurot eivät lukumäärät. Halpatyövoima ei järjestelmää pidä pystyssä.
Maahanmuutto maksaa miljardeja
Pusa huomauttaa, että suurelta osin maahanmuutto Suomeen on ollut humanitaarista maahanmuuttoa.
&#8211; Sen vuosikustannukseksi on äskettäin arvioitu 3 miljardia vuodessa. Sillä rahalla korjaisi valtavasti eläkejärjestelmänkin tilannetta. Suomen eläkejärjestelmä maksuineen ja menoineen on osa julkista taloutta ja osa veroastetta.
&#8211; Jos maahan tuotetaan suuret määrät halpatyövoimaa, mitä me teemme sillä 10-15 vuoden päästä? Jo nyt on näkyvissä, että tekoäly tulee poistamaan suuren osan halpatyövoiman tarpeesta. Tällaisesta työvoimasta meille jää vain valtavat määrät elätettäviä entisiä halpatyövoimalaisia, Pusa painottaa.
Onko eläkejärjestelmä oikeissa käsissä?
Pusa huomauttaa, että työperäinen maahanmuutto toimii silloin kun se perustuu luonnolliseen työvoiman tarpeeseen.
&#8211; Siis olennaista on se, että Suomeen syntyy korkeaa osaamista ja koulutusta vaativia työpaikkoja yrityksiin, tutkimukseen ja tuotekehittelyyn. Se, että näin ei ole tapahtunut, on osaltaan työeläkejärjestelmän ja sen vallankäyttäjien vika.
&#8211; Alun perin eläkejärjestelmän piti rahastoillaan turvata tätä prosessia. Nykyään siitä ei enää piitata. Eläkejärjestelmä on imenyt Suomen taloudesta yli 200 miljardin rahastot ja siitä on muodostunut omituinen Suomen talouden valtakeskus. Jos järjestelmä ei ole pitänyt huolta tulevaisuudestaan, onko koko eläkejärjestelmä nyt oikeissa käsissä? Pusa kysyy.
Ihmiset elävät ja työskentelevät pidempään
Pusan mielestä huoli eläkkeiden loppumisesta on turha.
&#8211; Monet huokailevat, etteivät lapsemme tule saamaan minkäänlaista eläkettä. Mitään sellaista ei ole näkyvissä. Sen sijaan heillä on yksi meidän aiheuttamamme ongelma: he elävät huomattavasti vanhemmaksi kuin meidän sukupolvemme. Sen seurauksena he joutuvat työskentelemään vanhemmiksi, Pusa kirjoittaa.
&#8211; Se vaikuttaa tehokkaasti eläkerahojen riittävyyteen, kun eläkettä saavien määrä pienenee samalla kuin eläkemaksujen maksajien määrä kasvaa. Ehkä joskus ETK:kin tunnustaa tuon ennusteissaan?

Yhteiskuntatieteiden tohtori lyttää Hesarin ja ETK:n laskelmat massamaahanmuuton tarpeellisuudesta: Tekoäly vie työpaikkoja – halpatyövoimasta jää valtavasti elätettäviä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ihmettelee Helsingin Sanomien ja Eläketurvakeskuksen (ETK) kummallista <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006043490.html">laskutoimitusta</a> massamaahanmuuton tarpeellisuudesta eläkejärjestelmämme kestävyyden takaamiseksi.
Hesari pyysi Eläketurvakeskusta laskemaan, kuinka paljon Suomi tarvitsee maahanmuuttajia, jotta nykynuorten ei tarvitsisi maksaa merkittävästi enempää eläkemaksuja vuonna 2050.
Lehden mukaan Suomi tarvitsee joka vuosi jopa 30 000 uutta maahanmuuttajaa, mikä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajien osuus vuonna 2050 olisi Suomen väestöstä peräti 1,4 miljoonaa (22 %).
Yhdestä maahanmuuttajasta jopa miljoonalasku
Suomen Perusta julkaisi viime viikolla <a href="https://www.suomenuutiset.fi/tutkimus-suomeen-muuttava-somali-tai-irakilainen-kay-kalliiksi-veronmaksajalle-elinkaaren-kustannukset-jopa-miljoona-euroa/">tutkimuksen</a> maahanmuuton kustannuksista. Laajassa tutkimuksessa on laskettu julkisen talouden elinkaarivaikutukset 20–24-vuotiaana Suomeen muuttaville Irakissa ja Somaliassa syntyneille henkilöille.
Näistä maista saapuva maahanmuuttaja maksaa suomalaisille veronmaksajille jopa miljoona euroa.
Halla-aho: &#8220;Yksinkertaista matematiikkaa&#8221;
Suomeen kohdistuu tällä hetkellä humanitaarista maahanmuuttoa erityisesti Somaliasta ja Irakista. Paitsi että tulijat ovat yleensä heikosti koulutettuja ja vielä pitkänkin oleskelun jälkeen kielitaidottomia, heidän työllistymisensä on tilastojen valossa varsin heikkoa.
&#8211; Yksinkertaista matematiikkaa: Jos Suomeen muuttaa ihmisiä, joiden nettovaikutus julkiselle taloudelle on negatiivisempi kuin täällä jo olevan väestön, julkisen talouden rahoituspohja ei kohene vaan pahenee, Halla-aho toteaa Helsingin Sanomien laskelmista.
Suomi ei kiinnosta huippuosaajia
Perussuomalaiset vastustavat Suomelle taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja turvallisuuden kannalta <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-haluaa-lopettaa-kokonaan-sellaisen-maahanmuuton-haitallista-kay-kalliiksi-suomi-talla-hetkella-houkuttele-huippuosaajia-halpatyovoimaa-turvapaikkaturisteja/">haitallista</a> maahanmuuttoa.
&#8211; Ihmiset, jotka haluavat integroitua maahamme ja elää perusarvojemme mukaisesti, ja jotka osallistuvat yhteiskuntamme rakentamiseen tuottavan työn ja riittävän verojen maksamisen kautta, ovat tervetulleita. Tällöin puhumme esimerkiksi ihan oikeista korkeakoulutetuista huippuosaajista. Näitä ihmisiä meille tulee varsin vähän, ja Suomi nimenomaan houkuttelee muunlaisia maahanmuuttajia, sanoo perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra.
Erityisen huolestuttavana perussuomalaiset pitävät sitä, että Suomesta lähtee ulkomaille koko ajan enemmän korkeakoulutettuja akateemisia suomalaisia ja tulee tilalle kouluttamattomia, jopa luku- ja kirjoitustaidottomia, maahanmuuttajia.

Hesarin mukaan Suomi tarvitsee jopa 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa eläkkeiden turvaamiseksi – Halla-aho: “Julkisen talouden rahoituspohja ei kohene vaan pahenee”

Eläketurvakeskus

Suomen Perustan tutkija kritisoi Eläketurvakeskuksen raporttia: Maahanmuuton lisääminen ei todellakaan helpota eläketurvan maksupainetta

Yhteiskuntatieteiden tohtori lyttää Hesarin ja ETK:n laskelmat massamaahanmuuton tarpeellisuudesta: Tekoäly vie työpaikkoja – halpatyövoimasta jää valtavasti elätettäviä

Hesarin mukaan Suomi tarvitsee jopa 1,4 miljoonaa maahanmuuttajaa eläkkeiden turvaamiseksi – Halla-aho: “Julkisen talouden rahoituspohja ei kohene vaan pahenee”

Uusimmat

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Ronkainen: Puolustuksesta ei voi tinkiä tai säästää – ”Suomen on varauduttava kaikkeen mahdolliseen laajalla arsenaalilla”

Ministeri Ranne: Liikenteessäkin keskitytään nyt perusasioihin – turvallisuuteen ja talouteen

Useita muutoksia rikoslakiin ensi vuoden alusta: Rangaistukset kovenevat, naisten ja tyttöjen silpominen kriminalisoidaan entistä selvemmin

Kolumni: Ensimmäinen puolitoistavuotinen ministerinä

Viikon suosituimmat

Joulutori-iskun takana pakolaisstatuksen saanut lääkäri – vannoi jo vuosi sitten kostoa Saksalle

Ääliösuvaitsevainen valtamedia jauhoi ensin huolipuhetta naisiin kohdistuvasta väkivallasta – vähättelee nyt väkivaltaan lietsovaa graffitia eikä tunnista enää naisvihaa

Isku saksalaisella joulutorilla, saudimies kaahasi autolla väkijoukkoon – sisäministeri oli aiemmin varoittanut suuresta terrori-iskun vaarasta joulumarkkinoilla

Bidenin heikentynyttä tilaa salailtiin koko hänen presidenttikautensa ajan

Ruotsalainen kulttuurieliitti kummeksuu suomalaisia joululauluja: ”Synkeää ja lohdutonta”

Talvinen ja luminen luonto, yhteinen aika perheen kanssa, kuusen hakeminen metsästä pojanpojan kanssa, joulusauna, rauhoittuminen – nämä asiat saavat joulumielelle

Toimitus suosittelee

Omalääkärimalli toteutuu tällä hallituskaudella – ministeri Juuso: “Kyseessä on suomalaisille aivan valtava muutos”

Analyysi: Yhdysvalloissa vasemmisto radikalisoitui pienessä ajassa ja vieraantui hyvin kauas keskivertoäänestäjistä, ilmiö aiheuttaa vasemmistolle näköharhan

Päätoimittajalta: Elokapina on radikalisoituneen median ikioma luomus

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

PS Naiset 3/2024

Perussuomalainen 1/2024