Irakin entinen puolustusministeri nosti virassa ollessaan sosiaalitukia Ruotsista – saaga sai kummallisen päätöksen

Donald Trump haluaa vaalikampanjassaan laittomat siirtolaiset ulos Amerikasta: ”Massakarkotukset käyntiin”

EU-komissaari lähetti Elon Muskille uhkailukirjeen ennen Trumpin haastattelua, komissaarin sananvapauden vastainen herättää voimakasta kritiikkiä – Tynkkynen: “Uskomatonta röyhkeyttä EU:n nimissä”

“Tuodaan amerikkalainen unelma takaisin” – Trumpin ja Muskin keskustelu räjäytti X:n

Brittikoomikko Rowan Atkinson: Sananvapaus on toiseksi tärkein asia elämässä

Maastamuuttajia lähtee Ruotsista nyt enemmän kuin maahanmuuttajia tulee

Lontoon poliisi pidätti vasemmistopoliitikon epäiltynä tappamiseen kiihottamisesta, Amnestyn liiviä käyttänyt nainen taputti puheelle erityisen innokkaasti

Maailmankuulu evoluutiobiologi Richard Dawkins viskattiin tylysti pois Facebookista – kyseenalaisti geneettisesti miespuolisten nyrkkeilyottelut naisia vastaan

Teemu Keskisarjan kolumni: Suomen valtamedia natsittelee veitsi-iskujen vastustajia

Päätoimittajalta: Britanniassa mellakoidaan rajusti – tämän takia

Valtiovarainministeriö esittää: 58 miljoonan leikkaus maahanmuuttajien kotoutumiseen

Eija-Riitta Korhola

Perussuomalaisten europarlamentaarikko ja eurovaaliehdokas Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo, että eurovaaleissa äänestää aikovan kannattaa käydä tutustumassa Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) sivuilla katsomassa, ketkä ehdokkaista ovat ilmoittaneet vaalibudjettinsa ja sidonnaisuutensa ennakkoon VTV:lle. Muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta ne ehdokkaat, jotka saavat paljon lahjarahaa, eivät tee ennakkoilmoitusta VTV:lle.

Europarlamentaarikko Pirkko Ruohonen-Lerner osallistui kansanedustajana toimiessaan Lauri Tarastin vaalirahoitusta uudistavan työryhmän työskentelyyn, jonka tavoitteena oli saada päivänvaloon vaalirahoitukseen liittyvää suhmurointia. Tällaista suhmurointia oli harjoittanut mm. Kehittyvien Maakuntien Suomi -niminen yhdistys, joka halusi vaikuttaa ja vaikuttikin vaalirahalla hallituskokoonpanoon ja ministerivalintoihin.
&#8211; Koska enemmistö sanelee työryhmissä ja eduskunnassa pelisäännöt, jäi vuonna 2009 säädetty laki ehdokkaan vaalirahoituksesta täysin torsoksi. Vanhojen valtapuolueiden edustajat eivät halunneet puolueidensa ja ehdokkaidensa kannalta hyvin voideltuun systeemiin muutosta.
&#8211; Siksi säädettiin näennäiseen avoimuuteen tähtäävä laki, jolla on hyvä nimi, mutta olematon vaikutus. Laki aiheuttaa paljon työtä ja kustannuksia Valtiontalouden tarkastusvirastossa (VTV), erityisesti kuntavaalien yhteydessä, kun valvottavia on paljon mutta kampanjabudjetit olemattomia isoja kaupunkeja lukuun ottamatta, Ruohonen-Lerner kertoo.
Ehdokkaat eivät halua kertoa sidonnaisuuksistaan
Laki on ollut voimassa 15 vuotta. VTV on edelleen kuin postikonttori, joka ottaa vastaan ilmoituksia ja karhuaa puuttuvia ilmoituksia uhkasakolla. Sen sijaan vertailutietoja mediataloilta VTV ei saa pyytää, sillä toimivaltuudet tältä osin jäivät puuttumaan lakitekstistä. Jos vertailutietoja saisi pyytää, siitä voisi seurata jopa käryä.
&#8211; Lakitekstin ensimmäisessä pykälässä kuvataan, kuinka lain tarkoituksena oli lisätä vaalirahoituksen avoimuutta ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista sekä rajoittaa ehdokkaiden vaalikampanjoiden kulujen kasvua. Europarlamenttivaaleissa 2024 on tänään menossa kuudes äänestyspäivä.
&#8211; Jos katsoo VTV:n sivuille, voi havaita jälleen saman asian kuin edellisillä kerroilla. Ne, jotka saavat paljon lahjarahaa, eivät pääsääntöisesti tee ennakkoilmoitusta VTV:lle. He eivät halua kertoa äänestäjille omista sidonnaisuuksistaan ja rahoittajistaan avoimuuden pelisääntöjä kunnioittaen, toteaa Ruohonen-Lerner.
Muutama poikkeus löytyy
Poikkeuksiakin löytyy. Ruohonen-Lerner nostaa hattua kokoomuksen Aura Sallalle, jonka vaalibudjetti on yli 144 000 euroa, josta omia varoja 21 097,64 euroa. Hän on ainoa kokoomuksen kärkiehdokas, joka kertoo avoimesti vaalirahoituksestaan ja kampanjansa tukijoista.
&#8211; Keskustassa Elsi Katainen on avannut yli 101 000 euron suuruista budjettiaan. Samoin kristillisten Eija-Riitta Korhola, jonka budjetti on 30 000 euroa. Sen sijaan RKP:n 20 ehdokkaasta ei yksikään ole tehnyt ennakkoilmoitusta vaalirahoituksesta VTV:lle, Ruohonen-Lerner sanoo.
&nbsp;

Ruohonen-Lerner: Äänestäjän tärkein tieto löytyy VTV:n sivuilta

Suomalaisille annetaan usein ymmärtää, että olemme muka suuria ilmastopahiksia, vaikka pitkälti kyse on vain poliittisesta retoriikasta. USA:n avaruushallinnon Nasan satelliittimittauksen mukaan Suomi ei ole edes hiilineutraali, vaan jopa plussan puolella eli hiilinegatiivinen.

USA:n avaruushallinnon <a href="https://www.jpl.nasa.gov/news/nasa-space-mission-takes-stock-of-carbon-dioxide-emissions-by-countries">Nasan hankkeessa</a> on satelliittimittauksilla kerätty maittain tietoja hiilidioksidipäästöistä sekä hiilinielujen määrästä eri maiden alueilla. Tiedot koskevat maiden hiilipäästöjä vuosina 2015-2020.
Nasan julkaisema kartta näyttää keskimääräiset hiilipäästöt ja hiilinielut Nasan OCO-2-satelliittimittausten arvioiden perusteella. Maat, joissa hiilipäästöt ovat korkeita, näkyvät kartalla tummanruskeina, ja vaaleampien sävyjen kautta vihreään siirtyvät sävyt kuvaavat niitä maita, joissa puolestaan hiilinielujen määrä on suurempi.
Suomi erottuu kartalla vaaleanvihreänä. Suurimpien hiilipäästöjen maita ovat kartan mukaan Kiina ja Yhdysvallat. Odotetusti myös Intian, Brasilian ja eräiden Afrikan maiden valtioalueet on kuvattu tummemmalla värillä.
Suomen päästöt ennätyksellisen alhaalla
Ilmaston eteen tehtävät toimet ovat hallinneet Suomen politiikkaa jo useiden vuosien ajan. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035, mikä tavoite on kirjattu myös tuoreehkoon ilmastolakiin. Hyvä kysymys kuitenkin on, onko Suomi jo nyt hiilineutraali &#8211; tai peräti hiilinegatiivinen?
Jo vuonna 2021 ympäristöministeriön johdolla valmistellusta ilmastovuosikertomuksesta selvisi, että Suomen päästöt olivat <a href="https://yle.fi/a/3-11993832">painuneet</a> ennätyksellisen alas. Globaalissa kokonaiskuvassa muutenkin Suomen merkitys hiilipäästöjen lähteenä on varsin pieni, promilleluokkaa.
Viime vuoden lopussa valtamedia Ylen johdolla kuitenkin julkaisi uutisia Suomen ”hiilinielujen romahduksesta” ja Yle kertoi Suomen hiilinielujen ”tipahtaneen historiallisen alas.”
Ilmastopolitiikasta väitöskirjan tehnyt ex-europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola piti Ylen uutisointia yliampuvana.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Tämä on täydellisen naurettavaa. Emmekä me olisi koskaan kannattaneet EU-jäsenyyttä, jos olisimme nähneet että paras metsänhoitajavaltio ryöstetään. Tyly arvio: Suomi joutuu miljardikorvauksiin hiilinielujen romahduksen takia – ”Kansallinen hätätila” <a href="https://t.co/qxann839Z2">https://t.co/qxann839Z2</a>
&mdash; Eija-Riitta Korhola (@ER_Korhola) <a href="https://twitter.com/ER_Korhola/status/1605566167648706562?ref_src=twsrc%5Etfw">December 21, 2022</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ilmastopaniikin lietsominen tukee viherhankkeita
Myös EU:n ilmastopolitiikka sorsii Suomea. Maassamme on liki 4 miljoonaa hehtaaria ojittamattomia soita, jotka toimivat metsien tapaan hiilidioksidin varastona. EU:n hiilinielulaskelmaan ei näitä suovarastoja kuitenkaan <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/taas-yksi-omituisuus-nielulaskemissa-suomen-ojittamattomia-luonnontilaisia-soita-ei-laskelmiin-hyvaksyta/bcfa2162-ea1b-4f5d-9058-6b9c9a601970">hyväksytä</a>. Ojittamattomien soiden jättämisellä pois laskuista on kuitenkin merkitystä Suomen kaltaisille maille, joilla on alueellaan paljon suoalueita.
Perussuomalaisten kansanedustaja Lulu Ranne katsookin Nasan laskelmiin viitaten, että Suomessa lietsottavan ilmastopaniikin tavoitteena on lähinnä tukea vihervasemmiston poliittisia hankkeita.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
&quot;Nasa keräsi tarkkaa dataa siitä, miten paljon CO2-päästöjä yli 100 maasta oikeasti tulee – Satelliitti mittaa&quot;.
Tulos: Suomi on hiilinielu! 
Ilmastopaniikin tarkoitus on vain ylläpitää kriisiä vihervasemmiston tukemiseksi.<a href="https://twitter.com/persut?ref_src=twsrc%5Etfw">@persut</a> <a href="https://twitter.com/hashtag/vihre%C3%A4khmerit?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#vihreäkhmerit</a><a href="https://t.co/lUcTt863gP">https://t.co/lUcTt863gP</a> <a href="https://t.co/NkAuZOstf8">pic.twitter.com/NkAuZOstf8</a>
&mdash; Lulu Ranne (@LuluRanne) <a href="https://twitter.com/LuluRanne/status/1635178946471010304?ref_src=twsrc%5Etfw">March 13, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Suomi ei ole päästöjen lähde
Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra katsoo, että Nasan tuore satelliittimittaus asettaa Suomen ilmastopolitiikan ja hiilineutraaliustavoitteet outoon valoon. Perussuomalaiset on toistuvasti vaatinut Suomen hiilineutraaliustavoitteen siirtämistä vuoteen 2050, mikä on myös EU:n tavoite.
&#8211; Ylipäätään hiilineutraaliustavoitteeseen ei ole mahdollista päästä muuten kuin niin, että hiilinielujen laskentatapaa muutetaan. Mikäli hiilinieluiksi huomioidaan myös suoalueet, Suomi on hiilinielu jo nyt eikä päästöjen lähde, Purra sanoo.
Hän huomauttaa, että ilmastonmuutos on globaali ilmiö, jota ei voi ratkaista paikallisesti eikä paikallisilla toimilla kuten Suomen ilmastopolitiikalla. Överiksi vedetystä ilmastopolitiikasta seurauksena on vain se, että suomalaisten <a href="https://www.suomenuutiset.fi/kun-ilmastopolitiikka-vedetaan-overiksi-suomalaisen-elintaso-laskee-pohjois-korean-tasolle/">elintaso laskee</a> Pohjois-Korean tasolle.
Suomi on yksi harvoja maita, joka on onnistunut reilusti vähentämään päästöjään 2000-luvulla. Purra korostaa, että hiilinielujen laskentatavat ovat kuitenkin omiaan suosimaan ajattelutapaa, että Suomen pitäisi laskea runsaasti päästöjä eri sektoreilla.
&#8211; Etenkin vihreillä on tarve edistää omia narratiivejaan, että Suomi muka tuhoaa metsiään, jolloin vaaditaan koko ajan kunnianhimoisempia toimia, jotka kuitenkin kurittavat kotitalouksia ja teollisuutta.
&nbsp;

Nasa tutki: Suomi onkin hiilinielu – ilmastopahikset ovat jossain aivan muualla

Perussuomalaiset ei kelpuuttanut liian innokkaasti hihhuloivaa kokoomusta mukaan energian ja polttoaineiden hintaa koskevaan välikysymykseensä. Puolueensa poisjättämisestä harmistunut kokoomuslainen partasuu Tere Sammallahti vinoili asiasta sosiaalisessa mediassa. Pitkän linjan kokoomuskansanedustaja Eija-Riitta Korhola löi hänelle jauhot suuhun. 

Suomen Uutiset <a href="https://www.suomenuutiset.fi/perussuomalaiset-ei-ota-kokoomusta-polttoaineiden-ja-sahkon-hintoja-koskevaan-valikysymykseensa/">kertoi maanantaina</a>, ettei perussuomalaiset ota kokoomusta mukaan polttoaineiden ja sähkön hintoja koskevaan välikysymykseensä.
Perussuomalaiset joustaisi kunnianhimoisissa ilmastotavoitteissa, kokoomus ei. PS:n näkemyksen mukaan yltiöpäinen kunnianhimo tulee tavallisille kansalaisille liian kalliiksi.
Kokoomus esitti omia teesejään, joita espoolainen kokoomuspoliitikko Tere Sammallahti yritti puolustaa &#8211; ja samalla tietenkin kolhia perussuomalaisia:
&#8220;Ihmettelen, ettei perussuomalaisille kelpaa kokoomuksen esittämät konkreettiseet ratkaisut kansalaisten ostovoiman suojelemiseksi. Onko persuille kiilusilmäisten ilmastotoimien yhtä kiilusilmäinen vastustaminen aitoja ratkaisuja tärkeämpää?&#8221;
Pitkän linjan kokoomusvaikuttaja, ympäristöpolitiikasta väitellyt Eija-Riitta Korhola vastasi hänelle:
&#8220;Mun on pakko sanoa että mä en ihmettele. En ymmärrä miksi Kokoomuksen tarvitsee kannattaa EU:ta tiukempia tavoitteita. Kun EU:n ilmastopolitiikka jo muutenkin rankaisee meitä usein yli muiden (lukuisia esimerkkejä on) sitten me vielä itse lisäämme sitä kilpailuhaittaa.&#8221;
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-full wp-image-88134" src="https://www.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/02/tere_ja_eija.png" alt="" width="738" height="1246" srcset="https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/02/tere_ja_eija.png 738w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/02/tere_ja_eija-178x300.png 178w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/02/tere_ja_eija-607x1024.png 607w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/02/tere_ja_eija-59x100.png 59w, https://media.suomenuutiset.fi/wp-content/uploads/2022/02/tere_ja_eija-23x38.png 23w" sizes="(max-width: 738px) 100vw, 738px" />
Tere Sammallahden päivitys oli kello kolmeen mennessä kerännyt 89 tykkäystä. Korholan vastaus kaksitoistakertaisen määrän, 1077 kappaletta.

Parrakas kokoomuslainen kiukutteli PS:n välikysymyksestä, alle sata tykkäsi – toinen kokoomuslainen löi jauhot suuhut omalleen, tuhat tykkäsi

Kokoomuksen entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola kirjoittaa <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/vapaan-ihmisen-argumentit/">Uuden Suomen blogissaan</a>, että EU:n elpymispaketti olisi voitu räätälöidä ilman unionin yhteisvelkoja. Hänen mukaansa näin ei tehty, koska yhteisvelalla unionia voidaan hivuttaa taas kohti fiskaaliunionia. Hän uskoo myös, että kokoomuksesta löytyy riittävä määrä paketin kaatamiseen &#8211; ja että eduskuntaryhmän pakottaminen paketin läpimenon varmistamiseksi voi johtaa jäsenten joukkopakoon.

Eija-Riitta Korhola hämmästelee puolueensa kipuilua EU:n elpymisvälineen tulevasta äänestyksestä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ilmoitti enemmistöpäätöksellä äänestävänsä tyhjää, mikä silottaisi ladun paketin läpimenolle. Kokoomus on moneen otteeseen todennut paketin olevan huono.
Ainakin kolme puolueen kansanedustajaa on ilmoittanut äänestävänsä pakettia vastaan. Korhola arvelee, että puolueesta löytyisi useampikin pakettia vastustavaa kansanedustajaa.
– Mitä kokoomus tekee? Itse uskon, että sen riveistä voi löytyä ne 13-20 jäsentä, jotka tarvitaan kaatamaan paketti, Korhola kirjoittaa.
”Tämä on uskomatonta soopaa”
Perustuslakivaliokunnan kannan mukaan elpymisväline tarvitsee läpimennäkseen eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön.
– Heti päätöksen jälkeen alkoikin valtava rummutus: sanottiin, ettei Eurooppa-myönteinen kokoomus voi persuilla ja kaataa pakettia. [Kokoomuksen istuva meppi] Sirpa Pietikäinen julisti hirveäksi häpeäksi, jos Suomi jää ulkopuolelle, Korhola hämmästelee.
Korhola muistuttaa, että perussuomalaisten ohella kristillisdemokraatit ja Liike Nyt pitävät yhteisvelkaan perustuvaa elvytyspakettia niin huonona, että äänestänevät sitä vastaan.
– Nyt uhataan, että elvytyspaketin hylkääminen jossakin jäsenmaassa johtaisi ennennäkemättömään mainehaittaan ja poliittiseen paineeseen kyseiselle jäsenmaalle. Tämä on uskomatonta soopaa, Korhola kirjoittaa.
Korhola ihmettelee, miksi vaalilupausten pitäminen voi tuoda minkäänlaista mainehaittaa.
– Jokainen eduskuntapuolue kaksi vuotta sitten ennen vaaleja vakuutti, ettei suostu sellaiseen EU-kehitykseen, jossa mennään yhteisvelkaan. Yksikään puolue ei näin ollen ole saanut mandaattia nyt rakennettavaan fiskaaliunioniin, hän pamauttaa.
Suunnitelma B uupuu aina
EU:n &#8220;omien varojen&#8221; (käytännössä EU-verojen) käyttöönotto vaatii jokaisen jäsenmaan hyväksynnän. Tätä tarvitaan elpymisvälineeseen. Elpymisväline on vielä sidottu EU:n monivuotiseen budjettiin.
EU:lla ei ole tälläkään kertaa vaihtoehtoista suunnitelmaa, mikäli elpymispaketti todellakin kaatuisi jonkun tai useamman jäsenmaan vastustukseen. Toisin sanoen EU ei taaskaan ole valmistautunut millään tavoin siihen mahdollisuuteen, ettei paketti välttämättä toteudu.
Sitä voi pitää kelvottomana varautumisena ja huonona politiikkana, eikä suinkaan jonkun jäsenmaan vikana. Vaikuttaisikin siltä, että suunnitelma B:n uupuminen on taktista peliä, jolla voidaan kiristää jäsenmaita täysin järjenvastaisiin sitoumuksiin – yhä uudelleen ja uudelleen.
Korhola valmis jättämään puolueen
Korhola kirjoittaa Twitterissä nähneensä puolueensa meppien painostavan kansanedustajia olla torppaamatta elpymispakettia. Hän kirjoittaa lisäksi, että mikäli kokoomus pakottaa kansanedustajia äänestämään elvytyspaketista tietyllä tavalla, on hän jättämässä puolueen monen muun lisäksi.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Jos <a href="https://twitter.com/kokoomus?ref_src=twsrc%5Etfw">@kokoomus</a> pakottaa kansanedustajia tässä asiassa, meitä on liian monta jotka jättävät hyvän ja kehityskelpoisen puolueen. <a href="https://t.co/oc0vdiNSN8">https://t.co/oc0vdiNSN8</a>
&mdash; Eija-Riitta Korhola (@ER_Korhola) <a href="https://twitter.com/ER_Korhola/status/1386954476024733698?ref_src=twsrc%5Etfw">April 27, 2021</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Kokoomuksen kansanedustaja Ville Kaunisto kirjoitti puolitoista vuotta sitten niin ikään Twitterissä, että oppositiosta voi todellakin vaikuttaa. Nyt vaikutusmahdollisuus on hyvin konkreettista. Nähtäväksi jää, miten puolue tätä vaikutusvaltaansa käyttää.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Kuka sanoi ettei oppositiosta voi vaikuttaa! Hallitus on vihdoin tullut Kokoomuksen linjalle ja on poistamassa turpeen veroedun. Hyvä <a href="https://twitter.com/kokoomus?ref_src=twsrc%5Etfw">@kokoomus</a> ! Hienoa hallitus. <a href="https://t.co/fU3MOWZYyZ">https://t.co/fU3MOWZYyZ</a>
&mdash; Ville Kaunisto (@VilleKaunisto) <a href="https://twitter.com/VilleKaunisto/status/1179689188758818816?ref_src=twsrc%5Etfw">October 3, 2019</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>

Ex-meppi Korhola vihjaa eroavansa kokoomuksesta, jos puolue pitää kiinni ryhmäkurista EU-elvytyspakettiäänestyksessä – “Lupausten pitäminenkö olisi ennennäkemätön mainehaitta?”

FT, entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok.) kirjoittaa <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/eija-riitta-korhola/voiko-suomi-kaataa-paketin-yksin/">Puheenvuoro-blogissaan</a> EU:n elpymisvälineen tehtävän olevan yhteisvaluutta euron kasassa pitäminen, eikä Euroopan talouksien elvyttämisen. Hänen mukaansa yhteisvaluutta on epäonnistunut hanke.

Eija-Riitta Korhola kertoo Suomen hyötyvän EU:n sisämarkkinoiden vuoksi. Hän kirjoittaa, ettei tähän tarvita elpymispakettia.
– Sisämarkkinat eivät tietenkään millään muotoa edellytä EU:n elvytyspakettia eivätkä pysyviä tulonsiirtoja. Ne kyllä toimivat ilman sitäkin. Tarve elvytyspaketille ei nouse sisämarkkinoista vaan tavoitteissaan epäonnistuneesta rahaliitosta, Korhola kirjoittaa.
Riittämätön paketti
Korholan mukaan elvytyspaketin elvyttävät vaikutukset ovat mitättömiä. Sen sijaan se voi antaa yhteisvaluutalle hetken aikaa tekohengitystä.
– Rahaliittoa se voi kyllä pitää hetkellisesti koossa, mutta rahaliitossa on piirteitä, jotka syventävät ahdinkoa ja vaativat lisää tulonsiirtoja, Korhola toteaa viitaten elpymispaketin tehoon.
Taloustieteiden dosentti Tuomas Malinen on todennut yhteisten valuutta-alueiden <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-talouden-ongelmilla-yhteinen-nimittaja-euro-tuomas-malinen-kertoo-neuvottelijat-kanavalla-miksi/">pääomavirtojen keskittyvän vahvoihin maihin</a> ja pakenevan heikoista maista. Paketin tarkoitus on kuskata rahaa takaisin alueille, joista pääoma karkaa. Pääomien virroilla ei ole mitään taloudellista syytä kääntyä takaisin. Tulonsiirroista on siksi tehtävä pysyviä.
Korhola tukee tätä näkemystä.
– Kun nyt tiedämme, että esimerkiksi Euroopan keskuspankki ja useat johtavat poliitikot haluavat pelastaa rahaliiton tekemällä tulonsiirrosta pysyvän mekanismin, ainoa oikea paikka päättää asiasta on juuri nyt, hän kirjoittaa.
– On tunnustettava rehellisesti, että rahaliitto on epäonnistunut hanke eikä toiminut tavalla, johon pyrittiin. Jos emme halua pysyvään tulonsiirtounioniin, olisi viisasta alkaa hallitusti etsimään rakenteita, joilla rahaliiton ongelmia voidaan purkaa sitomatta jäsenmaita syvempään yhteisvelkaan.
&#8220;Palvelus kaikille&#8221;
Korhola ihmettelee väitettä, ettei yksi jäsenmaa voisi millään kaataa pakettia. Paketin torppaamisesta koituisi vakavia poliittisia seurauksia.
Korholan mukaan paketin kaataminen pitää pystyä perustelemaan kunnolla.
– Kun perusteet ovat hyvät ja vastaavat yleistä oikeustajua, linjassaan pysyvä voi tehdä palveluksen kaikille, hän täräyttää.
Malisen mukaan tulonsiirtopaketit voivat aiheuttaa jännitteitä ja jopa riitaa jäsenmaiden välille. Korhola arvelee, että paketti vaarantaa EU:n taloutta.
– Itse vastustan elvytyspaketin kautta tulonsiirtounioniin liittymistä siksi, että haluan EU:n säilyvän taloudellisesti terveenä. Hyviä periaatteita, joiden varaan olemme unionin rakentaneet, ei kannattaisi huuhdella vessanpöntöstä alas, Korhola päättää kirjoituksensa.

Ex-meppi Eija-Riitta Korhola uskoo Suomen voivan kaataa tarvittaessa vaikka yksin EU:n elpymisvälineen

Median politisoitumisesta on puhuttu paljon viime vuosina. Samalla kuitenkin myös tiede on politisoitunut. Ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Marko Hamilo toteaa, että politisoituminen mahdollistaa toimittajille sen, että on helppoa valikoida oman maailmankuvan edustajia asiantuntijahaastateltaviksi. &#8211; Medialla on suuri valta paitsi valikoida aiheita kansalliselle agendalle, myös valita ne asiantuntijat, joiden kehystämänä keskustelua käydään, Hamilo sanoo.

Ajatuspaja Suomen Perusta julkaisi toukokuussa aloitteen Suomen koronapolitiikasta. Aloitteessa kannatetaan sitä, että korona tukahdutettaisiin kesän aikana keinoilla, jotka mahdollisimman vähän lannistaisivat taloudellista toimeliaisuutta.
Suomen Perustan toiminnanjohtaja Marko Hamilo sanoo hämmästelevänsä sitä, miten vähällä media on päästänyt päähallituspuolue sdp:n, THL:n ja sosiaali- ja terveysministeriön.
&#8211; Koronan hoidossa on tapahtunut karmeita toimeenpanon virheitä, ja myös koko valittu strategia on ollut täysin väärä. Suomen strategia oli ensin hälläväliä-linja. Vasta maaliskuussa perussuomalaisten ja kokoomuksen poliittinen paine sai hallituksen vaihtamaan hidastamisstrategiaan. Kysymys kuuluu, miksi media ei haastanut hallitusta kunnolla, Hamilo ihmettelee.
Hän sanoo, että hallituksen pitäisi nyt selkeästi johtaa ja vakuuttaa kaikki toimijat siitä, että epidemia tukahdutetaan.
&#8211; Hallitukselta pitäisi vaatia sitoutumista siihen. Suomen Perusta esittää, että tukahduttaminen tehtäisiin mahdollisimman hellävaraisesti jolloin talouden pyörät pidetään samalla pyörimässä. Median on nyt tehtävä oma osuutensa hallituksen ja THL:n haastamisessa.
Punavihreää kuplaa ei ole puhkaistu vieläkään
Perussuomalaisten tuumaustunnilla maanantaina julkistettiin tohtori Jukka Hankamäen uusi, tutkimukseen perustuva tietokirja Totuus kiihottaa – Filosofinen tutkimus vasemmistopopulistisen valtamedian tieto- ja totuuskriisistä.
Hamilo puolestaan on aiemmin kirjoittanut teoksen Punavihreä kupla, jossa selvitetään median ja perussuomalaisten välistä, toisinaan hankalaa suhdetta.
Punavihreä kupla käsitteenä viittaa paitsi maantieteelliseen alueeseen, jossa vasemmistoliittoa ja vihreitä äänestää yli puolet äänestäjistä, myös vasemmistovihreällä tavalla ajattelevien group think -kognitioon, eli ryhmäajatteluun.
Hamilon mukaan osan toimittajista voidaan nähdä elävän punavihreän kuplan sisällä, ilman kosketusta konservatiivisempia arvoja edustaviin ihmisiin – etenkään perussuomalaisten kannattajiin.
&#8211; Group think -ilmiö ei ole salaliittoteoria, vaan psykologinen ilmiö, joka mahdollisesti kaatoi myös Nokian, jonka johtoryhmässä oli paljon samanmielisyyttä, eikä siellä ollut vastarannan kiiskiä kyseenalaistamassa päätöksiä, Hamilo sanoo.
Toimittajien punavihreys on tosiasia
Toimittajien punavihreys ei siis ole myytti vaan konkreettinen tosiasia. Toimittajien poliittisia kantoja on selvitetty Tampereen yliopistossa vuonna 2015 tutkimusartikkelissa Koulutusalan yhteys yliopisto-opiskelijoiden poliittiseen orientaatioon. Tutkimuksen mukaan journalistiikan ja viestinnän opiskelijoista 75 prosenttia kannatti vasemmistoliittoa tai vihreitä, eikä yksikään perussuomalaisia tai kristillisdemokraatteja.
<iframe loading="lazy" title="Tuumaustunnilla: Halla-aho, Hamilo ja Hankamäki" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/h_VKzinPxIU?start=212&#038;feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Hamilo huomauttaa, että myös Turun ammattikorkeakoulussa äskettäin valmistunut opinnäytetyö Kenen joukoissa seisot? -kyselytutkimus journalismin opiskelijoiden arvoista vahvistaa aiemmat havainnot:
&#8211; Valtaosa journalismin opiskelijoista kannattaa vihervasemmistolaisia ja liberaaleja arvoja. He suhtautuvat myönteisesti muun muassa maahanmuuttoon, vapaaseen liikkuvuuteen ja homoavioliittoihin ja inhoavat perussuomalaisia.
&#8211; Entä sitten tiedostamattomat vaikutukset: itse uskon, että toimittajan maailmankuvan vaikutus juttujen sisältöön ilmenee niin, että toimittaja itsekin uskoo olevansa totuuden puolella. Tasapuolisuuteen mediataloissa voitaisiin päästä vain sillä, että mediataloissa työskentelisi eri tavalla ajattelevia ihmisiä, Hamilo sanoo.
Miksi Yle kiistää ongelman?
Toukokuussa Liberan sisältöjohtaja Tere Sammallahti julkaisi videon, jossa hän kävi läpi Ylen vieraskolumnistien poliittista suuntautuneisuutta. Kriitin kärki kohdistui kolumnien tuottajaan Rakel Liekkiin, jolla itselläänkin on taustaa poliittisessa vasemmistossa.
Sammallahti kertoi, että Liekki on rekrytoinut kolumnisteiksi suuren joukon järjestään punavihreitä poliittisia aktivisteja. Samalla Yle on myös jättänyt julkaisematta arvokonservatiiveiksi katsottavien kirjoittajien laatimia tekstejä.
Kokoomuspoliitikko Eija-Riitta Korhola vetosi Twitterissä julkisesti Ylen toimitusjohtajaan Merja Ylä-Anttilaan, jotta tämä huomioisi tasapuolisuuden. Ylä-Anttila vastasi itse Twitterissä kiistäen koko ongelman olemassaolon. Ylä-Anttilan mukaan Sammallahden analyysissa on ”harvinaisen vähän pointtia.”
Hamilo sanoo, että hän ei ymmärrä Ylä-Anttilan asennetta.
&#8211; Onko missään muualla niin paljon pointtia kuin siinä, kun osoitetaan että yksi ihminen, tuottaja, valitsee kymmenittäin pelkästään äärivasemmistolaisia tai äärifeministejä veronmaksajien rahoittaman mediatalon kolumnisteiksi? Mielestäni siinä on aika paljon pointtia. Kun Yle vielä kiistää koko ongelman, niin ei se ole kovin avointa.
Myös tiede vinoutunut
Median politisoitumisen ohella myös tiedemaailma on politisoitunut.
&#8211; Yhdysvalloissa on tutkittu professoreiden puoluekantoja yhteiskuntatieteissä. Erään tutkimuksen mukaan demokraattien ylivoima on antropologiassa ja sosiologiassa peräti 21,1-kertainen republikaaneihin nähden. Historiassa sekä poliittisessa ja oikeusfilosofiassa kerroin putoaa hieman alle kymmenen, politiikan tutkimuksessa se on hieman yli viisi, ja vielä oikeistolaiseksi mielletyssä taloustieteessäkin kerroin on lähes kolminkertainen demokraattien hyväksi, Hamilo sanoo.
Suomen Perustan toiminnanjohtaja muistuttaa, että kun on olemassa tällainen vinouma yhteiskuntatieteissä ja mediassa, se mahdollistaa toimittajille myös sen, että on helppoa valikoida oman maailmankuvan edustajia asiantuntijahaastateltaviksi.
&#8211; Sillä on sitten suuri vaikutus, millaisen kuvan lukija tai katselija maailmasta saa. Se ei näytä samalla tavalla agendan ajamiselta kuin toimittajien omat mielipidekirjoitukset. Medialla on siis suuri valta paitsi valikoida aiheita kansalliselle agendalle, myös valita ne asiantuntijat, joiden kehystämänä keskustelua käydään.

Suomen Perustan toiminnanjohtaja ihmettelee, miten vähällä media on päästänyt koronakriisiä hoitaneet hallituksen ja THL:n – ”Karmeita toimeenpanon virheitä ja väärä strategia”

Suomen Uutiset kertoi perjantaina Tere Sammallahden videosta, jossa osoitetaan Ylen verkkokolumnien vakava poliittinen kallistuma vihervasemmiston suuntaan. Ylen johto joko katoaa paikalta, puhuu ristiin tai kiistää tyystin ongelman olemassaolon. 

Kokoomustaustaisen Libera-ajatuspajan sisältöjohtaja Tere Sammallahti <a href="https://www.suomenuutiset.fi/rakel-liekin-rekrytoinnit-yle-kolumnisteiksi-feministipoliitikko-feministiaktiivi-vihrea-poliitikko-transaktivisti-vasemmistoaktiivi-feministiaktivisti-feministi-vasemmistoaktiivi/">julkaisi perjantaina videon</a>, jossa hän kävi kohta kohdalta läpi Ylen vieraskolumnistien poliittista suuntautuneisuutta. Kritiikin kärki kohdistui erityisesti kolumnien tuottajaan Rakel Liekkiin, jolla itselläänkin on taustaa poliittisessa vasemmistossa. Sammallahti kertoi Liekin rekrytoineen suuren joukon vihervasemmistolaisia Ylen kolumnisteiksi.
Lisäksi Yle on jättänyt julkaisematta kolumneja, jotka eivät ole syystä tai toisesta hänen mielestään sopineet julkaistavaksi. Eräs näistä on kielentutkija, professori Janne Saarikiven <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-sensuroi-hallituskriittisen-blogin-sivuiltaan/">kirjoitus</a>, jossa moititaan hallituksen epäselvää tiedottamista.
Sammallahden Facebookissa ja Youtubessa jakaamaa videota on katseltu kymmeniätuhansia kertoja, ja se herätti vuolaan keskustelun verkossa.
Pitkän linjan kokoomuspoliitikko Eija-Riitta Korhola vetosi julkisesti Ylen toimitusjohtajaan Merja Ylä-Anttilaan, jotta tämä huomioisi tasapuolisuuden:
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Toivottavasti tämä puheenvuoro kantautuu myös sinun tietoisuuteen <a href="https://twitter.com/merjaya?ref_src=twsrc%5Etfw">@merjaya</a> , panemme toivomme sinuun, että YLE heijastaisi yhteiskuntaa tasapuolisemmin. <a href="https://t.co/cusCegoEOR">https://t.co/cusCegoEOR</a>
&mdash; Eija-Riitta Korhola (@ER_Korhola) <a href="https://twitter.com/ER_Korhola/status/1261326812321320967?ref_src=twsrc%5Etfw">May 15, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ylä-Anttila vastasi Korholalle hetken päästä. Hän kiisti ongelman olemassaolon tyystin todeten, että Sammallahden analyysissä on &#8220;harvinaisen vähän pointtia&#8221;.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Minä en näitä pahemmin kommentoi kun kuuluvat journalismiin ja päätoimittajalle.Mutta sen verran voin sanoa 17 vuoden päätoimittajakokemuksella Maikkarissa ja nyt kohta pari vuotta Ylessä toimarina että tässä on harvinaisen vähän pointtia.Ja tämän sanoin nätisti ja kohteliaasti
&mdash; Merja Ylä-Anttila (@merjaya) <a href="https://twitter.com/merjaya/status/1261335620254916617?ref_src=twsrc%5Etfw">May 15, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ylen palomuurina tunnetun rajauksen vuoksi yhtiön toimitusjohtajan ei kuuluisi ottaa minkäänlaista kantaa journalismiin. Ylä-Anttila rikkoo tässä rajan, jota hän <a href="https://twitter.com/merjaya/status/1259900857325420548">ei saisi ylittää</a>.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja, tunnettu kokoomusvaikuttaja Juho Romakkaniemi vastaa Ylä-Anttilalle. Hänen mukaansa &#8220;on ollut jo pitkään aivan päivänselvää että tuo YLE:n kolumnistiporukka on pahasti poliittisesti vinoutunut.&#8221;
Romakkaniemen mukaan asia pitäisi selvittää, eikä sen olemassaoloa noin vain kieltää.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Minusta on ollut jo pitkään aivan päivänselvää että tuo YLE:n kolumnistiporukka on pahasti poliittisesti vinoutunut.
Asian kieltämisen sijaan pitäisi ehkä tutkia miten tällainen kehitys on päässyt tapahtumaan. Mikä on ollut se prosessi, jolla kolumnistit on valittu?
&mdash; Juho Romakkaniemi (@Romakka) <a href="https://twitter.com/Romakka/status/1261424866105966605?ref_src=twsrc%5Etfw">May 15, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Ilta-Sanomien veteraanitoimittaja, Ylä-Anttilan vanha työpari Timo Haapala puolestaan <a href="https://twitter.com/TimoHaapala/status/1261231392945569793">arvioi</a> Sammallahden videota kuuntelemisen arvoiseksi katsaukseksi.
Yle-päällikkö Heikki Valkama esteli Timo Haapalaa todeten, että aikuisten ei pitäisi mennä mukaan &#8220;tähän höpötykseen, vaikka jotain hanpaankolossa olisi&#8221;.
Valkama siirtyi Yleen 2017 Image-lehden päätoimittajan paikalta. Imagea pidetään yleisesti vihervasemmiston yhtenä epävirallisista äänenkannattajista sisällön räikeän poliittisuuden takia. Tätä taustaa vasten ei ole yllättävää, että hän puolustaa vihervasemmistolaista kolumnistikaartia.
Valkama linkittää viestiinsä videon, jossa on näkyvissä Yle-kolumnisteja. Hän kehottaa &#8220;oikeasti katsomaan, ketkä kirjoittaa näin&#8221;. Valkaman ulostulon voidaan katsoa tarkoittavan, että hän toivoo asian lisäselvittämistä.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Älkää nyt aikuiset ihmiset menkö tähän höpötykseen, vaikka jotain hanpaankolossa olisi. Entä jos oikeasti katsoo, ketkä kirjoittaa vaikka näin, eikä valikoiden? Kas näin: <a href="https://t.co/XfFQF3Y5G6">pic.twitter.com/XfFQF3Y5G6</a>
&mdash; Heikki Valkama (@heikkivalkama) <a href="https://twitter.com/heikkivalkama/status/1261234009880788992?ref_src=twsrc%5Etfw">May 15, 2020</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
<hr />
<h4>Kuka sensuroi? Yle puhuu ristiin</h4>
Kohun keskiössä oleva kolumnituottaja Rakel Liekki ei ole kommentoinut asiaa julkisuudessa. Hän <a href="https://twitter.com/rakelliekki/status/1261228803197730816">ilmoittaa olevansa</a> &#8220;verkkohäirinnän takia sometauolla&#8221;.
Hieman ennen Liekin tauolle jäämistä Suomen Uutiset <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1260225038285975552">tiedusteli</a> häneltä, kuka tekee kolumnien sensurointipäätökset. Hän ei vastannut kysymykseen.
Asiaa kysyttiin myös Ylen sisältöpäällikkö Ville Seurilta. Seurille osoitettu kysymys kuului: &#8220;Miten sisältöpäällikkönä kommentoit Ehrnroothin, Sabanadesanin ja Saarikiven tekstien julkaisematta jättämistä?&#8221; 
Sisältöpäällikkö Ville Seuri <a href="https://twitter.com/villeseuri/status/1259930493165936641">ilmoitti</a>, että sisältöä koskevat asiat eivät kuulu hänelle vaan Liekille sekä vastaavalle päätoimittaja Jouko Jokiselle.
Seurin väistely on ilmeisessä ristiriidassa talousoikeistolaisen Jari Ehrnroothin sensuuritapauksen kanssa. Ehrnrooth viittasi sisältöpäällikön sensorirooliin Verkkouutisten <a href="https://www.verkkouutiset.fi/tama-on-koronaakin-kovempi-uhka/#06112010">julkaisemassa uutisessa</a> 25.3.2020. Hän kirjoitti: &#8220;Esimerkiksi käsillä olevaa tekstiäni ei tuottaja halunnut julkaista edes siinä muodossa, jonka sisältöpäällikkö olisi hyväksynyt.&#8221;
Kun Suomen Uutiset <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1260166924819972097">huomautti</a> sisältöpäällikkö Ville Seurille tästä ristiriidasta, hän lopetti keskustelun.
Ville Seuri johtaa monella tavalla harhaan
Seurin kommentti on monella tavalla harhaanjohtava. Ensinnäkin hän on itse sisältöpäällikönä <a href="https://yle.fi/uutiset/yhteystiedot">yksi niistä</a>, joka on asemansa puolesta suorassa vastuussa kolumnien sisällöstä.
Toiseksi, vastuu kolumnikokonaisuudesta on uutis- ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Riikka Räisäsellä. Räisänen ei ole kommentoinut asiaa julkisuudessa mitenkään, vaikka häneltä on asiasta <a href="https://twitter.com/MatiasTurkkila/status/1260225038285975552">kysytty</a>.
<h4>Vastaava päätoimittaja kuvaa Yle-kolumneja monipuolisiksi</h4>
Riikka Räisäsen yläpuolella on vielä yksi henkilö, vastaava päätoimittaja Jouko Jokinen. Hän kiisti tyystin sensuurin Suomen Uutisille toimittamassaan <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yle-vastaa-emme-osta-kaikkia-meille-tarjottuja-juttuja/">vastineessa</a>. Hän tähdensi kolumnien monipuolisuutta: &#8220;Mielipiteellisen aineiston tarkoitus on tarjota yleisöllemme uusia näkökulmia, mahdollisimman monipuolisesti erilaisiin elämän osa-alueisiin liittyen. Tähän pyrimme vastuullisena mediana myös jatkossa.&#8221;
<h4>Ylen täyskiisto</h4>
Kertauksena: Koko Yle-kolumnien linjajohto vaikenee, puhuu ristiin tai katoaa maan alle. Yhtiön toimitusjohtaja, jolle asia ei kuulu, ja joka ei asemansa puolesta sitä edes saisi kommentoida, toteaa ettei asiassa ole mitään pointtia. Vastaava päätoimittaja sanoo, ettei mitään ongelmaa ole.
Päinvastaisen toteaminen olisikin erikoista. Kohu liittyy Ylen politisoitumiseen ja sensuuriin. Samojen syiden vuoksi edellinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen joutui eroamaan tehtävästään.
Selvittely jatkuu.

Ylen korkein johto kiistää jyrkästi Yle-kolumnien politisoitumisen ja sensuurin – Merja Ylä-Anttila: “tässä on harvinaisen vähän pointtia”

Kokoomuspoliitikko Eija-Riitta Korhola ottaa <a href="http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261288-soini-ja-naisen-ruumis">blogissaan</a> kantaa kovia laineita nostattaneeseen aborttikeskusteluun. Hänen mukaansa Suomen laki sekä poliittinen kulttuuri eivät kohtele miestä ja naista samanveroisesti.

&#8211; Laki ei kohtele tässä kohden miestä ja naista samanveroisesti. Ei myöskään poliittinen kulttuurimme. Aborttikeskustelu on siitä hyvä esimerkki. Naista ei voi pakottaa väkisin äidiksi, siitä olemme samaa mieltä. Mutta miehen voi pakottaa isäksi, Korhola kirjoittaa.
&#8211; Naista ei voi pakottaa äidiksi. Tämä ymmärretään Argentiinassakin, jossa laki sallii abortin raiskauksen uhrille tai terveytensä vaarantavalle. Huolimattomuuden kohdalla Argentiinan laki kohtelee naista samalla lailla kuin suomalaista miestä: olisit miettinyt useamman kerran. Synnytä ja anna adoptioon, jos et halua pitää.
Korhola painottaa, ettei ole vaatimassa Suomen aborttilainsäädäntöä Argentiinan tiukkuuden tasolle. Mutta hänen mukaansa abortista käytävä keskustelu on vailinaista.
&#8211; Se klisee, että abortin tapauksessa nainen päättää vain omasta ruumistaan, on pinnallinen valhe. Hän nimenomaan ei päätä enää vain omasta ruumistaan vaan myös jonkun toisen ruumiista, mahdollisesti toisen naisen ruumiista, ja koko elämästä.
Korholaa vaivaa aborttikeskustelussa usein nähty ”setien leimaaminen”.
&#8211; Miehet eivät saisi ottaa kantaa, koska kyse ei ole heistä. Se ei ole totta, ja miehen kohtelu lain edessä todistaa sen käänteisellä tavalla.

Eija-Riitta Korhola: Naista ei voi pakottaa väkisin äidiksi, mutta miehen voi pakottaa isäksi

Demokraatti-lehden päätoimittaja Mikko Salmi ottaa <a href="https://demokraatti.fi/sdp-ei-ole-aidosti-tyon-puolue-vaan-julkisen-tyon-puolue-eika-monen-mielesta-kaikki-tyo-ole-yhta-arvokasta/">kolumnissaan</a> kantaa ilmeiseen, joskin harvemmin ääneen sanottuun SDP:n kompastuskiveen. Salmen mukaan puolueensa on julkisen työn puolue. Demokraatti on SDP:n pää-äänenkannattaja.

&#8211; Jos olemme aivan rehellisiä, me sosialidemokraatit pidämme julkisen sektorin työpaikkoja helposti yksityistä sektoria arvokkaampina. Emme siis ole aidosti työn puolue vaan julkisen työn puolue. Kaikki työ ei ole yhtä arvokasta. Näin kuuluu meidän monien sisäinen ääni, Salmi kirjoittaa.
Salmi puuttuu myös ristiriitaan, että vaikka SDP vakuuttelee olevansa vastuullinen kuntatalouden hoitaja, mutta lääkkeet ovat liian usein joko veronkorotukset tai lainanotto.
&#8211; Me sosialidemokraatit vakuutamme olevamme vastuullinen ja luotettava kuntatalouden hoitaja, mutta kun on tullut aika laittaa kunnan tulot ja menot tasapainoon, vastauksemme on liian usein joko veronkorotukset tai lisälaina.
Salmen kirjoitus on herättänyt runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Kirjoitus otettu vastaan erityisen innostuneesti kokoomuksessa.
&#8211; Taitaa olla ensimmäinen kerta kun jaan demokraatti-lehden julkaisun&#8230; Hyvää pohdintaa, <a href="https://www.facebook.com/outi.makela.505/posts/10155875746018395">kirjoittaa</a> kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä.
&#8211; Nyt on Demarin päätoimittaja ymmärtänyt oikeita asioita, <a href="https://www.facebook.com/juho.romakkaniemi/posts/10155098818943174">säestää</a> Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö Juho Romakkaniemi. 
&#8211; Jos demarit olisivat itselleen näin rehellisiä kuin Mikko Salmi, ei olisi vaikeaakaan olla demari, <a href="https://www.facebook.com/eijariitta.korhola/posts/10155018330790886">kommentoi</a> puolestaan pitkän linjan kokoomuspoliitikko Eija-Riitta Korhola.

Demokraatti-lehden päätoimittaja poikkeuksellisen avoimena: ”SDP ei ole aidosti työn puolue vaan julkisen työn puolue. Kaikki työ ei ole yhtä arvokasta.”