Perussuomalainen 1/2024

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

EHYT ry

Suomessa toimii useita julkisten avustusten varassa toimivia järjestöjä, jotka esittävät tekevänsä työtä huumeiden käytön ennaltaehkäisyn ja terveiden elämäntapojen puolesta. Tosiasiassa monet järjestöt kulisseissa junttaavat hyökkäävään tyyliin vapaamman huumepolitiikan puolesta. 

Humaania päihdepolitiikkaa ry on yksi päihdejärjestöistä, jotka ovat esiintyvinään vastuullisen päihdepolitiikan toimijoina. Kuitenkin jo yhdistyksen verkkosivulla avautuu ensimmäiseksi otsikko: ”Huumeiden käytöstä rankaisu lisää huumeisiin liittyviä ongelmia, ei vähennä niitä.”
Humaania päihdepolitiikkaa ry:n katsantokanta on ristiriidassa Suomen rikoslain kanssa. Lain mukaan huumeiden käyttö, hallussapito, luovuttaminen, välittäminen ja myyminen ovat rangaistavia tekoja. Rikoslain rangaistussäännökset täydentävät huumausainelakia, jonka mukaan kaikkia huumausaineita koskee yleiskielto.
Humaania päihdepolitiikkaa ry esittelee verkkosivullaan yhdistyksen ”teesit” joiden mukaan muun muassa päihdepolitiikan ja -työn olisi perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan tietoon käytettävien keinojen tehokkuudesta.
Yhdistyksen katsannon mukaan ”päihde” näyttäisi olevan synonyymi huumausaineelle. Kaikki yhdistyksen verkkosivulla julkaistut artikkelit käsittelevät huumeita ja huumeiden käyttöä myönteiseen sävyyn.
Otsikkotasolla artikkeleissa esimerkiksi vaaditaan huumeiden käytön rankaisemisesta luopumista sekä huumeiden laillistamista.
Kannattaa julkisia huumeidenkäyttötiloja
Humaania päihdepolitiikkaa ry:n junttaus vapaan huumeidenkäytön puolesta pyörii myös järjestön sosiaalisen median kanavissa. Yhdistys jakaa lähes pelkästään huumeidenkäyttöön sallivasti suhtautuvia ja huumemyönteisiä sisältöjä.
Kesäkuussa yhdistys jakoi Facebookissa artikkelin huumeiden käyttöhuoneesta. Päivityksen saatesanojen mukaan ”huumausaineiden valvottujen käyttötilojen salliminen antaa yhä odottaa itseään, vaikka käyttötilojen hyödyt ovat vastaansanomattomia.”
Huumeiden käyttöhuoneet eli huumeiden pistotilat ovat julkisia tiloja, joissa huumeiden käyttäjät voivat käyttää huumausaineita terveydenhuollon työntekijän valvonnassa. Valvottuja huumeidenkäyttötiloja on maailmalla jonkin verran.
Humaania päihdepolitiikkaa ry ei ole esittänyt vastausta kysymykseen, miten olisi mahdollista julkisin varoin ylläpitää tiloja laittoman ja rangaistavaksi säädetyn toiminnan harjoittamiseen.
Huumeidenkäyttö Suomessa on <a href="https://www.stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_tie_001_fi.html">kohonnut</a> viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2019 Suomessa kuoli huumeisiin 261 henkilöä eli enemmän kuin koskaan. Myös huumausainekuolemien määrä on kasvanut kolmena peräkkäisenä vuonna. Eniten lisääntyivät 20–29-vuotiaiden kuolemat. Huumeidenkäyttö näkyy myös kohonneena <a href="https://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste42019/huumerattijuopumuksetliikenneturvallisuudenriskitekijana.html">huumerattijuopumustapauksina</a> liikenteessä.
Halla-aholta valtuustossa täystyrmäys käyttöhuoneille
Huumeiden käyttöhuoneista keskusteltiin Helsingin valtuustossa marraskuussa 2018. Vihreiden valtuutettu Kati Juva esitti tuolloin aloitteessaan, että kaupunki alkaa selvittää mahdollisuutta avata avoimia ja valvottuja huumeiden käyttöön tarkoitettuja tiloja.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho suhtautuu erittäin kielteisesti sekä huumeisiin että huumeiden käyttötiloihin. Valtuustopuheenvuorossaan Halla-aho tyrmäsi esityksen huumehuoneista, ja nosti samalla esille kaupungin toiminnan ristiriitaisuuden. Helsinki torjuu tiettyjä laittomia asioita signaalivaikutuksen takia, mutta toisaalta suhtautuu toisiin sallivammin.
Halla-aho vertaili samalla prostituution, rasistisen toiminnan sekä lasten rituaalisilpomisen ja huumetilojen yhteyttä.
&#8211; Kyllä meidän pitäisi lähteä kaikissa tapauksissa siitä, että jos lainsäätäjä on katsonut hyväksi kieltää jonkin toiminnan, julkisen vallan tulee kokonaisuutena pyrkiä estämään kyseistä toimintaa, sekä sanktioilla että ennaltaehkäisyllä, eli juurisyihin puuttumalla. Sanktiot ja ennaltaehkäisy eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan ne tukevat toisiaan, Halla-aho sanoi.
Myös Helsingin poliisi vastustaa käyttötilojen perustamista muun muassa siksi, että käyttötilojen perustaminen kerää ympärilleen huumekauppiaita.
Tv-hahmo kehottaa LSD-kokeiluihin
Humaania päihdepolitiikkaa ry jakaa ja julkaisee jatkuvasti aineistoa, jossa suoraan opetetaan huumeidenkäyttöä. Yhdistyksen Facebook-sivulla on video, jossa tv-hahmo Ina Mikkola havainnollisesti <a href="https://www.facebook.com/hppry/videos/vb.630235176990397/2436785769870497/?type=2&amp;theater">opastaa</a>, mitä erilaisia huumausaineita voi käyttää samanaikaisesti.
Mikkolan esitys on vahvasti huumemyönteinen. Mikkola esittelee videolla viihdekäyttöön soveltuvia huumausaineita rentoon tyyliin:
&#8211; MDMA on tosi yleinen bilehuume, mutta tämän kanssa pitää olla tarkkana, sillä se kuumentaa sun kehoa, joten on tärkeää juoda vettä, Mikkola sirkuttaa.
MDMA, eli ekstaasi on synteettinen, yleensä tablettien muodossa nautittava huumausaine. Sen akuutteihin riskeihin kuuluu lämpöhalvaus, sillä MDMA nostaa kehon lämpötilaa ja verenpainetta. Muita haittavaikutuksia ovat esimerkiksi ruokahaluttomuus, suun kuivuminen, keskittymisvaikeudet, leukojen jäykistyminen, huimaus, levottomat jalat sekä vaikeudet säädellä kehon lämpötilaa.
Mikkola rohkaisee videolla katsojia myös LSD-kokeiluihin. LSD on erittäin voimakas, aistiharhoja aiheuttava huumausaine. Mikkolan mukaan LSD:n käyttäjällä ei kuitenkaan olisi psyykkistä tai fyysistä riippuvuuden vaaraa.
Mikkola ohjeistaa, millaisessa tilanteessa LSD:ta tulisi käyttää:
&#8211; Hyvä mielentila ja rauhallinen ympäristö edesauttaa sitä, että sä et lähde pahalle tripille” Mikkolan mukaan ”jokainen voi omalla toiminnallaan tehdä käytöstä vähemmän riskialtista.
LSD:n käyttöön liittyy suuria riskejä, sillä huume voi pahentaa mielenterveysongelmia tai johtaa psykoosiin sellaisilla ihmisillä, joilla on suuri psykoosiriski. LSD:n vaikutukset kestävät pitkään. Huumeen aiheuttamat aistiharhat voivat palautua käyttäjälle jopa useita kuukausia aineen käyttökerran jälkeen.
Järjestön vastuuhenkilöiden tietoja pimitetään
Humaania päihdepolitiikkaa ry:n verkkosivulta ei ole luettavissa, ketkä tai mitkä tahot rahoittavat yhdistyksen toimintaa. Yhdistys epämääräisesti ilmoittaa toimivansa lahjoitusten ja vapaaehtoistyön varassa. Yhdistys on kuitenkin samalla osa ehkäisevän päihdetyön EPT-verkostoa, jonka rahoittajana toimii sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskus (STEA).
Suoraa STEA-tukea Humaania päihdepolitiikkaa ry:lle on myönnetty viimeksi 2018 jolloin yhdistys sai 7 000 euroa avustuksena vastuullisempaa päihdepolitiikkaa käsittelevän konferenssin järjestämiskuluihin.
Humaania päihdepolitiikkaa ry ei kerro verkkosivullaan, ketkä henkilöt toimivat yhdistyksen johdossa.
Patentti- ja rekisterihallituksen hallinnoiman Suomen yhdistysrekisterin mukaan Humaania päihdepolitiikkaa ry:n vastuuhenkilöitä ovat Mervi Holm, Janne Nahkuri ja Mikko Rindell. Holm ja Nahkuri toimivat tai ovat toimineet eri tehtävissä A-klinikkasäätiön palveluksessa. A-klinikkasäätiö esittää olevansa ”voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen päihdealan järjestö”.
Holm on työskennellyt Irti Huumeista ry:n palveluksessa. Aiemmin hän on toiminut projektikoordinaattorina A-klinikkasäätiön Huumehaitta-hankkeessa, jossa pyritään ehkäisemään ja vähentämään <a href="https://tietopuu.a-klinikkasaatio.fi/kehittamistoiminta/hankkeet/3250">huumeiden käyttöön</a> liittyviä terveydellisiä haittoja.
Nahkuri puolestaan on projektisuunnittelijana Muunto-hankkeessa, jonka puitteissa selvitetään mahdollisuuksia perustaa Suomeen anonyymi, päihdetyöhön integroitu drug checking -ainetunnistuspalvelu.
Muunto-hankkeen verkkosivujen mukaan <a href="https://muuntohanke.fi/">tarkoituksena</a> on luoda sähköisiä palveluita haittojen vähentämiseen Tor-verkkoa hyödyntäen. Pahamaineinen Tor-verkko, eli niin sanottu pimeä verkko mahdollistaa anonyymin nettisurffauksen. Tor-verkko toimii tunnetusti rikollisen huumekaupan ja lapsipornon markkinapaikkana.
STEA:lta rahaa chemsex-koulutukseen
Suomen Uutiset kertoi helmikuussa, että STEA tukee suoraan useita muitakin järjestöjä, jotka esiintyvät <a href="https://www.suomenuutiset.fi/huumeidenkayton-vapauttamista-lobbaaville-jarjestoille-jaettiin-yli-kymmenen-miljoonaa-veikkausvoittovaroja/">vapaamman huumeidenkäytön</a> puolestapuhujina ja jotka kannattavat yhteiskunnan ylläpitämiä huumeiden käyttötiloja.
STEA:n johtajaksi valittiin vuonna 2017 Kristiina Hannula. Hannulan nimityksen on nähty vaarantavan tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden, sillä Hannula nousi STEA:n johtoon Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtajan paikalta. EHYT on aiemmin ollut ja on edelleen yksi suurimpia STEA-avustusten saajia.
EHYT ry sai tälle vuodelle STEA-avustusta 5 358 964 euroa useisiin erilaisiin hankkeisiin. Vaikka EHYT esittää toimivansa koko maassa ”terveiden elämäntapojen edistämiseksi”, tosiasiassa EHYT ry myös edistää vapaata huumeidenkäyttöä.
EHYT ry:ssä asiantuntijana työskennellyt Inari Viskari väittää, että valvottu huumeiden käyttöhuone tekisi asuinympäristöstä entistä viihtyisämmän. Blogikirjoituksessaan Viskari korostaa erityisesti, että käyttötilan olisi hyvä sijaita ”valoisalla ja avaralla paikalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä”.
Avoimesti huumeiden käyttöhuoneiden puolesta avustusten turvin lobbaavat myös esimerkiksi Tukikohta ry, jolle myönnettiin tälle vuodelle 969 172 euroa STEA-rahaa sekä Irti huumeista ry, jolle myönnettiin 747 496 euroa.
Irti Huumeista ry:n toiminnanjohtaja Mirka Vainikan mukaan käyttöhuonekokeilu voisi tuottaa ”myönteisiä tuloksia”.
Erikoisin STEA-avustus tälle vuodelle meni Positiiviset ry:lle, joka sai 78 000 euron avustuksen ”haittoja vähentävään ja ennaltaehkäisevään vaikuttamineen seksin yhteydessä tapahtuvaan huumeidenkäyttöön (chemsex) sekä osaamisen ja tiedon tuottaminen päihdetyön ja seksuaalineuvonnan ammattilaisille sekä homo- ja bi-miehille.” Chemsex-ilmiöön on mediassa viitattu esimerkiksi laulaja Jari Sillanpään huumejutun uutisoinnin yhteydessä.
Julkisten avustusten turvin Positiiviset ry järjesti Helsinki Pride -tapahtuman yhteydessä seminaarin, jossa muun muassa opetettiin, miten harjoitetaan miesten välistä seksiä huumeiden avustuksella.
Mari Rantanen: Vastuutonta ja järkyttävää
Perussuomalaisten kansanedustaja Mari Rantanen sanoo pitävänsä kansalaisjärjestöjen huumemyönteistä toimintaa järkyttävänä.
&#8211; On täysin vastuutonta, että sosiaalisen median videoissa suoraan opastetaan, mitä aineita kannattaa käyttää. Ei tarvitse ihmetellä, että huumeidenkäyttö on noussut, jos huumeiden vaarallisuudesta ei enää puhuta ja yhteiskunta muuttuu huumeidenkäytön mahdollistajaksi.
&#8211; Meillä on Suomessa laki, ja sen mukaan huumeiden käyttö ja hallussapito on kielletty. Kiellon rikkomisesta seuraa rangaistus. En tällä tarkoita sitä, että lainsäädännöllä huumausaineongelma voitaisiin kokonaan lopettaa, mutta lainsäädäntö on kuitenkin selkeä viesti, että yhteiskunta ei hyväksy huumeiden käyttöä.
Rantanen esittää, että STEA-avustuksia vastaanottavien järjestöjen toiminta olisi saatettava riippumattomaan selvitykseen.
&#8211; Pitäisi huolellisesti katsoa läpi mitä avustusrahoilla todellisuudessa tehdään ja mitä niillä saadaan aikaiseksi. Tuotetaanko rahoilla sitä mitä pitäisi, vai ylläpidetäänkö avustusvaroilla poliittisia suojatyöpaikkoja.
Rantanen huomauttaa, että monilla järjestöillä on myös yhteyksiä poliittisiin puolueisiin. Esimerkiksi irti huumeista ry:n pomo Vainikka on sdp-aktiivi ja hän on ollut demarien ehdokkaana kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa.
Myös Helsingin Sanomien selvityksen mukaan lähes puolella veikkausvoittovaroista avustuksia saaneista yhteisöistä on kytkös puoluepolitiikkaan.
Artikkelia on tarkennettu Mikko Rindellin, Mervi Holmin ja Inari Viskarin työhistorian osalta 24.9.2020 klo 17.42.

STEA-avustuksia vastaanottava järjestö opastaa Facebookissa nuoria huumeiden käyttöön: ”Hyvä mielentila ja rauhallinen ympäristö edesauttaa sitä, että sä et lähde pahalle tripille”

Avustusvaroja haalivan järjestön johtaminen on vuodesta toiseen rahakasta tai vähintään kohtuullisen mukavaa puuhaa. Suomen Uutisten selvityksestä käy myös ilmi, että eräät järjestöpomot näyttäisivät saaneet mukavan palkankorotuksen.
Suomessa toimii tuhansia niin sanottuja kolmannen sektorin järjestöjä ja muita organisaatioita, joiden toimintaa ohjaavat sosiaaliset tai muuten yhteiskunnalliset tavoitteet sen sijaan, että toiminta pyrkisi taloudelliseen hyötymiseen. Tällaisten organisaatioiden rahoitus ja toiminnan palkkakulut ovat yleensä enimmäkseen julkisten avustusten varassa.
Suomen Uutisten tuore selvitys osoittaa, että vaikka kolmannen sektorin järjestöjen johtohenkilöiden vuosituloissa on eroja, monet järjestöt maksavat johtajilleen huomattavan korkeaa palkkaa. Parhaiten tienaavilla järjestöpomoilla on ministeritason ansiot, osalla enemmänkin.
Vertailu perustuu uusimpiin käytettävissä oleviin eli vuoden 2017 verotustietoihin. Selvityksestä käy myös ilmi, että eräät pomot näyttäisivät saaneet mukavan palkankorotuksen.
Tuplasti isommat ansiot kuin pääministerillä
Erilaisia sosiaalipalveluja tarjoavan Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön toimitusjohtaja Olli Holmström nousee tämän vertailun kärkeen. Holmströmin vuositulot ovat muhkeat 232 011 euroa, eli mies ansaitsee kuukaudessa lähes 20 000 euroa.
Vertailun vuoksi todettakoon, että pääministeri Juha Sipilän (kesk.) palkkio on 11 675 euroa kuukaudessa.
Diakonissalaitos on säätiökonserni, jonka alla toimii tytäryhtiöitä. Rahoitusta tulee myös tytäryhtiöiden toiminnasta. Samalla Diakonissalaitos on huomattava julkisten avustusten saaja. Tänä vuonna Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) jakoi Diakonissalaitokselle avustusta 3,2 miljoonaa euroa.
Ex-järjestöpomo siirtyi jakamaan STEA:n rahoja
STEA:n johtajaksi nimitettiin vuonna 2017 liikuntatieteiden maisteri Kristiina Hannula. Nimitystä ihmeteltiin laajasti, sillä Hannula siirtyi tehtävään Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:stä, joka on huomattava avustusten vastaanottaja. Tänä vuonna EHYT saa STEA-rahaa reilut 3,1 miljoonaa euroa.
EHYT ry:n toiminta liittyy maanlaajuisesti terveiden elämäntapojen edistämiseen. Toimintaan kuuluu myös alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvä ehkäisevä työ.
Se, että STEA-pomo valittiin rahaa vastaanottavan järjestön sisältä, on nähty ongelmallisena ja tasapuolisuuden vastaisena. Tehtävänimityksen voi halutessaan myös nähdä poliittisena suhmurointina.
Hannula työskenteli vuodesta 2012 alkaen EHYT ry:ssä ensin johtajana ja vuodesta 2015 alkaen toiminnanjohtajana. Järjestössä toimiessaan Hannula kuului parhaiten tienaavien järjestöpomojen joukkoon.
Vuonna 2017 jolloin hän toimi lähes koko vuoden EHYT:n johdossa, Hannulan vuosiansiot olivat huimat 116 290 euroa.
Kaarnalaivamiehet saivat mukavan palkankorotuksen
Startup Refugees –hankkeesta tunnetuksi tulleille Riku Rantalalle ja Tuomas Milononoffille nauru kelpaa palkkapäivänä. Milonoffin vuositulot ovat uskomattomat 97 251 euroa.
Turvapaikanhakijoiden avustamiseen keskittyvä toiminta näyttää kannattavan, sillä Milonoffin tulot ovat kääntyneet nousuun. Jo vuonna 2016 hän tienasi 84 301 euroa, joka sekin on suuri summa rahaa.
Rantala ei jäänyt paljoa jälkeen, sillä hänen vuositulonsa ovat 95 953 euroa. Myös Rantalan tulot ovat kasvaneet mukavasti edellisvuoteen verrattuna, jolloin ansioita kertyi 80 591 euroa.
Rantala ja Milonoff pyörittävät Startup Refugees –hanketta Phoenix ry:n kautta. Startup Refugees esittää olevansa verkosto ja hanke, joka pyrkii eri tavoilla auttamaan Suomessa olevia turvapaikanhakijoita työllistymään. Julkisuudessa hanke on tullut tunnetuksi muun muassa kaarnalaivojen markkinoinnista
Phoenix ry on huomattava julkisten avustusten vastaanottaja. STEA-avustusta yhdistykselle myönnettiin tänä vuonna huimat 296 706 euroa ja viime vuonna 180 000 euroa. Avustukset kanavoituvat pitkälti palkkakuluihin. Startup Refugees –projektille on aiemmin myönnetty tukea myös Suomi 100 –hankkeen ja ME-säätiön varoista.
Linnanmäen pomo tienaa liki 13 000 euroa/kk
Lasten Päivän Säätiö on vuosikymmenien ajan ylläpitänyt Linnanmäen huvipuistoa tarkoituksenaan kerätä varoja lastensuojelutyölle. Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin sijoittuu tässä vertailussa järjestöpomojen kärkeen.
Hänen vuositulonsa ovat 154 963 euroa, eli kuukaudessa lähes 13 000 euroa. Ansiot ovat huimassa nousussa, sillä edellisvuotena Adlivankin tienasi 134 941 euroa.
Sivistys- ja sosiaalityötä tekevän sekä asumispalveluja tarjoavan Suomen Setlementtiliitto ry:n toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen ansaitsee vuodessa 94 619 euroa. Hänen kuukausiansionsa nousevat lähelle kahdeksaatuhatta euroa.
Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg taas ansaitsee johtamisesta vuositasolla 78 085 euroa. Kirkon Ulkomaanapu ilmoittaa olevansa Suomen suurin kansainvälisen avun järjestö. Tänä vuonna se jäi vaille STEA-avustusta, sillä 379 649 euron avustushakemus ei mennyt läpi.
Plan-järjestön pääsihteerille mukava palkankorotus
Plan-järjestö pyrkii muun muassa kehitysmaiden lasten elinolosuhteiden parantamiseen. Suomessa toiminta on organisoitu Plan Suomi -säätiön kautta. Säätiölle myönnettiin tänä vuonna 462 000 euroa STEA-avustusta. Rahoitusta kerätään myös yksityisten lahjoitusten ja muun toiminnan kautta.
Plan Suomen pääsihteerin Ossi Heinäsen vuositulot ovat mukavat 83 596 euroa. Vuositasolla miehen ansiot ovat nousseet liki kymppitonnilla, sillä edellisvuotena Heinänen ansaitsi 73 863 euroa.
Ulkoasiainministeriön sekä STEA- rahoituksen varassa toimivan Suomen Pakolaisavun johtaja Annu Lehtinen ansaitsi vuodessa 57 605 euroa.
Viime vuonna Suomen Pakolaisapu pyrki rekrytoimaan viestintäharjoittelijaa Pakolaisavun vapaaehtoistoiminnan tiimiin. Tehtävässä edellytettiin valmiutta työskennellä myös iltaisin ja viikonloppuisin. Tehtävään valitulle henkilölle ei kuitenkaan ollut tarkoitus maksaa palkkaa tai muuta vastiketta.
Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kaari Mattila on työskennellyt Ihmisoikeusliitossa eri tehtävissä jo useita vuosia ja vuodesta 2013 saakka liiton pääsihteerinä. Mattilan vuositulot ovat 51 787 euroa.
Seksuaalijärjestöjen pomojen ansiot vaihtelevat
Sexpo-säätiön toiminta keskittyy muun muassa erilaisten seksuaalineuvonta- ja terapiapalveluiden järjestämiseen. Sexpo myös usein esittää julkisuudessa kannanottojaan ajankohtaisiin aiheisiin. Viime vuonna Sexpo aloitti seksologian koulutuksen järjestämisen.
Sexpon toiminta nojaa täysin julkisiin avustuksiin, kuten STEA-rahoitukseen, jota myönnettiin tälle vuodelle 524 539 euroa.
Sexpon toiminnanjohtaja, seksuaalieetikko Tommi Paalanen ansaitsee vuodessa 42 836 euroa. Ansiot ovat nousseet muutaman tonnin. Edellisvuotena Paalanen ansaitsi 39 883 euroa.
Seta eli seksuaalisen tasavertaisuuden järjestö on perustettu jo 1970-luvulla. Järjestö ilmoittaa tavoittelevansa kaikenlaista tasavertaisuutta riippumatta henkilön identiteeteistä, ilmaisusta ja seksuaalisesta suuntautumisesta. Näin siitäkin huolimatta, että Suomen perustuslaki jo nyt takaa yhdenvertaisuuden jokaiselle täysin riippumatta identiteeteistä ja seksihaluista.
Seta on niin ikään huomattava julkisten avustusten vastaanottaja. Tänä vuonna Setalle ja sen jäsenyhdistyksille myönnettiin 1 054 310 euroa STEA-avustusta.
Setan pääsihteerinä on vuodesta 2015 saakka toiminut Kerttu Tarjamo. Hänen vuositulonsa ovat 32 226 euroa.

Moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – Diakonissalaitoksen pomon tulot lähes 20 000 euroa kuukaudessa

EHYT ry

STEA-avustuksia vastaanottava järjestö opastaa Facebookissa nuoria huumeiden käyttöön: ”Hyvä mielentila ja rauhallinen ympäristö edesauttaa sitä, että sä et lähde pahalle tripille”

Moni järjestöjohtaja tienaa kuin ministeri – Diakonissalaitoksen pomon tulot lähes 20 000 euroa kuukaudessa

Uusimmat

Tutkimus: Suomalaiset haluavat kontrolloida työperäistä maahanmuuttoa – kaksi kolmesta hyväksyy vain julkista taloutta vahvistavan maahanmuuton

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Käsikranaattien käyttö tuplaantui Ruotsin jengisodissa – helpompaa kuin räjähteiden valmistus omaan käyttöön

Kansanedustaja Jaana Strandman haluaa laittaa Itä-Suomen verkkoyhteydet kuntoon: “Yhteyksien toimivuus on kriittinen osa modernin yhteiskunnan toimintakykyä”

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Ruotsista mallia: Rikoshyöty takavarikkoon

Venäjän varjolaivasto seilaa nyt Pohjoisella jäämerellä – ympäristökatastrofi vain ajan kysymys

E16-tietä jatketaan Suomen puolelle – ministeri Ranne: Vahvistaa Suomen turvallisuutta, huoltovarmuutta ja taloutta

Hallitus edistää viranomaisten tiedonvaihtoa – tavoitteena torjua muun muassa järjestäytynyttä rikollisuutta

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan ja Onni Rostilan kolumni: Näin Yle valeuutisoi pikkutyttöjen teurastuksen

Itäkeskuksen muslimiyrittäjä HS:lle: Hameen on oltava löysä lantion kohdalta, jotta muut miehet kuin minä eivät näe

Maahanmuuttopolitiikka kiristyy koko EU:ssa – PS-meppi Sebastian Tynkkynen: ”Ratkaisujen aika on tullut” – kokoomuksen meppi Aura Salla nosti äärioikeistokortin

Vihersiirtymä vastatuulessa: Saksalaisautoilijat vaihtavat sähköautonsa bensaan ja dieseliin

Kamala Harris on positiivisen erityiskohtelun tuotos – maailman menestynein “DEI-rekry”

Yle kehysti Trumpin kampanjatilaisuuden vitsin rasismiksi: ”Roskasaari” – tosiasiassa Puerto Rico hukkuu roskiin

Mäenpää: Itäkeskuksen kyltit seurausta vihreiden maahanmuuttopolitiikasta

PS-Nuoriso: Suomessa ei ole sijaa sharia-laille

SVT nauhoitti salaa Malmössä imaamin perjantairukouksen, jossa ylistettiin Hizbollahin johtaja Nasrallahia

Koko läntinen maailma velloo tunnemyrskyissä – Suomestakin tuli puberteettiyhteiskunta, jota rakennetaan fiilispohjalta

Toimitus suosittelee

Miko Bergbom ja Niko Ohvo: Etelärantaa ja Hakaniemeä yhdistää rakkaus halpatyövoimaa kohtaan

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Demarien toimittajaliitolla ja Journalistiliitolla kaksoisroolit: Ovat Yleisradion osakkaita, samalla lobbaavat Yle-leikkauksia vastaan

Väestö muuttuu, ongelmat kasaantuvat – Riikka Purra ja Mari Rantanen suuressa maahanmuuttokeskustelussa keskiviikkona (suora lähetys)

Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista

Perussuomalainen 1/2024